KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Luonnos Kunnanvaltuusto _._.2010

sisällysluettelo 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Paikalliset olosuhteet 2 Luku Jätevedet 5 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen toiminta- alueen ulkopuolella 6 Jätevesien johtaminen rantavyöhykkeellä ja pohjavesialueella 7 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu 8 Mattojen pesu 3 Luku Jätteet ja kemikaalit 9 Jätteiden ja kemikaalien käsittely sekä varastointi 10 Öljysäiliöt niiden kunnossapito ja tarkastus 11 Tilapäiset asfalttiasemat ja murskauslaitokset 12 Lumenkaatoalueen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 13 Lintujen ja muiden eläinten ulkoruokinta 14 Eläinten pito 4 Luku Ilmansuojelu 15 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 16 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotyöt 5 Luku Meluntorjunta 17 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta edellyttävät toiminnot ja tapahtumat 18 Poikkeus ilmoitusvelvollisuudesta 19 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen 6 Luku Lannan ja virtsan käsittely ja varastointi 20 Lannan levitys 21 Lannan varastointi

7 Luku Muut määräykset 22 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 23 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 24 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä 8 Luku Voimaantulomääräykset 25 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 26 Siirtymäkausimääräykset

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain 1 luvussa on esitetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2.1 Kustavin kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n perusteella. 2.2 Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kustavin kunnassa toimii Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta. 2.3 Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986) säädetään. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3.1 Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, ellei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä. 3.2 Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa taikka lain 61, 62 tai 78 :n mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ympäristöluvassa tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien toimintaa. 3.3 Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten säännöstöjen rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. 3.4 Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään.

4 Paikalliset olosuhteet 4.1 Kustavin kunnan paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja yleisiä määräyksiä ovat seuraavat alueet: pohjavesialue, jolla tarkoitetaan pohjaveden muodostumisaluetta, joka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi (I-luokka) tai vedenhankintaan soveltuvaksi (II-luokka) pohjavesialueeksi. Kustavissa on Kivimaan pohjavesialue, joka on veden hankinnan kannalta tärkeä I luokan pohjavesialue. (liitekartta 1) vesistö, jolla tarkoitetaan merta, järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta. Vesistönä ei pidetä kuitenkaan noroa, ojaa ja lähdettä. taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita. 2 Luku Jätevedet 5 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen toiminta-alueen ulkopuolella Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 103 :ssä sekä valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 säädetään, noudatettava näitä määräyksiä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin (P kok ) osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen (N kok ) osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 5.1 Sijoitettaessa jätevesien maaperäkäsittelylaitteistoja (mm. maahanimeyttämö tai maasuodattamo) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa, tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo - maastosta ja maaperästä riippuen 20-50 Vesistö (harmaat vedet) 20 Tie, tontin raja 5 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodattamo 0,25 - maahanimeyttämö 1,00

5.2 Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeusta harkittaessa otetaan huomioon jäteveden määrä, maaston kaltevuus ja maaperän laatu. 5.3 Vapaa-ajanrakennusten tai talousrakennusten muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa ja imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen (kannettu vesi) eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäisiäkään kiinteistöllä syntyviä jätevesiä ei kuitenkaan saa johtaa käsittelemättä suoraan vesistöön vaan ne tulee imeyttää maaperään. 5.4 Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja puhdistettu jätevesi vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. 5.5 Saostuskaivot, umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vapaa-ajan asuinkiinteistöjen umpi- ja saostuskaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Saostuskaivot, joihin johdetaan ainoastaan pesuvesiä, tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. 5.6 Vesikäymälän rakentaminen ilman tieyhteyttä olevaan saareen on kielletty. Vesikäymälän rakentaminen ilman tieyhteyttä olevaan saareen voidaan sallia mikäli toimivat tyhjennys- ja huoltomahdollisuudet saareen ovat järjestettävissä. 5.7 Kiinteistön haltijan on säilytettävä tositteet, josta ilmenevät puhdistuslaitteiden huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot. Tiedot tulee pyydettäessä antaa Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6 Jätevesien johtaminen rantavyöhykkeellä ja pohjavesialueella 6.1 Rantavyöhykkeellä käymäläjätevedet on johdettava tiiviissä jätevesiputkessa rantavyöhykkeen ulkopuolelle käsiteltäväksi tai ne on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön. Harmaat pesuvedet voidaan puhdistaa maaperäkäsittelyllä tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla menetelmällä. Jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee rakentaa ja sijoittaa siten, etteivät jätevedet huuhtoudu vesistöön ylimmänkään tulvavedenaikana. Rantavyöhykeellä tarkoitetaan vesistöjen ja meren rannalla sijaitsevaa aluetta, jolla on vesiensuojelun tai veden hankinnan kannalta tarpeen antaa ympäristönsuojelumääräyksiä. Rantavyöhyke ulottuu vesistöjen ja meren rantaviivasta 100 metriä sisämaahan päin. Vesistöjen rannoilla puhdistetut talousjätevedet tulee imeyttää maahan tai johtaa ojaan siten, että ne eivät joudu suoraan vesistöön. Suositus: Rantavyöhykkeellä ja saaristossa suositeltavin käymäläratkaisu on kuivakäymälää. 6.2 Pohjavesialueella kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi tai ne on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön.

