Lehdistötiedote 31.1.2008 Nordkalkilla hyvä vuosi Tilinpäätöstiedote 2007 liikevaihto kasvoi 334,4 (2006:303,8) miljoonaan euroon (+10 %) voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia nousi 32,7 (24,5) miljoonaan euroon (+33 %) kehitys positiivista Puolassa ja Baltian maissa Norjan uusi uuni otettiin käyttöön korkeat energia- ja rahtikustannukset Positiivinen kehitys jatkui vuonna 2007, kokonaismyynti kasvoi ja tulos parani. Teollisuuden noususuhdanne jatkui, mikä heijastui myös kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntään Nordkalkin kolmessa suurimmassa asiakassegmentissä paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa. Kannattavuuden paraneminen johtuu myös kustannustehokkuudesta ja kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta. Asiakassegmenttien kehitys Kokonaismyynti paperiteollisuudelle kasvoi verrattuna vuoteen 2006. Nordkalkin tytäryhtiön Suomen Karbonaatin valmistaman paperipigmentti GCC:n kysyntä oli edellisvuotta suurempaa. Ruotsissa poltetun kalkin myynti paperipigmentti PCC:n valmistukseen kasvoi, kun taas Suomessa sen myynti oli jonkin verran vähäisempää. Norjan uuden kalkkiuunin käyttöönotto vahvistaa Nordkalkin poltetun kalkin tuotantokapasiteettia. Myynti selluloosatehtaille oli parempaa kuin vuonna 2006. Terästehtaiden korkea tuotantotahti jatkui koko vuoden 2007, joskin syksyllä oli havaittavissa pientä hiipumista. Toimitukset terästeollisuudelle kasvoivat Puolassa, kun taas Saksassa ne pysyivät edellisvuoden tasolla. Myynti terästeollisuudelle Suomessa ja Ruotsissa jatkui hyvänä. Rakentamisen noususuhdanne jatkui, mikä merkitsi voimakasta myynnin kasvua rakennusaineteollisuudelle kaikilla Nordkalkin markkina-alueilla. Loppuvuoden leuto sää pidensi sesonkia, ja tämä vaikutti positiivisesti myyntiin. Tilanne oli sama myös maan- ja tienrakennuksessa. Erityisesti Puolassa näiden tuotteiden myynti kasvoi voimakkaasti, ja myös Virossa tämä segmentti kehittyi positiivisesti. Asiakassegmentissä Muu teollisuus myynti kemianteollisuudelle kasvoi verrattuna vuoteen 2006. Ympäristönhoitotuotteiden kokonaismyynti kasvoi verrattuna vuoteen 2006. Suomessa ja Ruotsissa hiilivoimalat lisäsivät voimakkaasti savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden käyttöä, ja vedenpuhdistustuotteiden kysyntä kasvoi. Ruotsissa kalkkikivituotteiden toimitukset jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistukseen lisääntyivät. Maatalouden kokonaismyynti oli jonkin verran vähäisempää kuin vuonna 2006. Sateisen sään takia sekä alku- että loppuvuoden levitysolosuhteet olivat huonot, ja syyskalkitus siirtyi myöhäisen satokauden takia. Viljan hinnat ovat nousseet Euroopassa, minkä odotetaan lisäävän Sivu 1/8
maanviljelijöiden kalkitushalukkuutta. Puolassa maanparannustuotteiden myynti on kasvanut voimakkaasti. Myynti rehuteollisuudelle pysyi viimevuotisella tasolla. Neljännen vuosineljänneksen tulos hieman heikompi kuin vuonna 2006 Liikevaihto kasvoi 5 prosenttia neljännellä vuosineljänneksellä ja oli 84,7 (80,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto laski 10 prosenttia ja oli 7,9 (8,8) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen tulosta rasittivat korkeat energia- ja rahtikustannukset, joita ei voitu siirtää hintoihin. Ruotsin toiminnan uudelleenjärjestely aiheutti kustannusvarauksen, joka myös vaikuttaa tulokseen. Vuoden 2007 taloudellinen tulos