SUOMEN ANTIDOPINGTOIMIKUNTA ADT RY:N TOIMINTA- KERTOMUS

SUOMEN ANTIDOPINGTOIMIKUNTA ADT RY:N TOIMINTA- KERTOMUS 2002

2 On pystyttävä luomaan ilmapiiri, jossa niin urheilijat kuin urheilua seuraava yleisö uskovat kilpailuun ilman dopingia.

P UHEENJOHTAJAN KATSAUS Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n perustamisen tavoitteena oli tehostaa entisestään antidopingtyötä Suomessa ja luoda Suomen antidopingtoiminnasta vastaava organisaatio WADA-mallin mukaiseksi valtiovallan tullessa mukaan uuteen yhdistykseen. Yhdistyksen hallituksessa valtion ja urheilujärjestöjen edustus on yhtä suuri. Yhdistys perustettiin 8.11.2001, ja se otti vastuun antidopingtoiminnasta Suomessa vuoden 2002 alussa. Uuden yhdistyksen toiminnan alkua auttoi, että antidopingtyöstä muun toiminnan ohessa vastanneen Liite ry:n henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan uuden yhdistyksen palvelukseen 1.1.2002. Aloittamista helpotti myös, että opetusministeriö suhtautui myönteisesti toiminnan rahoittamiseen. OPM lisäsi huomattavasti antidopingtyöhön kohdistettavia määrärahoja vuodelle 2002. ADT:n organisaatio sai suunnitellun muodon 1.4.2002 pääsihteeri OTK Juha Viertolan aloittaessa uudessa toimessa. Toimintavuoden aikana yhdistyksen hallintoon liittyvät järjestelyt saatiin hyvin toteutettua. Toimintasuunnitelman mukaiset 1200 ADT:n omaa testiä toteutettiin. Lisäksi ADT:n testaajat tekivät lajiliittojen ja kansainvälisten kilpailujen järjestäjien sekä WADA:n valtuuttamina testejä yhteensä noin 950. ADT:n valtuuttamat sivutoimiset testaajat selvisivät hyvin kasvaneesta testien määrästä. Toimintavuoden yksi merkittävä hanke oli toteuttaa Antidopingpassi. Sen demoversio esiteltiin Salt Lake Cityn talviolympialaisissa. Urheilijoille ensimmäiset passit luovutettiin syksyllä. WADA:n säännöstön käsittely ja siihen vaikuttaminen olivat eräitä tärkeimmistä ADT:n toiminnoista vuonna 2002. ADT:n lausuntoa pyydettiin säännöstön kahdesta versiosta, joihin ADT:n hallitus perehtyi perusteellisesti. Lausunnoilla oli säännöstön kehittelyssä oma tärkeä roolinsa. ADT:n kansainvälinen toiminta oli vilkasta. ADT:n henkilöstö osallistui useisiin kansainvälisiin kokouksiin ja vaikutti monin tavoin antidopingtyön monikansalliseen kehittämiseen. Toimintasuunnitelmaan sisältynyt kansallisen antidopingsäännöstön uusiminen jäi tulevalle vuodelle odottamaan WADA:n säännöstön vahvistamista. Koulutusmateriaalin tuottamisessa ei saavutettu tavoitteita. Toisaalta koulutusstrategian luomisessa edistyttiin. Hallitus hyväksyi koulutusstrategian vuoden 2003 alussa, ja sen mukaiset koulutusaineistot tulevat käyttöön vuoden 2003 aikana. Loppuraportin jättäminen jäi vuodelle 2003. ADT:n ensimmäinen toimintavuosi oli toimelias. Asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin, kiitos osaavan ja työstään innostuneen henkilöstön sekä asioihin aktiivisesti kantaa ottaneen hallituksen. Tutkimustyön lähtökohtia kehitettiin toimintavuoden aikana. Hallitus hyväksyi tutkimusstrategian kokouksessaan 18.3.2003. Vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa lisätään testien määrää ja kohdennetaan ne entistä enemmän huippu-urheilijoihin. Ensimmäiset EPO-testit on tehty alkuvuonna, ja niitä suoritetaan erityisesti niissä urheilulajeissa, joissa EPO:n käytöstä voi olla hyötyä. Kansallisen antidopingsäännöstön uusiminen WADA:n säännöstön tultua maaliskuun alussa hyväksytyksi on kuluvan vuoden iso hanke. Antidopingtoiminnan tärkein tehtävä on koulutuksen ja viestinnän keinoin edistää puhdasta urheilua ja vaikuttaa siihen, että urheilijat asennoituvat kielteisesti dopingaineisiin ja niiden käyttöön. Dopingin poiskitkeminen on huippu-urheilun kohtalonkysymyksiä. On pystyttävä luomaan ilmapiiri, jossa niin urheilijat kuin urheilua seuraava yleisö uskovat kilpailuun ilman dopingia. Helsingissä, maaliskuun 31. päivänä vuonna 2003 Olli Puntila Hallituksen puheenjohtaja 3

P UHEENJOHTAJAN KATSAUS..........................................................................................3 H ALLINTO............................................................................................................................5 Y HDISTYKSEN KOKOUKSET........................................................................................5 H ALLITUS.....................................................................................................................5 V ALVONTALAUTAKUNTA..............................................................................................5 T YÖRYHMÄT.................................................................................................................5 TOIMISTO.....................................................................................................................5 D OPINGTESTAUS...............................................................................................................5 L AATUJÄRJESTELMÄ....................................................................................................6 A NTIDOPINGPASSI......................................................................................................7 K OULUTUS...........................................................................................................................7 K ANSAINVÄLINEN TOIMINTA........................................................................................8 M AAILMAN A NTIDOPINGTOIMISTO WADA...........................................................8 E UROOPAN NEUVOSTO..............................................................................................8 I NTERNATIONAL A NTIDOPING A RRANGEMENT IADA.........................................9 E UROOPAN UNIONI....................................................................................................9 P OHJOISMAINEN YHTEISTYÖ....................................................................................9 M UUT HANKKEET.....................................................................................................10 V IESTINTÄ.........................................................................................................................10 T UTKIMUSTOIMINTA......................................................................................................11 M ENEILLÄÄN OLEVIA HANKKEITA...........................................................................11 A NTIDOPINGSÄÄNNÖSTÖ JA LAINSÄÄDÄNTÖ.......................................................11 U RHEILUN ANTIDOPINGSÄÄNNÖSTÖ.....................................................................11 E UROOPAN NEUVOSTON DOPINGIN VASTAINEN YLEISSOPIMUS.......................12 R IKOSLAIN MUUTOS.................................................................................................12 T ALOUS...............................................................................................................................12 O LENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN.....12 A RVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ..........................................................................12 L IITTEET: TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ...........................................................................................13 K ANSAINVÄLISET EDUSTUKSET..........................................................................................14 J ULKAISUT.............................................................................................................................15 T ULOSLASKELMA............................................................................................................16 T ASE....................................................................................................................................16 S UOMEN A NTIDOPINGTOIMIKUNTA ADT RY Radiokatu 20, 00240 Helsinki, puh: (09) 3481 2020, faksi: (09) 148 5195, sähköposti: info@antidoping.fi www.antidoping.fi 4

