Kuopiolaisten hyvinvointi

Kuopiolaisten hyvinvointi Sisältö 1. Mikä on hyvinvointikertomus? 2. Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnin tilasta 3. Hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita vuodelle 2017 ja seuraavalle valtuustokaudelle 4. Väestörakenne, tulot, asuminen ja ympäristö, työttömyys, Tea-indeksi ja Kelan sairastavuusindeksi ulkomaalaiset, kulttuuri ja osallisuus sekä turvallisuus 5. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 6. Nuoret ja nuoret aikuiset 7. Työikäiset 8. Ikäihmiset Tilanne 04/2016 Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmä 1

Mikä on hyvinvointikertomus? Kunnat arvioivat vuosittain kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa Kuntaliiton sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. www.hyvinvointikertomus.fi. Hyvinvointikertomus on tiivis asiakirja, jonka laativat eri hallinnonalojen asiantuntijat yhdessä. Kuopiossa asiakirjan laativat hyvinvointiryhmä ja valmisteleva ryhmä. Sisältö: Katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin indikaattorien pohjalta, hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet seuraavalle vuodelle/ valtuustokaudelle ja suunnitelma toimenpiteineen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä arviointi toteutuneesta hyvinvoinnin edistämisestä. Näissä dioissa kuvataan Kuopiolaisten hyvinvoinnin tilaa, arvioidaan muutosta ja kuvataan tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimenpiteet esitetään toiminta- ja taloussuunnitelmassa.. Indikaattoritieto kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä saadaan niistä tietokannoista, joista se on toistaiseksi mahdollista: Sotkanet www.sotkanet.fi ATH Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus www.terveytemme.fi/ath Kouluterveyskysely http://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely Tea-viisari https://www.thl.fi/fi/web/terveydenedistaminen/johtaminen/tyokaluja/teaviisari Kunnan omat indikaattorit ja tilastot Laadulliset kyselyt ja asiakaspalautteet mm. kokemuksellinen hyvinvointikysely ja työpajojen tulokset Indikaattorit kuvaavat erilaisia kuntalaisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: 1. Hyvinvointi 2. Elämänlaatu ja osallisuus 3. Opiskelu ja työ ja toimeentulo 4. Turvallisuus, asuminen ja ympäristö 5. Päivähoito 6. Koulu 7. Sosiaali- ja terveydenhuolto 8. Kunnan palvelut 9. Vapaa-aika 10. Muut palvelut 11. Talous, tulot, menot, väestö ja elinvoima Lähde: www.hyvinvointikertomus.fi, 1.4.2016 2

Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnin tilasta Hyvää - Kuopio on turvallinen kaupunki - Rikokset vähentyneet - Asumisen tilanne; ahtaasti asuvia lapsiperheitä on vähän, asunnottomuus on vähentynyt. - Pienituloisia lapsiperheitä on vähiten suhteessa vertailukaupunkeihin. - Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on hyvällä tasolla - Kuopion kaupungin uusi työllistämistuki työnantajille - Nuorten tupakointi ja humalajuominen vähentyneet - Nuoret kokevat yhä vähemmän vanhemmuuden puutetta - Kulttuuripalveluihin ollaan tyytyväisiä - Ilman laatu Kuopion keskustassa on parantunut - Kallaveden laatu on parantunut Huolenaiheita - Seksuaalinen häirintä ja väkivalta - Fyysinen uhka nuorten parissa - Perheväkivaltatilanteiden lisääntyminen - Koulukiusaaminen - Lasten ja vanhusväestön määrän suhde työikäiseen väestöön jatkaa kasvuaan - Työttömyysaste kasvaa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat. Ulkomaalaisten työllistyminen on vaikeaa - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä samoin kuin lastensuojelun tukitoimien piiriin ohjautuvien lasten määrä on korkea. - Päihteiden käyttö - erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla - Huumausainerikokset - Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi on vertailukaupunkien korkein - Polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet 3

Kuopiolaisten hyvinvoinnin edistämisen alustavat tavoitteet vuodelle 2017 ja seuraavalle valtuustokaudelle Lähde: Kuopion sähköinen hyvinvointikertomus vuodelle 2017 ja seuraavalle valtuustokaudelle, 4.4.2016 Hyvinvointiryhmä 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyy - Lisätään lapsiperheiden varhaista ja avohuollon. tukea. - Kiusaamiseen ja fyysiseen uhkaan puututaan aktiivisesti. - Seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan puututaan aktiivisesti. - Alkoholin ja huumeiden käyttö vähenee ja mielenterveyden ongelmia ehkäistään ja puututaan varhain, erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa. - Vaikutetaan nuorten vanhempien päihdeasenteisiin (kouluth. kautta 7.lk:n laajat terveystarkastukset vrt. Sitra riskiryhmät). - Nuorten kokema terveydentila paranee, erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa. - Edistetään lasten ja nuorten liikkumista sekä hyvää ravitsemusta ja ennaltaehkäistään ylipainoa. 2. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy - Positiivinen työllistyminen ja työllisyystilanne, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten (alle 29-v) ja ulkomaalaisten työllistymiseen kiinnitetään huomiota. - Ennaltaehkäistään päihteiden käyttöä ja perheväkivaltatilanteita. - Maahanmuuttajalapsiperheiden syrjäytymistä ehkäistään ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen reagoidaan. 3. Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy - Tutkitaan ja poistetaan aktiivisuutta ehkäiseviä tekijöitä. - Vanhusten koteihin vietävää tukea lisätään. Kotiin vietäviä turvallisuuspalveluja kehitetään. - Ehkäistään ja puututaan mielenterveys ja päihdeongelmiin. 4. Kaikkien kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy - Yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään lähidemokratiamallin ja osallisuuden ohjelman avulla. - Viestintää ja markkinointia hyödynnetään ja tehostetaan, otetaan hyvinvointimarkkinoinnin toimintamalli käyttöön. - Mahdollistetaan terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö. - Elinikäisen liikennekasvatuksen ja turvallisuuden tehostaminen, erityisesti polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet. 4