7 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu 7.1 Ajoneuvojen, veneiden pohjien, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä vesistöjen rannalla, josta pesuvedet voivat joutua suoraan vesistöön. 7.2 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä hiilivetyliuotinta sisältävillä pesuaineilla on sallittua, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevedenpuhdistamolle öljynerotuskaivon kautta. Muut kuin liuotinpesuvedet voidaan imeyttää maahan siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa. 7.3 Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden tai vastaavien laitteiden pesu on sallittua ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin. 7.4 Mikäli pesutoiminta on ammattimaista tai laajamittaista tulee pesemisen tapahtua tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin. 8 Mattojen pesu 8.1 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön. 3 Luku Jätteet ja kemikaalit 9 Jätteiden ja kemikaalien käsittely sekä varastointi 9.1 Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja varastointipaikat sekä jätteiden käsittelypaikat tulee toteuttaa ja varustaa siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu ympäristön, maaperän tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat ja -säiliöt sekä jätteiden kompostointi tulee toteuttaa siten, että haittaeläimien pääsy niihin estetään. Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat yksityiskohtaiset määräykset annetaan Vakka-Suomen seudun yhteisissä jätehuoltomääräyksissä. 9.2 Kiinteistöillä ei saa varastoida autoja, veneitä, koneita, laitteita tai muuta vastaavaa tavaraa siten, että siitä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai viihtyisyyshaittaa. 9.3 Ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, torjunta-aineiden ja liuottimien varastointi ja säilytys tulee järjestää kiinteistöllä siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön on estetty. 10 Öljysäiliöiden ja muiden kemikaalisäiliöiden kunnossapito ja tarkastus 10.1 Pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt ja putkistot sekä muut kemikaalisäiliöt tulee kiinteistön omistajan tai haltija toimesta tarkastuttaa määräajoin siten kuin maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa kauppa- ja

teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983) on määrätty. 10.2 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt sekä muualla kuin pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt tulee kiinteistön omistajan tai haltijan toimesta tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliö on tarkastettava uudelleen 2-10 vuoden väliajoin kuntoluokan mukaan. 10.3 Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöistä ja muista kemikaalisäiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta. 10.4 Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt sekä niiden putkistot poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Samalla tulee säiliöt puhdistaa asianmukaisesti ja tarkastaa mahdolliset vuodot. Säiliöiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa pelastus- ja ympäristöviranomaiselle. Pilaantunut maa tulee käsitellä viranomaisten määräysten mukaisesti. 10.5 Öljysäiliön sijaitessa sellaisessa paikassa, että sitä on teknisesti vaikea poistaa, ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen säiliön poistamisvelvollisuudesta. Tällainen säiliö tulee puhdistaa ja saattaa sellaiseksi, ettei sitä ole mahdollista uudelleen tankata. 11 Tilapäiset asfalttiasemat ja murskauslaitokset 11.1 Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa tilapäistä tai siirrettävää asfalttiasemaa tai polttonesteillä toimivaa murskausasemaa. 12 Lumenkaatoalueen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 12.1 Lumenkaatoalueen sijoittamisessa ja toteuttamisessa tulee huolehtia siitä että sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Roskaantumisen aiheuttaja tai kiinteistön omistaja on velvollinen puhdistamaan alueen siten kuin jätelaissa (1072/1993) säädetään. 12.2 Lumenkaatoaluetta ei saa sijoittaa pohjavesialueelle eikä vedenhankintaan soveltuvan vesistön välittömään läheisyyteen. 13 Lintujen ja muiden eläinten ulkoruokinta 13.1 Asuinkiinteistöjen pihalla ja yleisillä puistoalueilla tapahtuvasta lintujen ja muiden eläinten ruokinnasta ei saa aiheutua haittaa asukkaille tai naapureille. Lintujen ruokkiminen on taajama-alueella luvallista vain sitä tarkoitusta varten asennetuilla ruokintalaudoilla ja -automaateilla. Haittaeläinten pääsy ruokintapaikkoihin on estettävä. Eläinten ruokinnassa tulee noudattaa mahdollisia taloyhtiön antamia määräyksiä ja kieltoja.