H ALLINTO Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry perustettiin 8.11.2001 ja merkittiin yhdistysrekisteriin 20.11.2001. ADT otti vastuulleen antidopingtoiminnan ja dopingvalvonnan Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys (LIITE) ry:n antidopingtoimikunnalta 1.1.2002 alkaen. ADT:lla on viisi jäsentä: Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Suomen Olympiayhdistys ry, Suomen Paralympiayhdistys ry, Suomen Urheilulääkäriyhdistys Finlands Idrottsläkareförening ry sekä Suomen valtio, jota edustaa opetusministeriö. Y HDISTYKSEN KOKOUKSET ADT:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 14.11.2002. Kokouspaikkana oli SLU-talo Helsingissä. Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Lisäksi syyskokous merkitsi tiedoksi hallituksen jäsenen, edunvalvontajohtaja Mauri Oksasen (Suomen Liikunta ja Urheilu ry) eron ja valitsi hänen tilalleen hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi kansanedustaja Tuija Braxin. Syyskokouksessa olivat edustettuina kaikki ADT:n jäsenet. H ALLITUS ADT:n hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 12 kertaa. Hallituksen keskeisimpänä tehtävänä oli toteuttaa ADT:n organisaatiouudistus sekä luoda ja kehittää uuden organisaation vaatimaa hallintoa. Hallituksen kokoonpano on liitteenä. Hallitus piti yhdessä ADT:n toimiston kanssa strategiakokouksen 19.6. 20.6.2002 Eerikkilän Urheiluopistolla. V ALVONTALAUTAKUNTA Valvontalautakunta kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa. Valvontalautakunnan kokoonpano on liitteenä. T YÖRYHMÄT Hallitus asetti toimintavuoden aikana kolme työryhmää: koulutustyöryhmän sääntötyöryhmän ja tutkimustyöryhmän. Työryhmien kokoonpano on liitteenä. Koulutustyöryhmän tehtävänä oli valmistella koulutusstrategia. Koulutustyöryhmä kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa. ADT:n hallitus hyväksyi työryhmän valmisteleman koulutusstrategian kokouksessaan 18.3.2003. Säännöstötyöryhmän tehtävänä oli valmistella ADT:n antidopingsäännöstön uudistaminen ja seurata Maailman Antidopingtoimisto WADA:n (World Anti-Doping Agency) maailmanlaajuisen antidopingsäännöstön (WADA Code) valmistelua sekä laatia tähän liittyviä lausuntoja ja kommentteja. Tutkimustyöryhmä valmisteli tutkimusstrategian. Työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kerran. ADT on aktiivisesti vaikuttanut urheilujärjestöjen eettiseen työhön SLU:n eettisessä valiokunnassa. T OIMISTO ADT:n toimistossa työskenteli vuonna 2002 seitsemän kokopäiväistä ja yksi sivutoiminen, osa-aikainen työntekijä. Toimiston työntekijät liitteessä D OPINGTESTAUS Vuonna 2002 dopingtestejä teki Suomessa 37 ADT:n kouluttamaa ja valtuuttamaa testaajaa sekä heidän avustajansa. Tällä testaajien määrällä pystyttiin vuoden testaukset hoitamaan hyvin. Suomessa tehtiin yhteensä 2159 (edellisenä vuonna 1905) dopingtestiä, joista ADT:n testejä oli 1201 (885) ja lajiliittojen osittain kustantamia testejä 548 (556). Kansainvälisiä kilpailutestejä, kansainvälisten lajiliittojen sekä WADA:n kilpailujen ulkopuolisia testejä oli 410 (467). ADT:n testeistä 775 (578) oli kilpailujen ulkopuolisia testejä ja 426 (307) kilpailutestejä. Lajiliittojen testeistä 99 (125) suoritettiin kilpailujen ulkopuolella ja 449 (428) kilpailujen yhteydessä. Kansainvälisistä testeistä 148 (147) suoritettiin kilpailujen ulkopuolella ja 262 (320) kilpailujen yhteydessä. Positiivisia dopingtapauksia oli yhteensä yhdeksän: voimanostossa, painonnostossa, maahockeyssa, triathlonissa, jalkapallossa, fitness-urheilussa, lumilautailussa (ulkomaalainen), amerikkalaisessa jalkapallossa (ulkomaalainen) ja näkövammaisten keilailussa (ulkomaalainen), yksi kussakin lajissa. WADA/KV 410 Kilpailun ulkopuolisia 99 18% 82% LIITTOJEN TESTIT 2002 Yhteensä 548 Kilpailuissa 449 Liitot 548 19% 25,5% 55,5% DOPINGTESTIT SUOMESSA 2002 Yhteensä 2159 ADT 1201 5

Kilpailuissa 426 64,5% Pääasiassa testattiin kansainvälisen eli edustustason urheilijoita. Kilpailujen ulkopuolisista testeistä pääosa tehtiin menemällä suoraan harjoituspaikoille tai -leireille testaamaan. Maailman Antidopingtoimisto (WADA) suoritti Suomessa harjoitteleville urheilijoille yhteensä 157 dopingtestiä, joista 82:ssa testattiin suomalaisia urheilijoita. Koko testaustoiminnassa toteutettiin ISO/ISDC-laatustandardia, joka sertifioidaan vuoden 2003 aikana. Testeissä käytettiin Bereg Kit -testivälineitä. 35,5% Kilpailun ulkopuolella 775 Voimanosto 1 11,1% 11,1% 11,1% 11,1% 11,1% 11,1% 11,1% 11,1% 11,1% Amerikkalainen jalkapallo 1 Painonnosto 1 Fitness-urheilu 1 Maahockey 1 Triathlon 1 Jalkapallo 1 Lumilautailu 1 P OSITIIVISET TAPAUKSET SUOMESSA 2002 Yhteensä 9 Näkövammaisten keilailu 1 Testaajien koulutuspäivät pidettiin Pyhätunturilla 2. 3.2.2002. Toukokuussa pidettiin yhteensä kolme aluepalaveria Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Näihin osallistuivat alueiden testaajat sekä heidän vakituiset avustajansa. Aluepalavereissa käsiteltiin testaustilanteissa esiin tulleita ongelmia sekä alueiden tilannetta ja testaajien määrää. L AATUJÄRJESTELMÄ Suomessa ryhdyttiin vuonna 1999 rakentaa opetusministeriön tuella laatujärjestelmää dopingtestaukseen. Tavoitteena on luoda tehokas, korkealaatuinen ja hyvin dokumentoitu dopingtestausjärjestelmä. Tärkeää on lisäksi dopingtestausmenettelyjen tehokas hallinta sekä jatkuva kehittäminen ja toimintojen yhtenäistäminen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Järjestelmän perustana ovat kansainvälinen dopingtestaukseen luotu standardi International Standard for Doping Control (ISDC, ISO/PAS 18873) sekä yleinen laadunhallintajärjestelmästandardi ISO 9001:2000. ADT:N TESTIT 2002 Yhteensä 1201 Maailman ensimmäinen sähköinen antidopingpassi otettiin käyttöön Suomessa. 6