Liikevaihto oli 334,4 (303,8) miljoonaa euroa, ja myynti kasvoi kaikissa asiakassegmenteissä lukuun ottamatta maataloutta. Liikevoitto kasvoi 19 prosenttia ja oli 43,6 (36,8) miljoonaa euroa, joka on 13,0 (12,1) prosenttia liikevaihdosta. Ensisijaisesti tämä johtuu kolmen suuren asiakassegmentin - paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuuden - jatkuvasta noususuhdanteesta. Kautta rasittivat kuitenkin korkeat energiakustannukset sekä tuotanto-ongelmat Ruotsissa ja Venäjällä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 27,9 (25,8) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut laskivat 1,4 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2006 ja olivat 10, 9 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 32,7 (24,5) miljoonaa euroa, mikä vastaa 9,8 (8,1) prosenttia liikevaihdosta. Liiketoiminnan kassavirta oli edelleen hyvä. Sijoitetun pääoman tuotto oli 16,6 (13,8) prosenttia. Taseen loppusumma nousi 366,5 (31.12.2006: 345,8) miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste nousi 20,8 (15,2) prosenttiin. Investoinnit Vuoden 2007 kokonaisinvestoinnit nousivat 32,9 (22,0) miljoonaan euroon, ja ne rahoitettiin omalla kassavirralla. Joulukuussa 2007 otettiin käyttöön norjalaisen yhtiön NorFraKalk AS:n rakentama kalkkiuuni. Yhtiön omistavat yhtä suurin osuuksin Nordkalk Oyj Abp ja Franzefoss Minerals AS. Uuden uunin vuosikapasiteetti on 200 000 tonnia poltettua kalkkia. Puolassa lisätään kapasiteettia ja Virossa otettiin käyttöön mobiilimurskain. Alekseevkan kalkkitehtaan investointiohjelma etenee Venäjällä, mikä lisää mahdollisuuksia kasvattaa kapasiteettia ja tuotevalikoimaa. Paraisten Parfill-tehtaalle pystytettiin uusi siilo. Divestoinnit Kristiinankaupungin jauhatuslaitos myytiin heinäkuussa 2007 SP Minerals Oy Ab:lle. Vuoden aikana myytiin myös Nordkalkin 4,7 prosentin omistusosuus Specialty Minerals Nordic Oy Ab:stä. Sivu 2/8
Osakkeenomistajat Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, joka koostuu seuraavista sijoittajista: Ahlström Capital Oy (30,5 %), Rettig Group Oy Ab (21,0 %), ryhmä pääosin institutionaalisia sijoittajia (45,1 %) sekä yhtiön johto (3,4 %) Henkilöstö Nordkalkin henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 1339 (1304). Henkilöstön määrä oli keskimäärin 1364 (1353). Suomessa jatkui kaksivuotinen työnjohdon koulutus. Koulutusohjelma Nordkalk Future käynnistyi. Se on suunnattu nuorille avainhenkilöille Nordkalkin kaikissa toimintamaissa. Puolassa on lisäksi toteutettu erillinen päälliköiden ja esimiesten koulutusohjelma. Lappeenrannassa vuonna 2003 alkanut nolla tapaturmaa -prosessi on laajennettu koskemaan koko Nordkalkia Suomessa, ja ajan mittaan se tulee kattamaan kaikki toimimaat. Tarve turvallisuuden varmistamiselle työpaikoilla korostui, kun yhtiössä tapahtui kaksi kuolemaan johtanutta tapaturmaa vuoden aikana. Tutkimus ja kehitys Kehityskustannukset olivat 3,5 (3,2) miljoonaa euroa, mikä on 1,1 (1,1) prosenttia liikevaihdosta. Kehitystoiminta suuntautuu sekä louhitun raaka-aineen käyttöasteen lisäämiseen että uusien tuoteratkaisujen ja markkinasovellusten luomiseen kalkkikivipohjaisille tuotteille. Kuluneen vuoden aikana Paraisten kehityskeskuksen henkilökunnan määrä lisääntyi neljällä. Geologinen toiminta tähtää raaka-aineen saatavuuden turvaamiseen pitkällä aikavälillä sekä mahdollisimman tehokkaaseen louhintaan nykyisissä