ESIKÄSITELLYT LEVYTUOTTEET-OSASTON MATERIAALI- TASEIDEN HALLINTA

1 Teuvo Lehtonen ESIKÄSITELLYT LEVYTUOTTEET-OSASTON MATERIAALI- TASEIDEN HALLINTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika 13.11.2007 Koulutusohjelma Kone ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Työn nimi Esikäsitellyt levytuotteet osaston materiaalitaseiden hallinta Työn ohjaaja Markku Tuominen Työelämäohjaaja Antero Tamminen Tekijä Teuvo Lehtonen Sivumäärä 59 + 12 liitettä Tuotanto ja varastoraportit antavat yksityiskohtaista tietoa yrityksen taloudellisista tunnusluvuista sekä kertovat tuotantolinjojen ja työpisteiden tehokkuudesta. Mikäli raporteissa on virheitä, on niihin syytä puuttua raportointia kehittämällä, koska väärä informaatio voi johtaa vääriin päätelmiin mm. varastoarvojen suhteen. Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Ruukki production divisioonaan kuuluvan esikäsitellyt levytuotteet (EKT) osaston materiaalivirtaa sekä tuotanto ja varastoraportointiin liittyviä ongelmia. EKT:n väli ja lopputuotevarastojen määriä joudutaan kuukausittain korjaamaan materiaalitaseongelmien vuoksi. Materiaalitaseita tarkasteltaessa tuoteryhmien tuotantoon käytetty raaka aine ei riitä väli ja lopputuotevarastoihin sekä asiakastoimituksiin vaan varastomääriä joudutaan nostamaan jotta tuoteryhmien materiaalitaseet pysyvät tasapainossa. Käytössä olevien raportointijärjestelmien (LÄHTI ja NESTIX) raaka aine määrissä on kuukausitasolla merkittäviä eroja. Tasevirheet heikentävät luottamusta järjestelmiä ja niiden materiaaliseurantaa kohtaan. Eräs keskeinen materiaalilaskennan ongelma on, ettei raaka aineen hajoamista voida kaikissa tilanteissa yksiselitteisesti jäljittää väli tai tuotevarastoihin ja edelleen asiakastoimituksiin. Materiaalitaseketjun voidaankin sanoa vuotavan. Työssä selvitettiin LÄHTI ja NESTIX raporttien raaka ainemäärissä olevia eroja tietokantapoimintojen avulla. Merkittävimmäksi tekijäksi osoittautui NESTIX tietojärjestelmän ohjelmakoodista löytynyt virhe. Virheen vuoksi osa käytetystä raaka aineesta ei tallentunut järjestelmän vastaan oton raporttikantaan laisinkaan. Toinen tasevirhettä aiheuttava tekijä oli LÄHTI järjestelmässä osaston raaka aineeksi raportoitu materiaalimäärä, joka oli virheellinen. Virheiden korjaamisen jälkeen on eri raporttien tietojen yhtenäisyys parantunut oleellisesti. Materiaalitaseiden laskennas sa havaittiin myös muita ongelmatekijöitä, kuten: EKT:n tuotannon kaksinkertainen raportointi (esim. uusinta maalaus), vuokramaalaustoiminta, palavaraston hallinta sekä lähetyskirjanpidon virheet. Lisäksi NESTIX järjestelmän eri raportit antavat ristiriitaista tietoa tuoteryhmien valmis tukseen käytetystä raaka aineista. Toiminnot aiheuttavat korjaustarvetta materiaalitaseraportoin tiin. Virheiden korjaaminen edellyttää, että NESTIX tuotanto ja varastoraportin tietokannat, raporttien laskentasäännöt ja toiminnallisuus pitää käydä huolellisesti läpi ja dokumentoida yksityiskohtaisesti, jos raporttien uskottavuutta halutaan parantaa edelleen. Asiasanat Materiaalitase(et), raaka aine, tuotantoraportointi, varastoraportointi

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI VERSITY OF APPLIED SCIENCES Date 13.11.2007 Author Teuvo Lehtonen Degree programme Machine and production technology Name of thesis Prefabricated plate products department material balance sheet controlling Instructor Pages Markku Tuominen 59 + 12 appendix Supervisor Antero Tamminen Production and supply reports gives detailed information about a company s financial status. Reports tell the reader how efficiently a company s production lines and work units are. If reports include mistakes, reporting has to be improved. Wrong information could lead to wrong conclu sions e.g. as to supply figures. This work investigates Ruukki production division s prefabricated plate products department (EKT) material flows and production and supply reporting problem situations. Department s intermediate and final product supply quantities have to be fixed because of material balance sheet problems. In material balance sheets, product group raw material is not enough for intermediate and final product supply to customers. Product groups supply quantities have to be raised. Information systems (LÄHTI and NESTIX) raw material quantities monthly level has been remarkable differencent. Balance sheets mistakes weaken confidence to systems and its material follow up. One central material calculations problem is, that raw material break ups could not in all situations be unambiguously traced to intermediate and product supply and further to customer deliveries. Material balance sheets chain could be said to leak. In this work it was investigated LÄHTI and NESTIX report raw material quantity differences. Remarkable factor was NESTIX information system program code mistake. Because of mistake, part of used raw material doesn t record into the system reception database at all. Another material balance sheet mistake was that LÄHTI information system records too much raw material to EKTdepartment. Mistakes fixed and reports uniformity improves essentially. In material balance sheets calculating were also other problem factors, such as: production quantities double reporting (plates replay painting), rent painting, fragment supply s controlling and delivery account mistakes. This problem causes fixing demands to month s material balance sheet. Part of problems, such as rent painting and fragment supply s can consider in calculating but others problems needed database-investigations to NESTIX. Production- and supply reports databases, reports calculating rules and operations must go through well and document in detail. That s how reports and reporting come more believable. Key words Materialbalance sheet, raw material, production and supply reporting SISÄLLYSLUETTELO

4 Käytetyt merkinnät 1 JOHDANTO 1 Työn taustat 1 Työn kuvaus 1 Tavoitteet 1 2 YRITYSESITTELY 2 Ruukki-konserni 2 Divisioonat 3 Terästuotanto 4 Levyvalssaamo 6 Tuotannonsuunnittelu 8 Esikäsitellyt levytuotteet osasto 10 EKT:n toiminta 11 Tuotanto 12 Tuoteryhmät ja materiaalivirrat 14 NESTIX-tuotantojärjestelmä 15 3 VARASTOINNIN HALLINTA 16 Varastointi 16 Materiaalitaseet 18 4 EKT:N TILAUKSENKÄSITTELYN VAIHEET 20 Asiakastilauksen muodostuminen 20 TILKKU-käsittely 20 Työnsuunnittelu NESTIX-järjestelmässä 21 Raaka-ainelevyn työvarat 22 5 RAAKA-AINELEVYN MITTA- JA PAINOTIETO TIETOJÄRJESTELMISSÄ 24 KVARTTO-tuotantojärjestelmä 24 Osalevyn mitat 25 Tähtäyspaksuus 25 Levypainon muodostuminen 26 Teoreettinen levypaino 27 Teoreettinen punnittu levypaino 28 Punnittu levypaino 29 LÄHTI-lähetysjärjestelmä 29 Materiaalitilaukset LÄHTI-järjestelmässä 30 Levypainon poiminta kuormausmääräykselle 30 Tilauksen lähetyserä 31 6 EKT:N RAAKA-AINEEN TIEDOT 32 Levypainotiedon lähetysvaiheen toiminnallisuus infotietokannoissa 32 Levypainotiedon välittyminen ja eteneminen infotietokannan tauluissa 33 LÄHTI:n raportin poiminta-ajo 34 Vastaanottovaiheen toiminta NESTIX-järjestelmässä 34 7 TIETOKANTASELVITYKSET 36 Raaka-ainelevyn levypainotiedon seuranta tietojärjestelmissä 36 Tietokantapoiminnoista suoritetut vertailut 37 Tietokantavertailu: levypaino, kesäkuu 2006 38 Tietokantavertailu: kappalemäärä, kesäkuu 2006 38 Tietokantavertailu: kappalemäärä, lokakuu joulukuu 2006 39 Tietokantavertailu: nauhalevy raaka-aine 40