Keskeisiä tavoitteita ovat: laatujärjestelmän toimeenpano kaikilla osa-alueilla sekä koulutus ja viestintä kaikille tarpeellisille tahoille, kansallisen laatujärjestelmän eri osa-alueiden auditointi ja tarpeellisten korjaavien toimien suorittaminen, laatudokumentoinnin hallinta, laatujärjestelmän ulkopuolinen arviointi ja sertifiointi sekä kansainvälisen laatujärjestelmäyhteistyön ylläpito ja kehittäminen. Asetettujen standardivaatimusten mukaista järjestelmää noudatettiin vuoden alusta varsinaisissa dopingtestausprosesseissa, testisuunnitelman laadinnassa, testien suorittamisessa, testitulosten hallinnassa sekä rangaistus- ja valitusmenettelyissä. Hallinnollisten ja tukitoimintojen osalta laadunhallintajärjestelmää toteutettiin muun muassa dopingtestaajien koulutuksessa ja osto- ja sopimuskäytännöissä. Laatujärjestelmän tavoitteista, tarpeellisuudesta ja käytännöistä kerrottiin sidosryhmille säännöllisesti kokouksissa, tiedotteissa ja luennoilla. ADT:n organisaatiouudistuksen vuoksi laatujärjestelmän hallinnon rakentaminen jouduttiin siirtämään vuodelle 2003. Vuonna 2002 keskityttiin dopingtestauksen laatujärjestelmän hallintaan ja uudistamiseen. Muutoksia tuotti myös periaatteellinen päätös noudattaa heti uutta ISO 9001:2000 -standardia. Dopingtestaajien käsikirja uudistettiin vuonna 2002 uuden ISO-standardin mukaiseksi, ja se otettiin käytäntöön vuoden 2003 alussa. Vuonna 2001 tehtiin sopimus tulevasta ulkopuolisesta arvioinnista Det Norske Veritaksen kanssa. Sertifiointi pyritään toteuttamaan vuoden 2003 aikana. A NTIDOPINGPASSI Internetissä toimiva Antidopingpassi-tietojärjestelmä otettiin käyttöön syyskuun lopussa. ADT vastasi passin suunnittelusta ja kehittelystä yhdessä Suomen Olympiakomitean kanssa. Teknisestä toteutuksesta ja ulkoasusta vastasi Mogul Finland Oy. Järjestelmä perustuu Mogulin kehittämälle Tactics-teknologialle, joka mahdollistaa käyttäjien ja käyttöoikeuksien tunnistamisen ja sisällön luotettavan suojauksen. Passijärjestelmä on kehitetty lisäämään avointa tiedonkulkua antidopingasioissa urheilijoiden ja ADT:n välillä sekä täsmentämään ja helpottamaan testauksen suunnittelua. Urheilija saa muovisen passikortin merkiksi sitoutumisestaan puhtaaseen urheiluun sekä tunnukset järjestelmään. Urheilija näkee sivultaan omat testaustietonsa sekä ajankohtaista tietoa antidopingasioista. Urheilija pystyy päivittämään järjestelmässä tietojaan, esimerkiksi harjoittelu- ja kilpailuaikataulunsa. Ensimmäisinä urheilijoina 26.9. Antidopingpassin saivat Janne Ahonen ja Satu Salonen. Urheilijat saavat Antidopingpassin allekirjoitettuaan urheilijatukisopimuksensa. Vuoden loppuun mennessä passi oli lähetetty noin 60:lle talvilajien urheilijalle. Vuoden loppuun mennessä järjestelmään oli syötetty 250 urheilijan tiedot. Vuoden lopussa kehiteltiin passijärjestelmän rinnalle ADT:n testaustoiminnan hallintajärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2003 alussa. Hallintajärjestelmään päivitettävät tiedot päivittyvät passisivuille tarpeen mukaan. Näillä pyritään entisestään parantamaan testauksen suunnittelua ja kohdentamista. K OULUTUS Keväällä alkoi ADT:n koulutustoiminnan aktiivinen kehitystyö. Tätä työtä varten perustettiin koulutuksen strategiatyöryhmä. Työryhmä suunnitteli ADT:n koulutusstrategiaa vuosille 2003 2005. Ryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Koulutusstrategiaa tehtiin kohderyhmälähtöisesti: kartoitettiin kohderyhmien tiedon ja koulutuksen tarpeet sekä ADT:n ja sidosryhmien toimenpiteet kohderyhmille. Keskeisiä kohderyhmiä ovat huippu-urheilijat, lapset ja nuoret, valmentajat, urheilijoiden lähiympäristö, urheilujohto ja media. Strategiseksi lähtökohdaksi valittiin, että ADT vastaa huippu-urheilijoiden sekä urheilujohdon ja median koulutuksesta. Muiden kohderyhmien osalta tehdään yhteistyötä lajiliittojen, Nuoren Suomen, Olympiakomitean ja SLU:n kanssa. Koulutusjärjestelmiin vaikuttamisessa ADT tekee yhteistyötä Jyväskylän yliopiston sekä muiden alan oppilaitosten kanssa. Strategia viimeisteltiin vuoden 2003 alussa. Vuoden aikana järjestettiin yli 50 luentoa. Syksyllä ADT aloitti maksuttomien luentojen tarjoamisen kaikille Suomen urheilulukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Luentoja tarjottiin myös kaikille urheiluopistoille. Edellisten kohderyhmien lisäksi luentoja järjestettiin lajiliitoille, puolustusvoimille ja urheiluseuroille. Luennoille osallistui yli 1000 henkilöä. Urheilujohdolle järjestettiin 26.8. seminaari WADA:n säännöstöstä yhdessä opetusministeriön kanssa. Tavoitteena oli tehdä säännöstö tunnetuksi sekä saada urheilujärjestöjen lausunnot sen kehittämisestä. Seminaariin osallistui noin 80 järjestöjen edustajaa. Syksyllä alettiin työstää Puhtaasti eteenpäin Nuoren urheilijan antidopingopas -vihkoa. ADT palkkasi marraskuussa uuden koulutuspäällikön laatukoordinaattorin äitiyslomasijaiseksi. Loppuvuodesta toimitettiin koulutuspaketti, joka sisälsi Pumppaa rautaa, älä dopingia -videon ja vihkoja erityistehtävän saaneille oppilaitoksille, lajiliitoille, puolustusvoimille, SLU:n aluetoimistoille ja urheiluopistoille. 7