14 Eläinten pito Jaloittelualueet, ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee viihtyisyyshaittojen estämiseksi sijoittaa riittävän etäälle naapurin asuin- tai vapaa-ajanrakennuksesta tai oleskelupihasta taikka koulusta, päiväkodista, puistosta tai vastaavasta laitoksesta. Jaloittelualueet, ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi sijoittaa riittävän etäälle vesistöistä, valtaojista sekä talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Tarvittavan suojavyöhykkeen leveys riippuu eläinmäärästä, ulkotarhan pinta-alasta, hevosten ja ponien päivittäisestä ulkoiluajasta, maaston korkeussuhteista sekä maalajista. Suositus: Suositeltavat vähimmäisetäisyydet: Naapurin asuinrakennus, loma-asunto, koulu, päiväkoti tai vastaava laitos, puisto Valtaoja Vesistö Talousveden hankintaan käytettävä vesistö, kaivo tai lähde 50 m 20 m 100 m 30-100 m Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä lantalaan säännöllisesti. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Ulkotarhalla tarkoitetaan hevosten ja ponien läpi vuoden päivittäin käyttämiä, yleensä kasvipeitteettömiä jaloittelualueita. Laidunalue ei ole jaloittelualuetta eikä ulkotarhaa. 4 Luku Ilmansuojelu 15 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 15.1 Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa jätettä eikä muitakaan sellaisia aineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, muovit ja muu vastaavat muovipinnoitettu materiaalit sekä muu huonosti palava materiaali. 15.2 Taajaan rakennetulla alueella on oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avopoltto kielletty. Avopoltoksi katsotaan myös tynnyrissä tai muussa vastaavassa tapahtuva em. jätteiden polttaminen. Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa avopolttona kiinteistöllä polttaa vähäisiä määriä risuja, oksia, olkia, kaisloja ja lehtiä sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puutavaraa. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Metsäpalovaroitusten aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kiellettyä.

Ruohikkopalovaaran ollessa voimassa tulee myös olla varovainen tulta käsiteltäessä. Maanviljely- ja metsänhoitotoiminnassa tarpeellinen kulotus on kuitenkin sallittua, mutta metsänhoidolliseen kulottamiseen on kuitenkin aina pyydettävä lupa alueen pelastuslaitoksen päällystöpäivystäjältä. 15.3 Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoiston on sijoitettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. 16 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotyöt 16.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden suihkupuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai melu eivät aiheuta terveyshaittaa ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. 16.2 Taajaan rakennetulla alueella ulkona tapahtuvaa rakenteiden ja esineiden suihkupuhallusta tai muuta vastaavaa pölyämistä aiheuttavaa muuta rakennusten ja rakenteiden kunnostustyötä tulee kiinteistönhaltijan tai toimenpiteen suorittajan ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja naapureille. 16.3 Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla tarvittaessa kunnossa pidettävät väylät ja muut alueet. Lehtipuhaltimien ja vastaavien pölyä levittävien laitteiden käyttö hiekan poistoon on kielletty. 5 Luku Meluntorjunta 17 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta edellyttävät toiminnot ja tapahtumat 17.1 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavista töistä ja tapahtumista: 1) Tilapäisestä murskaamosta ( alle 50 vrk) 2) Räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai muusta vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, mikäli työtä tehdään muulloin kuin arkisin maanantaista perjantaihin klo 07.00-18.00 tai jos työ kestää enemmän kuin neljä viikkoa; 3) Muusta kuin yksityishenkilön talouteen liittyvästä tavanomaisesta rakentamis- ja purkutyöstä, mikäli erityisen häiritsevää melua aiheuttavia työvaiheita tehdään:

