Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy
Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus Venäjän ja IVY-maiden logistiikasta Toimipisteet Espoossa, Lappeenrannassa ja Pietarissa Pääpaino toiminnassa on rautatielogistiikassa Suomen, Venäjän & IVY-maiden alueella Tehokas ja korkealaatuinen vaunukalusto Suorat sopimukset suurimpien ja erikoistuneiden rautatieoperaattoreiden kanssa takaavat toimitusvarmuuden
Nopeasti ja monipuolisesti maailman suurimpaan rautatieverkostoon
Palvelut ja ratkaisut Kontti- ja vaunukuljetukset rautateitse Suomen, Baltian ja Euroopan kautta Venäjälle, IVY:n ja Mongoliaan sekä vice versa Ympärivuorokautinen vaunujen seuranta ja raportointi Erikoiskuljetukset rautateitse; reittisuunnittelu, luvat, lastaukset ja varastoinnit Laaja yhdistettyjen kuljetusten tarjonta Terminaalipalvelut pakatuille tuotteille, irtotavaralle sekä konteille Huolinta- ja dokumentaatiopalvelut Käytännönläheiset konsulttipalvelut tytäryhtiömme kautta Lisätietoja: www.passionlogistics.com
Rautatieliikenteen nykytilanne Rautatiekuljetusten osuus Venäjän tavaraliikenteestä on 44,5%, henkilökuljetusten osuus 30,6% RZD:n rautatieverkon pituus on 85,2 tkm, josta 43,3 tkm on sähköistetty Venäjällä on 11633 rautatieasemaa, entisen SNTL:n rautatieverkostossa asemia on kaikkiaan 18882 kpl Venäjällä on kaikkiaan 1,2 miljoonaa rautatievaunua, rautatiereformin mahdollistamat uudistukset vaunujen operoinnissa ja omistuksessa ovat lisänneet toimijoiden määrää ja parantaneet kaluston laatua Kova hintakilpailu ja eri kalustotyyppien ylikapasiteetti ovat ohjanneet alan voimakasta keskittymistä Vuonna 2012 30 suurimman rautatieoperaattorin osuus liikenteestä oli 57%, vuonna 2013 lähes 75% Rautatieliikenteen tehokas optimointi on ollut vaikeaa infran pullonkaulojen ja suurten volyymimuutosten myllerryksessä Säännölliset konttijunayhteydet ovat kehittyneet kaupan nopean kasvun myötä Kaukoidän satamien ja Venäjän kasvukeskuksien välillä
Yhdistettyjen kuljetusten tarve ja kehitys nopeassa kasvussa
Autoliikenteen ruuhkat rajoilla historiaa- vai ovatko?
Autoliikenne kasvattanut markkinaosuuttaan Venäjän kaupassa Kaluston hyvä kunto ja nopea saatavuus Autoliikenne on pystynyt reagoimaan nopeasti talouden suhdannevaihteluihin ja kuljetushintoihin Tilausten hektisyys ja kuljetusajat suosivat autokuljetuksia etenkin toimitettaessa tavaraa lähialueille, Pietariin ja Moskovaan Kappaletavaran ja osakuormien jakelu kehittynyt nopeasti kasvukeskusten välillä Tehokkaat raja-asemat turvaavat kasvupotentiaalin Uusien tuotantolaitosten logistiikka perustuu yhä harvemmin rautatieliikenteeseen Miten poliittiset ja taloudelliset muutokset vaikuttavat autoliikenteen läpimenoon rajoilla ja edelleen toimituksiin Venäjän kautta muihin maihin?
