TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue Äkillisten rakennemuutosongelmien alueiden nimeäminen perustuu lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, 47 ). Nimettävään alueeseen, Salon seutuun, kuuluu kaksi kuntaa: Salo ja Somero. Valtion talousarviossa käytettävissä olevat määrärahat Äkillisen rakennemuutoksen alueiden tukemiseen on mahdollista käyttää vuoden 2015 2017 valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön momenteille 32.30.45 (yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen) ja 32.30.51 (työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) esitettyjä määrärahoja. Lisäksi on mahdollista käyttää Finnveran, Tekesin ja Suomen teollisuussijoituksen rahoitusinstrumentteja. Äkillisen rakennemuutoksen valtuuksia Microsoftin irtisanomisten johdosta on vuodelle 2016 viisi miljoonaa euroa (32.30.45). Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman rahoituskehyksestä (EAKR ja ESR) voidaan alueiden omalla päätöksellä kohdentaa rahoitusta hankkeisiin, joilla luodaan uuden kasvun ja työllistymisen edellytyksiä. Vuodelle 2016 on rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisesta osasta varattu erityinen 5 miljoonan rahoitus Salon seudulle ja muille äkillisen rakennemuutoksen alueille. Äkillisen rakennemuutoksen toimintamalli Rakennemuutokset ovat osa normaalia liiketoiminnan uudistumista ja aluetalouden kehitystä. Sen negatiivisia vaikutuksia aluetalouksiin voidaan lyhentää ennakoinnilla, proaktiivisilla toimilla sekä nopeilla toimilla äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa. Ennakoiva elinkeinorakenteen pitkäjänteinen uudistaminen ei kuitenkaan kokonaan poista äkillisiä rakennemuutostilanteita. Kun aluetta uhkaa äkillinen työpaikkojen vähentyminen on toimittava nopeasti ja joustavasti. Tilanteessa on kyettävä katsomaan asiakkaita ja markkinoita uudesta näkökulmasta. Alueella on oltava kyky tehdä yhdessä nopeasti päätöksiä, allokoida omia resursseja päätösten mukaisesti ja yhdistää eri rahoitusinstrumentteja. Vastuu on alueella itsellään, mutta valtion väliintulo lisäresursoinnilla voi olla vaikeammissa tapauksissa välttämätöntä.
Rakennemuutos mahdollistaa, että kasvukykyiset yritykset saavat työvoimaa. Muutos houkuttelee yritykset kasvamaan ja Suomeen ja rakennemuutosalueille voi syntyä uutta kilpailukykyistä tuotantorakennetta. Työelämään tottuneen osaavan työvoiman saatavuus houkuttelee yrityksiä sijoittumaan alueelle. Yrittäjyys lisääntyy. Tätä kehitystä tukemaan voi valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä nimetä alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, mikä tarkoittaa että valtio voi suunnata alueelle lisäresursointia määräajaksi. Äkillisten rakennemuutosten ongelmallisuuden kriteerit Äkillisen rakennemuutoksen alueita nimettäessä niin valtion kuin alueiden toimenpiteiden tulee olla nopeita ja joustavia ja perustua alueella laadittuun uskottavaan kasvusuunnitelmaan ja siinä tunnistettuun kehittämispotentiaaliin. ÄRM-alueiden nimeäminen ei voi perustua tarkkoihin numeerisiin kriteereihin. Arvioinnissa otetaan huomioon paitsi kokonaistilanteen absoluuttinen ja suhteellinen merkitys kyseessä olevalle alueelle, myös sen kansalliset vaikutukset. Arvioinnissa on käytetty seuraavia kriteereitä (HALKE 27.11.2014): 2 elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat ja uudistuvat äkillisesti; työpaikkamenetysten kokonaismäärä yrityksessä ja koko tuotantoketjussa/- klusterissa sekä arvio työttömiksi jäävistä on yhteensä useita satoja; vaikutukset heijastuvat myös laajasti alueen ulkopuolelle/samaan aikaan menetetään työpaikkoja useilla paikkakunnilla; toteutuvien työpaikkavähennysten vaikutus alueen työllisyys- ja työttömyysasteeseen; kyseessä on pysyvä muutostilanne (ei huomioida mm. lomautuksia); alueella on toimijoiden yhdessä laatima, ennakointiin perustuva valmiussuunnitelma kriisitilanteen varalle; alueella on jatkuvan elinkeinorakenteen kehittämisen tuloksena; uudistumispotentiaalia ja siltä pohjalta laadittu kasvusuunnitelma; lisärahoituksella voidaan arvioida olevan oleellinen merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa ja yritys on sitoutunut yhteistyöhön Ehdotus ja perustelut Salon seudun jatkonimeämisestä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2017 loppuun Matkapuhelinliiketoiminnan kansainvälinen kehitys näkyy voimakkaasti Salon elinkeinorakenteessa. Salosta on vuonna 2008 alkaneen murroksen jälkeen kadonnut noin 6 000 työpaikkaa, joista 4 500 oli teollisuuden työpaikkoja. Salon seudulla tapahtuneet työpaikkamenetykset ovat olleet suurimpia mitä Suomessa on äkillisesti tapahtunut. Salon kaupungin työttömyysaste, joka syyskuussa 2008 oli 5,8 prosenttia, on kasvanut syyskuuhun 2015 mennessä 15,3 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa ja Salon seudun väkiluku laskee. Microsoftin toimintojen lakkauttaminen Salossa aiheuttaa reilun 700 työpaikan menetyksen.