K ANSAINVÄLINEN T OIMINTA Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa antidopingsääntöjen ja toiminnan harmonisointiin maailmanlaajuisesti. ADT toteuttaa tätä olemalla aktiivisesti mukana usean eri järjestön toiminnassa sekä konsultoimalla eri maita antidopingjärjestelmien rakentamisessa. Vuosi 2002 oli erityisen vilkas kansainvälisen toiminnan osalta. ADT:n edustajat kansainvälisissä tehtävissä on esitelty liitteessä 2. M A AILMAN A NTIDOPINGTOIMISTO WADA WADA:n hallintoneuvostossa on kaksi Euroopan unionin ja kaksi Euroopan neuvoston edustajaa. Euroopan tavoitteena oli koko vuoden aikana saada hallintoneuvostoon yhteensä viisi edustajaa. WADA:n hallituksessa oli vuoden 2002 kevääseen asti kulttuuriministeri Suvi Lindén. Oikeudellisessa komiteassa oli Suomesta hallintoneuvos Lauri Tarasti, talous- ja hallintokomiteassa KOK:n jäsen Peter Tallberg sekä koulutus- ja eettisessä toimikunnassa ADT:n kehitysjohtaja. Yksi keskeisistä asioista oli luoda uusi säännöstö ja järjestää rahoitus valtioilta. WADA oli valmistellut maailmanlaajuista säännöstöä eri vaiheissa. Säännöstöstä pyydettiin laajasti lausuntoja. Opetusministeriö ja ADT järjestivät 26.8.2002 järjestöille kuulemistilaisuuden WADA:n säännöstöstä. WADA:lle toimitettiin lausunnot ensimmäisestä versiosta tämän jälkeen. Toisesta versiosta pyydettiin lausuntoja marraskuun lopulla, ja ne toimitettiin WADA:lle joulukuussa. Joulukuussa saatiin lausuntokierrokselle myös säännöstöön liittyvät standardit, jotka koskevat testaustoimintaa, laboratoriotoimintaa, kiellettyjen aineiden listaa sekä lääketieteellisiä erityislupia. Näistä annettiin WADA:lle lausunto tammikuussa. Kolmatta versiota WADA:n säännöstöstä kommentoitiin helmikuun lopulla, ja se hyväksyttiin WADA:n maailmankongressissa maaliskuussa 2003. WADA on valmistellut myös omaa antidopingpassiaan, joka esiteltiin Salt Lake Cityn olympialaisissa. Suomi on neuvotellut WADA:n kanssa passien tietojärjestelmien yhteensopivuudesta tulevaisuudessa. Euroopan unionin tuella valmisteltiin E-learning-koulutusprosessia, jonka avulla urheilijat eri puolilla maailmaa voivat opetella antidopingtyön perusasioita. WADA:n eräs tärkeä tehtävä on toimia riippumattomana tarkkailijana (Independent Observer IO) kansainvälisten urheilukilpailujen dopingtestausprosesseissa. Toiminnoilla halutaan varmistaa testien harmonisoitu ja oikeudenmukainen toteuttaminen sekä vahvistaa urheilijoiden oikeusturvaa. Suomen edustajat ovat mukana toiminnassa. Australian, Kanadan ja Norjan antidopingorganisaatioiden muodostama Drugs Free Sports Consortium (DFSC) tekee kaikki WADA:n testit alihankintana. DFSC on rekrytoinut joitakin laatujärjestelmän piirissä olevia kansallisia antidopingtoimistoja alihankkijoiksi testien tekemiseen. ADT:llä on alihankintasopimus DFSC:n kanssa. E UROOPAN NEUVOSTO ADT koordinoi yhdessä opetusministeriön kanssa Euroopan neuvoston antidopingyhteistyötä Suomessa. Alain Gardnier on toiminut Euroopan neuvoston Monitoring Group of the Anti-doping Convention puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimi. Toukokuun kokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Richard Gruzka Puolasta ja varapuheenjohtajaksi Klaus Müller Saksasta. Puheenjohtaja johtaa myös koordinaatioryhmää, jossa on eri työryhmien puheenjohtajat. Tämä ryhmä valmisteli vuositapaamiset sekä pitää yhteyttä WADA:aan, Kansainväliseen Olympiakomiteaan sekä kansainvälisiin lajiliittoihin. Euroopan neuvoston kokousten teemoja olivat WADA:n rahoitus ja säännöstö sekä WADA:n juridisen perustan rakentaminen kansainvälisen sopimuksen mukaiseksi yksityisen sveitsiläisen säätiön sijaan. Tämä kansainvälinen sopimus perustuisi Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen malliin, ja siitä neuvoteltiin yhteistyössä UNESCO:n kanssa. Kansainväliset lajiliitot myös raportoivat kokouksessa omasta antidopingtoiminnastaan. ADT osallistui myös Commitment-projektiin, joka on EN:n sopimuksen seurantaa eri maissa. Seurantaa toteutetaan eri tasoilla. Edistyneimmissä maissa suoritetaan täysarviointi, joissa kirjallisten raporttien ja kohdemaahan tehdyn tutustumismatkan avulla laaditaan kokonaisvaltainen raportti maan antidopingtoiminnasta. Toinen vaihtoehto on niin kutsuttu konsultatiivinen vierailu, jossa kohdemaata autetaan kehittämään antidopingtoimintaansa niin, että sopimuksen tarkoitus toteutuu. Tekninen työryhmä (johtajamaa Tanska) on kehittänyt eri maiden antidopingjärjestelmiä kuvaavan tietokannan. Se on hyvä kooste osallistuvien maiden antidopingtyöstä. Ryhmässä harkittiin myös tietojen liittämistä osaksi ryhmän Commitment-projektia. Lainopillinen työryhmä (johtajamaa Saksa) valmisteli antidopinglainsäädännön yhtenäistämistä sekä WADA:n oikeudelliseen asemaan, rahoitukseen sekä säännöstöön liittyvää taustamateriaalia. Koulutustyöryhmä (johtajamaa Hollanti) on käsitellyt muun muassa antidopingpassijärjestelmiä sekä koulutuksen kehittämistä ja edistämistä eri maissa. Tutkimustyöryhmä (johtajamaa Portugali) kartoitti lähinnä alan tieteellistä tietoa. Se on kerännyt tietoa muun muassa eri aineiden lääketieteellisistä raja-arvoista ja seurannut kasvuhormonin ja EPO:n analyysimenetelmien kehittämistä. Ryhmä on 8

