YLA Liite Asia 107 VANTAAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTE- LUT Johdanto

Transkriptio

1 YLA Liite Asia 107 VANTAAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTE- LUT Johdanto Ympäristönsuojelulaissa ( 86/2000), joka tuli voimaan , on säädetty sen 19 :ssä : "Kunnanvaltuusto voi antaa tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin tämän lain mukaan luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Määräykset voivat koskea: 1) toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; 3) toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella; 4) alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan; 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. 7) Vesien tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämistä annetun lain (1299/2004) mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia ( /1300). (Lisätty ) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä siinä mainituin perustein. Yleisenä ohjeena määräyksiä valmisteltaessa on pidetty ympäristönsuojelulain lakiehdotuksen perusteluja lain 19 :n osalta (HE 84/1999), joissa on perusteltu määräysten antamista uutena ympäristönsuojelun ohjauskeinona mm. seuraavasti: "Kunnan ympäristönsuojelumääräykset olisivat uusi ohjauskeino. Voimassa olevan vesilain 1 luvun 21 :n nojalla vesioikeus on kuitenkin voinut antaa vesien suojelemiseksi lakia ankarampia määräyksiä alueellisesti kohdistettuina. Tällaisia määräyksiä on kuitenkin annettu vain vähän ja säännös kumottaisiin. Myös terveydensuojelulain 51 :n nojalla on voitu antaa alueellisesti kohdennettuja määräyksiä esimerkiksi lannan levityksen rajoituksia pohjavedenottamon suojaamiseksi. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia sääntöjä ovat jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestykset ja terveydensuojelujärjestykset. Lisäksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi annetuissa järjestyssäännöissä on voinut olla ympäristönsuojelua sivuavia määräyksiä esimerkiksi jätteiden poltosta ja melua aiheuttavista töistä. Myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Koska valtioneuvoston antamat ympäristönsuojelua koskeva asetukset ovat usein yleisluontoisia, olisi tarpeen voida antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksillä tarkennettaisiin yleisesti hyväksyttäviä velvoitteita tarpeettoman haitan ehkäisemiseksi, jolloin niiden mahdollinen vaihtelu eri kunnissa ei muodostuisi ongelmaksi kansalaisten tiedon saannin ja oikeusturvan kannalta. Paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen Lain edellyttämällä tavalla määräysten valmistelussa on kiinnitetty huomiota Vantaan paikallisiin olosuhteisiin, joita ovat mm. Vantaan vähäiset, mutta virkistysarvoltaan sitä tärkeämmät vesistöalueet, Vantaan alueella olevat pohjavesialueet, Päijännetunneli ja Vantaan maaperäolosuhteet. Erityisesti määräysten sisältöön on vaikuttanut Vantaan kaupunkirakenne, johon kuuluu mm. tiiviin kaupunkimaisen rakentamisen lisäksi laajoja pientaloalueita, maaseutumaista haja-asutusta sekä maatalous- ja virkistysalueita. Myös edelleen jatkuva kaupungin rakentaminen siihen liittyvine toimintoineen on otettu huomioon. Suhde ylemmänasteisiin normeihin ja muihin kunnallisiin säännöksiin Ympäristönsuojelulain lisäksi muussa ympäristönsuojelulainsäädännössä, samoin kuin muun lainsäädännön sektoreilla on ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvää lainsäädäntöä. Tällaisia lainsää-

2 dännön sektoreita ovat mm. maankäyttö- ja rakennus-, jäte-, vesi-, terveydensuojelulainsääsäädäntö. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat normitasoltaan lakeja ja asetuksia alemmanasteinen normi, joten ne eivät voi olla ristiriidassa ylemmänasteisten normien kanssa. Ympäristönsuojelumääräykset eivät saa myöskään olla ristiriidassa muiden samanasteisten kunnallisten ja kunnassa noudatettavien muiden määräysten tai säännösten kanssa. Myös päällekkäisyyksiä eri säännöissä tulee välttää. Joiltain osin tulee tarkoituksenmukaiseksi muuttaa toisia kunnallisia säännöksiä, jos määräyksen katsotaan paremmin kuuluvan ympäristönsuojelumääräyksiin. Hyväksyttyjä ympäristönsuojelumääräyksiä tullaan noudattamaan muiden kunnallisten määräysten ohella ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä Vantaalla ovat mm. asemakaavamääräykset, Vantaan rakennusjärjestys ja Vantaan terveydensuojelujärjestys sekä pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset (YTV).Pääsääntöisesti säännöksistä noudatetaan niitä, joissa asiasta on annettu tiukemmat määräykset. Lisätiedot Vantaan ympäristönsuojelumääräyksissä Vantaan ympäristönsuojelumääräyksiin on varsinaisten määräysten lisäksi selvästi erotettuna kirjattu kuntalaiselle tarpeellisia selvityksiä, suosituksia ja liittymiä muuhun lainsäädäntöön. Määräysten vahvistaminen koskee vain varsinaisia määräyksiä. 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelumääräykset on laadittu erityisesti vantaalaiset olosuhteet huomioon ottaen. Vantaan erityispiirteitä ovat useamman keskustataajaman ympärillä olevat kaavoitetut pientaloalueet ja alkuperäiseen maaseutumaisemaan sijoittuneet hajaasutusalueet. Kunnallinen vesihuolto ulottuu vasta osalle haja-asutusalueita. Määräyksissä on otettu huomioon asutuksen ja elinkeinotoiminnan mahdolliset vaikutukset vesistöihin, Vantaan jokiin ja puroihin. Toisaalta Vantaan alueella ei ole isompia vesistöjä eikä ranta-alueita. Määräykset tulisivat kuitenkin pääsääntöisesti olemaan voimassa koko kunnan alueella. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaisesti ympäristöluvan tai ympä- niis- ristönsuojelulain mukaisen ilmoituksenvaraista toimintaa. Määräykset rajoittuvat sä esiin tuleviin toimintoihin ja niillä on tarkoitus ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi vaikuttaa yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei muutoin voida säädellä. Määräykset eivät voi koskea, ilmailuliikenteen ohjausta eikä myöskään tie- eikä raideliikennettä. 2 Ympäristönsuojelumääräysten valvonta Ympäristönsuojelulain 21 :n mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, kunnan määräämä toimielin. Ympäristönsuojelulain 21 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle, siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan johtosäännön mukaan Vantaalla ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Johtosäännössä lautakunnalle on annettu oikeus siirtää mm. kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain ja