3 Heinäkuussa 2015 Microsoft julkisti suunnitelmansa Salon tuotekehitysyksikön lakkauttamiseksi. Microsoftilla on Salossa yhä ollut yli 1000 asiantuntijaa, joista 700 800 arvioitiin jäävän yt-neuvotteluiden päätteeksi työttömäksi. Lisäksi Microsoftin suunnitelma tarkoittaa työpaikkamenetyksiä myös alihankinta- ja palveluverkostossa sekä mittavaa määrää tyhjenevää toimisto- ja tehdastilaa merkittävällä yritysalueella. Salossa on koko rakennemuutosajan tehty laajassa yhteistyössä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä uusien työpaikkojen syntymisen ja alueen elinvoimaisuuden tueksi. Salossa on ÄRM-alueiksi nimetyille kaupungeille kohdennettujen määrärahojen avulla toteutettu erilaisia työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Rahoitusta on myönnetty muun muassa yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja kehittymisen tukemiseen ja investointeihin, työvoiman koulutukseen ja tuettuun rekrytointiin, kaupungin elinkeinoympäristön parantamiseen sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Salossa on panostettu merkittävästi uudistavaan elinkeinopolitiikkaan. Vuonna 2014 päivitettiin kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma. Elinkeinopolitiikan tavoitteeksi nostettiin yrittäjyyden edellytysten ja yrittäjyysilmapiirin parantamisen ja toimivan infrastruktuurin lisäksi visio Salosta eri toimialoja palvelevan älykään teknologian osaamiskeskittymänä. Salon seutu on ollut valtioneuvoston nimeämä äkillisen rakennemuutoksen alue vuodesta 2009 asti. Äkillisen rakennemuutoksen toimintatapaan kuuluu kasvusuunnitelman laatiminen alueelle ja käytettävissä olevien resurssien yhteensovittaminen kulloisenkin tilanteen hoitamiseksi. Microsoft-Salon tapauksessa kesällä 2015 laadittiin yhdessä Salon kaupungin, Yrityssalon, ELY-keskuksen, TE-toimiston, TEKESin ja FinPron kanssa on kasvusuunnitelmakokonaisuus, jolla ICT-rakennemuutokseen voidaan vastata. Lisätalousarviossa LTAEIII 2015 ja talousarvion täydennyksessä 2016 on esitetty määrärahoja Salon tilanteen helpottamiseksi. Olemassa olevien salolaisten yritysten kasvu ja digitalisoituminen Salossa jo toimievien yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja siten mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä rajoittavat ainakin pula pääomasta sekä myynti-, markkinointija liiketoiminnankehitysosaamisesta. Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen kytketyt investointi- ja kehittämishankkeet ovat äkillisen rakennemuutoksen hoidossa hyväksi havaittu tapa tukea aluetalouden toipumista. Uusien yritysten sijoittuminen Saloon Microsoftilta vapautuva osaaminen on kuvattu ja osaamista markkinoidaan kiinnostuneille yrityksille kotimaassa ja ulkomailla. Salon kannalta on tärkeää saada yrityksiä sijoittumaan alueelle, eikä vain houkuttelemaan huippuosaajia muualle Suomeen ja ulkomaille. Salon kaupungin, Yrityssalon, Invest in Finlandin ja microsoftilaisten kanssa käydään viikoittain läpi kunkin omat yrityslistat ja varmistetaan, että yrityksiin ottaa yhteyttä aina kunkin yrityksen kannalta paras ja/tai tutuin henkilö tai taho. Listoilla on kaikkiaan