WADA käynnisti maailman antidopingsäännöstön luomisen. aktiivisesti ottanut myös kantaa KOK:n ja WADA:n kiellettyjen aineiden listaan. I NTERNATIONAL A NTIDOPING A RRANGEMENT IADA IADA on Australian, Englannin, Hollannin, Kanadan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Uuden Seelannin muodostama valtioiden välinen liittymä, joka kehitti ISO-standardiksi hyväksytyn laatujärjestelmän dopingtestaukseen vuonna 1996. Suomi liittyi mukaan laatujärjestelmään vuonna 1998. IADA:n kokous vuonna 2002 järjestettiin puheenjohtajamaa Uudessa Seelannissa 18. 22.3. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kansallisten antidopingtoimistojen tiedonhallintajärjestelmiä, IPT-laatukoulutusprojekteja, yhteistyötä WADA:n kanssa sekä IADA:n sopimusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle. IADA kehittää WADA:n kanssa harmonisoitua dopingtestauksen laatujärjestelmää ja maanosien yhteistyötä. Antidopingtyön kansallisessa organisatorisessa rakenteessa IADA:n laatujärjestelmä korostaa antidopingorganisaation itsenäisyyttä sekä valtion, antidopingorganisaation ja järjestöjen tarkkaa vastuunjakoa. IADA-maat ovat keskeisessä asemassa WADA:n testausten organisoinnissa ja kehittämisessä sekä useissa muissa WADA:n hankkeissa. E UROOPAN UNIONI Suomi oli partnerina EU:n rahoittamassa Hollannin hankkeessa, jossa liikuntajärjestöt, olympiakomiteat ja valtiot järjestivät dopingjärjestelmien harmonisoinnista seminaarin 11. 12.4.2002 Papendalissa, Hollannissa. Seminaarissa esiteltiin ensimmäisen kerran WADA:n säännöstön alustavat suunnitelmat. Useat eri kansainväliset yhteisöt ja järjestöt esittivät seminaarissa kommenttejaan ja näkemyksiään WADA:n tulevan säännöstön luomisesta. Tilaisuutta pidettiin erittäin hyvänä keskustelun avauksena maailmanlaajuiseen hankkeeseen. ADT osallistui aktiivisesti seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen. P OHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Pohjoismaisen yhteistyön pääasiallinen merkitys on tiedonvaihto. Erityisen tärkeää se on ollut laatujärjestelmien rakentamisessa sekä testausjärjestelmien kehittämisessä. Samantyyppisesti toimivat organisaatiot voivat helposti soveltaa kunkin hyviä menettelytapoja. Kokouksissa valmistellaan myös kansainvälisten kokousten asioita ja yhteisiä kannanottoja sekä edunvalvontaa. Pohjoismainen yhteistyökokous pidettiin 29. 30.8. 2002 Tukholmassa, Ruotsissa. Käsiteltäviä asioita olivat pohjoismaisten antidopingtoimistojen lähiajan strategiset suunnitelmat ja rahoitusnäkymät, WADA:n testausohjelma, 9

jossa kaikki kokousmaat ovat aktiivisesti mukana, IPT-laatuprojektit, antidopingtyön kansainväliset hankkeet, Suomen Antidopingpassi-hanke sekä testaustoiminnan kehittäminen. Lisäksi käsiteltiin laatuprojektien tilanne, toimintojen harmonisointi ja siihen liittyvät projektit sekä strategiat kansainvälisissä alan kokouksissa. M UUT HANKKEET Slovakiassa, Bratislavassa järjestettiin 31.8. 1.9.2002 kongressi paralympialiikkeen antidopingtoiminnasta. EU:n rahoittamaan seminaariin oli kutsuttu kansalliset paralympiayhdistykset sekä Euroopan maiden antidopingtoimistot. Tavoitteena oli kehittää paralympialiikkeen antidopingtoimintaa. Seminaarin jälkeen siihen osallistuneet suomalaiset tekivät välittömästi antidopingohjelman Suomen Paralympiayhdistykselle. V IESTINTÄ Kuluneen vuoden aikana keskityttiin parantamaan viestinnän edellytyksiä. Painopisteenä oli myös luoda tiedonjakoverkostoja niin viestinnän kuin koulutuksen käyttöön. Näitä verkostoja syntyi muun muassa lajiliitoista, muista sidosryhmistä ja mediasta. Yksi viestinnän keskeisistä tehtävistä oli suunnitella uusi graafinen ilme. Graafinen muotoilija Pekka Piippo suunnitteli ADT:n tunnuksen ja graafisen ilmeen sekä näiden soveltamisen viestinnän eri tilanteisiin. Tunnuksessa organisaatio identifioituu kolmen kirjaimen, ADT:n kautta, jotka ovat jo ennestään tuttuja. Tunnuksessa haluttiin tuoda esille urheilun arvokasta historiaa ja nostaa ADT esiin liikunnan, puhtauden ja perinteiden puolestapuhujana. Tunnuksessa paras ja oikea palkitaan seppeleellä. Uuden graafisen ilmeen pohjalta suunniteltiin myös peruslomakkeet ja vuoden 2003 Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa -julkaisu. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin kaksi: 6.2. Antidopingpassin ensimmäisen vaiheen julkistaminen yhteistyössä opetusministeriön kanssa ja 26.9. Antidopingpassin luovutustilaisuus urheilijoille. Ensimmäisinä suomalaisurheilijoina passin vastaanottivat mäkihyppääjä Janne Ahonen ja hiihtäjä Satu Salonen. Tilaisuudessa passia esittelivät niin urheilijat ja ADT kuin Olympiakomitea. Lisäksi Mogul Finland Oy:n edustajat oli- ADT uudessa tunnuksessa paras ja oikea palkitaan seppeleellä. 10