5 8 EKT:n varastojen ja tuotannon raportointi 42 Siirtokasat 42 NESTIX-raporttien ongelmakohtia 42 Vuokramaalaus 43 Materiaalin käytön laskenta 44 9 KORJAAVAT TOIMENPITEET JA SEURANTA 47 LÄHTI-järjestelmän levypainotiedon käsittelyyn tehty muutos 47 NESTIX-vastaanottotyöpisteen virheellinen toiminta 49 Vastaanottotyöpisteen korjausajo 49 Vastaanoton virheellisen toiminnan syy ja korjaus 49 Nauhamateriaalin 7-alkuisten tilausten arvostukseen tehty muutos 50 Järjestelmien tuottamien raaka-aineraporttien seuranta 50 Väli- ja tuotevarastojen inventointi 54 10 YHTEENVETO 55 LÄHDELUETTELO LIITTEET 1. Raahen tehtaan kartta 2. K-arvot tähtäyspaksuuden alatoleranssin määrittämiseen 3. T30.WT30TOP -taulun saantipolku 4. T30.WT30TOTT -taulun saantipolku 5. Toimitusraporttien vuosilista T099 ja kuukausilista T499 6. Yhteenveto raaka-ainelevyn painotiedon etenemisestä tietojärjestelmissä 7. Levyseuranta 1.9-3.9.2006 8. Kvarttolevy raaka-aineen lähetys- ja vastaanoton painovertailu 9. Nauhalevy raaka-aineen lähetys- ja vastaanoton painovertailu 10. 2007 syyskuun materiaalin käytön laskenta, alkuperäinen taulukko 11. 2007 syyskuun materiaalin käytön laskenta, korjattu taulukko 12. Erittely toimitetuista EKT:n raaka-aineista

Käytetyt merkinnät 6 EKT Asiakastilaus Materiaalitilaus Positio LP-koodi Kvarttolevy Nauhalevy NESTIX TILKKU KVARTTO LÄHTI RH-tietokanta Segmentti Esikäsitellyt levytuotteet osasto. Asiakkaan tilaukselle luotu Ruukin käyttämä tilausnumero. EKT:n asiakastilauksen pohjalta luotu raaka-ainetilaus, josta valmistetaan asiakastilauksen levyt tai kappaleet. Asiakas- tai materiaalitilauksen tilausrivi. Position tuotteilla samat dimensiot sekä laatu. Laskutuspainokoodi. Määrittää painon, jolla tilauksen tuotteet laskutetaan asiakkaalta. Materiaalitilauksen asiakas on EKT-osasto. Asiakastilauksen asiakas on lopputuotteen ostava asiakas. Neljällä suurvalssaimella valmistettu levytuote. Raakareunainen tai leikattu määrämittoihin. Käytetään myös nimeä raaka-ainelevy. Kuumavalssatusta kelasta leikattu levytuote. EKT:n tuotannonohjausjärjestelmä. Ruukin myyntijärjestelmä. Levyvalssauksen tuotantojärjestelmä. Varastointi- ja lähetysjärjestelmä. KVARTTO-järjestelmän tietokanta. Järjestelmien tietokannan tietuekenttä.

1 JOHDANTO 7 1.1 Työn taustat Levyvalssaamo toimittaa Esikäsitellyt levytuotteet osastolle (EKT) vuosittain noin 250 000 270 000 tonnia terästä. Materiaalimäärä on noin 37 % koko levyvalssaamon tuotantomäärästä. Materiaalitaseiden, varastojen sisällön ja konsernin inventaarioiden kannalta on tärkeää, että valssaamon ja EKT:n välinen materiaalivirta tunnetaan ja voidaan laskea sekä määrittää tarkasti. Levyvalssaamon toimittamassa materiaalin määrässä eri tietojärjestelmistä laadituissa raporteissa on jo pitkään havaittu eroja. Kuukausitasolla tämä ero on vaihdellut 300 700 tonnin välillä, josta syntyy vuositasolla useiden tuhansien tonnien ristiriitoja. EKT:n materiaalitaseiden ylläpidolle ja hallittavuudelle raporttien tietojen eroavaisuus tuottaa suuria ongelmia. Vuoden 2006 alussa tehtiin työpisteiden välivarastoihin 3 850 tonnin inventaariokorjaus. 1.2 Työn kuvaus Tämän insinöörityön tarkoituksena on kuvata Levyvalssaamon ja EKT:n välinen materiaalivirta, sekä vertailla eri tietojärjestelmistä saatavia materiaalitaseita. Tärkeänä osana työtä on selvittää materiaalitilausten levypainotiedon muodostuminen erilaisissa tapauksissa. Valssausprosessissa ja lähetystoiminnoissa raaka-ainelevyn tiedot kulkevat useiden tietojärjestelmien lävitse. Levyistä tallentuu paino-, dimensio- ja tiheystietoja useisiin tietokantoihin. Tietokantojen toiminnallisuutta tutkimalla ja levytietoja vertailemalla voidaan selvittää, miten levykohtaiset painotiedon muodostuvat ja siirtyvät raaka-aineraportteihin ja mistä syystä raaka-aineen määrissä on merkittäviä eroja. Tuoteryhmäkohtainen tarkastelu levypainotiedon muodostumisesta ja tietojen läpinäkyvyydestä on syytä tehdä, jotta saadaan selville onko havaittavissa tuoteryhmien välillä eroja. 1.3 Tavoitteet Työn tavoitteena on selvittää ja korjata syyt, joiden takia EKT:n materiaalivirrassa on huomattavia tase-eroja eri järjestelmien raaka-aineraporteista tarkasteltuna. Yksiselitteinen raaka-aineen määrä tekee mahdolliseksi yhden järjestelmän käytön, mikä lisää raportoinnin uskottavuutta.

2 YRITYSESITTELY 8 2.1 Ruukki-konserni Suomen valtio perusti Rautaruukin vuonna 1960 yhdessä valtion omistamien yhtiöiden ja yksityisten yritysten kanssa. Raahen terästehtaan tuotanto käynnistyi 1964. Konserni laajensi toimintaansa 1970-luvulla raudan, teräksen ja kuumavalssattujen levyjen valmistuksesta kylmävalssattuihin ja sinkittyihin levyihin, putkiin ja muovipinnoitteisiin. 1972 alkoi putkituotanto Hämeenlinnassa. Rautaruukki laski liikenteeseen ensimmäisen yleisölle suunnatun osakeannin vuonna 1989, jolloin sen osakkeet myös listattiin Helsingin Arvopaperipörssissä. 1990-luvun alussa konserni osti useita teräksen jatkojalostusta tekeviä yrityksiä Pohjoismaista ja Saksasta sekä perusti myyntiyhtiöitä Suomen ulkopuolelle. Konserni jatkoi 1990-luvun aikana keskittymistä jalostettuihin terästuotteisiin. Vuonna 1998 konserni laajensi teräspalveluliiketoimintaansa ostamalla osake-enemmistön aikaisemmin osakkuusyhtiönä toimineesta Asva Oy:stä. (Rautaruukki Steel 2000, esittelymateriaali) Vuonna 2004 Rautaruukki-konsernin nimi lyhentyi Ruukki-konserniksi. Ruukin vuonna 2003 valitseman strategian mukaan yhtiö pyrkii siirtämään toiminnan painopistettä terästuotteiden valmistajasta asiakastarpeisiin perustuvien metalliratkaisujen toimittajaksi. Ruukki panostaa myynnin kasvattamiseen erityisesti Pohjoismaissa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Konsernilla on toimintaa 23 maassa ja henkilöstöä noin 13 000. Konsernin liiketoiminta perustuu pääosin omaan kustannustehokkaaseen terästuotantoon. (Ruukin esittelymateriaali, www-sivut). Konsernin strategiana on tulla Euroopassa johtavaksi teräksentoimittajaksi seuraavilla osa-alueilla: Rakennusteollisuuden komponentit ja kokonaisratkaisut Konepajateollisuuden komponentit ja kokonaisratkaisut Johtava metallituotteiden toimittaja Pohjoismaissa ja Baltiassa 2.2 Divisioonat Ruukki-konserni on jakautunut Production -tuotantodivisioonaan sekä kolmeen businessdivisioonaan: Metals, Engineering ja Construction. Business-divisioonat vastaavat käytännössä tuotantodivisioonan valmistamien tuotteiden myynnistä asiakkaalle. (Ruukin esittelymateriaali, www-sivut)