KOKONAISTAVOITE: Parantaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia KOKONAISTAVOITE: Parantaa työikäisten hyvinvointia KOKONAISTAVOITE: Ikäihmisten hyvinvointi paranee OSATAVOITE 1: Ennaltaehkäistään ja vähennetään kiusaamista ja seksuaalista häirintää OSATAVOITE 1: Parantaa työttömien työllistymistä OSATAVOITE 1: Iäkkäät ihmiset pärjäävät pidempään kotona. OSATAVOITE 2: Ennaltaehkäistään lasten ja nuorten ylipainoa ja lisätään liikkumista OSATAVOITE 2: Parantaa nuorten (alle 29v), turvapaikan hakijoiden ja maahanmuuttajien työllistymistä OSATAVOITE 2: Ikäihmisten aktiivisuus lisääntyy OSATAVOITE 3: Ennaltaehkäistään ja Vähentää fyysistä uhkaa ja seksuaalista väkivaltaa OSATAVOITE 4: Ennaltaehkäistään mielenterveysongelmia ja vähentää päihteiden käyttöä ja muuttaa asennetta erityisesti ammattikoululaisten ja nuorten vanhempien parissa OSATAVOITE 3: Ennaltaehkäistään ja vähennetään perheväkivaltaa OSATAVOITE 4: Ennaltaehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä ja mielenterveyshaasteita KAIKKI: Kuopiolaiset huolehtivat aktiivisesti omasta hyvinvoinnistaan OSATAVOITE 3: Vanhusten Mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat vähenevät OSATAVOITE 5: Lisätään lapsiperheiden ennalta ehkäisevää varhaista tukea ja lapsiperhepalveluita OSATAVOITE 1: Kuntalaiset ovat entistä aktiivisempia, osallistuvat ja kokevat yhteisöllisyyttä. OSATAVOITE 3: Terveellisempi, turvallisempi, viihtyisämpi ja aktiivisuuteen kannustavampi ympäristö OSATAVOITE 2: Viestintä ja markkinointi tavoittaa kuntalaiset OSATAVOITE 4: Vähentää pyöräily- ja jalankulkuonnettomuuksia

Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvointilupaukset Lapset, lapsiperheet, nuoret ja varhaisnuoret: Oppilaiden kokemaan fyysiseen uhkaan (ammatillisen oppilaiden parissa), seksuaaliseen häirintään ja seksuaaliseen väkivaltaan (peruskoulu, lukio ja ammatillisen oppilaitoksen nuoret) puututaan aktiivisesti Koulukiusaamiseen (erityisesti yläkoulussa) puututaan aktiivisesti Hyvinvointilupaus: Kokemus kiusaamiseksi tulemisesta 8. ja 9. luokan oppilailla vähenee eli seuraavassa kouluterveyskyselyssä kiusaamista kokeneiden määrä vähenee 6,0 % :iin (v. 2013 6,5%.). Peruskoulun oppilaat kokevat, että kiusaamiseen puututaan aikuisen toimesta aina. Hyvinvointilupaus: Seksuaalinen häirintä ja väkivalta sekä fyysinen uhkan (peruskoululaiset 18,3%, ammatill. 22,9% v.2013) kokemus nuorten parissa puolittuu seuraavaan kouluterveyskyselyyn mennessä. Tupakoinnin, päihteiden ja huumeiden käyttö vähenee erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuorilla Hyvinvointilupaus: Päihteettömien osuus kasvaa 10% (verrattuna vuoteen 2013) seuraavaan kouluterveyskyselyyn mennessä. Vaikutetaan nuorten vanhempien päihdeasenteisiin (mm. kouluth. kautta 7.lk:n laajat terveystarkastukset, vrt.sitra riskiryhmät joilla tunnistetaan ne perheet, joihin erityisesti panostetaan). Nuorten koettu terveydentila erityisesti ammatillisen oppilaitosten nuorten parissa paranee ja mielenterveyden ongelmia ehkäistään ja niihin puututaan varhain Hyvinvointilupaus: Yhä useampi ammatillisen oppilaitoksen nuori kokee terveydentilansa paremmaksi eli 5% lisäys seuraavaan kouluterveyskyselyyn mennessä (verrattuna vuoteen 2013). Lapsiperheiden varhainen tuki lisääntyy, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vähenee ja avohuollon tuki lisääntyy Hyvinvointilupaus: Lapsiperheiden varhainen tuki eri keinoilla lisääntyy, esim. kasvatus- ja perheneuvonnan kautta. Lapsiperheiden saama kotipalvelu lisääntyy 20% parin vuoden sisällä. Nuorten positiivinen työllistyminen ja työllisyystilanne. Erityisesti nuorten (alle 29-v) ja ulkomaalaisten työllistymiseen kiinnitetään huomiota. Hyvinvointilupaus: Nuorisotyöttömyys (14,8% v.2015) vähenee 5% parin vuoden kuluessa. Ennaltaehkäistään nuorten ylipainoa lisäämällä liikkumista ja hyvää ravitsemusta. Hyvinvointilupaus: Yhä useampi nuori saavuttaa normaalipainoin (ylipainoa 8-9.lk.13,4%, lukio 11,7%, ammatill.19,8% v.2013). 6

Työikäiset, Ikäihmiset ja kaikille ikäryhmille hyvinvointilupaukset Työikäiset: Päihteiden käyttöön ja päihdeongelmiin vaikutetaan. Perheväkivaltatilanteiden vähenemisen eteen tehdään aktiivisesti toimenpiteitä. Hyvinvointilupaus: Vähennetään päihteisiin liittyviä ongelmia ja perheväkivaltaan puuttumista olemassa olevien hyvien toimintatapojen avulla. Maahanmuuttaja -lapsiperheiden syrjäytymistä ehkäistään. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen (2111 henkilöä, v.2015) ja ulkomaalaisten työllistymiseen (työttömyys 33,5% v.2015) kiinnitetään huomiota. Ikäihmiset: Vanhusten koteihin vietävää tukea lisätään tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen. Hyvinvointilupaus: Tutkitaan ja poistetaan aktiivisuutta ehkäiseviä tekijöitä. Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden määrä pysyy 92% tai yli. Ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmia ehkäistään ja niihin puututaan varhain. Kotiin vietäviä turvallisuuspalveluita kehitetään. Yhteiset tavoitteet kaikki ikäryhmät: Kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään. Hyvinvointilupaus: Lähidemokratiamallin ja osallisuuden avulla lisätään kuntalaisten osallisuutta itseään koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä.. Viestintää ja markkinointia hyödynnetään ja tehostetaan. Hyvinvointilupaus: Otetaan käyttöön hyvinvointimarkkinoinnin toimintamalli koko kaupunkitasoisesti kahden vuoden kuluessa. Kaikille ikäryhmille mahdollistetaan viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö (esim. väkivallattomuus). Polkupyöräily ja jalankulku on Kuopiossa on entistä turvallisempaa. Lähde: Kuopion sähköinen hyvinvointikertomus vuodelle 2016, 8.3.2016 7