vat paikalla. Tilaisuus sai huomiota kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa. Mediakoulutus järjestettiin 23.5. Tilaisuuden alussa esiteltiin ADT:n organisaatiomuutos vaikutuksineen. Koulutuksessa tuotiin esille myös muiden tahojen näkökanta antidopingtyöhön. Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Antti Pihlakoski esitteli lajiliiton antidopingtyötä. Tilaisuudessa käsiteltiin myös uusien dopingaineiden syntyä sekä testimenetelmien kehittämistä. Tärkein tiedotusväline olivat ADT:n internetsivut, jotka siirtyivät osoitteeseen www.antidoping.fi. Organisaatiomuutoksen myötä sivuja uudistettiin hieman, mutta uusien sivujen suunnittelutyö siirtyi vuodelle 2003. Sivuilla julkaistiin ajankohtaisia tiedotteita, dopingtestaustilastoja sekä antidopingartikkeleita ja -haastatteluja. Niillä myös ylläpidettiin ajan tasalla olevaa Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa -listaa. Loppuvuodesta tehtiin Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa 2003 -julkaisu. Vuoden 2003 painosmäärä oli 50 000 kappaletta. Julkaisua jaettiin lajiliitoille, urheiluoppilaitoksille ja muille sidosryhmille. T UTKIMUSTOIMINTA ADT otti vuoden 2002 alussa tavoitteekseen kartoittaa Suomessa tehtävää antidopingtyöhön liittyvää tutkimustoimintaa. ADT kutsui 19.11. eri tutkimustahoja kertomaan tutkimusaktiivisuudestaan sekä keskustelemaan Suomen mahdollisuudesta osallistua kansainvälisiin tutkimusprojekteihin sekä kehittää alan tutkimustoimintaa. Suomi on tutkimustyössä aktiivinen sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Kansainvälisesti tärkeimpiä hankkeita ovat Yhtyneet Laboratoriot Oy:n dopinganalytiikkaan liittyvät tutkimukset sekä Kansanterveyslaitoksen ja Helsingin Urheilulääkäriaseman tekemät tutkimukset dopingin terveysvaikutuksista. Yhtenä ongelmana tutkijat pitivät, että urheilijoilta on vaikeaa määrittää astma. Määritykset eri maissa ovat hyvin erilaiset. Sekä astman määrityksiin ja kansainvälisiin sääntöihin halutaan vaikuttaa astmaan liittyvillä tutkimusprojekteilla. Dopingia suomalaisessa yhteiskunnassa sekä suomalaisten käsityksiä dopingista urheilussa tutkitaan Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian laitoksella. Suurin meneillään oleva hanke on Urheilun julkisuuskuva -tutkimushanke, jonka tulokset tulevat heijastamaan muun muassa kansalaisten käsityksiä huippu-urheilusta yleensä sekä dopingista urheilussa. Eri tutkimusalueet tarvitsevat hyvin erilaista tukea kehittyäkseen. ADT:n tavoitteena on tuoda eri tutkimustahot Suomessa yhteen, koordinoida ja edistää tutkimustoimintaa ja olla aloitteellinen tutkimushankkeiden synnyttämisessä. Vuodelle 2003 tehdään tutkimusalueelle erillinen toimintasuunnitelma ADT ei itse tee varsinaista antidopingtoimintaan liittyvää tutkimusta, mutta se seuraa ja tukee yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten sekä tutkijoiden toimintaa tällä alalla. Kehitystyössä ADT keskittyy koulutustoiminnan ja Antidopingpassin kehittämiseen sekä testaustoiminnan laadun parantamiseen. Antidopingpassia kehitetään opetusministeriön erillisprojektiin myöntämällä avustuksella. Muut kehityshankkeet toteutetaan ADT:n toiminta-avustuksella. M ENEILLÄÄN OLEVIA HANKKEITA Yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa on jatkettu tutkimuksia anabolisten steroidien terveyshaitoista. Vuonna 2002 Yhtyneet Laboratoriot Oy:n dopingtestauslaboratorio tutki lähinnä anabolisia steroideja. Yhdessä Helsingin yliopiston farmasian laitoksen kanssa on edelleen meneillään kaksi TEKES:in rahoittamaa projektia, joista toinen keskittyy uudentyyppisten analyysimenetelmien kehittämiseen ja toinen vertailumateriaalien syntetisoimiseen. 1.8.2001 alkoi EU:n rahoittama kolmen vuoden projekti Steroid glucuronides, development of liquid chromatography/mass spectrometric LC/MS analysis in the detection of doping in sport, jonka tarkoituksena on niin ikään vertailumateriaalin synteesi ja menetelmäkehitys. Projektissa ovat mukana Yhtyneet Laboratoriot Oy:n lisäksi Helsingin yliopiston farmasian laitos sekä Ateenan että Kölnin dopingtestauslaboratoriot. Tutkimusten tuloksia on esitetty kansainvälisissä kongresseissa, ja niistä on tehty useita alkuperäisjulkaisuja. A NTIDOPINGSÄÄNNÖSTÖ JA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomessa dopingin käytön ja muiden dopingrikkomusten kielto urheilussa sekä niistä määrättävät seuraamukset perustuvat urheilun sisäisiin kansainvälisiin ja kansallisiin säännöstöihin. Suomessa ei ole lainsäädäntöä, jonka perusteella voitaisiin rangaista dopingaineiden käytöstä, huumausaineita lukuun ottamatta. U RHEILUN ANTIDOPINGSÄÄNNÖSTÖ Voimassa oleva Suomen kansallinen antidopingsäännöstö, Urheilujärjestöjen dopingsäännöstö, on vuodelta 1997. Antidopingsäännöstö uudistetaan kokonaisuudessaan vuoden 2003 aikana. 11