Ruukki Production 9 Production-tuotantodivisioona valmistaa kuumavalssattuja, kylmävalssattuja ja pinnoitettuja teräslevy ja -nauhatuotteita, teräsputkia sekä lanka-, tanko- ja betoniterästuotteita. Ruukki Production -divisioonaan kuuluu yhteensä 14 tuotantolaitosta Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä- Euroopan maissa. Asiakkaana ovat ainoastaan business-divisioonat. (Ruukin esittelymateriaali, www-sivut) Terästuotanto tapahtuu Raahen terästehtaalla. Terästehdas on täysin integroitu, jossa on koksaamo, sintraamo, kaksi masuunia, terässulatto sekä karkealevy- ja kuumanauhavalssaamot. Raahen terästehtaan valmistamat tuoteryhmät ovat kuumavalssatut kelat, peitatut kelat, kohokuviokelat, nauhalevyt, rainat, kvarttolevyt ja esikäsitellyt levytuotteet. Valikoimassa on noin 1000 asiakas teräslaatua. Raahen terästehtaan kartta liitteessä 1. (Ruukin esittelymateriaali, wwwsivut) Ruukki Metals Metals-divisioona toimittaa teräs-, ruostumaton teräs- ja alumiinituotteita suoraan asiakkaille. Tuotekokonaisuudessa on levyt, kelat, putket, tangot ja profiilit. Asiakkaille tarjotaan myös teknistä tukeä sekä logistiikan ja varastoinnin palveluita. Metalsin toiminta käsittää myös muotoleikattujen kappaleiden ja komponenttien esikäsittelyä asiakastoimituksiin sekä Engineering- ja Construction -divisioonien palvelukeskusten käytöön. (Ruukin esittelymateriaali, www-sivut) Ruukki Engineering Engineering-divisioona toimittaa komponentteja sekä suurempia kokonaisratkaisuja konepaja teollisuudelle kuten paperi-, puunjalostus-, energia- ja meriteollisuudelle sekä nostoväline-, kuljetusväline ja kappaleenkäsittelyteollisuudelle. Tuotteina ovat asennus- tai hitsausvalmiit komponentit, laipat, laitteiden runkorakenteet, ohjaamot ja puomit. Nosto- ja kuljetusvälineteollisuudelle komponenttien valmistuksen lisäksi on tarjolla kokoonpanoa sekä tuotekehitys ja muotoilupalveluita. Palvelukeskukset toimivat pääasiallisina komponenttien valmistusyksiköinä. Suomessa palvelukeskuksia on Tampereella, Seinäjoella ja Raahessa. (Ruukin esittelymateriaali, wwwsivut)

10 Yhtenäinen toimitusketju Ruukki Production ja Ruukki Metals Asiakkaat Kattava palvelukeskusverkosto Yli 20 keskusta Pohjoismaissa, Baltiassa, Venäjällä, Puolassa ja Saksassa Kustannustehokas kylmävalssaus, metallipinnoitus, maalipinnoitus ja putkituotanto Kustannustehokas integroitu teräksentuotanto ja kuumavalssaus Pääosin Hämeenlinna, Suomi Raahe, Suomi Välitystuotteet, esimerkiksi alumiini, ruostumaton teräs 3 06/06 www.ruukki.com Ruukki Production Kuva 1. Materiaalin toimitusketju Ruukki Construction Construction -divisioona toimittaa komponentteja sekä suurempia kokonaisratkaisuja infrastruktuurin luontiin rakennusteollisuudelle. Esimerkkeinä kantavat rakenteet, esivalmistetut seinäelementit, julkisivuverhousprofiilit, vesikattokomponentit, perustukset ja paalutus. Valmistus tapahtuu 12 yksikössä 10 maassa. (Ruukin esittelymateriaali, www-sivut) 2.3 Terästuotanto Sula raakarauta tuodaan junalla masuuneilta, 70-80 tonnin avoimissa raaka-rautasenkoissa. Sulatolla rautaa varastoidaan kahdessa 900 tonnin vetoisessa mikserissä. Teräs valmistetaan kolmessa konvertterissa, johon panostetaan raakaraudan lisäksi, romua ja kalkkia. Puhaltamalla happea suurella nopeudella konvertteriin saadaan sulassa raudassa oleva hiili palamaan ja pitoisuus laskemaan noin 0,04 % tasolle. Konvertterilta jatkuvavalukoneille kuljetus tapahtuu 80-125 tn erissä terässenkoilla. Senkassa olevalle teräkselle voidaan tehdä huuhtelu ja mahdollinen rikinpoisto sekä senkkauuni- tai vakuumikäsittely. Vaativia teräslajeja valmistettaessa mahdolliset seosaineet lisätään terässenkkoihin ennen niiden nostoa valutasolle. Jatkuvavalulaitoksella on kaarevavalukoneet 4, 5 ja 6. Valaminen tapahtuu 2-5 senkallisen sarjoina.

11 Kuva 2. Terässulaton lay-out Valukoneet ovat ns. muuttuvasääteisiä eli valunauhan leveyttä voidaan säätää valun aikana. Säätövaraa on sarjan pituudesta riippuen maksimissaan 200 mm. Terässenkasta teräs kaadetaan pienempään välisenkkaan, josta se valuu jatketiilien kautta kokilliin. Kuparisessa ja vesijäähdytetyssä kokillissa alkaa teräksen jähmettyminen. Kokilli on oskilloivassa liikkeessä valunauhan suuntaisesti, ja reunoilta jähmettyvää valunauhaa aletaan vetää. Valunauhan paksuudet ovat 175, 210 ja 270 mm sekä leveydet 800-1975 mm riippuen käytettävästä kokillista. Valunauha leikataan kaasuleikkauslaitteilla pituusmittauksen mukaan 5-10 metrin esiaihioiksi. Kuva 3. Jatkuvavalukone

12 Levyaihiohallissa esiaihiot leikataan aihioiksi ja merkitään numerosarjalla. Aihioiden pituudet ovat 0,8-3,3 m välillä. Leikkauksen jälkeen aihio punnitaan nosturin magneettinostimessa ja leikkausparta poistetaan parranpoistokoneella. Keskimääräinen aihiopaino vaihtelee 5-6 tonnin välillä viikkotasolla. 2.4 Levyvalssaamo Levyvalssauksessa käytetään 175-290 mm aihiopaksuuksia sekä 1500-1975 mm aihioleveyksiä. Levyvalssaamolla on kaksi läpityöntöuunia, joissa kummassakin on kaksi rataa. Aihiot kuumennetaan ennen valssausta 1100-1250 ºC lämpötilaan. Levyvalssaimessa aihio valssataan tietyn pistosarjaohjelman mukaan haluttuihin mittoihin. Valssauspaksuusalue on 4,7-150 mm ja valssausleveydet vaihtelevat 1000-3450 mm välillä. Raakalevyn valssauspituus on 4,5-30 metriä ja maksimipaino 12,5 tonnia. (Lehtikangas, haastattelu) Kuva 4. Levyvalssauslinjan prosessikaavio Nopeutetulla jäähdytyksellä saadaan levyyn haluttuja lujuus ja kovuus ominaisuuksia. Valssauksessa syntyvät tasomaisuusvirheet korjataan kolmella kuumaoikaisukoneella. Kuumaoikaisukone-1 on nopeutetun jäähdytyslaitteiston jäljessä, kone-2 suoraan menevien levyjen rullaradalla ja kone-3 normalisointiuuni-1 jälkeen ennen jäähdytystasoja. Normalisointiuuneissa teräksen raekoko pienenee ja samalla mekaaniset ominaisuudet tasaantuvat. Normalisointiuuni-1 on rullaradan yhteydessä, pituudeltaan noin 80 metriä. Uuni-1:ssä normalisoidaan alle 52 mm paksut raakalevyt. Normalisointiuuni-2 on polttoleikkauskoneiden vieressä. Uuni-2 on panostusvaunulla kertapanostettava. Uunissa normalisoidaan yli 52 mm paksut raakalevyt.