Kuopiolaisten hyvinvoinnin edistämisen alustavia tavoitteita vuodelle 2017 ja seuraavalle valtuustokaudelle 8

Väestörakenne Kuopiossa oli noin 112 100 asukasta vuoden 2016 alussa. Vuonna 2015 Kuopion väestönkasvu (n. 830) oli edelleen hyvällä tasolla kolmen edellisen vuoden tapaan. Kasvu perustuu tulomuuttoon. Kuopioon muuttaa eniten 46,5 Huoltosuhde, demografinen 48,6 48,7 50 50,7 51,3 57 opiskelijoita. Ulkomailta muuttajia (mm. paluumuuttajat) on ollut vuosittain noin 200-300. Kuopion demografinen huoltosuhde eli lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhde työikäiseen väestöön on jatkanut nousuaan koko maan ja vertailukuntien tavoin. Työllisiä on Kuopiossa 42,5% väestöstä. Tilanne on laskusuunnassa. Tampere Turku Jyväskylä Oulu Joensuu Kuopio Lahti 46 45 2010 2011 2012 2013 2014 Työlliset, % väestöstä 2010-2013 (uusin tieto) 44 43 42 41 40 39 42,5 Tampere Kuopio Turku Jyväskylä Oulu Lahti Joensuu 38 Päivitetty 3.3.2016 2010 2011 2012 2013 9

Ulkomaalaiset Vuoden 2016 alussa Kuopiossa asui noin 2700 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. (V. 2014 noin 2500, 2,3 %). Yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat eivät sisälly lukuihin. Kuopion ulkomaalaiset ovat 98:sta eri maasta. Suurimmat ryhmät ovat venäläiset (n. 650), virolaiset (n. 250) ja myanmarilaiset (n. 170). Thaimaalaisia, kiinalaisia, syyrialaisia ja irakilaisia on kutakin n.100. Kuopioon muutetaan pääasiassa perhesyistä tai opiskelun ja työn takia. Muuttajat ovat lähinnä nuoria ja koulutettuja henkilöitä, joiden suomen kielen taito on heikkoa. Pakolaistaustaisia on 15 20 % kaikista ulkomaalaisista. Vuoden 2016 alussa turvapaikanhakijoita oli Pohjois-Savossa noin 850, joista Kuopiossa noin 150. Oletettavasti myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista osa jää asumaan Kuopioon. Päivitetty 04/2016 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1318 Ulkomaalaisia Kuopiossa Vuoden 2015 lopussa ulkomaalaisia oli noin 2,4 % kuopiolaisista 1460 1579 1716 1897 2125 2264 2500 2680 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ulkomaalaisten työllistyminen on vaikeaa. Tammikuussa 2016 Kuopion ulkomaalaiseen työvoimaan kuuluvista 1193 henkilöstä oli työttömänä 400 henkeä eli 33,5 % (01/2015 34,5% 01/2014 26,4%). Peruskouluikäisten maahanmuuttajien valmistava opetus on keskitetty Kalevalan kouluun, jossa oppilaista noin 17 %:lla on maahanmuuttajatausta. Vieraskielisten/maahanmuuttajaoppilaiden osuus koko perusopetuksessa on 3 % (20.9.2015). Oppilaiden koulutaustat ja -valmiudet vaihtelevat suuresti ja pärjäämisessä on isoja eroja, erityisesti mitä vanhempina (yläkouluikäiset) lapset saapuvat 10

Tulot, asuminen ja ympäristö Kuopiossa pienituloisten kotitalouksien osuus on pienempi kuin vertailukunnissa. Pienituloisuusaste on 15,4 vuonna 2013 (16,1 v.2012). Pienituloisuusaste 2012 2013 15,4 16,6 16,7 18,0 18,0 20,1 20,8 Kuopio Oulu Lahti Jyväskylä Tampere Turku Joensuu Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasaarvoisuuden mittari. Gini-arvon raja-arvoja ovat 0 = täydellisen tasainen tulonjako ja 100 = yksi talous saa kaiken tulon. Kuopion Gini-arvot (26,5 v.2013) olivat pienimmät vertailukaupungeista. Käytettävissä olevat tulot, Gini-kerroin 2012 2013 26,5 26,9 27,0 26,6 29,1 29,8 27,7 Asunnottomien henkilöiden määrä 1000 asukasta kohden on Kuopiossa laskenut vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2014 asunnottomia oli 1,1/1000 asukasta. Lahdessa (0,7) ja Oulussa (0,4) oli parempi tilanne kuin Kuopiossa. Terveydensuojeluviranomaisen tekemien asunnontarkastusten määrä on ollut kasvusuunnassa (240 v.2015, 204 v.2014). Tarkastuksia tehdään, jos asuntoon epäillään liittyvän terveyshaittoja, esim. sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden tai melun osalta. Melualueella asuvien määrässä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina (29300 asukasta v.2014). Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot PM10 uq/m3 ovat laskeneet viime vuodesta v.2014 12, v2015 9). Kuopion talousvesi on tasalaatuista ja täyttää ominaisuuksiltaan hyvin lakisääteiset vaatimukset ja suositusarvot. Jäteveden puhdistustulokset ovat täyttäneet vaatimukset. Kuopio Oulu Lahti Jyväskylä Tampere Turku Joensuu Päivitetty 8.3.2016 * Pienituloisuusaste: Kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti ovat pienemmät kuin 60 % kaikkien kotitalouksien rahatulojen mediaanitulosta * Gini-kertoimessa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan ns. kulutusyksiköllä, jossa huomioidaan asuntokunnan koko ja lasten ikä. 11

Ympäristö Kunnossapidettävät puisto- ja katuviheralueet ovat lisääntyneet viime vuosina. Viherrakentaminen on vähentynyt viime vuodesta. Asukastyytyväisyys katujen kunnossapidosta (1-5) on pysynyt viime vuosina samana. Joukkoliikennettä käyttää yhä useampi kuopiolainen. Kaavoitus, kunnossapito, rakentaminen ja joukkoliikenne 2013 2014 2015 Asemakaavoitus Asemakaavojen valmistumisaika, kk 21 17 17 Puistojen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito Kunnossapidettävät puistot ja katuviheralueet, ha 577 587 603 Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidettävät liikenneväylät km 750 750 779 Asukastyytyväisyys katujen kunnossapidosta (1-5) 3,5 3,42 3,46 Rakentaminen Kadunrakentaminen km 2,2 5,4 2,8 Viherrakentaminen ha 1,4 5,6 0,4 Joukkoliikenne Kaupunkiliikenteen matkustajamäärä 1000 matkustajaa/v (Sis. Kuo - Siilinjärvi) 4641 4750 4909 Kuopiolaiset ovat asuinalueen olosuhteisiin tyytyväisempiä kuin koko Suomessa. Kuopiossa jalankulkuväylien liukkaus haittaa eri-ikäisiä harvemmin (41,5% v.2015) kuin koko Suomessa 47,2% (ATH). ATH 2013-2015 12

