Koulumatkatuki 17.07.2015
Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu - Tukiaika - Suhde muihin etuuksiin - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Alle 18-vuotias opiskelija - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Hakemuksen peruminen - Määrä - Määräytymisperusteet - Seutuliikenne (Waltti) - Joukkoliikenne (Matkahuolto,VR) - Koulukuljetus - Muu joukkoliikenne - HSL paikkakuntalaiset - HSL ulkopaikkakuntalaiset - Itse järjestetty kulkutapa - Yhdistelmämatkat - Erityistilanteita - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Koulumatkatuen käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) 2
- Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Päätöksensaajat - Maksaminen - Maksuosoite - Maksunsaajat - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Laskutus - Laskutuksen aikarajat - Ilmoitusvelvollisuus - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Tarkistaminen - Olosuhdemuutokset - Lakkauttaminen - Valmistuminen tai opintojen keskeyttäminen - Koulumatkatuen väliaikainen keskeyttäminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Takaisinperinnän kohtuullistaminen - Takaisinperinnän vähäinen määrä - Laskutuksen virheet ja erimielisyydet - Muutoksenhaku 3
Dokumentit Koulumatkatuki - 19.02.2015 Koulumatkatuki Etuusohje - 26.01.2015 Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto - 14.07.2015 Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on 4
kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). Tavoite - 30.03.2009 Tavoite Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukio-opintoja ja ammatillisia opintoja harjoittavien opiskelijoiden päivittäisestä koulumatkasta aiheutuvia kustannuksia. Tuki on määritelty siten, että samalla tuetaan koulukuljetusten järjestämistä ja hajaasutusalueiden julkista liikennettä. Tuen tarkoituksena on myös taata eri kunnissa asuville opiskelijoille samanlainen matkakustannusten vähimmäistuki. Oikeus ja edellytykset - 16.07.2015 Oikeus ja edellytykset Koulumatkatukea myönnetään opiskelijan asunnon ja oppilaitoksen välisten päivittäisten (vähintään 7 yhdensuuntaista matkaa viikossa) koulumatkojen kustannusten korvaamiseksi. Koulumatkatukena korvataan opiskelijan tosiasiallisten koulutyöpäivien matkakustannukset tai arvioidut laskennalliset matkakustannukset. Tukea ei makseta esimerkiksi vain viikonloppuina tapahtuviin kotona käynteihin. Koulumatkatuki voidaan myöntää vähintään yhdelle kalenterikuukaudelle ja enintään koko lukuvuodeksi (1.8. 1.7.) eli 12 kalenterikuukaudelle. Ennen 1.8.2011 koulumatkatukea on voinut saada enintään yhdeksälle kalenterikuukaudelle lukuvuodessa. Koulumatkatukeen on oikeus, jos yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja matkakustannukset kuukaudessa ylittävät 54,00 euroa. 5
Koulumatkalla tarkoitetaan matkaa kotiovelta koulun ovelle. Kuljettavan matkan pituus mitataan kulkukelpoista väylää pitkin, jolla tarkoitetaan maanteitse tai rautateitse kuljettua lyhintä mahdollista matkaa. Matkan pituuden määrittelyssä käytetään apuna internetin reittihakupalveluita esimerkiksi www.finder.fi, (www.fonecta.fi), www.matka.fi, maps.google.fi, www.maanmittauslaitos (Karttapaikka), reittikartta.net. Reittihakupalvelun tuloksena käytetään opiskelijalle edullisinta mittaustulosta eli pisin matka, jonka reittihakupalveluiden lyhin automatka -valinta antaa, jos lyhin valinta on käytettävissä. On huomioitava, että reittihakupalvelut eivät mittaa matkaa ns. kotiovelta koulun ovelle, joten opiskelijalla on mahdollisuus esittää reittihaun antamalle pituudelle lisämatkaa. Koulumatkatuen ratkaisija huomioi tarvittaessa esitetyn lisämatkan koulu matkan vähimmäispituudessa (10 km). Oikeus koulumatkatukeen ei ole riippuvainen tuen hakijan iästä, tuloista eikä koulumenestyksestä. Opintojen on kuitenkin oltava päätoimisia. Koulumatkatuki on aina opiskelijakohtainen etuus, vaikka sitä maksetaan opiskelijan kulkutavasta riippuen lippujärjestelmän ylläpitäjälle (Waltti-seutuliikenne), joukkoliikenteen matkalipun myyjälle (Matkahuolto ja VR), koulukuljetuk sen järjestäjälle tai opiskelijalle itselleen. Kenelle - 16.07.2015 Kenelle Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja päätoimisesti lukiolain (629/1998) mukaisessa nuorisoasteen lukio-opinnoissa opiskelevat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (65/1994) eli opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat koulutuksen järjestämistavasta riippumatta (myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavaan koulutukseen) palo- ja pelastusalalla ja rikosseuraamusalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat koulutuksen järjestämistavasta riippumatta (myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavaan koulutukseen). Opintojen päätoimisuus määräytyy samoin kuin opintotuessa. Päätoimisuus on määritelty opintotukilain 5 a :ssä. Opintojen vähimmäiskesto on 18 päivää, joka oikeuttaa yhden kuukauden tukeen. Selvitettäessä sitä, missä oppilaitoksissa ja millä opintolinjoilla opiskelevilla on oikeus tukeen, voidaan käyttää apuna CICS:n OSKY-valikolta löytyvää oppilaitosrekisteriä sekä Opetushallituksen internet-sivuilta www.opintopolku.fi. Lukio-opinnot Koulumatkatukeen on oikeus päivälukioissa. Lukion aikuislinjalla, aikuislukiossa tai kansalaisopistossa opiskelevilla ei yleensä ole koulumatkatukioikeutta, koska opinnot eivät ole päätoimisia. Koulumatkatukea voivat sen sijaan saada kansanopistossa opiskelevat, jos kansanopistolla on lukion todistuksenanto-oikeus. 1.8.2014 alkaen voidaan koulumatkatukea myöntää lukiolaissa säädetyn maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan 6
koulutuksen suorittamiseen. Valmistavan koulutuksen laajuus on yksi lukuvuosi (vähintään 25 kurssia). 1.8.2013 alkaen on aikuislukio-opintoihin voitu myöntää koulumatkatuki, jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä, eli opiskelija suorittaa ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistelmätutkintona. Myös aikuislukio-opinnoissa edellytetään, että opinnot ovat päätoimisia (opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin taikka kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen). Ammatilliset opinnot Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevilla on oikeus koulumatkatukeen. Tästä johtuen esim. sisäasiainministeriön hallinnonalan poliisikoulutus ei kuulu koulumatkatuen piiriin. Koulumatkatukioikeus on myös kansanopistoissa ammatilliseen perustutkintoon johtavilla linjoilla opiskelevilla. 1.8.2011 alkaen koulumatkatukioikeus on ollut myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavassa koulutuksessa olevilla. Koulumatkatukioikeuteen ei siis vaikuta koulutuksen järjestämistapa (opetus voi olla joko opetussuunnitelmaan perustuvaa koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta). 1.8.2015 alkaen koulumatkatukioikeus on opiskelijoilla, jotka suorittavat ammatillisen perustutkinnon osia, vaikka opintojen tavoitteena ei ole perustutkinnon suorittaminen. Tukioikeus koskee opiskelijoita, joilla ei ole saman alan perustutkintoa jo suoritettuna. Koulutus voi olla sekä aikuiskoulutusta että nuorisoasteen koulutusta. Myös ammatilliseen peruskoulutukseen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus oikeuttaa koulumatkatukeen. Koulumatkatukioikeus on myös palo- ja pelastusalan sekä rikosseuraamusalan ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilla Yksityisissä oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa opiskelevilla on koulumatkatukioikeus, jos oppilaitoksella on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa. Osaamisalaopinnot (ent. koulutusohjelmaopinnot eli lisä- ja täydennyskoulutukset) oikeuttavat koulumatkatukeen, jos opinnot ovat osa ammatillista perustutkintoa, opiskelija on saanut opiskeluoikeuden normaalin opiskelijavalinnan kautta (valittu tutkinto-opiskelijaksi) ja opiskelijalla on ammatillisen perustutkinnon suorittamisoikeus. Esimerkki. Opiskelija on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) osaamisalana vanhustyö. Opiskelija haluaa laajentaa lähihoitajan tutkintoaan lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaopinnoilla. Opiskelijalla on koulumatkatukioikeus uusiin opintoihin, jos opiskelijalla on ammatillisen perustutkinnon suorittamisoikeus. Usein kyse on kuitenkin täydennyskoulutuksesta, jolloin suoritetaan vain osatutkinto ja koulumatkatukioikeutta ei ole. 7
Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - 16.07.2015 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen Koulumatkatukeen ei ole oikeutta peruskouluissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa opiskelevilla lukion aikuislinjalla tai aikuislukiossa opiskelevilla ja etä tai yksityisopetuksessa olevilla (yksityisopiskelija voi saada koulumatkatuen, jos opinnot oikeuttavat koulumatkatukeen ja opiskelija on oppilaitoksessa kirjoilla) ammatillisessa perustutkinnon ulkopuolisessa koulutusohjelmaopinnossa opiskelevilla (ei ammatillista perustutkintoa eikä tutkintotodistusta) ammatillisen perustutkinnon osaa opiskelevalla silloin, kun opiskelijalla on jo saman alan ammatillinen perustutkinto suoritettuna (lisä- tai täydennyskoulutusta, koulutuksesta saa vain osatutkintotodistuksen) maksullisena palvelutoimintana järjestettävässä koulutuksessa (esimerkiksi työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus) olevilla opiskelijoilla näyttötutkintona suoritettavassa ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevilla (ei suoriteta ammatillista perustutkintoa) kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa opiskelevilla, koska niissä suoritetaan vain ammatillista täydennyskoulutusta ammatillista perustutkintoa muulla kuin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla suorittavilla (esim. poliisikoulutus), oikeus on kuitenkin palo- ja pelastusalan tai rikosseuraamusalan ammatillista perustutkintoa opiskelevilla ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa opiskelevilla (paitsi ammatillisessa peruskoulutuksessa olevilla) yksityisissä oppilaitoksissa opiskelevilla, jos oppilaitoksella ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämislupaa opiskelijoilla, joille on osoitettu maksuton asuntolapaikka opiskelijoilla, jotka eivät käytä koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen järjestämää koulukuljetusta, vaikka heillä olisi siihen oppilaitoksen selvityksen mukaan mahdollisuus opiskelijoilla, jotka saavat matkakustannusten korvausta muun lain nojalla (esim. vammaispalvelulain mukainen matkakorvaus tai työttömyysturvalain mukainen kulukorvaus). työssäoppimisen palkka ei vaikuta koulumatkatukeen 1.8.2013 alkaen Maksuton asuntolapaikka Jos oppilaitos on osoittanut opiskelijalle maksuttoman asuntolapaikan ja opiskelija kieltäytyy ilman hyväksyttävää syytä käyttämästä paikkaa, koulumatkatukea ei myönnetä. Hyväksyttäväksi syyksi katsotaan terveydelliset syyt opiskelijalla on jo ennen opintojen alkua ollut asunto, josta hän voi kohtuudella käydä koulua opiskelija on avio- tai avoliitossa ja hän on muuttanut yhteiseen asuntoon puolisonsa kanssa asuntolassa ei saa asua viikonloppuisin tai opiskeluaikaan sisältyvinä loma-aikoina 8
asuntolan viikonloppuasumisesta tai loma-aikojen asumisesta peritään korvaus eikä opiskelija tämän vuoksi käytä asuntolapaikkaa lainkaan. Jos opiskelija asuu asuntolassa ja opiskelee päätoimisesti oppilaitoksen sivutoimipisteessä tai työssäoppimispaikassa, hänellä on muiden ehtojen täyttyessä oikeus koulumatkatukeen. Suomessa asuminen ja opiskelu - 16.07.2015 Suomessa asuminen ja opiskelu Koulumatkatukeen oikeutettujen on asuttava ja opiskeltava Suomessa. Suomessa asuminen määräytyy kotikuntalain (201/1994) säädösten perusteella. Kotikuntalain säädöksiä sovelletaan koulumatkatuessa samoin kuin Kelan muissa etuuksissa. Muualla kuin Suomessa asuva henkilö, joka on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa ja jolla ei ole tarkoitusta muuttaa pysyvästi asumaan Suomeen, ei ole oikeutettu koulumatkatukeen. Opiskelija, joka on tullut opiskelutarkoituksessa Suomeen, mutta joka asuu kotikuntalain mukaisesti pysyvästi Suomessa, ei ole oikeutettu koulumatkatukeen, ennen kuin oleskeluluvan status on muutettu muuksi kuin opiskelutarkoitukseksi. Opiskelija, jonka kotikunta on Ahvenanmaalla, mutta joka tosiasiallisesti (myös tilapäisesti) asuu ja opiskelee Manner-Suomessa, on oikeutettu koulumatkatukeen 