E UROOPAN NEUVOSTON DOPINGIN V ASTAINEN YLEISSOPIMUS Suomi allekirjoitti yleissopimuksen (SopS 23/90) 16.11.1990. Sopimus ratifioitiin 26.4.1990, ja se tuli voimaan 1.6.1990 (voimaansaattamista koskeva asetus 465/1990). Dopingin vastaisen yleissopimuksen on allekirjoittanut 44 ja ratifioinut kaikkiaan 34 maata. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen lisäpöytäkirjan 12.11.2002. Lisäpöytäkirjaa ei ole ratifioitu eikä saatettu voimaan osana kansallista lainsäädäntöä. R IKOSLAIN MUUTOS Dopingrikokset lisättiin rikoslakiin lain muutoksella (Laki rikoslain muuttamisesta 400/2002), joka tuli voimaan 1.9.2002. Rikoslaissa kriminalisoitiin tällöin laiton dopingaineiden valmistus, maahantuonti ja levittäminen sekä hallussapito levittämistarkoituksessa. Dopingaineiden käyttöä ei rikoslain muutoksen yhteydessä kriminalisoitu. Dopingrikoksina rangaistaviksi säädetyt teot ovat olleet aikaisemmin rangaistavia salakuljetuksena, laittomaan tuontitavaraan ryhtymisenä tai lääkerikoksena. Dopingaineen valmistus, maahantuonti ja levittäminen sekä näiden yritys ovat rangaistavia tekoja vain, jos kyseessä on laiton toiminta. Tämä johtuu siitä, että useita dopingaineita käytetään myös hormonilääkkeinä. Dopingaineiden laillisessa käsittelyssä on useimmiten kyse lääkelain mukaisesta toiminnasta. Dopingrikoksesta tuomitaan rikoslain mukaan myös se, joka pitää hallussaan dopingainetta tarkoituksenaan todennäköisesti levittää sitä laittomasti. Muutoin hallussapito ei ole rikoslain perusteella rangaistavaa. Dopingaineiden käyttö ei ole rikos. Dopingaineiden käytön jättämistä rikoslain ulkopuolelle perusteltiin muun muassa sillä, ettei oman terveyden vaarantamista ja vahingoittamista ole yleensäkään säädetty rangaistavaksi eikä dopingaineiden käyttöä voi rinnastaa huumausaineiden käyttöön. Dopingaineiden maahantuontia ja levittämistä on ennen rikoslain 44. luvun muutosta säännelty Suomessa pääasiassa lääkeaineita koskevalla lääkelailla ja rikoslain salakuljetusta, laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä ja huumausaineita koskevien säädösten perusteella. Rikoslain muutoksen voi ennustaa korostavan dopingin laittoman maahantuonnin ja levittämisen merkitystä rikoksina. Tämä korostaa erityisesti niiden henkilöiden rikosoikeudellista vastuuta, jotka myyvät tai välittävät dopingaineita urheilijoille. Mikäli toinen urheilija tai valmentaja hankkii ja luovuttaa urheilijalle dopingaineita, hän syyllistyy dopingrikokseen. Myös lääkäri voi joutua syytteeseen dopingrikoksesta, mikäli hän määrää reseptillä tai muutoin luovuttaa ilman lääkinnällistä tarkoitusta dopingaineita urheilijalle. Rikoslaissa on erityisesti pyritty suojelemaan alaikäisiä. Henkilö, joka luovuttaa alaikäiselle laittomasti dopingaineita voi syyllistyä törkeään dopingrikokseen, josta seuraa aina vankeusrangaistus. Rikoslain muutos voi tuoda tuomioistuimien käsiteltäväksi aikaisempaa enemmän dopingiin liittyviä tapauksia. Se toivottavasti osaltaan vaikeuttaa dopingaineiden saatavuutta ja siten estää dopingin käyttöä myös urheilussa. T ALOUS ADT:n taloudelliset voimavarat ovat riittävällä tasolla. O LENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Tilikausi 20.11.2001 31.12.2002 oli ADT:n ensimmäinen toiminta- ja tilikausi. LIITE:n henkilöstö siirtyi ADT:n palvelukseen 1.1.2002 alkaen. LIITE:n toimihenkilöiden lisäksi ADT:n toimistoon palkattiin kolme uutta toimihenkilöä: pääsihteeri, lääketieteellinen johtaja ja testaustoiminnan assistentti (määräaikainen). Antidopingtoiminnan uudelleenorganisoituminen vei vuoden 2002 alkupuolella voimavaroja muusta toiminnasta. ADT:n toimiston uusi organisaatio aloitti täydellä teholla toimintansa, kun uusi pääsihteeri aloitti tehtävässään 1.4.2002. ADT:n talous perustuu opetusministeriön toimintaavustukseen ja erillisprojekteihin myönnettyihin avustuksiin. Jäsenille ei ole määrätty liittymis- ja jäsenmaksua. Vuodelle 2002 opetusministeriö myönsi toiminta-avustusta 1.204.000 ja erillisprojekteihin yhteensä 444.465,78. Erillisprojekteista 135.000 oli varattu laboratoriolaitteiden hankintaan yhdessä Yhtyneet Laboratoriot Oy:n kanssa. Toiminta-avustuksesta jäi käyttämättä 215.632,50 ja erillisprojekteihin myönnetyistä avustuksista 64.493,91. Ne siirrettiin käytettäviksi vuoden 2003 aikana. A RVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ADT:n talous mahdollistaa voimakkaan antidopingtoiminnan kehittämisen vuonna 2003. Opetusministeriön myöntämät avustukset määrittävät tulevien vuosien toiminnan taloudelliset raamit. ADT:n toiminta ja sen tarpeellisuus on tunnustettu suomalaisen urheilujärjestelmän piirissä. ADT:n taloudellisten voimavarojen voi olettaa säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. 12

LIITE 1 T OIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ H ALLITUS 2002 2003 P UHEENJOHTAJA: VARAJÄSEN: Varatuomari Valmennuksen johtaja Olli Puntila Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Suomen Olympiakomitea V ARAPUHEENJOHTAJA: Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala Opetusministeriö J ÄSENET: Lääketieteen tohtori, ylilääkäri Olli J. Heinonen Opetusministeriö Asianajaja Hilkka Salmenkylä Opetusministeriö 14.11.2002 asti Edunvalvontajohtaja Mauri Oksanen SLU 14.11.2002 alkaen Kansanedustaja Tuija Brax SLU LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitalo-Koskinen Suomen Urheilulääkäri- yhdistys ry Liikuntafysiologian dosentti, ylilääkäri Tommi Vasankari Suomen Urheilulääkäriyhdistys ry Pysyvä asiantuntijajäsen: FM, IT-yrittäjä Valentin Kononen Suomen Olympiakomitea, urheilijavaliokunta Ylitarkastaja Hannu Tolonen Opetusministeriö Liikuntalääketieteen dosentti, ylilääkäri Urho Kujala Opetusministeriö Asianajaja Pekka Ilmivalta Opetusministeriö Yhteyspäällikkö Kerstin Ekman SLU V ALVONTALAUTAKUNTA P UHEENJOHTAJA: Erikoislääkäri Tapio Kallio J ÄSENET: Lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio Ylilääkäri Outi Lapatto-Reiniluoto K OULUTUSTYÖRYHMÄ Kulttuurisihteeri Mirja Virtala, puheenjohtaja ADT:n hallitus Yliassistentti Kalervo Ilmanen Kenttäpäällikkö Pekka Nikulainen Tiedottaja Susanna Sokka, sihteeri ADT T UTKIMUSTYÖRYHMÄ Ylilääkäri Olli J. Heinonen, puheenjohtaja, ADT:n hallitus Ylilääkäri Urho Kujala Erikoislääkäri Heikki Tikkanen Kehitysjohtaja, sihteeri ADT S ÄÄNTÖTYÖRYHMÄ Varatuomari Olli Puntila, puheenjohtaja ADT:n hallitus Asianajaja Pekka Ilmivalta Asianajaja Hilkka Salmenkylä Pääsihteeri Juha Viertola, sihteeri ADT Lääkintäeversti Heikki Laapio Valmennuskeskuksen johtaja Seppo Haavisto Kehityspäällikkö Pasi Mäenpää Kehitysjohtaja ADT Yliassistentti Kalervo Ilmanen Vastaava kemisti Antti Leinonen Lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä ADT Lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio Toimitusjohtaja Antti Pihlakoski Lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä ADT 13