Työttömyys Kuopion työttömyysaste oli joulukuun 2015 lopussa 14,8 %. Kuopion työttömyysaste on matala verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. Koko maan työttömyysaste 14,4 %. 14,8 Työttömyysaste joulukuu 2015 Koko maa 14,4 17,7 17,9 18,2 18,9 19,1 19,5 Kuopiossa oli noin 7800 työtöntä, mikä oli noin 550 enemmän kuin vuosi sitten. Näistä pitkäaikaistyöttömiä on noin 2100. Kuopion työttömyys jouluk.14 jouluk.15 Muutos Työttömyysaste 13,9 % 14,8 % 0,7 %-yks. Työttömiä yht. 7 288 7 837 549 Miehet 4 372 4 700 328 Naiset 2 916 3 137 221 Nuorisotyöttömiä (alle 25-v) 1175 1363 188 Ulkomaalaiset työttömät 435 521 86 50 vuotta täytt. työttömät 2482 2622 140 Pitkäaikaistyöttömät 1838 2111 273 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kuopion työttömyysaste (%) 2014 ja 2015 14,8 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 13

Kelan sairastavuusindeksi, asiakaspalaute 120 100 80 Kelan sairastavuusindeksi Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi (v.2013 114,5) on ollut seurantavuodesta 2008 koko ajan Kuopiossa lähes sama, mutta korkein suhteessa vertailukaupunkeihin. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2012 2013 2014 96,8 98,4 100,1 107,2 108,5 114,4 Potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteydenottojen määrä vähentyi edellisvuodesta 8 prosenttiyksikköä (v.2014 17%). Yhteydenottoja oli 559 vuoden 2015 aikana (v.2014 609). Yhteydenottoja on paljon mm. vastaanottopalveluissa (vuorovaikutuksen ja kohtaamisen ongelmat) ja aikuissosiaalityön palveluissa (toimeentulotuen kysymykset). Suurin osa yhteydenottoon johtaneista syistä ratkeaa jo potilas- ja sosiaaliasiamiehen kanssa keskustellessa. Virallisiin muistutuksiin, ilmoituksiin ja kanteluihin johtaa 22 % yhteydenotoista (v.2014 29%). 60 40 20 0 Tampere Turku Jyväskylä Joensuu Oulu Kuopio Sairastavuusindeksi: miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Terve Kuopio -kioskin asiakkaita oli 4183 ja asiakaskäyntejä oli 6014 (v. 2015). Fysioterapian käyntejä 32 % ja sairaanhoitoon tai terveydenhuollon käyntejä 68 %. Asiakasseurannan perusteella (N=2015) saadaan hyvin kiinni asiakkaita jotka muuten ohjautuisi tk:n hoitaja- /lääkärivastaanotolle (56,6%) tai muihin terveyspalveluihin (15,6%). 14

Kulttuuri, asukastuvat ja osallisuus Kuopiossa kulttuuripalveluja käyttää 1-3 krt/kk 1,5 % asukkaista (koko Suomen keskiarvo on 1,6%). Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita on Kuopiossa 90,1 % kun koko maan keskiarvo on 81,7 %. Kulttuuripalveluista tiedotetaan 80 % mielestä riittävästi. Vain 6,7 %:n mielestä kulttuuripalveluita on riittämättömästi (vrt koko Suomi 10,4%) (ATH 2013-2015.) Kuopiolaisista 25,6 % osallistuu aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, ryhmän tai yhteisön toimintaan (koko maan keskiarvo 26,9 %). 20-54-vuotiaat osallistuvat enemmän liikuntaja urheiluseuroihin. Iän karttuessa yhä enemmän osallistutaan kulttuuriyhdistystoimintaan. (ATH 2013-2015.) Kuopiossa on 12 asukastupaa, joiden käyntimäärät ovat nousseet tasaisesti vuoteen 2014 asti. Käyntimäärien pudotus vuonna 2015 johtui usean asukastuvan osittaisesta tai väliaikaisesta sulkemisesta työntekijäpulan vuoksi. 80000 Asukastupien käyntimäärät 60000 40000 20000 53209 56600 69405 73282 70218 0 2011 2012 2013 2014 2015 15

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA-indeksi) Kuopion terveydenedistämisaktiivisuus 2015 Kuopion kaupungin terveydenedistämisaktiivisuuden indeksi (TEA) on noussut jatkuvasti ollen vuonna 2015 tasolla 73 (71 v. 2014, 68 v. 2013). Hyvät tulos on kuntajohdolla (92) ja ikääntyneiden palveluilla (88). Muissa osa-alueissa on parannettavaa. TEA tulokset kuvaavat kunnan kykyä integroida asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaksi organisaation perustoimintaa, niin että saadaan vaikutuksia kuntalaisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. TEA mitataan ohessa kuvion mukaisilla toimialueilla. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Lisätietoa: https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tietoa-palvelusta 2015 Kuopio Turku Tampere Lahti Joensuu Jyväskylä Oulu Koko maa Terveydened.akt. 73 72 70 70 70 75 77 70 Kuntajohto 92 75 81 59 59 88 90 74 Perusopetus 68 67 68 65 62 71 67 66 Lukiokoulutus 69 70 73 81 71 72 72 72 Ammatillinen koulutus 73 72 53 69 62 88 68 69 Liikunta 61 85 74 74 67 76 94 68 Perusterveydenhuolto 60 71 63 66 92 56 78 66 Ikääntyneiden palv. 88 63 80 77 77 78 69 74 TEA / Kuopio Terveydened.aktiivisuus Kuntajohto 92 73 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, 7.3.2016 https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/index 16