miltei 200 kotimaista ja kansainvälistä yritystä. Salon kaupunki suunnittelee intensiivisen Saksan myyntikampanjan toteuttamista. Osaamiskeskus Salossa laaditaan parhaillaan konkreettista polkua kohti alueellista osaamiskeskusta, joka perustuu paikalliseen osaamiseen, tukee uudistuvaa liiketoimintaa erityisesti perinteisessä teollisuudessa ja tuotannossa sekä tarjoaa alustan korkeakouluyhteistyölle. Osaamiskeskus tukeutuu kahteen toisiaan tukevaan osaamisalueeseen, jotka pohjautuvat Nokian ja Microsoftin Saloon kerryttämään osaamiseen: Nämä ovat 1) älylaitteisiin liittyvä huippuluokan tuotekehitysosaaminen, jota voidaan hyödyntää asioiden internet liiketoiminnan kehittämiseen 2) tuotanto-osaaminen. Salossa osataan tuotanto tuoteideasta markkinointiin ja alihankintaverkoston hallintaan. Seuraavassa taulukossa on Salon seudun alueen tilannetta kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut: Työpaikkavähennys Työvoima Vähennys % työvoimasta Potentiaalinen maks. työttömyysaste Työttömyysaste Alue 10/2015 Salon seutu 730 29 092 2,5 % 17,3 % 14,8 % Salon seutu seutu on velvollinen raportoimaan työ- ja elinkeinoministeriölle kasvusuunnitelman etenemisestä alueella. 4 Aiemmin nimetyt äkillisen rakennemuutoksen alueet Valtioneuvosto on vuosina 2007 2014 päättänyt nimetä seuraavat seutukunnat äkillisen rakennemuutoksen alueiksi: Nimeämispäätös Alueet, joiden kausi päättyy vuoden 2016 lopussa Rauman seutukunta 2013 2016 3.10.2013 Viitasaari ja Pihtipudas 2014 2016 18.6.2014 Alueet, joiden kausi päättyy vuoden 2015 lopussa Salon seutukunta 2009 2015 17.9.2009 17.11.2011 5.12.2013 Oulun seutukunta 2012 2015 13.9.2012 Raaseporin seutukunta 2012 2015 13.9.2012 Kemiönsaari 2012 2015 13.9.2012 Kajaanin seutu 2015 18.12.2014 Loviisan seutu 2015 18.12.2014 Alueet, joiden kausi päättyi vuoden 2014 lopussa Äänekosken seutukunta 2011 2014 17.11.2011 Karkkilan kaupunki 2012 2014 21.2.2012
5 Alueet, joiden kausi päättyi vuoden 2013 lopussa Keski-Karjalan seutukunta 2011 2013 20.10.2011 Kotka-Haminan seutukunta 2008 2013 5.12.2007 17.9.2009 17.11.2011 Alueet, joiden kausi päättyi vuoden 2012 lopussa Kouvolan seutukunta 2011 2012 16.2.2011 Ylä-Pirkanmaan seutukunta 2011 2012 5.5.2011 Kajaanin seutukunta 2008 2012 11.9.2008 2.12.2010 Varkauden alue 2008 2012 2.10.2008 23.6.2010 Heinolan alue 2008 2012 18.12.2008 23.6.2010 Alueet, joiden kausi päättyi vuoden 2011 lopussa Nivala-Haapajärven seutukunta 2009 2011 16.9.2009 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta 2009 2011 16.9.2009 Alueet, joiden kausi päättyi vuoden 2010 lopussa Imatran seutukunta 2008 2010 11.9.2008 Keski-Karjalan seutukunta 2008 2010 18.12.2008 Koillis-Savon seutukunta 2008 2010 18.12.2008 Kaskisen kaupunki 2009 2010 5.2.2009 Alueet, joiden kausi päättyi vuoden 2009 lopussa Etelä-Pirkanmaan seutukunta 2007 2009 1.2.2007 11.9.2008 Kouvolan seutukunta 2007 2009 1.2.2007 5.12.2007 Forssan seutukunta 2008 2009 5.12.2007 Itä-Lapin seutukunta 2008 2009 5.12.2007 Alueet, joiden kausi päättyi vuoden 2008 lopussa Joensuun seutukunta 2007 2008 1.2.2007 Jämsän seutukunta 2007 2008 1.2.2007 Keuruun seutukunta 2007 2008 1.2.2007 Lappeenrannan seutukunta 2007 2008 1.2.2007 Vakka-Suomen seutukunta 2007 2008 1.2.2007 Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta 2007 2008 1.2.2007 Lisäksi valtioneuvosto päätti 2.12.2010 nimetä meriteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuoden 2012 loppuun saakka.