1.1.2015 alkaen. Manner-Suomessa asuvalla ja Ahvenanmaalla opiskelevalla henkilöllä on oikeus koulumatkatukeen. Opiskelun tulee tapahtua Suomessa. Jos opiskelija suorittaa osan Suomen opiskeluistaan ulkomailla ollen tämän ajan Suomessa oppilaitoksessa kirjoilla, hänellä ei ole tänä aikana oikeutta koulumatkatukeen. Sama koskee ulkomailla tapahtuvaa työssäoppimista. Näin siitä huolimatta, että kotikuntalain mukaan opiskelijan katsottaisiin näinä aikoina asuvan Suomessa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus koulumatkatukeen silloin, kun opiskelija kulkee päivittäin asunnoltaan Suomesta vaihto-opiskelu- tai työssäoppimismatkan ulkomaille. Koulumatkatukioikeus on vain sille matkaosuudelle, joka tehdään Suomessa, jos koulumatkatuen muut ehdot täyttyvät (esim. matkan pituus oltava Suomessa vähintään 10 km). Tukiaika - 16.07.2015 Tukiaika Koulumatkatuen tukiaikaa laskettaessa 1.8.2013 alkaen tulee huomioida seuraavat kaksi ehtoa: tukiaika lasketaan vain sellaisten tukeen oikeuttavien jaksojen osalta, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään 18 kalenteripäivää ja 9
kalenterikuukaudessa tulee olla tukeen oikeuttavia päiviä vähintään 18. Päivien ei tarvitse olla yhtäjaksoisesti. Koulumatkatukea voi saada opintojen keston mukaan koko lukuvuodeksi (12 kalenterikuukaudelta). Koulumatkatuki myönnetään kalenterikuukausittain. Koulumatkatukeen oikeuttaa ajanjakso, joka kestää yhtäjaksoisesti vähintään 18 päivää. Yhtäjaksoisuuden katkaisee vähintään 7 päivän yhtäjaksoinen aika, joka ei oikeuta tukeen. Tämän lisäksi tukeen oikeuttavan jakson tai jaksojen tulee kohdentua kalenterikuukaudelle niin, että myös kalenterikuukaudessa on vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Näiden kalenterikuukaudelle kohdentuvien (mahdollisesti eri jaksoon kuuluvien) päivien ei tarvitse olla peräkkäisiä. Opiskeluaikaan ei lueta mukaan jakson lopussa mahdollisesti olevaa viikonloppua. Tukeen oikeuttavan jakson lopussa olevaa viikonloppua ei huomioida, jos tuki lakkautetaan perjantaina tai haetun ajan loppupäivämäärä on perjantai. Viikonloppu huomioidaan kuitenkin silloin, jos tukeen oikeuttava jakso päättyy perjantaina ja uusi jakso (tukeen oikeuttava tai ei-tukeen oikeuttava) alkaa myöhemmin lukuvuoden aikana. Samaan viikkoon kuuluva arkipyhä jakson lopussa huomioidaan aina opiskeluaikaan kuuluvaksi. Esimerkki Opiskelija hakee tukea ajalle 1.1.-16.1. (perjantai) ja 1.3.-31.3. Tammikuussa tukea haetaan Matkahuollon mukaan 10 km:n koulumatkalle. Maaliskuussa tukea haetaan VR:n 8 km:n matkalle (= ei-tukeen oikeuttava jakso). Tammikuun tukiajan laskennassa huomioidaan myös perjantain (16.1.) jälkeinen viikonloppu, joten tammikuulle tulee 18 tukeen oikeuttavaa päivää ja tuki myönnetään tammikuulle. Viikonloput, yleiset lomat ja enintään yksi korkeintaan viikon mittainen muu eipäätoiminen opiskelujakso täyttä lukukautta kohden, esimerkiksi lyhytaikaiset sairauspoissaolot, eivät keskeytä opintojen yhtäjaksoisuutta, joten niitä ei oteta huomioon koulumatkatukikuukausia laskettaessa. Jos opintojen yhtäjaksoisuus keskeytyy muulla tavoin ja opinnot eivät ole päätoimisia kyseisellä ajalla, lukuvuoden tukikuukausien määrä lasketaan erikseen kultakin päätoimiselta jaksolta. Käsittelijän tulee huomioida, että opiskelijan joululoma saattaa olla niin pitkä, että joulukuulle ei kohdennu 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Tällöin käsittelijän tulee tarkistaa joulukuun viimeinen koulussaolopäivä ja tarvittaessa hylätä tuki joulukuulta. Lähtökohtaisesti koulumatkatukihakemuksessa tulisi opiskelijan tai oppilaitoksen ilmoittaa, jos opiskelijalla ei ole tukeen oikeutta joulukuulta. Jos hakemuksessa ei ole asiasta mainittu, eikä ole syytä epäillä, ettei opiskelija kävisi joulukuussa oppilaitoksessa vähintään 18 päivän ajan, käsittelijän ei tarvitse asiaa erikseen selvittää. Esimerkki 1. Opiskelija hakee koulumatkatukea ajalle 10.8. 4.6. ja työssäoppimisajalle 15.6. 15.7. Lukuvuoden säännönmukaisen opiskelun ajalla opiskelijalla on oikeus 10 tukikuukauteen (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta toukokuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää kalenterikuukaudessa). Työssäoppimisen ajalla opiskelijalla on oikeus 1 tukikuukauteen (kesäkuu). Kummatkin tukijaksot (10.8. 4.6. ja 15.6. 15.7. kestävät vähintään 18 päivää ja kesäkuulle kohdentuu vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää 4 + 15). Esimerkki 2. 10