Turvallisuus Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma on liitetty vuodesta 2015 lähtien osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Katuturvallisuusindeksin mukaan Kuopio on turvallinen kaupunki (v.2015 indeksi 94,86). Mitä suurempi indeksin arvo on sitä vähemmän rikoksia esiintyy. Asuinalueensa turvattomaksi kokee vain noin 2 % asukkaista (ATH). Kuopiossa poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat hieman nousussa (v.2015 oli 7,1). Rikokset tehdään päihtyneenä ja päihtyneenä joudutaan säilöönotetuksi. Kuopiossa päihteet aiheuttavat merkittävästi enemmän haittoja kuin vertailukaupungeissa. Selviämisaseman puute on ilmeinen. Päihteiden käytön runsaus näkyy poliisin tilastoissa esim. rattijuopumus (231 v.2015) ja törkeiden rattijuopumusten (159 v.2015) määrässä. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta Kuopio 9,7 7,9 8,8 7,5 8,0 7,0 Koko maa 6,9 7,1 Katuturvallisuusindeksi, suhteellinen arvo 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuopio 85,92 69,16 72,94 81,29 95,59 94,86 Joensuu 94,40 86,60 94,41 88,83 90,27 91,22 Mikkeli 81,89 66,01 83,31 84,51 91,52 102,57 Jyväskylä 83,96 75,32 72,69 79,96 84,66 82,91 Lahti 83,54 70,23 70,30 80,76 88,35 85,51 Oulu 94,28 74,79 81,12 87,58 94,13 91,30 Tulipalojen määrä on laskenut viime vuodesta (142 v. 2015, 227 v.2014). Eniten on ollut rakennuspalovaaroja (45) ja liikennevälinepaloja (41) (87 v.2014, 53 v.2012). Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta 3,8 3,7 4,3 3,7 Kuopio Koko maa 4,2 4,0 3,8 3,8 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 17

Turvallisuus Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma on liitetty vuodesta 2015 lähtien osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Tieliikenneonnettomuuksia tapahtui 296 vuonna 2015 (287 v 2014). Tieliikenneonnettomuuksien positiivinen kehitys notkahti ja onnettomuuksien määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet ovat lisääntyneet huomattavasti verrattuna edellisen 5 vuoden keskiarvoon (ELY). Tosin ATH mukaan kuopiolaiset ovat aktiivisempia käyttämään pyöräilykypärää aina pyöräillessä (37,3 %) kuin suomalaiset keskimäärin (26,2 %). Lähes kaikkien muiden rikosten määrä näyttää vähentyvän lukuun ottomatta huumausaine- ja seksuaalirikoksia. Kuopio, koko tieverkolla tapahtuneiden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien onnettomuusluokat verrattuna edellisen 5 vuoden keskiarvoon. 18

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien kuopiolaisten lasten ja nuorten osuus on pienempi kuin vertailukaupungeissa tai maassa keskimäärin. Koulukiusaamista esiintyy huolestuttavan paljon, sillä v. 2013 6,5 % 8. ja 9.luokan oppilaista oli koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Koulukiusaaminen on lisääntynyt viime vuosina. Kouluterveyskyselyssä v. 2013 yli puolet (69 %) ja v. 2015 MAD kyselyssä 44,4% yläkoulun oppilaista kokee, etteivät aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Kiusaamisen kokemuksia oli 11,8%:lla. Viikoittaista kiusaamista, useimmiten henkistä, koki 4,9%. Noin neljännes koki fyysisen kiusaamisen muotoja. Koulun henkilökunnasta 86,3% ilmoitti, että oppilaat kertovat kiusaamisesta kerran kuussa tai harvemmin (MAD 2015.) 8. ja 9. luokan nuorten tupakointi (12,3%) ja humalajuominen (10,5%) ovat vähentyneet. Laittomien huumeiden kokeilut ovat pysyneet lähes samana (7%). Nuuskan käyttö on lisääntynyt (Kouluterveyskysely 2013.) Hyvä itsetunto, läheissuhteet ja harrastusmahdollisuudet suojaavat päihteiden käytöltä ja mielenterveysongelmilta (MAD 2015). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, 2015, Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), 8.3.2016 12,8 Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista, v.2013 14,6 14,8 14,8 14,9 15,8 17,5 Kuopio Tampere Turku Lahti Joensuu Oulu Jyväskylä Vuoden 2015 MAD kyselyssä (n=1310) nuorille oli tarjottu useimmin alkoholia (37,2%), tupakkaa (34,8%), sähkötupakkaa (32,6%) sekä nuuskaa (20,6%). Kannabista tai muita huumeita oli tarjottu 7%:lle. Nuoret arvioivat päihteistä alkoholin hankkimisen olevan kaikkein helpointa. 41,7 % arvioi alkoholin hankkimisen joko erittäin helpoksi tai vähintään melko helpoksi. Tupakan osalta vastaava lukema oli 39,5%, sähkötupakan 34,4% ja päihdyttävien lääkkeiden 22%. Useimmiten päihteet saatiin kavereilta. Joka kymmenes ilmoitti saavansa omilta vanhemmiltaan alkoholia erittäin helposti tai melko helposti, mutta nuorten mukaan vanhemmat puuttuivat todennäköisimmin myös päihteiden käyttöön. (MAD 2015.) 19

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret näkevät koulun selkeästi tärkeimmäksi päihdetiedon välittäjäksi. Tupakan ja alkoholin osalta toiseksi tärkeimmäksi tiedonvälittäjäksi ilmoitetaan vanhemmat. Huumausaineiden ja muiden päihdyttävien aineiden osalta koulun jälkeen korostuu internetin merkitys. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi nuoret kokevat omat vanhempansa, joilta saatua tietoa 88.6 % piti joko erittäin luotettavana tai vähintään melko luotettavana. Seuraavaksi eniten luotettiin koulun välittämään tietoon. Skeptisimmin suhtauduttiin kavereilta saatuun ja internetistä löytyvään tietoon Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % 2010 2011 2012 2013 2014 8,1 11 11,2 11,7 11,7 12 13,2 Lapsiperheet hyödyntävät hyvin kulttuuri- ja liikunta-aktiviteetteja. Hyperhiihtoloman kävijämäärät ovat olleet kasvussa (v. 2016 oli 10 000 ja v.2015 kävijöitä oli 9204, v. 2013 oli 6830). Supersyysloman kävijämäärä oli hieman laskussa v. 2015 oli 11763, kun v. 2014 kävijämäärä oli ennätyksellisen suuri (15375). Kuopiossa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus vuonna 2015 on 11,2 % (v.2014 10,8 %) lapsiperheistä ja vertailukaupungeista kolmanneksi matalin. Lapsiperheiden asumisen tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin ja parantunut viime vuosista. Ahtaasti asuvien osuus kaikista lapsiasuntokunnista oli vuonna 2014 Kuopiossa 27,9 %. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Oulu Turku Kuopio Joensuu Jyväskylä Lahti Tampere Lähde: Sotkent, Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), 8.3.2016 Päivitetty 03/2016