13 Kuva 5. Jäähdytys ja leikkauslinjat Jäähdytystasolla raakalevyt jäähtyvät ja niiden mitat sekä pinnanlaatu tarkastetaan. Tasoille mahtuu yhteensä 30-40 raakalevyä. Jäähdytystasojen käyttö noudattaa levyjen jäähtymisaikaa tarkastuslämpötilaan. Jäähdytystasolle 3 ohjataan paksut levyt, tasolle 2 ohjataan ohuet levyt ja tasolle 1 tulevat kuumaoikaisukone-3 kautta tulevat levyt. Merkkauskoneella raakalevyjen osalevyt merkitään maalimerkkauksella ja konestanssauksella. Osalevyihin merkitään levyn numerot, mitat, tilaaja, valmistusreittikoodit. (Lehtikangas, haastattelu) Raakalevyn leikkaus osalevyihin alkaa päätyleikkurilla. Raakalevyn päät suoristetaan pyöröleikkausta varten ja raakalevystä irrotetaan näytepala. Maksimileikkauspaksuus on 30-35 mm materiaalin laadusta riippuen. Mekaanisella leikkauslinjalla on sivu- ja paloitteluleikkurit sekä kylmäoikaisukone. Leikkauslinjalla leikataan alle 20 mm paksut raakalevyt asiakaslevyiksi. Linjan vuosikapasiteetti on noin 360 000 tonnia. Polttoleikkauskoneina on kuusi suuntaispolttoleikkauskonetta. Leikkauspaksuusalue on 20-150 mm. Tarkkuusleikkauksessa paksuusalue on 25 mm ja sitä paksummat. Polttoleikkauksen vuosikapasiteetti on noin 300 000 tonnia.

2.5 Tuotannonsuunnittelu 14 Tuotannonsuunnitteluosaston toiminta-ajatuksena on suunnitella ja ohjata teräksen valmistumista siten, että saavutetaan mahdollisimman korkea toimitusvarmuus, lyhyt läpimenoaika ja eri työvaiheiden välinen tasainen kuormitus. Osasto jakautuu kolmeen jaokseen: valmistuksen suunnittelu, nauhavalsaustuotteiden ohjaus ja levyvalssaustuotteiden ohjaus. Valmistuksen suunnittelu vastaa kokonaisvaltaisesta tuotannon ohjauksesta, materiaalisuunnittelusta sekä ajoitussuunnittelusta ja niissä käytettävistä ohjausparametreistä. Nauhavalssaustuotteiden ohjausjaos vastaa nauhatuotteiden valmistuksen ohjauksesta sulatolta valmiiksi lopputuotteiksi. Levyvalssaustuotteiden ohjausjaos vastaa tuotannon suunnittelusta ja tarkkailusta sulatolta valmiiksi lopputuotteeksi. Jaoksen tehtäviin kuuluu sulatustilaukset, materiaalin suunnittelu ja varastomateriaalin käyttö, valssauksen ohjelmointi ja tilausten tarkkailu. (Karsikas, 1990, 11-12) Levyvalssaustuotteiden ohjaus Aihiotarpeessa olevasta materiaalista muodostetaan sulatustilaukset ja niistä edelleen valusarjoja. Kun sulatustilausta vastaava sulatus on tehty ja tuotannonsuunnittelu sen hyväksynyt aihioohjelmoinnissa tarkastetaan sulatuksen aihiot yksitellen. Tarkastuksessa voidaan muuttaa esiaihion suunnittelusisältöä jos toteutunut esiaihiopaino poikkeaa suunnitellusta painosta niin paljon, ettei kaikkia aihioita saada leikatuksi esiaihiosta. (Karsikas, 1990, 12) Kombinointi Kombinointimallin kokoamista ja aihiovaihtoehtojen päättelyä kutsutaan kombinoinniksi. Tilatuista asiakaslevyistä kootaan rypäs, jonka levyillä on sama aihiolaatu ja tähtäyspaksuus. Levyt sijoittuvat raakalevylle ja kombinointimalli laskee tarvittavan aihion painon. Raakalevyistä pyritään tekemään mahdollisimman isoja tuotoksen maksimoinnilla, minkä vuoksi tietyissä tapauksissa kombinoidaan samaan raakalevyyn eri asiakastilausten levyjä. Tämän jälkeen kokillivaihtoehdot asetetaan paremmuusjärjestykseen tuotoksen mukaan. Aihioista kootaan valunauha, joka jaetaan esiaihioiksi. Lopuksi tehdään sulatustilaus. (Keränen, haastattelu)

15 Tilatut levyt Rypäs Raakalevy, kombinointimalli E1 A A sama aihiolaatu sama tähtäyspaksuus sivuromu päätyromu B B C A B C D C D C C D mallihäviö C D D D Aihiovaihtoehdot Kuva 6. Esimerkki kombinoinnista Kuvan 6 mukaisesti voidaan tehdä rinnankombinointi jos tilauksen levyt ovat kapeita. Kombinointi tehdään kuusi kertaa viikossa koneellisesti. Useita (16 kpl) eri kombinointimalleja hyväksi käyttäen pyritään saavuttamaan yli 90 % suunnittelutuotos. Yksittäisten sulatusten tuotoksen jäädessä huonoiksi, suunnitellaan ne uudestaan. Asiakkaan muuttaessa tilausten sisältöä joudutaan kombinointeja purkamaan ja uudelleen tekemään, mikä heikentää toimitusvarmuutta. Levyvalssauksen ohjelmointi Valssausjärjestys eli valssausjaksot pyritään suunnittelemaan siten, että toimitusvarmuus ja linjan eri työvaiheiden tasainen kuormittuvuus tulee huomioitua. Tärkeimpiä valssausjakson muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat normalisoinnin ja leikkauslinjojen tasainen kuormittaminen. Erityisesti polttoleikkaus- sekä normalisointiuuni-2 kapasiteetin ylikuormitus näkyy nopeasti toimitusvarmuudessa. Muita valssausjakson muodostuksessa huomioitavia tekijöitä ovat valssauspaksuus ja -leveys sekä niiden vaihtelut. Jaksoa muodostettaessa tarkkaillaan myös aihiomaton paksuutta ja kuumennuslämpötilaa läpityöntöuuneissa. Valssausjaksoa tehdään kahta rinnan, koska uuneja on kaksi ja niissä on eri lämpötila. Jaksoa luovutetaan valmistukselle 5-40 aihion sarjoina. (Keränen, haastattelu) 2.6 Esikäsitellyt levytuotteet -osasto Esikäsitellyt levytuotteet - osasto (EKT) on levyvalssaamon jaoksena toimiva kuumavalssattujen teräslevyjen jatkojalostuksesta vastaava osasto. Jatkojalosteet valmistetaan usein asennusval-