T OIMISTO Pääsihteeri Juha Viertola Lääketieteellinen johtaja (sivutoiminen, osa-aikainen) Timo Seppälä Kehitysjohtaja Laatukoordinaattori (Äitiyslomalla 5.11.02 alkaen) Marjorit Elorinne LIITE 2 K ANSAINVÄLISET EDUSTUKSET Koulutuspäällikkö Katja Huotari (Elorinteen äitiysloman sijaisena 18.11.2002 alkaen) Tiedottaja Susanna Sokka Testauspäällikkö Testaustoiminnan assistentti Teuvo Valtanen (määräaikainen 26.9.2002 alkaen) Karita Kammonen Yhteyssihteeri Maarit Juvonen M A AILMAN A NTIDOPINGTOIMISTO WADA 3.7. Montreal, Kanada 3. 7.4. Moskova, Venäjä Koulutus- ja eettisen Riippumaton tarkkailija toimikunnan jäsen uinnin lyhyenratojen MM-kilpailuissa Marjorit Elorinne 23. 26.9. Nanjing, Kiina Riippumaton tarkkailija naisten koripallon MM-kilpailuissa IADA 18. 22.3. Auckland, Uusi-Seelanti E UROOPAN NEUVOSTO 29. 30.5. Strasbourg, Ranska 14. 15.11. Strasbourg, Ranska Antidopingtyöryhmä Antidopingtyöryhmä 12. 13.6. Baku, Azerbaijan 15. 18.10. Kiova, Ukraina Commitment-projektin Commitment-projektin konsultatiivinen vierailu konsultatiivinen vierailu 28. 29.10. Sofia, Bulgaria 26. 27.10. Sofia, Bulgaria Commitment-projektin Balkanin alueen antidopingkonsultatiivinen vierailu työn kehittämisseminaari 30.9. 1.10. Strasbourg, Ranska Oikeudelliset asiat Juha Viertola E UROOPAN UNIONI 11. 12.4. Papendal, Hollanti Dopingjärjestelmien harmonisointi -seminaari 14

P OHJOISMAINEN YHTEISTYÖ 29. 30.8. Tukholma, Ruotsi Pohjoismainen kokous Juha Viertola M UUT HANKKEET 31.8. 1.9. Bratislava, Slovakia Paralympialiikkeen antidopingkonferenssi LIITE 3 J ULKAISUT ADT:N OMAT JULKAISUT: 1) Seppälä T., Sokka S., Valtanen T. (toim.): Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa 2003. T IETEELLISET ARTIKKELIT: 1) Pärssinen M., Seppälä T.: Steroid use and long-term health risk in former athletes. Sports Med (2002) 32: 83 94. 2) Mäntysaari M., Karila T., Seppälä T.: Cardiovascular findings in power athletes abusing anabolic androgenic steroids. Int Rev Arm Forces Med Serv (2002) 75: 12 15. M UUT JULKAISUT: 1) Liikunta & Tiede -lehden antidoping-teemanumero 4/2002. Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura M UITA KIRJOITUKSIA: 1) Seppälä T: Lääkäri ja dopingaineet. Kirjassa Kliininen farmakologia ja lääkehoito, toim. Neuvonen ym., Gummerus, Jyväskylä 2002, sivut 831 838. 2) Seppälä T: Doping. Kirjassa Pharmaca Phennica 2002, toim. Koski ym., Lääketietokeskus, sivut III/37 39. 15

T ULOSLASKELMA 20.11.2001 31.12.2002 V ARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Muut tuotot 6 459,97 Tuotot 6 459,97 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -370 295,51 Henkilösivukulut Eläkekulut -65 736,18 Muut henkilösivukulut -12 033,07 Henkilösivukulut -77 769,25 Henkilöstökulut -448 064,76 Poistot -5 165,40 Muut kulut Vuokra- ja vastikekulut -35 362,17 Ulkopuoliset palvelut -547 752,42 Matka- ja majoituskulut -74 328,12 Materiaalikulut -59 719,17 Muut toimintakulut -63 827,30 Muut kulut yhteensä -780 989,18 Kulut yhteensä -1 234 219,34 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -1 227 759,37 S IJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korkotuotot 5 685,60 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 5 685,60 Kulujäämä -1 222 073,77 S A TUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 1 678,50 Satunnaiset erät yhteensä 1 678,50 Kulujäämä -1 220 395,27 Y LEISAVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus 1 204 000,00./.siirretty seuraavalle tilikaudelle -224 332,01 Valtion toiminta-avustus yhteensä 979 667,99 Valtion erityisavustukset 405 759,24./.siirretty seuraavalle tilikaudelle -22 987,86./.käytetty investointeihin -134 680,00 Valtion erityisavustukset yhteensä 248 091,38 Yleisavustukset yhteensä 1 227 759,37 T ASE 31.12.2002 V A S T A A V A A P YSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Atk -käyttöoikeudet 1,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 13 140,62 Pysyvät vastaavat yhteensä 13 141,62 V AIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Tavarat 9 955,00 Saamiset Myyntisaamiset 14 833,71 Muut saamiset 5 479,18 Siirtosaamiset 31 421,58 Saamiset 51 734,47 Rahat ja pankkisaamiset 315 905,38 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 377 594,85 Vastaavaa 390 736,47 VASTAT TAVA A O MA PÄÄOMA Tilikauden ylijäämä 7 364,10 Oma pääoma yhteensä 7 364,10 V IERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 48 177,22 Muut velat 14 160,93 Siirtovelat 321 034,22 Lyhytaikainen vieras pääoma 383 372,37 Vastattavaa 390 736,47 Tilikauden ylijäämä 7 364,10 16