3 ympäristönsuojelulain mukaista toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille, jollei laissa erikseen ole toisin säädetty. Vantaan kaupungin maankäytön ja ympäristön toimialan johtosäännön mukaan ympäristökeskus vastaa mm. ympäristön- ja luonnonsuojelun, viranomaistehtävistä. 3 Määritelmiä Pohjavesialueiden pilaantumisriskin vuoksi annetaan määräyksiä talousjätevesien käsittelystä, vaarallisten kemikaalien varastoinnista ja jätteiden sijoittamisesta maaperään kaupungin tärkeillä pohjavesialueilla. Päijännetunneli palvelee koko pääkaupunkiseudun vedenhankintaa ja kallioperän rikkonaisuuden takia on mahdollista että vesi pilaantuu, mikäli ympäristölle haitallisia aineita tai jätevesiä käsitellään lähellä tunnelia. Riskien pienentämiseksi pohjavesialueita koskevat määräykset talousjätevesien käsittelystä, kemikaalien varastoinnista koskisivat myös tunnelin lähisuojavyöhykettä. 2 LUKU JÄTEVEDET Ympäristönsuojelulain 103 :ssä on säädetty jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus. Ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan silloin kun niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä jätevesiviemäriin. Valtioneuvoston asetuksella (542/2003) säädellään kiinteistöjen talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksella on asetettu yhtenäinen perustaso jätevesien käsittelylle kaikilla haja-asutusalueilla, jotka eivät kuulu viemäriverkon piiriin. Tuota tasoa voidaan kunnallisilla määräyksillä paikallisesti tiukentaa. Jätevesiin liittyvät ympäristösuojelumääräykset koskevat pääosin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevia kiinteistöjä. Määräyksiä laadittaessa Vantaalla on noin 1600 kiinteistöä, jotka ovat nykyisen viemäriverkon ulkopuolella. Suosituksissa esitetään, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolellakin ensisijaisena tavoitteena Vantaalla on liittyminen viemäriverkostoon. Liittyminen on mahdollista joillakin alueilla, vaikka ne eivät kuulu toiminta-alueeseen. Jätevesiasetuksen liitteessä puhdistusmenetelmänä mainittua maahanimeyttämöä ei pidetä Vantaan olosuhteissa hyvänä ratkaisuna ja suosituksena on esitetty, että vesikäymälän jätevesiä ei tule käsitellä maahanimeyttämössä. Vesikäymälän jätevesiä ei saa suoraan johtaa maaperään eli imeyttää ympäristösuojelulain 18 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 542/2003 mukaan. 4 Vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon liittymättömien kiinteistöjen talousjätevesien käsittely tärkeillä pohjavesialueilla Toiminta, josta aiheutuu pohjaveden pilaantumisen vaaraa on ympäristönsuojelulain 8 :n mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Kiellon vastaiselta toiminnalta ei edellytetä, että toiminnasta aiheutuisi konkreettista pilaantumista vaan jo pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on kiellettyä. Lainkohdan mukaan kiellettyä on muun muassa toiminta, josta voi aiheutua pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi.

4 Pohjaveden pilaantumisen estämiseksi edellytetään, että mitään talousjätevesiä ei saa puhdistaa maahanimeyttämössä tai käsittelemättä tai puhdistettunakaan imeyttää maaperään. Jätevesijärjestelmien tiiviydellä estetään pohjaveden pilaantumista. Erityisesti maasuodattamot on rakennettava pohjaltaan tiiviiksi. Puhdistetut jätevedet on johdettava siten, että ne eivät pääse imeytymään maaperään. Myös Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen 10 :ssä kielletään jätevesien imeyttäminen pohjavesialueella, määräys ei ole ristiriidassa sen kanssa. 5 Talousjätevesien käsittelylaitteistojen sijoittaminen ja huolto Maaperäolosuhteet ja talousjätevesien määrä ja laatu voivat kiinteistöittäin vaihdella huomattavasti, joten määräyksessä ei ole määrätty kiinteitä, kaikilla kiinteistöillä sovellettavia vähimmäissuojaetäisyyksiä. Sen sijaan siinä on annettu suosituksina ohjeelliset suojaetäisyydet, jotka perustuvat yleisesti eri yhteyksissä käytettyihin etäisyyksiin. Riittävä suojaetäisyys vedenottamosta, vesistöstä, talousvesikaivosta ja naapurikiinteistöstä vaihtelee tapauskohtaisesti. Lisäksi tulee ottaa huomioon tiedossa olevien jokien tulvista aiheutuvien ylivesitasojen (HW) korkeus siten, että käsittelyjärjestelmät sijoitetaan 0, 5 m ylivesitason yläpuolelle. Vesistöllä tarkoitetaan lampien, järvien ja meren rannan lisäksi myös runsasvetisiä puroja ja jokia. Talousjätevesien käsittelylaitteistot on sijoitettava vesiensuojelullisista ja terveydensuojelullisista syistä riittävän suojaetäisyyden päähän pilaantumiselle herkistä kohteista. Esimerkiksi talousvesikaivon veden pilaantuminen jätevesien vaikutuksesta voi aiheuttaa terveyshaittaa. Riittävällä suojaetäisyydellä voidaan ehkäistä myös muuta ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin mukaista pilaantumista, esimerkiksi haju- haittoja. 6 Kiinteistön jätevesijärjestelmää koskevat selvitys- ja selvilläolovelvollisuudet Moitteettoman toiminnan varmistamiseksi puhdistuslaitteistoja ja talousjätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvia osia on huollettava niiden toimivuuden edellyttämällä tavalla. Jätevesijärjestelmää koskevista selvityksistä on säädetty talousjätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) 6 :ssä ja asetuksen liitteissä. Asetuksen liitteen 2 "jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet" mukaan ohjeissa on oltava kirjanpitomalli. Siinä ei säädetä tarkemmin kirjanpidosta. Valvonta edellyttää huoltotoimenpiteiden kirjaamista ja tositteiden tai todisteellisten selvitysten säilyttämistä riittävän kauan mahdollista tarkastusta varten. 7 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Pestäessä autoja tai muita laitteita liuottimia sisältävillä tai muilla pesuaineilla, voipesuvesien johtamisesta maastoon tai sadevesiverkostoon aiheutua ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi on perusteltua kieltää hiilivetyjä esim. teollisuusbensiiniä tai lakkabensiiniä (mineraalitärpätti) sisältävien pesuaineiden käyttö muulla kuin asianmukaisella pesupaikalla, josta pesuvedet voidaan johtaa hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin.