Transitokuljetukset Transito Suomesta Venäjälle koostuu pääosin kuljetusvälineistä, koneista ja laitteista, elintarvikkeista, vaatteista ja autoista Transito Venäjältä länteen koostuu pääosin pelleteistä, kemikaaleista ja lannoitteista Autojen transitovienti on laskenut jyrkästi vuosien 2007-2008 volyymitasoista Autojen transitovienti Suomesta Kazakstaniin kulkee pääosin rautateitse (v.2013 noin 30.000 autoa) Transitovarastoinnin volyymi on pysynyt stabiilina, kriisien aikana varastojen pitäminen Suomen puolella itärajan läheisyydessä konkretisoituu etenkin arvotavaroiden osalta Transitoliikenteellä on ollut merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa ja Baltiassa. Suomessa työpaikkojen määrä on arvioiden mukaan enää noin 1500, vuonna 2008 vielä n. 3200 työntekijää
Venäjän autotuotannon ja Suomen transiton kehitys Venäjällä on kyky halutessaan luoda tuotantoa, ohjata volyymia haluamillensa reiteille Suuri osa Venäjän henkilöautojen tuonnista ohjautuu Ust-Lugan satamaan Autotehtaiden komponenttitoimituksia junatoimituksina Baltian satamien kautta 3500000 3000000 2500000 2000000 1500000 Muut reitit Tuotanto SuomenTransito 1000000 500000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Suomen Vapaasatama, PWC
Vientikuljetukset Venäjälle Venäjän talouden hiipuminen ja ruplan merkittävä heikentyminen näkyy selkeästi volyymeissa Koneet, laitteet, paperiteollisuuden ja elintarviketeollisuuden tuotteet ovat suurimmat tavararyhmät viennissä Suorat autokuljetukset ovat erittäin kilpailukykyisiä jopa Uralin alueelle saakka Rautatiekuljetukset paras vaihtoehto massatavaran kuljetuksissa ja viennissä Venäjän itäisimpiin osiin ja IVY-maihin Jokikuljetukset avautumassa uudelleen projektitoimituksille, rajoitteena navigointiaika ja vanhentunut infrastruktuuri Toimitusehdot ja kuljetusehdot selkeytyneet Dokumentointi viennin hoitamisessa helpottunut teknologian kehittyessä Kuljetuksia ohjataan yhä enemmin suoraan Venäjän satamiin; Ust-Luga, Novorossijsk, Pietari, Vladivostok Konttiliikenne Baltian satamien kautta on ollut tasaisessa kasvussa
Paperin ja kartongin viennillä pitkät perinteet ja merkittävä markkinaosuus
Toimivat ja kustannustehokkaat tehdaslastaukset
Erikoiskuljetusten osaaminen takaa projektien toimitusvarmuuden
Tuontikuljetukset Venäjältä Öljy, maakaasu, kemian tuotteet, puu ja hake ovat suurimpia tuonnin tavararyhmiä Suuret tuontierät tuodaan laivoilla ja kokojunakuljetuksina pääosin suoraan tuotantolaitoksille Yksittäiset toimitukset autokuljetuksina, luoden samalla hyvän hintahyödyn ja balanssin viennin autokuljetuksille Tuotteiden luonne ei usein anna mahdollisuutta hyödyntää vaunukalustoa vientikuljetuksissa Muuttaako investointien luoma tuotantokapasiteetti Venäjällä kuljetusten suuntaa? Suomella on erittäin hyvät välineet kaikkien kuljetusmuotojen, logististen lisäarvojen hoitamiseen
Tulevaisuuden näkymät Venäjän ja Kiinan kaupan lisääntyessä,kaukoidän satamien kautta suuntautuvat kuljetusreitit ja hubit kehittyvät ja vähentävät Suomen ja Baltian satamien merkitystä Venäjän tuonti Aasiasta nojautuu yhä vahvemmin konttien kokojunaliikenteisiin Vladivostokin/Vostochnyjn satamien kautta, pääosin Moskovaan, mutta myös muihin kasvukeskuksiin, kuten Novosibirskiin ja Ekaterinburgiin Ust-Lugan ja Bronkan satamien läpäisykyky kasvaa Miten kriisit ohjaavat muutosta? Ovatko Suomen satamat Venäjälle tärkeämpiä kuin Baltian reittien satamat? Taloudelliset ja poliittiset muutokset saattavat lisätä varastointitarvetta Kaakkois-Suomessa etenkin arvotavaroiden kauttakulussa Venäjän kasvukeskuksiin Venäjän vientituotteiden kehitys ja vientinäkymät eri markkinoille?
Toimitukset suoraan Venäjän satamiin kasvussa
Tulevaisuuden näkymät Autoliikenne Suomen ja Venäjän välillä toimii ilman TIRsopimustakin Volyymien vähäisyys ei tue suuntajunien kehittymistä Suomen ja IVY-maiden välillä, toisaalta viikottaisten suuntajunien luominen esim. Suomi-Kazakstan/Moskova/Kiev reiteille voisi parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta Projektitoimituksissa rautatiekuljetukset ovat yhä toimivin ja kilpailukykyisin kuljetusmuoto Siperian ja IVY-maiden alueille suuntautuvissa toimituksissa Suomen ja Venäjän välinen kokojunaliikenne konttikuljetuksina on haastavaa toteuttaa autoliikenteen kilpailukyvyn takia Ylikapasiteetti vaunukalustossa näkyy jo Venäjän sisäisessä liikenteessä Hintakilpailu on kovaa ja luo paineita toimijoiden yhdistymiselle Venäjän sisällä
Kiitos www.passionlogistics.com