16 miiksi rakenneosiksi asti. Vuoden 1987 alussa perustettiin valssaamolle levyjen esikäsittelyjaos, joka vuoden 1992 alussa muuttui esikäsitellyt levytuotteet - osastoksi. Vuosina 2000-2003 toiminta oli Raahen komponenttitehtaan nimellä jonka jälkeen toiminta liitettiin levyvalssaamon yhteyteen ja nimi muuttui takaisin EKT:ksi. Valmistusta tehdään EKT:n tilojen lisäksi levyvalssaamon rakennuksen pohjoispäässä, Presteel Oy:ssä ja useissa alihankintaverkostoon kuuluvissa konepajoissa Raahen alueella ja muualla Suomessa. Levyjä jatkojalostetaan seuraavilla osaalueilla: - pintakäsitellyt levyt - muoto- ja tarkkuusleikatut levyt - levysuikaleet - hitsaus- ja kevennysviistetyt levyt - taivutetut ja muovatut komponentit - karkaistut kulutuslevykomponentit - koneistettavat komponentit - hitsatut ja lämpökäsitellyt komponentit Levyjen esikäsittelypalvelulla tarjotaan asiakkaalle merkittäviä etuja. Asiakkaan ei tarvitse sitoa henkilökapasiteettia eikä pääomaa levyjen esikäsittelylaitteisiin tai raaka-ainevarastoihin. Materiaali- ja kuljetuskustannukset optimoituvat, koska levyjen esikäsittelyssä syntyvä jäännösmateriaali palautuu teräksen valmistusprosessiin. Automaattiseen hitsaukseen sopivilla mittatarkoilla ja yhteensopivilla tuotteilla asiakkaat säästävät valmistus- ja kokoonpanokustannuksissa. (Levykomponentit esite.) Esikäsittelytoiminnot ovat kehittyneet ja monipuolistuneet viime vuosina. Esikäsiteltyjen levyjen ja komponenttien määrä on kasvanut viime vuosina keskimäärin 5 % vuodessa. Esikäsittelyn eri toimintojen tuotantomäärät olivat vuonna 2006: - pintakäsittely 213 500 tn - muotopolttoleikkaus 73 900 tn - viisteytys 78 850 tn - suikaleleikkaus 10 300 tn - taivutus 27 200 tn - muut EKT-tuotteet 31 800 tn (hitsatut rakenteet, koneistetut tuotteet)

EKT:n raaka-aineen käyttö vuonna 2006 oli noin 282 700 tonnia, joka jakautui seuraavasti: 17-274 000 tn kvarttolevyä. Määrä on 38,8 % levyvalssaamon raakalevy-tuotannosta. Levyvalssaamo valmisti raakalevyjä 704 800 tn. - 8 700 tn nauhalevyä. Määrä on 3,7 % nauhalevytuotannosta. LKT (leikatut kelatuotteet - osasto) valmisti nauhalevyjä 231 000 tn 2.7 EKT:n toiminta EKT:n tuotantotilat ovat jakautuneet kolmeen osaan. Pääasiassa toiminta tapahtuu tuotantorakennuksessa, joka on valssaamon itäpuolella sijaitseva pohjois-eteläsuuntainen halli (liite 1). Hallissa on myös toimisto ja tekniset tilat. Hallissa on hiekkapuhallus- ja maalauslinja, plasmapolttoleikkauskone, happipropaanipolttoleikkauskone, levynkääntäjä, viistetyöstökeskus, kääntöpöytä, varustelupaikka sekä useita viisteytyslaitteita. Levyvalssaamon polttoleikkausalueella valssaamorakennuksen pohjoispäässä on suikaleleikkauslinja ja 2 kuviopolttokonetta ja 1 kuvioja viistepolttokone. Taivutettavat ja muovattavat tuotteet valmistetaan Presteel Oy:n tiloissa Lapaluodossa. Kuva 7. EKT:n prosessikaavio

2.7.1 Tuotanto 18 Levyjen pintakäsittely Levyjen pintakäsittely suoritetaan ISO 8501-standardin mukaisesti esikäsittelyosaston hallin eteläpäässä sijaitsevalla raepuhallus- ja maalauslinjalla. Suojamaalausta varten levypinnat puhdistetaan suihkupuhdistuksella, minkä jälkeen pinnat suojataan konepohjamaaleilla. Maalien kalvonpaksuus on 12-22 mikrometriä. Suojausmaalaus voidaan tarvittaessa tehdä yksipuoleisesti. Pintakäsittely tehdään ennen muita esikäsittelyvaiheita. Levyjen merkintä tapahtuu automaattisella mustemerkkauskoneella, mutta myös stanssausmerkintä säilyy pintakäsittelyn yhteydessä. Vakiomerkkausten lisäksi voidaan levyihin merkitä asiakaskohtaisia merkintöjä, kuten tuotekoodeja, positiotietoja, osanumeroita, osoitetietoja ja tiivistettyjä asiakaslaatutietoja. (Eno, haastattelu) Tarkkuus- ja muotoleikkaus Esikäsittelyosastolla on tarkkuus- ja muotoleikkauksen tekoon käytössä yksi plasmaleikkauskone ja neljä happipropaanileikkauskonetta. Plasmaleikkauskone ja yksi happipropaanikone sijaitsevat komponenttitehtaan tuotantorakennuksen keskivaiheilla, ja loput 3 happipropaanikonetta sijaitsevat levyvalssaamon pohjoispäässä. Yksi levyvalssaamon puolen happipropaanikoneista on varustettu viistepoltinpäällä. Muotoleikattuja tuotteita valmistetaan asiakkaiden tilausten mukaisesti. Mittatiedot voidaan vastaanottaa piirustuksena tai sähköisesti CAD-yhteensopivana dxf- tai dwg-formaattina. Tuotannonohjausjärjestelmän avulla valmistetaan optimaalinen raakalevykoko muotoleikattavia osia varten. Osiin merkataan tarvittaessa pulveri- tai pistepuikkomerkintöjä ja lopuksi käsin asiakkaan vaatimat tunnisteet maalimerkkauskynällä. Myös stanssaustietoja viedään osiin, jos laatuvaatimukset tai luokitusseurat sitä edellyttävät. Mittatoleranssit ja pinnanlaatuluokka ovat standardin EN 10029 A mukaisia. (Eno, haastattelu) Viisteytys Levyjen reunaviisteet tehdään esikäsittelyhallin pohjoispäässä levyn muodon mukaan polttoleikkaamalla, mekaanisella kiekkoleikkurilla tai koneistamalla viistejyrsinyksiköllä. Käytössä on viisteagrikaatilla varustettu polttoleikkauskone, käsikäyttöisiä Cadett-polttoleikkausviistekoneita ja Pullmax-merkkisiä mekaanisia kiekkoleikkurikoneita. Suurta tarkkuutta vaativiin tuotteisiin viisteet tehdään koneistamalla Steiner-viistejyrsinyksiköllä. Viisteiden tyyppivalikoima kattaa

useimpiin käyttötarkoituksiin soveltuvat viisteet eli I-, V-, X-, J-, (J+V)-, ja kaksois-j - railot. Myös kevennysviisteitä tehdään. 19 Taivutus Levyjä muovaavat toimenpiteet tehdään Presteel Oy:n tiloissa Lapaluodossa. Taivutus tehdään kolmitelaisella taivutusvalssilla. Taivutettuja levyjä käytetään poraus- ja tuotantolauttojen, säiliöiden ja puunjalostusteollisuuden prosessilaitteiden rakentamisessa. Taivutus voidaan suorittaa kokovaipaksi, puolivaipaksi, osavaipaksi ja kartioksi. Suikalointi Levysuikaleet valmistetaan polttoleikkaamalla. Suikalointi tehdään levyvalssaamon pohjoispäässä sijaitsevalla suikaleleikkauslinjalla. Linjassa on 14 poltinpäällä oleva happipropaanipolttoleikkauskone, suikaleiden reunojen käsittelylaitteisto, mustemerkkauslaitteisto ja suikaleiden niputusyksikkö. Suikaleiden käyttökohteita ovat rakennusten kantavat levypalkit, laivojen jäykisterakenteet ja siltapalkit. Suikaleen raaka-ainelevy voidaan pintakäsitellä ennen polttoleikkausta. Suikaleet toimitetaan asiakkaalle aina niputettuna ja merkattuna kuten useat tarkkuus- ja muotoleikattavat tuotteetkin. Joissakin tapauksissa asiakkaalle on edullisempaa tilata kokonaan valmis teräsrakennetuote kuin tarvitsemansa tuotteen raaka-ainelevy(t). Erityisosaamista ja erikoislaitteita vaativien tuotteiden teettäminen alihankkijalla säästää investointeja varsinaiseen ydinliiketoimintaan. Tänä päivänä esikäsittelyosaston toimintoja tehdään usein myös kapasiteettisyistä alihankkijoiden tiloissa. Toimittajien valinta, tarjousten pyytäminen, kokoonpanojen työnsuunnittelu ja kuljetusten järjestäminen eivät tällöin sido asiakkaan resursseja. Alihankintaverkostoon kuuluu nykyään noin 30 yritystä. (Eno, haastattelu)