5 Ammattimaisesta ajoneuvojen ja vastaavien koneiden ja laitteiden pesemisestä syntyy paljon pesuainepitoisia likaa sisältäviä jätevesiä, joiden johtaminen ympäristöön aiheuttaa pilaantumisen vaaraa. Tämän vuoksi on perusteltua edellyttää asianmukaista pesupaikkaa. Usein toistuva pesu esim. kerrostalon tai rivitaloyhtiön pihalla tai ajoneuvon ammattimaisesta käytöstä johtuva pesun tarve saattaa vastata em. ammattimaista pesua. Viemäriverkoston toiminnan ja jäteveden puhdistusprosessin toimivuuden kannalta on tarpeen, että vedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Pestäessä autoja satunnaisesti pelkällä vedellä tai miedoilla pesuaineilla, vesi sisältää yleensä vain vähäisiä määriä epäpuhtauksia. Vesiä maaperään imeytettäessä tai maastoon johdettaessa on kuitenkin aina pidettävä huoli siitä, ettei aiheuteta ympäristön pilaantumista tai haittaa naapurille, esimerkiksi pesuvesien valumista naapurikiinteistölle. Vesien pilaantumisen estämiseksi kielletään pesuvesien johtaminen puhdistamattomina suoraan vesistöön. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto yleisessä käytössä olevilla alueilla, esimerkiksi puistossa tai virkistysalueilla saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa vähentämällä yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöön soveltumista. Määräys vastaa tältä osin kumoutuneen järjestyssäännön 15 :ää. 8 Hevosten ja ponien ulkotarhat sekä ratsastuskentät Ulkotarhat ovat pinta-alaltaan pieniä ja niissä jaloitellaan ympärivuotisesti. Lähes aina ulkotarhat ovat kasvipeitteettömiä. Mainitut seikat lisäävät ravinteiden huuhtoutumisen vaaraa ja siten vesien pilaantumista. Haittojen ehkäisemiseksi määrätään lanta siivottavaksi lantalaan ja ulkotarhojen pintamaa uusittavaksi. Vastaavia haittoja aiheutuu myös ratsastuskentistä. Vesistöllä tarkoitetaan lampien, järvien ja meren rannan lisäksi myös runsasvetisiä puroja ja jokia. Ulkotarhojen osalta määräykset on rajattu koskemaan ainoastaan hevosia ja poneja, koska Vantaalla ei ole merkittävässä määrin muita tuotantoeläimiä. Lisäksi nautakarjan jaloittelualueista on omat tarkat ohjeensa muualla (MMM-RMO C4, liite 12 MMM:n asetukseen 100/2001). 3 LUKU VAARALLISET KEMIKAALIT 9 Vaarallisten kemikaalien ja nestemäisten ongelmajätteiden varastointi sekä käsittely Määräyksellä pyritään ehkäisemään vaarallisten kemikaalien ja nestemäisten ongelmajätteiden varastoinnista aiheutuvia päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia, jotka ilmenevät ympäristön, kuten maaperän ja pohjaveden, pilaantumisena. Kemikaalien teollista varastointia, mikä tarkoittaa tietyn kemikaalien laadusta riippuvan rajan ylittävien kemikaalimäärien varastointia, säädellään kemikaalilainsäädännöllä (asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999). Myös pienempien määrien varastoinnille, josta ei tarvitse tehdä kemikaaliilmoitusta, asetettavat yleiset vaatimukset ovat tarpeellisia, koska kemikaalien huoli-

6 mattomasta varastoinnista aiheutuu merkittävä maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. Ongelmajätteiden varastoinnista ja merkitsemisestä säädetään yleisesti valtioneuvoston päätöksessä 659/1996. Jätehuoltomääräyksissä on annettu tarkempia määräyksiä ongelmajätteiden varastoinnista. Siten yksityiskohtaisia teknisiä määräyksiä ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa vaan ne on annettu suosituksina. 10 Öljy- ja polttoainesäiliöiden ja muiden kemikaalisäiliöiden määräai- kaistarkastukset Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista koskee vain pohjavesialueella olevia öljysäiliöitä. Huonokuntoiset öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt voivat rikkoutuessaan ja vuotaessaan aiheuttaa maaperän pilaantumista, joten tarkastamisvelvollisuus on määrätty myös muilla alueilla oleville säiliöille. Näin säiliöiden kunnon heikkeneminen voidaan havaita ajoissa ja estää vahinkojen syntyminen. Ristiriitaa yllä mainitun KTM:n päätöksen kanssa ei katsota olevan, koska kyseinen päätös koskee vain tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevia maanalaisia säiliöitä. Myöskään laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) oleva muutos, että myös muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella olevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava määrävälein ei tuo käytännössä muutosta, koska Vantaalla ei ole ns. II-luokan pohjavesialueita Määräyksen mukaan tarkastuksen suorittajalta vaaditaan erillinen hyväksyntä, koska tarkastus tehdään erityismittalaitteita käyttäen. Vuotavan säiliön aiheuttama ympäristön pilaantumisriski on merkittävä, joten tarkastuksen on oltava luotettava. Mikäli lain kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 25 :n nojalla annetussa päätöksessä annetaan edellä mainituista tarkastustiheydestä poikkeavia määräyksiä, on niitä noudatettava. 11 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Käytöstä poistetut ja vanhat vielä käytössä olevat maanalaiset säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavesille. Käytöstä poistettuja säiliöitä ei ole aina välttämättä puhdistettu, joten on olemassa vaara, että maaperä pilaantuu säiliöiden aikaa myöten rikkoutuessa. Vanhoja käytöstä poistettuja öljy- ja kemikaalisäiliöitä putkistoineen pidetään jätteenä, johon sovelletaan jätelain säännöksiä. Jätteestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään ympäristönsuojelulaissa. Poistamalla säiliöt maaperästä määräyksen mukaisesti estetään huonokuntoisista vanhoista säiliöistä aiheutuva maaperän pilaantuminen. Lisäksi maaperä vanhojen säiliöiden ympärillä voi olla pilaantunut vuotojen seurauksena ja edellyttää puhdistamista. Käytöstä poistettu säiliö on tyhjennettävä öljystä ja pohjalle kertyneestä öljyisestä sakasta mahdollisuuksien mukaan ennen nostamista. Säiliön ja putkiston nostamisen yhteydessä saattaa tapahtua pilaantumista, mikäli ne eivät ole puhtaat. Toisaalta myös öljyä sisältävän säiliön jatkokäsittely on vaikeaa. Ennen määräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettua ja hiekalla täytettyä säiliötä ei kuitenkaan edellytettäisi poistettavaksi. On kuitenkin pyrittävä varmistamaan, että säiliöön ei ole jäänyt öljyä, joka voisi päästä vuotamaan maaperään. Vanhat säiliöt voivat sijaita sellaisessa paikassa, että niitä on teknisesti vaikea tai mahdoton poistaa esim. rikkomatta rakennuksen rakenteita tai aiheuttamatta sortu-