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä perheiden arjesta selviytymisen tukemista. Tuloista riippuen tuki voi olla myös maksutonta. Kuopiossa lapsiperheiden kotipalvelu käynnistyi 27.5.2013. Vuonna 2015 Kotipalvelun käyntejä lapsiperheiden luona oli 1214 ja käyntimäärä perhettä kohden oli 5 kun se oli edellisenä vuonna 6-7. Kasvatus ja perheneuvonnan asiakkaita on ollut vuosittain noin 600. Asiakasmäärä on pysynyt viime vuosina samana, mutta käyntimäärät ovat kasvaneet eli tarvetta vahvempaan tukeen on ollut yhä enemmän. Osa yli 12 vuotiaista, joilla on kasvatus- ja perheneuvonnan tarvetta, ohjautuvat Sihdin palveluihin. (Sote-DW.) 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Lapsiperheiden kotipalvelun kotikäyntien määrä Kuopio 370 969 1214 2013 2014 2015 Kuopiolaisista tytöistä 9 % ja pojista 14 % oli ylipainoisia. Lapsista 12 % oli alipainoisia. (Fin- HIT-tutkimus 2016, N=914.) 1200 1000 800 600 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita Peruskoululaisista (8 ja 9 lk) ylipainoisia (8 ja 9.lk) on 13,4%. Koululounasta ei syö päivittäin 27,6 %. Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa harrastavia on 30,8%. Peruskoululaisten osalta tilanne on parantunut vuosien mittaan ja tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kouluterv. kysely 2013.) 400 200 0 139 Joensuu Jyväskyl ä Kuopio Turku Lahti Tampere Oulu 2011 1 91 17 330 437 854 1046 2012 6 79 18 256 451 880 637 2013 10 74 66 310 353 749 860 2014 44 65 139 297 402 691 1060 21

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus vastaavasta ikäryhmästä laski edellisestä vuodesta (2,0 % v. 2015, 2,2 % v. 2014). Vuonna 2015 lastensuojelun palvelutarpeen arviointi tehtiin 486 lapselle. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piiriin ohjautui vuoden aikana 290 lasta (uusia asiakkuuksia). Lastensuojeluilmoitusten määrä oli hieman noussut edellisestä vuodesta (v. 2015 2970 v. 2014 2869). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 10,4 10,6 11,2 10,4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 2011 2012 2013 2014 2,5 2 1,5 *) Ennakkotieto 2015, THL 1,5 1,7 1,7 1,7 1,8 1,8 2,0 2,0 Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 1,7 1,7 1 1,6 1,6 0,5 0 Oulu Lahti Tampere Jyväskylä Helsinki Joensuu Turku Kuopio 2011 2012 2013 2014 2015* 2011 2012 2013 2014 22

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) 2013: Lukiot 1182, Ammat.oppilaitokset 912 opiskelijaa Kouluterveyskyselyn (v.2013) mukaan nuorten päihteiden käyttö on huolestuttavaa, vaikka humalajuominen onkin vähentynyt lukion oppilailla. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla on vahva humalatila (v.2015 25 53% riippuen alasta) ja huumeiden kokeilu v.2015 14-24% riippuen alasta) on kaksi kertaa yleisempää kuin lukion opiskelijoilla. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista tupakoivien osuus (v. 2013 38 %, v.2015 24-43% eri aloilla) on suurin vertailukaupunkien joukossa. Kouluterveyskyselyn (v.2015) mukaan tupakointi on hieman vähentynyt ammatillisten opiskelijoiden parissa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %, Kuopio Ammatill. Lukion 1. ja 2.luokat 40,5 35,7 36,0 24,4 21,6 17,3 2008 2010 2013 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %, Kuopio Ammatill. Lukion 1. ja 2.luokat 16,5 19,1 19,3 10,5 11,3 10,6 2008 2010 2013 Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-24 vuotiaiden määrä on vähentynyt (1,7/1000 v.2014). Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä on kasvanut 21,2/1000 v.2014) Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet, 8.3.2016 23

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi yhä useampi ammatillisen oppilaitoksen nuorista (21,2% v. 2013, 15-27% v.2015) ja tilanne oli v.2013 toiseksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. Lukiolaisista 28% ja ammatillisen puolen opiskelijoista 44,8% harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1h viikossa (v.2015 21-43% riippuen alasta). Tilanne on ollut samanlainen viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Nuorten yksinäisyys on vähentynyt. Ei yhtään läheistä ystävää -vastauksia oli lukiolaisilla 5,5 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla 6,9 %:lla vuonna 2013 ja 1-12%:lla riippuen eri alasta vuonna 2015. Yhä harvempi kokee vanhemmuuden puutetta, vaikkakin tilanne on Kuopiossa vertailukaupungeista huonoin. Ammatillisen opiskelijoiden piirissä ei ole ollut muutosta viime vuosina vanhemmuuden puutteen kokemisessa (26,4% v.2013) Lukiolaisista 11,7% ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 19,8% on ylipainoisia. Tilanne on pysynyt lähes samana viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuopiolaisten nuorten tilanne ei eroa muista. Lukiolaisista 21,8% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 33,8% ei syö koululounasta päivittäin (v.2015 27-51%). Peruskoululaisten ja lukiolaisten osalta tilanne on parantunut vuosien mittaan ja tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin, mutta ammatillisen oppilaitoksen osalta tilanne on huonontunut ja huonoin vertailukaupungeista. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Myönteisiä muutoksia (2013 kysely): - vanhempien tupakoinnin vähentyminen - vanhemmat olivat yleisemmin tietoisia nuortensa viikonlopun viettopaikasta - läheisen alkoholin aiheuttamat ongelmat vähentyivät - ruutuaika vähentyi - kokemus opiskeluhuollon tuesta parani. Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet, 8.3.2016 24