20 Kuva 8. EKT tuotteita 2.7.2 Tuoteryhmät ja materiaalivirrat Tuotteet jaetaan jalostusasteen mukaan tuoteryhmiin. Vuoden 2006 asiakastoimitusten määrä oli 270 807 tonnia. Toimitusmäärät jakautuivat tuoteryhmille seuraavasti: - tuoteryhmä 151, pintakäsittelyt tuotteet 47,1 % - tuoteryhmä 152, muotopolttoleikatut tuotteet 9,4 % - tuoteryhmä 153, viistetyt tuotteet 18,7 % - tuoteryhmä 154, suikaleet 3,4 % - tuoteryhmä 155, taivutetut tuotteet 9,8 % - tuoteryhmä 156, hitsatut rakenteet 1,1 % - tuoteryhmä 157, karkaistut tuotteet 9,0 % - tuoteryhmä 158, koneistetut tuotteet 1,4 % - tuoteryhmä 159, nuorrutetut tuotteet 0,1 %

21 VALSSAAMO pintakäsittely alihankintaverkosto polttoleikkaus viisteytys -karkaisu -hitsaus -särmäys -koneistus pintakäsittely suikalointi Taivutus ASIAKAS Kuva 9. Komponenttitehtaan materiaalivirrat EKT:n ja valssaamon välisen sekä EKT:n sisäisen toiminnan materiaalivirtaa havainnollistaa kuva 9. Nuoliviivat esittävät materiaalin kulkusuuntaa. Risteyskohdissa olevat ympyrät tarkoittavat materiaalin kulkusuunnan vaihtumismahdollisuutta. 2.7.3 NESTIX-tuotannonohjausjärjestelmä EKT:n käytössä on vuoden 2002 alusta lähtien ollut NESTIX-tuotannonohjausjärjestelmä. Järjestelmä on laaja modulaarinen tuotannonohjausjärjestelmä, joka on kehitetty juuri esikäsittelyverstaiden tarpeisiin. Järjestelmä sisältää seuraavat moduulit: - tarjouslaskeskentatoiminnot (sales) - tilausten hallinta (order) - työnsuunnittelu (preparation) - poltto- ja viisteohjelmien teko (cutting) - laitteiden työkuormien seuranta (load) - valmistuksen seuranta (status) - työpisteiden työjonojen seuranta ja päivittäminen (work queue)

3 VARASTOINNIN HALLINTA 22 3.1 Varastointi Varasto käsitteenä ymmärretään yleensä tilana, jossa säilytetään yrityksen valmistuksessa tarvittavia raaka-aineita ja tuotteita. Taloudellisessa kielenkäytössä se yleensä rinnastetaan vaihtoomaisuuteen. Varastolla tarkoitetaan kaikkea yrityksen vaihto-omaisuutta riippumatta siitä, missä sitä fyysisesti säilytetään tai missä kohdassa tavarantoimittajilta yrityksen asiakkaille kulkevaa materiaalivirtaa se kulloinkin sattuu olemaan. (Sakki 2003, 73) Teollisessa ympäristössä varastot luokitellaan tavallisesti kolmeen päätyyppiin: raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmistevarastoihin. Raaka-ainevarastolla tarkoitetaan varsinaisten raaka-aineiden lisäksi kaikkia muista materiaaleista, tarveaineista, osista ja komponenteista koostuvia varastoja. Puolivalmistevarasto (välivarasto) muodostuu keskeneräisestä, tuotannon eri vaiheissa olevasta materiaalista. Valmisvarasto (lopputuotevarasto) sisältää myyntiä tai toimitusta odottavista valmiista tuotteista. (Sakki 2003, 73) Varastoinnin kustannukset Varastoiminen ei lisää tuotteen arvoa vaan päinvastoin se aiheuttaa kustannuksia. Yrityksen rahaa (pääomia) on sidottuna varastoihin. Mikäli asiakas maksaa tuotteidensa varastoinnista aiheutuvia kustannuksia, varastoinnille on peruste, muutoin varastointi on täysin turhaa. Yrityksen toimintaan tarvitaan varoja. Pääoman kulloinenkin arvo on määritelty taseessa. (Sakki 2003, 77). Toiminnan sitoma pääoma ryhmitellään taseen vastaavaa-puolelle kolmeen osaan: - Rahoitusomaisuus; käteisvarat ja saatavat muilta yrityksiltä - Vaihto-omaisuus; raaka-aineiden, keskeneräisen tuotannon ja valmiiden tuotteiden varastojen arvo - Käyttomaisuus; koneiden ja rakennusten jäljellä oleva arvo Käyttöpääoman kustannus Liiketoiminnan ylläpitämiseen tarvittavasta pääomasta käytetään nimitystä käyttöpääoma. Sen suuruuteen vaikuttavat oston ja myynnin maksuajat sekä koko vaihto-omaisuuden määrä. Käyttöpääoman laskennan kaava on:

+ varastojen arvo + myyntisaamiset - ostovelat - asiakkailta saadut ennakkomaksut + tavarantoimittajille maksetut ennakkomaksut = käyttöpääoma 23 Käyttöpääoman määrä muuttuu jatkuvasti. Tilikausi on vuoden mittainen ajanjakso, jonka päättää tilinpäätös. Käyttöpääoman tilinpäätöshetken tilanne voidaan laskea taseen tiedoista. Nykyisen kvartaalitalouden aikana arvopaperipörssiin listautuneissa ja suurissa yrityksissä tehdään tuloksen tekoon ja tase-arvoihin osavuosikatsauksia neljännesvuosittain. Yritystoiminnassa oleville pääomille lasketaan korkoa, joka maksetaan korkokuluina tai korkoa käytetään toiminnan tunnuslukujen laskemiseen. Vieras pääoma on yleensä pankkilainaa, josta maksetaan pankin perimä korkokulu. Omapääoma on yritykseen sijoitettuja varoja ja/tai toimintavuosien aikana kertyneitä voittovaroja. Sijoituksen/omanpääoman halutaan tuottavan rahaa eli kasvavan korkoa. Myös käyttöpääomalle lasketaan kustannus sisäisen koron avulla. Yrityksestä riippuen sisäisen koron suuruus on tavallisesti 8-12 prosenttia. Pankkilainan korko ei välttämättä ole sisäisen koron oikea arvo. Se on vasta minimitaso, sillä lainaa ei ole rajattomasti saatavilla. Koska pääomasta on aina niukkuutta ja toisaalta yrityksen toimintaan liittyy aina riskejä, voidaan sisäisesti käytettävä korko valita varsinaista pankkikorkoa korkeammaksi. Korko voi olla esimerkiksi yrityksen omistajien asettaman pääoman tuottovaatimuksen mukainen. (Sakki 2003, 82) Varastokustannukset yhteensä Varastoinnin kustannukset koostuvat pääosin kolmesta tekijästä, joita ovat: - vaihto-omaisuuden (käyttöpääoman) korkokustannus - varastoimiseen tarvittavien tilojen kustannukset - hävikin, vanhenemisen ja epäkurantin kustannukset Yhteenlaskettuna näistä saattaa kertyä suuri kuluerä. Se voi olla vuodessa 15-50 % varaston arvosta. Tämä merkitsee jokaista varastossa olevaa miljoonaa euroa kohden 150 000 500 000 euron vuosikustannusta. (Sakki 2003, 83)