7 misvaaraa. Poikkeusta säiliön poistamisvelvollisuudesta voi hakea kirjallisesti ympäristölautakunnalta perustellusta syystä. Poikkeus käsitellään noudattaen hallintomenettelystä annettuja säännöksiä, jolloin esimerkiksi naapureita on tarpeen mukaan kuultava. Päätökseen haetaan muutosta siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään muutoksenhausta ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen. Vastuu säiliöstä siirtyy kiinteistön uudelle omistajalle, joten hänelle on annettava siitä tieto määräyksen mukaisesti. 12 Maalämmön käyttö tärkeillä pohjavesialueella Maalämpöpumpuissa käytetään nesteitä, joiden ominaisuuksia tai riskejä pohjavedelle ei riittävästi tunneta. Suunniteltaessa maalämmön käyttöä kiinteistön lämmitysmuotona on etukäteen varmistuttava käytettävän nesteen haitattomuudesta. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen sekä pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on kielletty. 4 LUKU JÄTTEET 13 Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Jätteiden laajamittainen käyttö maarakentamisessa edellyttää yleensä voimassa olevaa ympäristölupaa. Määräys koskeekin sellaista eräiden vaarattomien jätteiden melko vähäistä hyödyntämistä, mihin ei tarvita ympäristölupaa ja mitä ei myöskään tulisi koskemaan valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Jätteestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään ympäristönsuojelulaissa. Määräyksessä todetaan em. lainkohtien mukaisesti, että jätettä saa käyttää vain, mikäli kyseessä on jätteen hyödyntäminen ja mikäli jätteen sijoittamisessa noudatetaan ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimuksia. Jätteen sijoittaminen maaperään sisältää aina riskin siitä, että hyödynnettävän aineen sijasta tai mukana maaperään sijoitetaan myös sekajätettä tai aineita, joilla on maaperää pilaava vaikutus. Sen jälkeen kun alue on peitetty maa-aineksella, on mahdotonta valvoa, mitä maahan on sijoitettu. Näistä syistä pykälään on otettu määräys, jonka mukaan jätteen käytöstä maarakentamiseen on aina etukäteen ilmoitettava Vantaan ympäristökeskukseen. Ilmoituksen perusteella voidaan arvioida mahdollista ympäristöluvan (tai muun hyväksynnän tarvetta) ja antaa muutoinkin tarkempia ohjeita toimintaan sekä tarvittaessa kieltää toiminta. Käytettävän jätteen tulee määräyksen mukaisesti olla maarakentamiseen teknisesti sopivaa eikä se saa sisältää ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, jottei aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Betoniterästä sisältävän betonijätteen sijoittamista maaperään ei voida hyväksyä, koska raudoista voi olla haittaa alueen myöhemmälle käytölle eikä betoniterästä voida pitää teknisesti maarakennuskäyttöön soveltuvana materiaalina. Tärkeillä pohjavesialueilla on kaikessa toiminnassa noudatettava erityistä varovaisuutta. Tämän vuoksi jätteen käyttö tärkeälle pohjavesialueelle on kielletty. Jätettä sisältävä rakenne on peitettävä tai päällystettävä ja sijoitettavien jäte-erien puhtaudesta ja haitattomuudesta on oltava selvillä, jotta siitä aiheutuva ympäristökuormitus olisi mahdollisimman pieni. Jätteen sijoituspaikan kiinteistön omistajan ja haltijan hyväksynnästä on erikseen määrätty, koska joissain tapauksissa jätettä hyötykäyttää rakentaja, joka ei välttämättä

