Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Toteutus: Ajankohta: 3/2010-3/2011 Toteuttaja: Sähkömarkkinoiden tutkimusryhmä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tilaajat: Energiateollisuus ry, Sähkötutkimuspooli, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen ElFI Oy ja Nord Pool Spot As Ohjausryhmässä rahoittajien lisäksi Energiamarkkinavirasto ja Aalto Yliopisto
Vision muodostaminen Sähkömarkkinavisio on kuvaus seuraavat ehdot täyttävästä sähkömarkkinasta: Kilpailu toimii Markkinavoiman väärinkäyttö ei onnistu Kysyntä joustaa Satunnaisesti vaihteleva tuotanto osallistuu markkinaehtoisesti hinnanmuodostukseen sähkömarkkinoilla Tukee kestävää kehitystä
Esimerkkejä kilpailuun vaikuttavista tekijöistä sähkömarkkinoilla Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli Kysyntä Kysynnän hintajousto Sähkön käytön profiilit Lämpötila Kysynnän hintajousto Tuotedifferointi Talouden kehittyminen Tarjonta Toimijoiden määrä Tuotannon kustannusrakenne Vesivarastojen täyttöaste Käytettävissä oleva rajasiirtokapasiteetti ja alueiden sisäinen siirtokapasiteetti Vesivoiman määrä Markkinoille tulon esteet Tekninen kehitys ja innovaatiot Investoinnit siirtoverkkoihin (kapasiteetin riittävyys)
Siirtoverkko määrää markkinamallin A. Siirtorajoitteet eivät normaaliolosuhteissa häiritse markkinan toimintaa Yksi hinta koko markkina-alueella; tarvittaessa muutamia aluehintoja Alueet, joiden välillä siirtoyhteydet saattavat tilapäisesti ruuhkautua, pystytään määrittelemään ennalta; alueiden sisällä ei ruuhkia Markkinamalli: aluehinnoittelu (mm. Pohjoismaat) B. Siirtoverkon ruuhkaisuus on sähköjärjestelmän ominaisuus, joka otetaan huomioon markkinamallia suunniteltaessa Ruuhkia on kaikkialla verkossa, eikä ruuhkattomia alueita pystytä ennalta määrittelemään Markkina rakentuu solmupisteistä, joissa on tuotantoa tai kuormaa Solmupistehinta = rajakustannus, kun kysyntää solmupisteessä lisätään 1 MW:lla; solmupistehintoja yleensä tuhansia Hintalaskennan yhteydessä optimoidaan koko sähköjärjestelmän käyttöä: sähköenergia, häviöt, siirtoverkon käyttö Markkinamalli: solmupistehinnoittelu (mm. USA)
Markkinamallien vertailua Aluehinnoittelu - Marginaalihinnoittelu koko markkinaalueella - Markkinavalvonta: toimijoiden markkinaosuudet koko markkinaalueella - Vapaa hinnanmuodostus hintapiikit mahdollisia investointisignaalit Solmupistehinnoittelu Marginaalihinnoittelu solmupisteissä Markkinavalvonta: paikallisen markkinavoiman käytön estäminen Tuottajien tarjouksille hintakatot säännelty hinnanmuodostus ei hintapiikkejä ei investointisignaaleita Erillinen kapasiteettimarkkina investointisignaalien synnyttämiseksi Kapasiteettioikeuksien huutokaupat Sähköenergian käyttäjillä kapasiteetin ostovelvoite (määritellään suhteessa tarvittavaan huipputehoon) Tuottajille kannustin pitää kapasiteettia toiminnassa ja investoida uuteen kapasiteettiin
Esimerkkejä markkinamallien ohjaussignaaleista Aluehinnoittelu - Tuottaja maksaa liittymisestä aiheutuvat suorat kustannukset tuotantoa rakennetaan sinne, missä tuottaminen on kannattavaa - Tukkumarkkinoilta saatava referenssihinta linkittää tukku- ja vähittäismarkkinat toisiinsa - Kysynnän hintajouston toteuttamisessa spot-hintaan sidotut tuotteet mahdollisia markkinavoiman väärinkäytön estäminen Solmupistehinnoittelu Tuottaja maksaa liittymisestä aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset tuotantoa rakennetaan sinne, missä verkko kestää Tuottajien tarjouksille asetetut hintakatot estävät markkinavoiman väärinkäytön Solmupistehinnat paljastavat, missä kuormanohjaus on järjestelmän näkökulmasta edullisinta Vähittäismarkkinoilla hinnat usein tasoitettuja
Yhteenveto Sähkömarkkinavisio 2030-2050 hankkeen tuloksena syntyy kuvaus hyvin toimivasta sähkömarkkinasta, jossa Sovelletaan markkinamallia, joka kannustaa pääoman käytön tehokkuuteen ja investointeihin Erilaisten tuotantomuotojen ja toimijoiden markkinoille pääsyä ei rajoiteta ja niiden toiminta on markkinaehtoista Perinteisten tuotantomuotojen ja toimijoiden lisäksi mm. satunnaisesti vaihtelevaa tuotantoa, pienimuotoista sähköntuotantoa, sähkövarastoja (ml. sähköautot), kotitaloudet sähkön ostajina ja myyjinä, jne. Kysyntä joustaa Tehotasapainon ylläpito, markkinavoiman väärinkäytön estäminen