- kahtena tai useampana viikonloppuna perjantain klo 18.00 ja maanantain klo 07.00 välisenä aikana - yli viiden päivän ajan klo 18.00-22.00 - useampana kuin yhtenä yönä klo 22.00 07.00. Yöaikana tehtävästä työstä on aina etukäteen ilmoitettava työn vaikutuspiirissä sijaitseville asuinkiinteistöille. 4) Suuresta ulkona järjestettävästä yleisötapahtumasta, jonka aiheuttaman melun voidaan olettaa kantautuvan laajalle alueelle 5) Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta käytöstä ulkotiloissa yöaikaan klo 22.00-07.00 sekä lisäksi päiväaikaan sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä. 6) Moottoriurheilukilpailusta, jonka aiheuttaman melun arvioidaan kantautuvan asuinalueelle 7) Lentonäytöksestä sekä tilapäisestä yleisölennätyksestä. Vaikka ilmoitusta ei edellytettäisikään, on toiminnanharjoittajan kuitenkin aina tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä olevien naapurikiinteistöjen haltijoille meluhaittaa aiheuttavan työn laadusta ja kestosta sekä työmaasta vastaava yhteyshenkilö. Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa tekemään ilmoituksen muistakin tilapäisistä tapahtumista ja töistä, jos niiden arvioidaan aiheuttavan erityisen häiritsevää melua lähialueelle. Ilmoitus viranomaiselle tulee tehdä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan tai tapahtuman alkamista. 18 Poikkeus ilmoitusvelvollisuudesta 18.1 Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on sallittu yksipäiväisten ja kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa klo 23.00 saakka. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen ilmoitusvelvollisuudesta, mikäli poikkeaminen edellä mainituista aikarajoista on vähäistä eikä melun katsota olevan kohdealueella erityisen häiritsevää. 19 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden

rajoittaminen 19.1 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden, kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen, lehtipuhaltimen, ruohonleikkurin tai moottorisahan käyttäminen sekä häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikaan klo 22.00-07.00. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Määräyksen aikarajoitus ei koske: 1) maatalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän/viljakuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä. 2) liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä välttämättömänä. 6 Luku Lannan ja virtsan käsittely ja varastointi 20 Lannan levitys Lannan levityksessä on noudatettava sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) säädetään, seuraavia määräyksiä: 20.1 Lanta tulee levittää siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita valu vesistöön tai ojaan eikä levittämisestä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Vesistöjen ja valtaojien varsille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle ei levitetä kotieläinten lantaa. Talousveden hankintaan käytettävien vesistöjen sekä kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen 30-100 m:n levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. 21 Lannan varastointi 21.1 Lannan ja virtsan varastotilan tulee olla riittävän suuri, jotta siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varaston mitoituksessa voidaan ottaa huomioon myös viljelijöiden yhteiset varastot, asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. Mikäli varastointitilan tilavuudesta halutaan poiketa, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti etukäteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeaminen varastointitilan tilavuudesta on mahdollista valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisissa tapauksissa. Lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla tiiviitä. Taajaan rakennetulla alueella

on varastointitilat suojattava sateelta ja lumelta. 21.2 Lantaa voidaan varastoida asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä lantapatterissa, jos varastoinnissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä sen liitteen 1 mukaisia menettelyjä. Lannan patteroinnista tulee ilmoittaa kirjallisesti etukäteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lantapatterin sijoittaminen on kielletty tulvanalaisille paikoille, pohjavesialueille sekä taajaan rakennetulle alueelle. Muilla alueilla lantapatteria ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi vesistöä, talousvesikaivoa taikka naapurikiinteistön asuin- tai lomarakennusta eikä viittä metriä lähemmäksi ojaa. 7 Luku Muut määräykset 22 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 22.1 Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 23 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 23.1 Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. 24 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä 24.1 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä. 8 Luku Voimaantulomääräykset 25 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 25.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan päivänä kuuta 2010. 26 Siirtymäkausimääräykset 26.1 Näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaan tullessa olemassa olevat jätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistot on saatettava vastaamaan 5 ja 6 :n mukaisia vaatimuksia viimeistään 1.1.2014. 26.2 Näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaan tulessa olemassa olevat yleiset

matonpesupaikat tulee järjestää viimeistään 1.1.2015 siten, ettei niiden pesuvedet joudu suoraan vesistöön. 26.3 Päätöksen voimaantulon jälkeen on öljysäiliöiden ensimmäiset määräaikaistarkastukset suoritettava kohdasta 11.2 poiketen seuraavasti: ennen vuotta 2000 käyttöön otetut säiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran viimeistään 1.1.2012. LIITEKARTAT Liitekartta 1 Pohjavesialueet