Opiskelija hakee koulumatkatukea opintojen lisäajalle 11.8. 19.12. Jäljellä olevat opinnot ovat 12 osaamispistettä (8 opintoviikkoa) eli esimerkiksi opintotuki myönnetään kahdelle kuukaudelle (1.9. 31.10.). Päivittäisiä koulumatkoja on kuitenkin koko lisäajan ja tästä johtuen koulumatkatuki voidaan myöntää koko lisäajalle, (5 kuukaudelle), koska (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta joulukuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää kalenterikuukaudessa). Opinnot eivät ole tässä esimerkissä päätoimisia koko opiskeluajalta (ainoastaan 2,4 osp (2 ov)/opiskelukuukausi), mutta menettely johtuu siitä, että säännönmukaisen opiskelun lisäajan osalta koulumatkatuessa ei ole tarvetta selvittää jäljellä olevia opintoja ja niiden laajuuksia. Esimerkki 3. Opiskelija hakee koulumatkatukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: 16.9.-27.9. ei tukeen oikeutta syyskuulta, tukeen oikeuttava aika alle 18 päivää 7.10.-18.10. ja 28.10.-8.11. ei tukeen oikeutta lokakuulta eikä marraskuulta, kumpikin jakso kestää alle 18 päivää 7.10.-18.10. ja 28.10.-18.11. ei tukeen oikeutta lokakuulta, koska ensimmäinen jakso kestää alle 18 päivää. Tukeen on oikeus marraskuulta, koska toinen jakso kestää vähintään 18 päivää ja marraskuussa on 18 tukeen oikeuttavaa päivää. 7.10.-22.10. ja 28.10.-8.11. (jaksojen välillä alle viikon tauko, käsittelijän tulee yhdistää tukijaksot = 7.10.-8.11.) tukeen oikeus lokakuulta, koska yhdistetty jakso kestää vähintään 18 päivää ja lokakuussa on vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Esimerkki 4. Opiskelija hakee tukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: 18.11.-13.12. ei tukeen oikeutta marras- eikä joulukuulta. Tukeen oikeuttava jakso kestää vähintään 18 päivää, mutta marras- tai joulukuussa ei ole 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Jos opiskelijalla on tukioikeus muuna opiskeluaikana, tuen maksamista jatketaan muuttumattomana marras- ja joulukuulta. Esimerkki 5. Opiskelija on hakenut tukea seuraavasti: 15.8.-1.9. ja 14.9.-1.10. tukeen oikeus syyskuulta. Kumpikin jakso kestää 18 päivää ja syyskuussa on yhteensä 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Jos koulumatkatukihakemus jätetään lokakuussa (myöhässä elokuun osalta) ja hakuajan puitteissa tuki tulee myönnettäväksi 1.9. alkaen, huomioidaan tässä tilanteessa 18 päivän jakson laskennassa päivät myös ennen tukiajan alkua (15.-31.8.). Esimerkki 6. Opiskelija hakee tukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: 1.-4.11 (4 pv) ja 11.-17.11. (6 pv) ja 25.11.-3.12. (9 pv) 11
Ensimmäiset kaksi ajanjaksoa sisältävät lyhyitä (alle 7 päivän) aikoja ja tästä johtuen ohjelma antaa ilmoituksen Useita lyhyitä kulkutapajaksoja tarkista oikeus tukeen. Estävä jakso tai ei haettu aika on alle 7 päivää. Käsittelijän tulee yhdistää lyhyet jaksot tarkoituksenmukaisesti esim. 1.-17.1. Tukea ei ole haettu ajoille 5.-10.11. (6 pv) ja 18.-24.11. (7 pv), joista jälkimmäinen jakso keskeyttää tukiajan laskennan, koska sen kesto on vähintään 7 päivää. Koska kummatkaan jaksot (yhdistetty 1.-17.1. ja 25.11.-3.12.) eivät kestä vähintään 18 päivää - ei tukeen oikeutta. Esimerkki 7. Opiskelijalle on myönnetty tukea koko lukuvuodelle Matkahuollon mukaan. Opiskelija ilmoittaa, että hänellä ei ole päivittäistä koulumatkaa ajalla 15.1.-15.2. (EOT-jakso) ja että hän lopettaa opiskelunsa 28.2. EOT-jakso on määräaikainen muutos, joka kestää vähintään 18 päivää ja se keskeyttää tukiajan laskennan kuukaudeksi. EOT-jakso alkaa 15.1., joten tammikuulle ei jää 18 tukeen oikeuttavaa päivää ei tukeen oikeutta tammikuulta. EOT-jakso päättyy 15.2. ja opiskelu päättyy 28.2., joten helmikuulle (16.