Tietojärjestelmän virhetoiminnan vaikutus 24 Yritysten tuotanto- ja varastotoiminnan tiedot ovat pitkälti tallennettuina tietojärjestelmien tietokantoihin. Järjestelmien toimintaan saattaa jäädä ohjelmointivaiheessa jokin säännöllinen virhetekijä tai järjestelmä toimii ajoittain virheellisesti. Tällöin tuotanto- ja varastomäärien raportointi ontuu ja ei anna oikeaa tietoa. Raportointivirheistä saattaa aiheutua yritykselle ongelmia liittyen esimerkiksi raaka-aineiden ja tuotevarastojen riittävyyteen tai laitteiden kapasiteettien hallintaan. Taloudellisten tunnuslukujen osalta virheet konkretisoituvat tilinpäätöshetkellä. Taseen vaihto-omaisuuden arvo tulee väärin, käyttöpääoman ja varastoinnin kustannusten laskentaan tulee virheitä ja varastonkiertoaikojen laskenta menee väärin. Myös muut tärkeät tunnusluvut kuten pääoman tuottoprosentti, omavaraisuusaste ja vaihto-omaisuuden prosenttiosuuteen liikevaihdosta antavat virheellistä tietoa yrityksen taloustilanteesta. 3.2 Materiaalitaseet Raahen terästehtaan osastojen monet tietojärjestelmät välittävät tietoja käytetystä raaka-aineesta sekä tuotanto- ja varastomääristä infotietokantoihin (kts. kohta 6.1). Levy- ja nauhatuotteiden pitkässä valmistusketjussa edellisen osaston valmiit tuotteet ovat seuraavan osaston raaka-aineita. Valmistusketju pitenee entisestään jatkojalostetuilla tuotteilla. Raahen terästehtaan terästuotteiden varastoraportti on hyvä esimerkki suuren tuotantoyksikön raaka-aine-, tuotanto- ja asiakastoimitusmäärien kokoamisesta yhteen kuukausiraporttiin (terästase). Raportti sisältää teräs-, nauha- ja levytuotanto -osastojen toiminnan raportit. Kyseessä on noin 170 prosessi- tai varastointipaikan kokonaisuus. Sisäisen laskennan -osasto kokoaa raporttiajoilla infokannoista osastojen tiedot. (Karvosenoja, haastattelu) Materiaalivirran tulee olla raportointimielessä yhtenäinen aina rautarikasteesta lopputuotteeksi asti. Raaka-ainetta poistuu virrasta romutuksen, hilsehäviön ja hylkäysten tai epäkurantin materiaalin muodossa. Tätä voidaan kutsua poistumaksi. Osaston käyttämästä raaka-aineesta vähennetään osastolla tapahtunut poistuma, jonka jälkeen raaka-aineen määrä siirtyy seuraavalle osastolle. Loppuvaiheessa valmiille tuotteille tapahtuu asiakastoimitus jonka jälkeen materiaali poistuu tietojärjestelmästä. Pitkän ja monitahoisen materiaalivirran raportoinnin yhteensovittamisessa joudutaan turvautumaan tase-ajatteluun.

EKT-osaston materiaalitaseet 25 Raaka-aineiden, tuotannon ja varastoinnin raportointiin saadaan tietoa kahdesta tietojärjestelmästä (LÄHTI ja NESTIX). Raaka-aineiden ja lopputuotevarastojen raportit saadaan kummastakin järjestelmästä, tuotannon ja välivarastojen raportit pelkästään NESTIX-järjestelmästä. Raakaaineita on kahta lajia: kvartto- ja nauhalevy. Tuotanto on monitahoinen. Osaston sisäisiä prosessipisteitä on 29 joista valmistavaa toimintaa on 11 pisteessä. Alihankinnan prosessipisteitä on 41. Tuotteet jakautuvat 9 tuoteryhmään. EKT:n materiaalitaseet koostuvat kuukausittain suoritettavasta materiaalin käytön laskennasta (kts. kohta 8.4). Taulukko on luotu, koska osaston toiminnan raportointi suoritetaan kahden tietojärjestelmän tiedoilla. Raportoinnissa syntyy ristiriitoja: EKT:n käyttämä raaka-aineen määrä tuotannossa tapahtuvan poistuman jälkeen ei ole väli- ja lopputuotevarastoissa tai asiakastoimituksissa vaan EKT:n välivarastoihin joudutaan lisäämään raaka-ainetta jotta materiaalivirta saadaan tasapainoon. Laskentataulukkoa on käytetty materiaalivirtojen määrittämiseen NESTIXjärjestelmän käyttöönotosta lähtien vuodesta 2002.

4 EKT:N TILAUKSENKÄSITTELYN VAIHEET 26 4.1 Asiakastilauksen muodostuminen Asiakkaalta saapuva tilauskysely käynnistää tarjouslaskennan. Myynninsuunnittelun teknisen tuen tarjouslaskijat määrittelevät työlle hinnan, kartoittavat valmistusmahdollisuudet ja muodostavat tilaukselle tarjouserittelyn. Tässä vaiheessa komponenttitehtaan kuormituksenvalvoja saa tiedon mahdollisesta koneita kuormittavasta vaikutuksesta. Kuormituksenvalvoja huolehtii laitekohtaisista kuormituksista tilaustietojen ja standardiläpimenoaikojen avulla. Laitekohtaiset kuormitukset perustuvat tonnipohjaiseen tietoon, mutta maalauslinjaa kuormitetaan metrimäärän perusteella. (Nurkkala, haastattelu) Tarjousvaiheessa selvitetään tulevaisuuden viikkokuormien perusteella laitteiden vapaat kapasiteetit, joiden perusteella pystytään antamaan toimitusaikavahvistus myyjälle. Tässä vaiheessa selvitetään mahdollinen alihankinnan käyttö. Asiakkaan hyväksyttyä tarjouksen syntyy asiakastilaus. Asiakastilaus koostuu vastaanotosta, kaupallisesta vastaanotosta ja teknisestä tarkastuksesta. Suuret tilauskokonaisuudet kuten säiliöprojektit tai telakkatilaukset voivat sisältää 10-20 tilausta. Useat levyvahvuudet, dimensiot ja teräslaadut ovat omana tilauspositiona. Kun asiakaserittely täyttää tarkastuksen ehdot ja tilaukselle on varattu vapaata kapasiteettiä, muodostetaan asiakaserittely TILKKU-myyntijärjestelmään. 4.2 TILKKU-käsittely TILKKU-myyntijärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1981. Järjestelmä koostuu useista operatiivisen toiminnan käyttäjäkuvakkeista, joiden lukuarvo-kenttiin tilauksen tietoja syötetään. Kuvakkeella M545 (erittelyn yleistiedot) syötetään asiakastilauksen tietoja kuten tilaaja, osoitteet, tuoteryhmä, laskutuspainokoodi, tiheys, toimituspäivä, positioiden lukumäärä. Laskutuspainokoodi määrittää, myydäänkö tilaus teoreettisella painolla (LP-koodi 2) vai punnitulla painolla (LP-koodi 1). Terästä myydään asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan pääsääntöisesti kahdella eri tiheydellä. Myyntitiheytenä käytetään 8 kg/dm³, 7,85 kg/dm³ tai erittäin pienessä määrin 8,2 kg/dm³ tiheyttä. (Nurkkala, haastattelu)

27 Kuvakkeelle M534 (position yleistiedot) syötetään asiakastilauksen position tietoa kuten tilatut mitat, kappalepaino, kappalemäärä, asiakaslaatu, EKT:n tuotekoodi, toleranssikoodi yms. valmistusteknisiä tietoja. Kuva 10. M545 kuvake Muotoleikattavalle tuotteelle annetaan mittatiedoista pelkästään tilattu paksuus. Kappalepainoksi voidaan laskea suuntaa antava teoreettinen paino koska siinä vaiheessa ei vielä tiedetä muotoleikatun kappaleen painoa. Vasta työnsuunnittelun jälkeen NESTIX-järjestelmässä on kappaleen tilatut mitat ja teoreettinen paino. Järjestelmä lähettää tiedot sanomaviestinä asiakastilauspositiolle TILKKU:un. 4.3 Työnsuunnittelu NESTIX-järjestelmässä Työnsuunnittelun työjonosta, kuvakkeelta M500 suunnittelija varaa puumerkillään tilauksen jonka ottaa käsittelyyn order input-sovelluksessa. NESTIX:in puolella on kuvakkeen kanssa identtinen työjono, jossa suoritetaan varatun tilauksen aktivointi. Tilauksen tiedot tarkastetaan, tehdään tarvittavat muutokset ja vapautetaan työnsuunnitteluun. Yleisimpiä muutoksia ennen vapautusta ovat reitin muutokset ja piirustusnumeron lisäys tai korjaus. Tilauksen vapauduttua suunnitteluun tehdään ensimmäiseksi tuotannon karkea-ajoitus järjestelmään eli varataan suuntaa antavat ajat kuormitettaville laitteille. Tämä ajoitus tarkentuu sitä mukaan, kun tilausta etenee käsittelyssä.(ahonen, haastattelu)