8 ilmoita materiaalin käytöstä kiinteistön haltijalle. Myös kiinteistön uuden haltijan on oltava selvillä käytetyistä jätteistä, esimerkiksi lisärakentamisen yhteydessä. Mikäli jätteen käyttö maarakentamisessa on sallittu ympäristöluvan, muun viranomaisen hyväksynnän kuten valmisteilla olevan valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa tai muun lainsäädännön nojalla ja mikäli näissä menettelyissä on otettu huomioon jätelain ja ympäristönsuojelulain vaatimukset, sovelletaan sijoittamiseen näiden määräysten sijasta kyseisiä säännöksiä ja määräyksiä. 14 Rakennusten julkisivujen kunnostustöissä syntyvät jätteet PCB- ja lyijy-yhdisteet ovat ongelmajätteitä ja pysyvyydeltään ja kertyvyydeltään pahimpia ympäristömyrkkyjä. Poistettaessa PCB- tai lyijypitoisia saumausmassoja tai hiontapölyä työ on suoritettava siten, että syntyvä jäte ja pöly saadaan talteen. Pölyn käsittelyssä on otettava huomioon myös työsuojelumääräykset. Jäte on yleensä ongelmajätettä, joka on toimitettava ongelmajätteiden käsittelyyn. Myös kemiallisessa maalinpoistossa käytettävät liuottimet saattavat olla ympäristölle vaarallisia ja työssä syntyvä maalinpoistojäte on ongelmajätettä, joka on toimitettava ongelmajätteidenkäsittelyyn. PCB-jätteen määrittely ja määräykset PCB- jätteen käsittelystä ovat PCB:n ja PCBlaitteistojen käytöstä poistamisesta sekä PCB-jätteen käsittelystä annetussa valtioneuvoston päätöksessä 711/1998. Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen 39 :ssä on töhryjen poistosta seuraavaa: " Töhryt rakennuksen julkisivusta tulee poistaa välittömästi ja siten, että käytetyt poistoaineet eivät pääse maaperään tai aiheuta muuta haittaa ympäristölle." Ympäristönsuojelumääräys ei ole ristiriidassa tämän kanssa vaan täydentää sitä. 15 Jätteiden poltto kiinteistöllä Määräyksen mukaan jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Määräyksen tarkoituksena on jätteiden poltosta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Myös pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset kieltävät jätteiden polton. Jätteiden, esimerkiksi muovien, polttamisesta syntyvien savukaasujen mukana joutuu ympäristöön siinä määrin nokea ja hajua tai terveydelle haitallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä (muun muassa polyaromaattisia hiilivetyjä), että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja terveys- tai viihtyisyyshaittoja. Tästä syystä jätteiden poltto on kielletty. Lämmitykseen voidaan käyttää puhdasta polttopuuta vastaavaa jätepuuta. Pieniä määriä paperia ja pahvia voidaan käyttää sytykkeenä, suuremmat määrät heikentävät palamisprosessia. Puutarhan hoidossa syntyvien risu- ja yms. puutarhajätteiden ja hakkuutähteiden polttaminen ei ole hyväksyttävää alueilla, joilla asuu tai oleskelee paljon ihmisiä. Palamisolosuhteet ovat poikkeuksetta sellaiset, että haittoja esiintyy. Risut ja puutarhajätteet ovat lisäksi usein kosteita, jolloin savua syntyy hyvin runsaasti. Pääkaupunkiseudun jäteasemat ottavat vastaan puutarhajätteitä kohtuullisin kustannuksin. Suuri osa puutarhajätteistä voidaan myös käsitellä kiinteistökohtaisesti kompostoimalla tai hakettamalla.

9 Risujen ja yms. puutarhajätteiden polttokiellon ulkopuolelle on rajattu yleensä harvaan asutut maa- ja metsätalousalueet sekä muut harvaan asutut alueet. Näillä alueilla tarkoitetaan siis muualla kuin asemakaavassa asumiseen ja muihin häiriintyviin toimintoihin osoitettuja alueita ja niiden välitöntä läheisyyttä. Maa- ja metsätalousalueilla tarkoitetaan yleiskielessä käytössä olevaa käsitettä, jolloin myös yleiskaavan mukaisilla lähivirkistys- (VL) ja retkeily- sekä ulkoilualueilla (VR) voitaisiin polttaa esim. hakkuutähteitä, jos alueet eivät ole tiiviin asutuksen välittömässä läheisyydessä. Lähtökohtana on kuitenkin aina poltosta mahdollisesti aiheutuva haitta ja tapauskohtaisesti joudutaan varmaan edelleen määrittelemään kieltoa. 16 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja hoito Lumen läjittämisestä voi aiheutua roskaantumista. Lisäksi sulamisvesistä, kuormaautoliikenteestä ja lumien kaatamisesta voi aiheutua lähiympäristöön haittoja. Lumen vastaanottopaikkaa ei tule perustaa vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, koska lumen joukossa voi olla pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita, vaikka lumen haitta-ainepitoisuudet eivät yleensä ole korkeita. Olisi myös suositeltavaa, että lunta ei suurissa määrin läjitettäisi hoidetuille puistoalueille tms. alueille, joissa likaiset lumikasat aiheuttavat viihtyvyyshaittaa ja alla olevien kasvien kuolemista tai vioittumista. Roskien siivoaminen kuuluu myös vastaanottopaikan pitäjälle. Vantaan kaupungin terveydensuojelujärjestyksen 2 3 mom:ssa on säädetty lumenkaatopaikkatoiminta terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamaksi toiminnaksi. Tämä terveydensuojelujärjestyksen 2 2.mom, jossa säädetään lumenkaatopaikoista poistetaan. LUKU 5 PÖLYN, SAVUN JA HAJUJEN TORJUNTA 17 Rakennusten julkisivujen ja muiden rakenteiden kunnostaminen Rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa syntyy runsaasti pölyä. Määräyksen tavoitteena on estää terveyshaittojen syntyminen ja ympäristön pilaantuminen huolehtimalla pölyn torjunnasta mahdollisimman tehokkaasti ja estämällä pölyn leviäminen asuintiloihin. Osittain samansisältöinen määräys on Vantaan kaupungin terveydensuojelujärjestyksen 2 :ssä ja sen liitteessä. Siinä määräykset koskevat rakennusten ulkoseinien ja muiden ulkona olevien rakenteiden, kuten siltojen, kaiteiden ja vastaavien käsittelyä piikkaamalla, hiekkapuhalluksella, hionnalla, kemikaaleilla tai muulla ympäristölle terveyshaittaa aiheuttavalla menetelmällä. Ympäristönsuojelumääräyksiin otettu määräys ei ole ristiriidassa sen kanssa ja terveydensuojelujärjestyksen 2 :n vastaava kohta on tarkoitus poistaa terveydensuojelujärjestyksen tarkistamisen yhteydessä Määräysten mukaan suojausmenetelmien tulee kaikissa töissä olla sellaisia, että pölyn ja muiden haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön estetään. Myös silloin kun asbestia sisältäviä julkisivuja pestään kovalla paineella tai kun maalipinta on hilseilevää, suojaus on tarpeen haittojen estämiseksi. Pienimuotoisissa kunnostustöissä haitat ovat todennäköisesti niin vähäisiä, ettei erityisiä suojauksia tarvita. Ympäristöministeriö on antanut ohjeet toimenpiteistä ympäristön pilaantumisen estämiseksi poistettaessa elementtirakennusten polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyi-