kalkkikiviesiintymissä. Tehokas louhinta perustuu täsmälliseen tietoon yksittäisten esiintymien geologisista ominaisuuksista. Ympäristö ja laatu Kaikki Suomen ja Puolan tuotantolaitokset sekä koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 14001 ympäristöstandardin mukaisesti. Virossa suoritetaan säännöllisesti ympäristökatselmuksia. Kaikilla paikkakunnilla tehdään jatkuvaa työtä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten kuten melun, tärinän ja pölyämisen minimoimiseksi. Vuonna 2007 käytettiin ympäristöinvestointeihin yhteensä 3,0 (1,2) miljoonaa euroa. Koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 9001:2000 laatustandardin mukaisesti, samoin kuin osa tuotannosta Suomessa. Puolassa kaikki tuotantolaitokset on sertifioitu. Uuden johtamisjärjestelmän rakentaminen aloitettiin. Tavoitteena on kerätä yhteen kaikki eri osajärjestelmät yhdeksi yhtenäiseksi järjestelmäksi, joka kattaa koko Nordkalkin. Riskit Merkittävimmät tekijät, joilla voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön toimintaan ja taloudelliseen kehitykseen ovat raaka-aineen saatavuus, energian hinta, ympäristövaatimukset, taloudelliset riskit, tuotantolaitosten vauriot sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Paperikoneiden sulkeminen Suomessa saattaa vaikuttaa paperipigmentti GCC:n ja paperipigmentti PCC:n raaka-aineen myyntiin. Sivu 3/8
Norjassa tehty lakimuutos koskien päästöoikeuksien jakoa vaikuttaa kielteisesti Norjan uuden uunin kannattavuuteen. Nordkalk on valittanut päätöksestä Eftan valvontaviranomaiselle, ja päätöstä odotetaan vuoden 2008 alkupuoliskolla. Mikäli Nordkalk AB:lle ei myönnetä ympäristölupaa uuden kalkkikivikaivoksen avaamiseen Gotlantiin, vaaditaan uusia ratkaisuja pohjoismaisen terästeollisuuden kivitoimituksille. Vaihtoehtoisten raaka-ainelähteiden suunnittelu on käynnissä yhteistuumin asiakkaiden kanssa. Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Hallituksen kokoonpano on seuraava: Björn Mattsson Morten Ahlström Jan Inborr Leif Lundkvist Bjarne Mitts Christoffer Taxell puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen 24.4.2007 alkaen jäsen 18.1.2007 alkaen jäsen Toimitusjohtaja on Bertel Karlstedt. Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan Sixten Nyman, KHT. Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma on 44,7 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta, ja että tilikauden voitto siirretään käyttämättömiin voittovaroihin. Näkymät vuodelle 2008 Nordkalkin liikevaihdon arvioidaan kasvavan jonkin verran vuonna 2008. Kasvua odotetaan etenkin Puolasta ja Baltiasta. Paperikoneiden sulkeminen Suomessa saattaa vaikuttaa paperipigmentti GCC:n ja paperipigmentti PCC:n raaka-aineen myyntiin. Norjassa päästöoikeuksien jakoa koskevat uudet säännökset vaikuttavat voimaan jäädessään kielteisesti uuden norjalaisuunin kannattavuuteen. Paraisilla 30. tammikuuta 2008 Nordkalk Oyj Abp Björn Mattsson Morten Ahlström Jan Inborr Leif Lundkvist Bjarne Mitts Christoffer Taxell Bertel Karlstedt, toimitusjohtaja Tilintarkastettu Sivu 4/8
Lisätietoja antavat: Bertel Karlstedt, toimitusjohtaja, +358 (0) 204 55 6406 tai + 358 (0)40 553 3859 Kim Nordell, CFO, +358 (0) 204 55 6337 tai +358 (0)400 823 392 Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Tuotemerkki on Nordkalk. Sivu 5/8