-28.2.) ei jää 18 tukeen oikeuttavaa päiväää ei tukeen oikeutta myöskään helmikuulta. Tukiaikaan ei vaikuta joukkoliikenteen lipputuotteiden riittävyys lukuvuoden aikana. Esimerkiksi 9 x 44 matkan sarjakortti riittää useimmiten matkojen osalta koko opiskeluajalle, kun huomioidaan oppilaitosten loma-ajat, jolloin matkoja ei käytetä. Tukiaika lasketaan kuitenkin aina samalla tavalla lipputuotteiden riittävyydestä huolimatta. Jos siis opiskeluaika oikeuttaa 10 tukikuukauteen, ostotodistukseen merkitään 10 ostokertaa ja tukea maksetaan 10 kuukaudelta. Opiskelija saattaa kuitenkin lukuvuoden aikana käyttää ostotodistusta vain 9 lipun ostoon, mutta itselle maksettava tuki maksetaan aina jokaiselta tukikuukaudelta. Tukikuukaudet vs. ostokerrat Oppilaitoksen antamat ostokerrat ostotodistuksessa eivät aina vastaa haetun ajan mukaista tukiaikaa. Tällöin opiskelijan tulee hakea koulumatkatuki erikseen ostokertojen lisäksi (ks. Normaalihinnalla ostettujen lippujen korvaaminen). Hakemukseen ei tarvita lipun ostokuittia, vaan käsittelijä selvittää halvimman kuukausilipun hinnan, jonka opiskelija voi ostaa. Lipun ostopäivää ei selvitetä, vaan tuki myönnetään koulumatkatuen hakuaikasäännön mukaisesti. Esimerkki 1. Opiskelija hakee koulumatkatukea ajalle 10.8. 2.6. joka oikeuttaa 10 tukikuukauteen lukuvuoden aikana (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta toukokuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää). Opiskelija asioi oppilaitoksessa 1.9. ja saa samalla ostotodistuksen, joka oikeuttaa 9 lipun ostokertaan ajalla 1.9. 2.6. (ostotodistukseen merkitään ostoajankohdaksi 1.9. 20.5.). Koulumatkatuen ratkaisija myöntää koulumatkatuen haetun ajan mukaisesti 10 tukikuukaudelle (sekä Matkahuollon että oman matkustustavan osalta) ja lisää päätökseen päätöstekstin (KMB38), jossa kerrotaan opiskelijalle, miten tukea voi saada yhdelle kuukaudelle ostotodistuksen yhdeksän ostokerran lisäksi. 12
Jos oppilaitos on esimerkkitilanteessa antanut virheellisesti ostotodistuksen 10 ostokerralle ja koulumatkatuki tulee myönnettäväksi 10 tukikuukaudelle, ratkaisu tehdään normaalisti, eikä päätökseen tarvita lisätekstejä. Opiskelija saa käyttää ostotodistuksen mukaiset 10 ostokertaa. Opintomenestys Oikeus koulumatkatukeen ei ole riippuvainen opintomenestyksestä. Kun opiskelu on koulumatkatukeen oikeuttavaa ja koulumatkatuen myöntämisedellytykset (mm. päivittäinen koulumatka) täyttyvät, voidaan opiskelijalle myöntää koulumatkatuki, vaikka opinnot eivät edistyisi. Opiskelijan opintotuki on voitu lakkauttaa heikon opintomenestyksen vuoksi, mutta koulumatkatukea hänelle voidaan edelleen maksaa, jos opiskelu jatkuu. Koulumatkatuessa ei ole opiskelukohtaista enimmäistukiaikaa (sen sijaan lukuvuosikohtainen enimmäistukiaika on 12 kuukautta). Opiskelija voi saada koulumatkatukea niin pitkään, kun hän opiskelee ja tuen myöntämisedellytykset ovat voimassa. Opiskelijan opintotukioikeus on saattanut päättyä enimmäistukiajan tultua täyteen. Opiskelija voi kuitenkin saada edelleen koulumatkatukea, jos opiskelu jatkuu. Suhde muihin etuuksiin - 16.07.2015 Suhde muihin etuuksiin Koulumatkatuki on toissijainen muiden lakien perusteella maksettaviin päivittäisten koulumatkojen korvauksiin nähden. Seuraavien etuuksiin sisältyy matkakustannusten korvausta, joten tästä syystä etuuksien saajalla ei ole oikeutta koulumatkatukeen maatalousyrittäjien opintoraha työttömien peruspäivä ja ansiopäiväraha tai työmarkkinatuki silloin kun etuuden osana maksetaan kulukorvausta työvoimapalvelun ammatillinen kuntoutus vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut tapaturmavakuutuksen matkakustannusten korvaus liikennevakuutuksen matkakustannusten korvaus työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen matkakustannusten korvaus oppisopimuskoulutus Jos opiskelija saa muun lain mukaista matkakorvausta vain osalle koulumatkaa, hän voi saada koulumatkatukea sille osalle koulumatkaa, johon hän ei saa tällaista muuta matkakorvausta. Koulumatkatuettavan matkaosuuden pituus on oltava vähintään 10 km. Jos opiskelijan koulumatkat on järjestetty vammaispalvelulain mukaisina kuljetuspalveluina, hänelle ei voida myöntää koulumatkatukea kuljetuspalveluista perityn asiakasmaksun perusteella, vaikka maksu ylittäisi 54 euroa kuukaudessa. 13
Kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa saavalle ja vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvalle voidaan myöntää koulumatkatuki, koska mainittujen etuuksien kautta ei korvata päivittäisiä koulumatkoja. Työssäoppimiseen liittyviltä matkoilta, joilta työnantaja maksaa kilometrikorvauksen, ei ole oikeutta koulumatkatukeen. Työnantajan maksamat kilometrikorvaukset kattavat matkasta aiheutuvat kustannukset, joten ei ole perusteltua myöntää saman matkan kustannuksiin koulumatkatukea. Hakeminen - 16.07.2015 Hakeminen Opiskelijan on itse haettava koulumatkatukea lomakkeella Koulumatkatukihakemus (KM1). Tukea on haettava kullekin lukuvuodelle erikseen. Opiskelija jättää hakemuksen oppilaitokseen, joka toimittaa sen omilla merkinnöillään varustettuna Kelaan. Oppilaitos vahvistaa hakijan opiskelun kestoa koulumatkan vaiheita koulumatkan pituutta joukkoliikenteen tai koulukuljetuksen käyttömahdollisuuksia koskevat tiedot oikeiksi. Oppilaitos merkitsee tarvittaessa hakemukseen niitä koskevat huomautuksensa. Oppilaitoksen selvitys on pääsääntöisesti Kelaa sitova. Siitä voidaan poiketa vain, jos on perusteltua syytä olettaa, että sen tiedot ovat virheellisiä. Katso Hakemistietojen rekisteröinti (Koulumatkatuen tekninen ohje > Vireilletulo ja Hakeminen > Hakemistietojen rekisteröinti). Alaikäiseltä hakijalta pyydettävät tiedot Alaikäisen koulumatkatuen saajan päätökset annetaan hallintolain perusteella etuudensaajan lisäksi tiedoksi myös hänen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalle). Päätöstä ei anneta tiedoksi, jos alaikäisellä on turvakielto tai hän on naimisissa. Koulumatkatukihakemuksessa KM 1 alaikäiseltä hakijalta kysytään sen huoltajan nimi, jolle hän haluaa päätöksensä annettavan tiedoksi. Jos alaikäinen hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut huoltajatietoa, käsittelijä kysyy sitä häneltä kerran soittamalla tai lisäselvityspyyntökirjeellä (KML08). Jos tietoa ei saada, selvitetään käsittelyjärjestelmästä, kumman huoltajan luona alaikäinen asuu. Jos hän asuu tai on viimeksi asunut vain toisen luona, päätös annetaan tiedoksi tälle huoltajalle. Jos alaikäinen asuu molempien luona tai ei kummankaan luona, päätös annetaan tiedoksi sille huoltajalle, jolle lapsilisä maksetaan tai on viimeksi maksettu. Jos käsittelijä näkee käsittelyjärjestelmästä, että alaikäisellä on vain yksi huoltaja tai että huoltajuus on avioerossa määrätty vain toiselle huoltajalle, asiaa ei tarvitse kysyä. Päätös lähetetään kyseiselle huoltajalle. Samoin jos käsittelijä näkee, että alaikäisellä on edunvalvoja, päätös lähetetään alaikäisen lisäksi vain edunvalvojalle eikä asiaa tarvitse kysellä. 14
Jos käsittelijä näkee käsittelyjärjestelmästä, että alaikäisen vanhempi on kuollut, eikä alaikäiselle ole vielä määrätty edunvalvojaa, päätös lähetetään alaikäisen lisäksi tiedoksi alaikäisen kotikunnan sosiaaliviranomaiselle. Ostotodistus Opiskelijan on täytettävä Waltti-seutuliikenteen ostotodistus (kaupungeilla omat ostotodistukset), kun hän käyttää Waltti-liikennettä (www.waltti.fi). Opiskelija täyttää Koulumatkalippujen ostotodistus linja-autoa tai junaa varten (Kelan KM2-lomake), kun hän haluaa ostaa koulumatkalleen VR:n junalipun tai sellaisen linja-autolipun, jonka perusteella Matkahuolto voi laskuttaa Kelaa. Opiskelija selvittää ostotodistukseen joukkoliikenteessä kulkemansa päivittäisen koulumatkan lähtö- ja päätepysäkit sekä käyttämänsä kulkuneuvon. Oppilaitos merkitsee ostotodistukseen opiskelun alkamispäivän viimeiseksi ostopäiväksi lukuvuoden koulumatkatukioikeuden päättymispäivän vähennettynä 14 kalenteripäivällä lipunostokertojen lukumäärän Waltti-ostotodistukseen oppilaitos lisää myös opiskelijan Waltti-liikenteessä kulkeman matkan pituuden. Oppilaitos voi käyttää apunaan Kelan internet-sivuilla olevaa Ostotodistuksen ostokerrat - laskuria. Tukeen oikeuttavien opintojen alkamis- tai päättymispäivä voi olla lukuvuoden alkamis- tai päättymispäivä tai muu koulumatkatukeen oikeuttavan jakson, esimerkiksi työssäoppimisjakson alkamis- tai päättymispäivä. 14-päivän ostoaikasäännöstä sovelletaan vain oppilaitoksissa ostotodistusta täytettäessä. Jos opiskelija ostaa lipputuotteen alle 14 kalenteripäivää ennen esim. muuttamista, jonka jälkeen hänellä ei ole enää oikeutta tukeen, säännöstä ei sovelleta. Oppilaitos antaa opiskelijalle ostotodistuksen lipun ostoa varten. Opiskelija voi ostaa lipun aikaisintaan kaksi viikkoa ennen opintojen alkua. Oppilaitos toimittaa Kelaan hakemuksen ja kopion ostotodistuksen etusivusta. Vireilletulo - 30.03.2009 Vireilletulo (sisältö) - 21.01.2015 Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. 15
Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Verkkoasioinnin linkit > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) 16
sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu - 21.01.2015 Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto - 21.01.2015 Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea - 30.03.2009 Kuka voi hakea (sisältö) - 21.01.2015 Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse - 30.03.2009 17
Henkilö itse (sisältö) - 21.01.2015 Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Alle 18-vuotias opiskelija - 27.02.2014 Alle 18-vuotias opiskelija Alaikäisen opiskelijan vanhempi voi halutessaan allekirjoittaa hakemuksen ja ostotodistuksen, mutta tällöin tarvitaan myös opiskelijan oma allekirjoitus. Koulumatkatukipäätökset annetaan hallintolain perusteella tiedoksi alaikäisen etuudensaajan lisäksi myös hänen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalle). Edunvalvoja - 21.01.2015 Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu 18
siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu - 21.01.2015 Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta 19
Valtuutettu - 21.01.2015 Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen - 21.01.2015 Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 2 mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 2 mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 2 mom.) Kunta - 21.01.2015 Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. 20
Hakuaika - 16.07.2015 Hakuaika Koulumatkatuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen jättämistä edeltävän kuukauden alusta. Se myönnetään enintään lukuvuodeksi (1.8. 31.7.) kerrallaan. Jos koulutus alkaa tai päättyy kesä-, heinä- tai elokuun aikana, näille kuukausille voidaan myöntää koulumatkatuki yhdellä hakemuksella seuraavan tai edeltävän lukuvuoden tuen yhteydessä. Eri lukuvuosien koulumatkatuet tulee kuitenkin käsitellä erikseen ja asiakas saa lukuvuosien osalta erilliset koulumatkatukipäätökset. Silloin kun opiskelija on ostanut laskutusmenettelyn piiriin kuuluvia joukkoliikenteen matkalippuja normaaliin hintaan ilman tukea, koulumatkatuki voidaan myöntää (ns. täysihintaisen lipun korvauksena) yhdellä käsittelykerralla enintään hakemiskuukaudelle ja sitä edeltävälle kuukaudelle. Lisäselvitysten pyytäminen - 30.03.2009 Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - 26.02.2015 Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa, ja puhelimitse tai viestillä etuuskäsittelyssä. Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys etuuskäsittelyssä on 1. Puhelin 2. Viestipalvelu 3. Asiakaskirje (jos puhelin tai viestipalvelu eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) 21
Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle viesti viestipalvelun kautta, jos se on mahdollista (asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa) * Kelassa on käytössä yhteinen viestimalli (Ratkaisutyö > Viestimallit) Jos viestiä ei voi lähettää, lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta 0100100- palvelusta (Kelanetti > Työkalut) * Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit) * Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. * Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä viestiä voi lähettää, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko suullisesti, liitteet ja viestit -palvelulla tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisä selvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. 22