10 jyä sisältäviä saumoja. PCB:tä tai lyijyä sisältävien julkisivusaumojen korjaustyön aikana ja sen jälkeen on parhaalla mahdollisella tekniikalla varmistuttava siitä, ettei PCB- tai lyijypitoinen jäte tai pöly leviä ympäristöön ja aiheuta vaaraa asukkaiden ja työntekijöiden terveydelle. Leviämisen estämiseksi on määräyksen mukaan käytettävä riittävän tehokkaita työvälineitä ja tekniikoita sekä suojaustoimenpiteitä. Vaikka varsinainen hiekkapuhallustoiminta vaatii ympäristöluvan, on määräyksen 4 momentti tarpeen tilapäisen, muun kuin varsinaisiin rakennusosiin liittyvän kunnostustyö aiheuttamien haittojen torjumiseksi. 18 Ilmoitusvelvollisuus rakennusten julkisivujen ja muiden rakenteiden kunnostustyöstä Asuintalojen, koulujen ja vastaavien rakennusten sekä ulkona olevien rakenteiden hiekkapuhalluksista, märkäpesuista tai muilla menetelmillä tehtävistä toimenpiteistä on ollut ilmoitettava, milloin toimenpide ei ole liittynyt rakennusluvan mukaiseen toimintaan, Vantaan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle kaksi (2) viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Tätä käytäntöä halutaan jatkaa edelleen, koska ilmoitus on tarpeen valvontaa varten ja haittojen vähentämiseksi suunniteltujen toimenpiteiden riittävyyden arvioimiseksi. Terveydensuojelujärjestyksen 2 :n vastaava kohta on tarkoitus poistaa terveydensuojelujärjestyksen tarkistamisen yhteydessä. Rakennusten kunnostustyötä tekevä on velvollinen määräyksen mukaisesti tekemään ilmoituksen ympäristökeskukseen ja häiriintyville kohteille. Ilmoitus on tehtävä niin ajoissa, että sen perusteella ehditään antamaan tarvittavat määräykset haittojen estämiseksi ja rajoittamiseksi. Hyvin pienistä töistä haittoja ei todennäköisesti aiheudu, joten ilmoitusta ei ole tarpeen tehdä. 19 Rakennus- ja purkutyöt Maarakennus, talonrakennus ja erilaiset purkutyöt saattavat aiheuttaa huomattavaa paikallista pölyhaittaa. Suurten kohteiden purkutöiden pölyhaitat ovat verrattavissa kivenmurskauksen aiheuttamiin haittoihin. Määräyksessä annetaan rakennus- ja purkutöistä vastaaville velvoite käyttää mahdollisimman tehokkaita kastelukeinoja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Tärkeänä pidetään, että ns. häiriintyvien kohteiden, asuntojen, päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja vanhainkotien lähellä kiinnitetään riittävästi huomiota pölyn torjuntaan. Nykyisin on käytössä kastelulaitteistoja ja tekniikoita, jotka tekevät mahdolliseksi pölyntorjunnan kastelemalla myös pakkasella. Pölyävän aineksen varastointi ja kuljettaminen voi aiheuttaa haittoja ajoreittien varrella. Haitat ovat kuitenkin helposti torjuttavissa määräyksessä esitetyillä tavoilla. Rakennuksen purkamisen melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta on säädetty Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen 40 :ssä yleisellä tasolla ja tämä määräys tarkentaa sitä eikä ole sen kanssa ristiriidassa. 20 Tilapäinen murskaus ja louhinta Ilman ympäristölupaa voidaan tilapäisesti suorittaa murskausta alle 50 päivän ajan. Tilapäisestäkin murskauksesta aiheutuu kuitenkin huomattavaa pölyhaittaa ja ympäristön pilaantumista.

11 Louhintatöissä pölyämistä voi aiheutua kallioporauksesta ja kerätyn porauspölyn huolimattomasta käsittelystä. Määräyksessä esitetään pölyhaitan ehkäisemiseksi vaadittavat toimenpiteet. 21 Kulkuväylien ja pihojen sekä ym. alueiden kunnossa- ja puhtaanapitotyöt Säännöksellä halutaan ehkäistä kunnossa- ja puhtaanapitotöistä peräisin olevan pölyn aiheuttamat terveyshaitat, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentyminen ja muu ympäristön pilaantuminen. Puhtaanapidon nostattama pöly sisältää hienojakoista hiekkaa, nastarenkaiden ja hiekoitushiekan asfaltista hiomaa kiviainesta ja renkaista irronnutta metallia ja kumia sekä autojen pakokaasujen sisältämiä yhdisteitä, kuten polyaromaattisia hiilivetyjä. Katupöly on haitallista varsinkin herkille väestöryhmille, kuten lapsille sekä sydän- ja keuhkosairaille. Lehtipuhaltimen käytöstä kuivan hiekan, mutta myös kuivissa olosuhteissa lehtien, poistoon aiheutuu pölyhaittaa, joten sen käyttöä on syytä rajoittaa. Jossain määrin poistettavaa materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen vähentämiseksi. 22 Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistojen päästöt Puhtaan palamisen päästöt ovat murto-osa huonosti toteutetun puunpolton päästöistä. Pienpolton päästöt voivat muodostaa valtaosan asuinalueen kaikista hiukkas- ja hiilivetypäästöistä. Savu saattaa myös kulkeutua ilmanvaihdon mukana ulkoilmasta rakennusten sisäilmaan. Erityisesti pienellä vesivaraajalla varustetut, öljyn ja puun vuorokäyttöön rakennetut ns. kaksoispesäkattilat ovat aiheuttaneet paljon savuhaittavalituksia. Päästöjä muodostuu paljon liian pienellä paloilman määrällä toteutetussa ns. kitupoltossa ja liian suurella ilmamäärällä toteutetussa poltossa sekä poltettaessa kosteaa puuta tai muuta polttoon sopimatonta. Puhtaassa palamisessa paloilmaa on sopivasti saatavilla ei liikaa eikä liian vähän ja tulipesän savukaasujen lämpötila on korkea. Kiinteän polttoaineen on oltava kuivaa. Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistojen säädöllä, huollolla ja käytöllä voidaan vaikuttaa palamiseen. Joissakin tapauksissa savukaasujen ja muiden ilmapäästöjen päästökorkeudella voidaan vaikuttaa kaasujen leviämiseen ja laimentumiseen. Ilmanvaihtolaitteistot, joista aiheutuu mahdollisia haittoja on esim. pysäköintihalleissa. Määräyksiä voidaan ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 6 kohdan perustelujen mukaan antaa tietojen antamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän tai toiminnanharjoittajan on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistön tulisijoista ja lämmityslaitteista sekä niiden nuohouksesta ja asiantuntijan esim. nuohoojan arvio kunnosta ja asianmukaisesta käytöstä. Vantaan kaupungin terveydensuojelujärjestyksen 15 :ssä on säädetty tätä määräystä vastaavasti lämmityslaitteista. Pykälä tullaan poistamaan terveydensuojelujärjestyksestä. 6 LUKU MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA

12 Melu on yksi yleisimpiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentäviä tekijöitä. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle vahingollista taikka hänen muulle hyvinvoinnilleen haitallista. Melu vaikuttaa monella tavalla kielteisesti ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa ja nukkumista. Vantaalla on viime vuosina käsitelty noin 70 meluilmoitusta vuosittain. Ympäristökeskuksella on ympäristölautakunnan hyväksymä ohje ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisen ilmoituksen laadinnasta. Ilmoituksen käsittelyn yhteydessä annetaan määräyksiä mm. meluntorjuntatoimista, toiminnan alkamis- ja lopettamisajankohdista, melutasoista ja tiedottamisesta. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 2 kohdan perustelujen mukaan erilaisia yleisiä määräyksiä voidaan antaa tilapäisen erityisen häiritsevän melun tai tärinän torjunnasta. Määräykset voivat koskea esimerkiksi konserttien järjestämistä kaupunkien keskusta-alueilla, katutöitä, sähköisten äänenvahvistimien käyttöä ja muita vastaavia toimia. Käytännössä määräykset voidaan rajoittaa koskemaan poikkeuksellisia kellonaikoja. Määräyksiä ei voi antaa tieliikenteen tai ilmailuliikenteen ohjauksesta tai rataverkon nopeusrajoituksista eikä ympäristöluvan varaisista toiminnoista. 23 Ilmoitus- ja tiedotus velvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Ympäristövalvontalautakunta on hyväksynyt meluilmoituksen tekemistä ja käsittelyä koskevat yleiset periaatteet. Periaatteiden pohjalta on vuosien mittaan syntynyt vakiintunut käytäntö. Ohjeen sisältö on pääosin siirretty ympäristönsuojelumääräyksiin. Aikarajoja on mm. muutettu siten että ilmoitusvelvollista olisi tietyt toiminnot klo kun aikaraja aikaisemmin on ollut klo Määräyksessä on lueteltu toimintoja, joissa ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen meluilmoitusmenettely ainakin tulee sovellettavaksi. Määräykseen on sisällytetty toimintoja, joiden aiheuttaman melun tai tärinän on vakiintuneesti katsottu olevan erityisen häiritsevää ja siten aina edellyttävän ilmoitusmenettelyä. Määräyksen luettelo ilmoitusvelvollisista toiminnoista ei ole tyhjentävä. Arvioitaessa melun häiritsevyyttä on otettava huomioon melun voimakkuuden (db) lisäksi mm. melun kesto, toistuvuus, mahdollinen kapeakaistaisuus ja iskumaisuus, vuorokauden aika, jolloin melua esiintyy, sekä melun haitalliseksi kokevan kohteen erityispiirteet. Useimmat ammattimaiset erityisen häiritsevää melua aiheuttavat tilapäiset toiminnat ovat väistämättömiä rakennus- korjaus- ja kunnostustöitä. Niiden sietäminen on helpompaa, mikäli etukäteen on tiedossa, kuinka kauan meluavaa toimintaa harjoitetaan ja minä vuorokaudenaikoina se tapahtuu. Tästä syystä häiriöstä on etukäteen ilmoitettava alueen asukkaille ja muille häiriintyville kohteille. Tiedotteesta tulee käydä ilmi ainakin työn tai tapahtuman laatu, kesto, kellonajat sekä työmaan vastaava yhteyshenkilö tai tapahtuman järjestäjä sekä heidän yhteystietonsa. 24 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan ja sunnuntaisin ja yleisinä juhlapäivinä sekä erityistilanteissa Vantaan kaupungin kumoutuneen järjestyssäännön 24 :ssä säänneltiin melua aiheuttavaa toimintaa. Säännöksessä mm. määrättiin, että paalutuskoneen, paineilmaporan, kompressorin, kaivinkoneen, nosturin, moottori- tai sirkkelisahan sekä muun melua aiheuttavan työkoneen käyttäminen on sallittu arkisin klo 6-22 ja pyhäpäivisin klo Määräys ei koskenut yhteiskunnalle välttämättömiä kunnossapito- ja korjaustöitä.