Tuloslaskelma MEUR 1-12/2007 1-12/2006 10-12/2007 10-12/2006 Liikevaihto 334,4 303,8 84,7 80,7 Tuotanto-, myynti- ja hallintokulut -290,8-267,0-76,8-71,9 Liikevoitto 43,6 36,8 7,9 8,8 % 13,0 % 12,1 % 9,3 % 10,9 % Rahoitustuotot ja -kulut -10,9-12,3-3,4-3,2 Voitto ennen satunnaisia eriä 32,7 24,5 4,5 5,6 % 9,8 % 8,1 % 5,3 % 7,0 % Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 Voitto ennen veroja ja 32,7 24,5 4,5 5,6 vähemmistöosuuksia Verot * -8,1-7,6 0,1-1,6 Vähemmistöosuus -4,0-3,1-1,0-0,7 Tilikauden voitto 20,7 13,7 3,5 3,3 * Veroina on kirjattu katsauskauden tulosta vastaavat verot Tase MEUR 31.12.2007 31.12.2006 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 8,5 9,4 Aineelliset hyödykkeet 254,0 248,2 Sijoitukset 1,1 1,4 Pysyvät vastaavat yhteensä 263,6 259,0 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 36,5 34,0 Saamiset 47,8 42,4 Rahat ja pankkisaamiset 18,7 10,4 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 102,9 86,8 Vastaavaa yhteensä 366,5 345,8 Oma pääoma Oma pääoma, yhteensä 62,0 39,1 Vähemmistöosuus 14,3 13,5 Pakolliset varaukset 2,0 1,1 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 213,3 237,0 Lyhytaikainen vieras pääoma 75,0 55,1 Vieras pääoma yhteensä 288,3 292,1 Vastattavaa yhteensä 366,5 345,8 Sivu 6/8
Rahoituslaskelma MEUR 1-12/2007 1-12/2006 Liiketoiminnan rahavirta 45,4 43,9 Investointien rahavirta -30,5-20,8 Korollisten velkojen muutos -6,9 26,8 Pääomalainan muutos 0,0-49,1 Muuntoerot ja muut muutokset 0,2 0,2 Rahavarojen muutos 8,3 1,1 Rahavarat kauden alussa 10,4 9,4 Rahavarat kauden lopussa 18,7 10,4 Tunnusluvut 31.12.2007 31.12.2006 Sijoitettu pääoma Meur 281,1 266,5 Korollinen vieras pääoma Meur 204,8 213,9 Korollinen nettovelka Meur 186,1 203,5 Oman pääoman tuotto % 38,2 24,3 Sijoitetun pääoman tuotto % 16,6 13,8 Omavaraisuusaste % 20,8 15,2 Velkaantumisaste % 243,8 386,9 Bruttoinvestoinnit Meur 32,9 22,0 Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta % 9,8 7,2 Suunnitelman mukaiset poistot Meur 27,9 25,8 Tulos/osake (ESP) Eur 20,7 13,7 Henkilöstö keskimäärin 1 364 1 353 Henkilöstö kauden lopussa 1 339 1 304 Annetut pantit ja vastuusitoumukset MEUR 31.12.2007 31.12.2006 Kiinnitykset ja muut pantit omien velkojen vakuudeksi 466,6 412,0 Vastuusitoumukset takuusitoumukset 10,0 1,2 eläkevastuut 0,0 0,0 muut vastuusitoumukset 0,0 0,0 Yhteensä 476,6 413,2 Sivu 7/8
Johdannaissopimusten arvo MEUR 31.12.2007 31.12.2006 Nimellisarvot Valuuttatermiinisopimukset 83,0 77,7 josta suljettu 1,7 Sähkötermiinisopimukset 11,7 11,7 Koronvaihtosopimukset 125,0 125,0 Markkina-arvot Valuuttatermiinisopimukset 83,3 77,2 Sähkötermiinisopimukset 14,5 12,5 Koronvaihtosopimukset 126,4 126,3 Nimellisarvojen ja markkina-arvojen erotus Valuuttatermiinisopimukset 0,3-0,5 Sähkötermiinisopimukset 2,8 0,8 Koronvaihtosopimukset 1,4 1,3 Markkina-arvon laskennassa noudatettu periaate: Valuuttatermiinisopimukset, sähkötermiinisopimukset ja koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöspäivän markkina-arvoihin. Johdannaissopimuksia käytetään konsernin valuuttariskien, ostosriskien ja korkoriskien vähentämiseksi. Valuuttakurssit Tilinpäätöspäivän kurssit Keskikurssit 31.12.2007 31.12.2006 1-12/2007 1-12/2006 Euro 1,00000 1,00000 1,00000 1,00000 SEK (Ruotsi) 9,44150 9,04040 9,25214 9,25332 EEK (Viro) 15,64660 15,64660 15,64660 15,64660 PLN (Puola) 3,59350 3,83100 3,78313 3,89513 NOK (Norja) 7,95800 8,23800 8,01828 8,04628 RUR (Venäjä) 35,98600 34,68000 35,01985 34,11158 Sivu 8/8