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Koulutuspaikan on saanut yhä useampi. Koulutuksen ulkopuolelle on Kuopiossa jäänyt 6,4 % 17-24 -vuotiasta nuorista. Kuopiossa tilanne on toiseksi paras vertailukaupunkien joukossa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 18-24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli 3,8 % vuonna 2014. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut viime vuosista ja Kuopio on keskimääräisellä tasolla suhteessa vertailukaupunkeihin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5,6 6,4 6,2 Joensuu Kuopio Jyväskylä Tampere Oulu Turku Lahti 7 6,5 7,9 9,5 Ammatillisen oppilaitosten nuorista fyysistä uhkaa on kokenut 22,9% vuonna 2013 ja 13-28% riippuen alasta vuonna 2015. Fyysisen uhan kokemukset ovat kasvaneet voimakkaasti niin Kuopiossa kuin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013 ja 2015). Päivitetty 03/2016 25

Nuoret ja nuoret aikuiset Seksuaalinen häirintä on huolestuttavan yleistä. Kouluterveyskyselyn mukaan v. 2013 seksuaalista häirintää on kokenut peruskoululaisista 55 % ja lukiolaisista 51 %. Seksuaalista väkivaltaa peruskoululaisista on kokenut 14 %, lukiolaisista 14 % ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 19 % (v.2015 11-30% riippuen alasta). Kuopion luvut ovat samaa tasoa kuin koko maassa. Seksuaalista häirintää puhelimitse tai netissä koki 11-47% ammatillisen oppilaitosten nuorista riippuen alasta (v.2015) ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti koki 11-22% nuorista, useimmiten tytöt (v.2015) Tilanne on lähes sama kuin pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla/ 1000 15-24 -vuotiasta kohden on kasvussa (v.2013 11,7). Ammatillisen oppilaitosten nuorilla on vaikeuksia opiskeluissa 25-36%:lla (v.2015) ja tilanne ei ole muuttunut suuresti viime vuosina. Lisäksi yhä useampi jättää päivittäisen lounaan syömättä (v.2015 27-50% riippuen alasta). 2012 2013 2014 2015 Koulupsykologit 7 7,5 9,5 12,9 Koulukuraattorit 5,6 6,1 12,1 13,6 Yhteensä 7,5 13,6 21,6 26,5 Lähde: Kasvun ja oppimisen pa Koulupsykologien ja kuraattorien työpanosta on lisätty uuden oppilashuoltolain myötä. Laki tuli voimaan 1.8.2014. Lukiolaisista koulukiusattuna on vähintään kerran viikossa ollut 1 % lukion opiskelijoista (v.2013, 1. ja 2. vuosi). Myönteinen muutos on se, että lukiolaiset kokevat yhä vähemmän vanhemmuuden puutetta (17.6% v.2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 1-11% (v.2015) riippuen koulutusalasta. Kiusaamiseen ei puututa oppilaitoksen aikuisten toimesta riittävästi. Lähteet: Kouluterveyskysely 2013 (uusin tieto), 2015 ammatillisen osalta 26

Nuoret ja nuoret aikuiset Vuonna 2015 Tukeva-työvalmennussäätiön etsivät työntekijät tavoittivat 90 nuorta (123 v.2014). Kuopion etsivä nuorisotyö tavoitti 199 nuorta (243 v.2014). Yleisimmin nuori oli työtön. Pääasiallinen toimeentulo oli pitkäaikainen toimeentulotuki. Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn etsivälle nuorisotyölle ilmoittamia opiskelijoita oli 140 (128 v.2014). Oppilaitoksista erosi 329 nuorta (316 v.2014). Nuorten vastaanotto Sihdin palveluihin ohjautui 310 nuorta vuonna 2015 (356 v.2013). Suurimmat syyt olivat masennus ja ahdistus (42 %) sekä muu psyykkinen oireilu (17 %). 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 14,8 15,3 18,1 19,8 20,9 21,7 Turku Kuopio Tampere Joensuu Lahti Jyväskylä 2012 2013 2014 Nuorisotyöttömien määrä kasvaa. Vuonna 2014 nuorten (18-24 v.) työttömyysaste oli 15,3 % ja työttömiä nuoria 981. Nuorten Vamoksen kahden työntekijän asiakkaina oli 100 nuorta vuonna 2015. Vuonna 2016 huhtikuuhun mennessä asiakkaita oli jo 103 kuuden työntekijän voimin tavoitettuna. 2014 2015 Tukevan etsivät tavoittamat nuoret 15 29 v. 123 90 Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret 243 199 Oppilaitoksista (sakky) eronneet nuoret 316 329 Päivitetty 04/2016 2013 2014 Nuorisotyöttömät (18-24 v.) 816 981 Nuorisotyöttömyysaste (18-24 v). 13,4 % 15,3 % Lähde: Sotkanet 10.3.2016 27

Kuopio 2015 Jokaiselle nuorelle mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen 2015 palvelun tavoittamat nuoret 146 2015 palvelussa aloittaneet nuoret 100 2015 palvelun päättäneet nuoret 33 V A P A A E H T O I S U U S E i l ä h e t e t t ä E i d i a g n o o s i a P A L V E L U K O K O N A I S U U S O S A N A J U L K I S T A P A L V E L U J Ä R J E S T E L M Ä Ä P A L V E L U S S A P Ä Ä T T Ä N E E T 33 2015 palvelussa aloittaneet nuoret 100 Asiakkuuksia toiminnoissa yhteensä ASUMINEN Itsenäisesti 72 Läheisen luona 12 Tuettu asuminen 10 Asunnoton 2 Laitos 1 Tieto puuttuu 3 KOULUTUSTAUSTA Peruskoulu 42 Toinen aste 37 Lukio 11 AMK 2 Ei peruskoulua - Tieto puuttuu 8 TYÖMARKKINASTATUS Työelämän ulkop. 43 Työtön 31 Pitkäaikaistyötön 10 Opiskelija 8 Eläke - Opinnot kesken - Työkokeilu 1 Tieto puuttuu 7 ENSISIJ. TOIMEENTULO Toimeentulotuki 28 Kuntoutustuki 20 Työmarkkinatuki 19 Sairauspäiväraha 15 Ei tuloa 3 Ansiosidonnainen 1 Opintotuki - Palkka - Tieto puuttuu 14 TYÖLLISTYMINEN 5 TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 3 MUU JATKOPOLKU Kuntouttavatyöt. 2 Valmentava koul. 1 Työkokeilu 4 Ryhmät 89 Yksilövalmennus 11 Uraohjaus 19 OHJAAVAT TAHOT Aikuissosiaalityö 19 Mielenterveysp. 28 Itse 11 Muut 11 Etsivä nuorisotyö 3 Oppilaitos 2 TYP 2 Jälkihuolto 1 LS sosiaalitoimi 1 3. Sektori 2 Päihdepalvelut 1 Läheinen 3 TE-toimisto 1 Työpajat 1 Tieto puuttuu 7 Rehti-hanke 7 KANSALAISUUS Suomi 99 Muut 1 ÄIDINKIELI Suomi 100 Muut - SUKUPUOLI Naiset 52 Miehet 48 IKÄJAKAUMA 16-17 4 18-24 70 25-29 23 Ei tietoa 3 2015 TULOS 45,5 % HOITOTAHO 3 KESKEYTTÄNEET Keskeytti itse 6 Muutto 1 Muu syy 8 8.6.2016