13 Uuteen järjestyslakiin ei sisälly edellä mainittua säännöstä, mutta järjestyslaissa kielletään yleisen järjestyksen häiritseminen metelöimällä. Näin ollen puuttumiskynnys järjestyslain nojalla on alhaisempi kuin ympäristönsuojelumääräyksien nojalla. Ympäristösuojelulain 60 :n mukaisella ilmoituksella voidaan useissa tapauksissa säädellä myös yöaikaista erityisen häiritsevää melua. Ympäristönsuojeluviranomaisen toiminta keskitetään näin lähinnä ammattimaiseen, erityisen häiritsevään meluun, jolla voi olla mm. terveyshaittoja. Yöaikaisen melun aiheuttamisen kieltävä määräys koetaan kuitenkin edelleen tarpeelliseksi Vantaalla. Ympäristönsuojelumääräyksissä kielletään toiminta, joka aiheuttaa erityisen häiritsevää melua klo ja sunnuntaisin ja yleisinä juhlapäivinä klo muutoin kuin on tarpeen välttämättömien tilapäisten töiden suorittamiseksi. Järjestyssääntöön verrattuna kellonajat ovat tiukemmat arkisin. Erilaiset kunnossapito- ja huoltotyöt, kuten esim. lumen auraus ja jätteiden kuormaus yöaikaan asuntojen ja muiden häiriintyvien kohteiden läheisyydessä, aiheuttavat erityisen häiritsevää melua etenkin, jos työtä tehdään toistuvasti yöaikaan. Kunnossapitotyöt ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niistä ole tarkoituksenmukaista vaatia meluilmoituksen tekemistä, vaikka työt aiheuttavatkin erityisen häiritsevää melua. Useimmiten ei voida etukäteen edes tietää milloin työtä joudutaan tekemään, joten ilmoituksen tekeminen etukäteen olisi käytännössä mahdotonta eikä vastaisi ympäristönsuojelulain 60 :n tarkoitusta. Määräyksellä ohjataan työt tehtäväksi pääsääntöisesti päiväsaikaan, jolloin kunnossapidossa ja muissa töissä käytettävien koneiden ja laitteiden melua ei katsota erityisen häiritseväksi. Poikkeuksena ovat yhteiskunnan kannalta välttämättömät työt, joita ei voida lykätä esim. liikenne- tai työturvallisuuden takia sekä maatalouteen liittyvät kausiluonteiset työt, kuten viljan tai heinän kuivaaminen, kylvöajan työt ja elonkorjuutyöt. Silloin tällöin yöaikaan tehtävä välttämätön työ ei aiheuta asukkaille vastaavaa haittaa kuin toistuvasti yöaikaan tehtävä työ. Melun sietäminen on helpompaa, mikäli etukäteen on tiedossa, kuinka kauan meluavaa toimintaa harjoitetaan ja minä vuorokaudenaikoina se tapahtuu. Tiedottamista on perusteltua edellyttää meluhaitta aiheuttavasta työstä myös silloin, kun meluilmoitusta ei vaadita ja tiedottaminen on muuten mahdollista. Erityisen herkkinä toimintoina voidaan esimerkiksi pitää ylioppilaskirjoituksia, oppilaitosten pääsykokeita, jumalanpalveluksia tai muita kirkollisia tilaisuuksia ja niihin verrattavia tilaisuuksia. 25 Äänentoistolaitteiden käyttö Äänentoistolaitteiden jatkuvasta käytöstä yöaikaan sekä niiden käytöstä päiväaikaan melulle herkkien häiriintyvien kohteiden läheisyydessä aiheutuu häiritsevää melua. Siksi määräyksessä on rajoitettu ja osittain kielletty äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö tiettyinä kellonaikoina ja herkästi häiriintyvien kohteiden läheisyydessä. Määräys koskee lähinnä kahviloita, ravintoloita, myymälöitä, yleisötilaisuuksia ja äänentoistolaitteita käyttäviä katusoittajia. Poliisi voi järjestyslain nojalla puuttua äänentoistolaitteiden käyttöön, silloin kun se häiritsee yleistä järjestystä. Suurien yleisötapahtumien yhteydessä äänentoistolaitteiden käyttö on yleensä niin meluisaa, että toiminta edellyttää meluilmoituksen tekemistä. Meluavaa toimintaa harjoittavan tulee huolehtia melusta aiheutuvien ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemisestä ja rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamis-

14 periaate). Ympäristönsuojelumääräyksiin on otettu säännökset äänentoistolaitteiden suuntaamisesta ja säätämisestä niin, että niiden käytöstä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 26 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Määräyksiä voidaan ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 6 kohdan perustelujen mukaan antaa tietojen antamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämä määräys yleisestä tietojen antovelvollisuudesta on annettu sen lisäksi, että yksittäisissä määräyksissä on erikseen vaadittu tietojen antamista. Tietoja voidaan edellyttää esimerkiksi maanalaisista öljysäiliöistä sekä vesikäymälöistä, joita ei ole liitetty viemäriin. 27 Siirtymäkausimääräykset Siirtymäkausimääräykset ovat tarpeen, koska ympäristönsuojelumääräyksissä asetetaan velvoitteita, jotka merkitsevät kiinteistön omistajille ja haltijoille taloudellisia kustannuksia ja velvollisuuksia konkreettisiin toimenpiteisiin. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla säännellään kiinteistöjen talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Määrätty siirtymäaika vastaa asetuksen siirtymäaikasäännöstä. Siirtymäkausimääräyksessä asetetaan määräyksestä 10 poikkeava määräaika öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden määräaikaistarkastuksille ensimmäisen tarkastuksen määräajan selventämiseksi. Määrätty siirtymäaika antaa säiliöiden haltijoille mahdollisuuden varautua niiden poistamiseen maaperästä. Poistettavien säiliöiden määrä on myös niin huomattava suhteessa tällä hetkellä oleviin työn suorittajiin, että siirtymäaika on tarpeen. 28 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laimin- lyönnistä Ympäristönsuojelumääräykset ovat osa ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoa. Näin ollen niiden valvontaan sovelletaan ympäristönsuojelulain 13 luvun valvontaa ja hallintopakkoa koskevia määräyksiä. Ao. luvun 83 :n perusteella valvontaviranomainen voi mm. pyytää toiminnanharjoittajilta valvontaa varten tarpeellisia tietoja, tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia sekä kulkea toisen alueella. 84 :n nojalla valvontaviranomainen voi antaa käskyjä ja kieltoja määräysten rikkojalle, jotta tämä täyttäisi velvollisuutensa. Ympäristönsuojelulain 116 :ssä on rangaistussäännökset ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten vastaisesta toiminnasta. Ympäristönsuojelumääräyksien rikkominen voi olla ympäristön turmelemista, joka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 48 luvun 1-4 : ssä. 29 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Määräykset voivat tulla voimaan heti, kun valtuuston päätös niiden hyväksymisestä on julkipantu. Määräysten hyväksymispäätökseen haetaan YSL 96 :n 4 momentin

15 mukaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Näin ollen päätöksen täytäntöönpanoon sovelletaan myös kuntalain säännöksiä.