28 Tilausta käsitellään eteenpäin sen mukaan mitä suunnitteluvaiheita sille on määritelty. Järjestelmä tekee määrittelyn sen mukaan mitä reittipisteitä tilaukselle on annettu. Varsinainen työnsuunnittelu tehdään Cutting ja/tai Preparation-sovelluksessa. Cutting-sovelluksessa tehdään geometrioiden piirrot ja osien polttosijoittelu. Preparation-sovelluksessa tehdään jyrsinviisteytyksen, kaasuviisteytyksen, mekaanisen viisteytyksen, suikaleleikkauksen, taivutuksen sekä mittapöytäkirjojen suunnittelua. Kun tilauspositio sisältää geometrian piirtämistä ja polttosijoittelun tekoa, määritellään valssattavan levyn minimi koko Cutting-sovelluksessa. Tilausposition tarvitsemaan materiaalin määrään lisätään mahdolliset työvarat kuten jyrsinviisteytys- ja esitaivutustyövarat. (Ahonen, haastattelu) Jos tilauspositiolle ei tehdä muotoleikkausta, sille ei myöskään tehdä geometria-suunnittelua. Tällöin tilausposition mitat määräytyvät TILKU:sta tulevan dimensiotiedon perusteella. Mikäli kyseisiin positioihin kuitenkin tehdään jyrsinviisteytystä ja/tai taivutusta, lisätään tarvittavat työvarat materiaalitilaukseen. (Ahonen, haastattelu) Työsuunnittelun jälkeen siirtyy tilaus suunniteltu tuotantotilaus-välilehdelle. Siellä tapahtuu uudelleen työvaiheiden seuraava ajoitus, nyt todellisen kuormittavan vaikutuksen mukaan. Loadsovellukseen tulee ko. laitteen kuvakkeelle kyseiselle päivälle kuormituspylväs, sen mukaan kuinka paljon suunniteltu työvaihe kuormittaa laitetta ajallisesti. Jos laitteen kuormitus ylittää kuormitusrajan, silloin laitepäivää tulee siirtää eteen- tai taaksepäin. Kun siirto tapahtuu taaksepäin, tulee aikaisempiakin laitteita siirtää aikaisemmaksi ja eteenpäin siirrossa siirretään samoin myös jäljellä olevia laitteita. (Ahonen, haastattelu) Materiaalitilaukset -ikkunassa muodostetaan tilkkuun siirrettävä materiaalitilaus. Materiaalitilaukseen kytketään asiakastilauspuolella tehtyjen suunnittelujen perusteella muodostuneet materiaalipositiot. Materiaaliposition mitat sisältävät kaikki laitteiden tarvitsemat työvarat. Kun positiot on kytketty tilaukselle, se ajoitetaan viimeisen kerran NESTIX:in. Tällä ajoituksella lyödään lukkoon todellinen kuormittava vaikutus laitteiden päiväkapasiteettiin. Ajoituksen jälkeen käynnistyy materiaalitilauksen siirto TILKKU:un. Siellä materiaalitilausta vielä tarkastellaan ja tehdään tarvittavia muutoksia sen reitteihin. Lopuksi suoritetaan materiaalin ajoitus myös TIL- KU:n puolelle. Tämän jälkeen tilaus lähtee valmistukseen. (Ahonen, haastattelu)

4.4 Raaka-ainelevyn työvarat 29 Pintakäsiteltävän ja karkaistavan tuoteryhmän levyt tilataan ja myös tulevat levyvalssaamolta valmiiksi määrämittoihin leikattuna. Muotopolttoleikattavan ja suikaloitavan tuoteryhmän levyt tilataan määrämittaisina sisältäen polttoleikkauksen tai suikaloinnin työvarat. Levyt tulevat EKT:hen kuitenkin raaka-reunaisina koska leikkausta määrämittaan ei ole syytä tehdä levyvalssaamolla. Muotopolttoleikkauksen Raaka-ainelevyn dimensiolaskennassa käytetään 20 mm/sivu työvaraa Aihion äärimitat Suikale ja muotoleikkeiden Raaka-ainelevyn dimensiolaskennassa käytetään 10 mm/sivu työvaraa raaka-ainelevyn tilattu leveys ja pituus Aihion äärimitat Kuva 11. Polttoleikattavalle raaka-ainelevylle laskettavat perustyövarat Viistetyn tuoteryhmän levyt voivat tulla raaka-reunaisina, jolloin viisteytystä edeltää mahdollisesti pintakäsittely ja muotopolttoleikkaus tai määrämittoihin leikattuna, jolloin levyt tulevat suoraan viisteytykseen. Manuaalikäyttöisille Cadett- ja pullmax- käsiviistekoneilla ei työvaroja tarvita. Steiner-jyrsinviistekoneen viistepinnan koneistuksen työvara on 5 mm/sivu. Taivutettavan tuoteryhmän levyt voivat edetä pitkää reittiä sisältäen pintakäsittelyä, muotopolttoleikkausta/suikalointia, viisteytystä tai lyhyttä reittiä sisältäen pelkästään viisteytyksen. Kokovaippalevyille ja pieneen taivutussäteeseen muovattaville levyille lisätään kaksinkertainen esitaivutuksen työvara pituuteen. Työvaralla on kaksi laskusääntöä: 100mm + ainevahvuus ja 4 * ainevahvuus. Kummalla laskutavalla saadaan suurempi työvara, sitä käytetään. Esitaivutuksen työvarat ovat 150 250 mm alueella.

5 RAAKA-AINELEVYN MITTA- JA PAINOTIETO TIETOJÄR- JESTELMISSÄ 30 Asiakas- ja materiaalitilauksen kulkiessa koko tilaus-, työnsuunnittelu-, valmistus- ja lähetysvaiheiden läpi, järjestelmien tietokantoihin tallentuu levykohtaista dimensio- ja painotietoa useissa vaiheissa. Asiakastilausta luotaessa positioille syötetään tilatut dimensiot ja tiheys. NESTIX:ssä työnsuunnittelun toimesta asiakastilauspositiot saa tarvittavat työvarat ja suunnittelun tuloksena syntyvät materiaalitilauspositiot. Materiaalitilauspositioiden tiedot välittyvät tämän jälkeen takaisin TILKKU:un. TILKKU Asiakastilauksen käsittely - Tilausposition dimensiot - Myyntitiheys: 7,85m; 8 tai 8,2 kg/dm³ - LP-koodi: teoreettinen tai punnittu Materiaalitilauksen tiedot välittyy NESTIX Työnsuunnittelu - Tilauspositioiden työvarat - Valmistuksen ajoitus - Syntyy materiaalitilauspositiot TILKKU Dimensiotiedot valmistukseen Aihion tiedot NEUVO Terässulaton tuotantojärjestelmä - Aihion valmistus KVARTTO Raakalevyn tuotantoprosessi Raaka-aine levyn painotiedot - Teoreettinen levypaino - Teoreettinen punnittu levypaino - Punnittu levypaino LÄHTI Raaka-aineen varastointi ja lähetys - Lähetystoiminnot EKT:hen Kuva 12. Järjestelmien toiminnot ja tiedonvälitys 5.1 KVARTTO-tuotantojärjestelmä KVARTTO-tuotantojärjestelmä on ollut toiminnassa jo 24 vuotta. Järjestelmä jakautuu I- ja IItason järjestelmään. I-tason järjestelmässä tehdään: - Valssausjakson suunnittelu ja luovutus II-järjestelmään. - Näytteenottoon liittyvänä toimintona näytteenvalinta-ajo. - Looginen kasoitus. Muodostetaan suunnitelmallinen varastointi tilauksille/positioille.