Työikäiset (25-64 vuotiaat) Työikäisten hyvinvoinnin ongelmat liittyvät mielenterveyteen, päihteiden käyttöön sekä tuki- ja liikuntaelimiin. Päihdehuollon vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25-64-vuotiaiden määrä laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, mutta on kuitenkin kolmanneksi suurin vertailukaupungeista. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 25-64- vuotiaiden osuus (v. 2014 5,1 %) on Kuopiossa suurin vertailukaupungeista. Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) on Kuopiossa sama kuin Suomessa keskimäärin (29% v.2013-2015) (ATH) Kuopiossa oli 3,1% käyttänyt kannabista 12 viime kk aikana kun koko Suomen luku oli 3,6%. (ATH 2013-2015) Tuki- ja liikuntaelin sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä vähenee, mutta kuitenkin vertailukaupungeista korkein (2 % 16 64 vuotiaista). 29

Työikäiset (25-64 vuotiaat) Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvussa, mutta tilanne on parempi kuin muissa vertailukaupungeissa. Helmikuussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli noin 2200. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 300 henkilöllä (16 %) edellisestä vuodesta. 8 7 6 5 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista 4,9 Lahti Tampere Jyväskylä Joensuu Oulu Turku Kuopio Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Kuopiossa (2,9 % vuonna 2014) kolmanneksi pienin vertailukaupungeista. 4 3 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,7 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2,0 2,1 3,0 3,3 2,9 3,0 3,1 2,8 2,6 4,1 3,8 3,8 Oulu Turku Kuopio Jyväskylä Tampere Lahti Joensuu Päivitetty 03/2016 30

Työikäiset (25-64 vuotiaat) Kuopiossa poliisin tilastoimia perheväkivaltatilanteita on ollut runsaasti. Huolestuttavaa on perheväkivaltatilanteiden suuri ja lisääntynyt määrä. Vuonna 2014 tapaukset vähenivät ensikertaa, mutta nousivat jälleen v.2015 730 tapaukseen. 398 443 422 581 647 766 678 730 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Perheväkivaltatilanteita (poliisi) Kuopiossa itsensä yksinäiseksi kokevien osuus on suuri 20-54v miesten joukossa. Vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan hieman enemmän kuin koko Suomessa. Kuopiossa työikäiset kokevat rahapelaamisen ongelmaksi useammin (20 54 -vuotiaat) 7,9% ja (55 74 -vuotiaat) 8,3% kuin vastaavanikäiset koko Suomessa. 31

Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on edelleen erittäin hyvä v. 2015 93,1 %. (92,4 %, v. 2014). Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (49 % v. 2014) on ennallaan. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on 2,8 %, v.2014. Osuus on pienentynyt hieman edellisestä vuodesta. 90,6 93,1 92,4 91,7 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 91 87,9 89,9 90,8 Kuopio Tampere Turku Lahti Oulu Jyväskylä Joensuu 91,2 89,8 90,4 89 89,7 89,9 88,9 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2,0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2,6 2,8 3,2 4,4 4,5 Lahti Jyväskylä Tampere Kuopio Joensuu Oulu Turku Päivitetty 03/2016 2010 2011 2012 2013 2014 Vähintään 2vk jatkunutta masennusoireilua on 12 viime kk aikana ollut 22,5%:lla yli 75 -vuotiailla, vastaava luku on 26,5% koko Suomessa (ATH 2013-2015). Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus yli 75-v on 8,2%, koko Suomessa 10% ja alkoholia liikaa käyttäviä yli 75vuotiaita (AUDIT-C) on 3,7%, koko Suomessa 5,1% (ATH 2013-2015) 32

Ikäihmiset 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Kuopion vanhuspalvelut 2013, 2014, 2015 +7% 963 268 Vanhusten kotihoidon käynnit Lähde Kuopion kaupungin tilinpäätös 2015 +43% 433 471 Vanhusten luona tapahtuva työ tunteina TP 2013 TP 2014 TP 2015-12% 87 050 Palvelukeskuksen hoitopäivät Kuopion vanhusten hoivapalvelun asiakasmäärä oli noin 3400 vuonna 2015. Asiakasmäärä on kasvanut 10 % vuodesta 2013. Samaan aikaan kotihoidon työtunnit vanhusten luona lisääntyivät 43 % (n. +130.000 työtuntia) kun taas palvelukeskusten hoitopäivät vähentyivät 12 % (n. -11.500 hoitopäivää). 2400 2200 2000 1800 1600 Kotihoidon asiakaskysely toteutettiin maaliskuussa 2015. Kyselyn otos oli 203 kotihoidon asiakasta. Vastaajista 89 % mielestä kotihoidon palvelut vastasivat tarpeita. Vanhusten asumispalveluiden asiakaskysely toteutettiin syys - lokakuussa 2015 oman palvelutuotannon asiakkaille. Kyselyn otos oli 385 ja vastausprosentti 76%. Vastaajista 91 % mielestä asumispalvelut vastasivat tarpeita. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä Avohoidon lääkärikäyntien määrä 65 vuotta täyttäneillä on Kuopiossa toiseksi eniten vertailukaupungeista. Päivitetty 03/2016 1400 1200 1000 Lahti Joensuu Turku Oulu Tampere Kuopio Jyväskylä 2011 2012 2013 2014 33

Mistä löytyy Kuopion hyvinvointikertomukset? 1. www.hyvinvointikertomus.fi -> valmiit asiakirjat (kartasta) 2. Kuopion kaupungin talousarvio 2013/ 2014/ 2015/ 2016 Toiminta ja taloussuunnitelma 2013-2016/ 2014-2017/ 2015 2018/ 2016-2019 http://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/suunnittelujulkais ut -> kohdasta Hyvinvointi 3. Dioina: https://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/hyvinvointi