KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO

1 TRENDIKATSAUS 1/16 (6.4.16) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 15-17 KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO ETELÄ-SAVON MAAHANMUUTTOVIRRAT, MAAHANMUUTTAJATAUSTAINEN VÄESTÖ SEKÄ MAAHANMUUTON TULEVAISUUS Tässä katsauksessa tarkastellaan Etelä-Savon maahanmuuttovirtoja, maahanmuuttajataustaisen väestön rakennetta sekä maahanmuuton tulevaisuutta. Katsaus on luonteeltaan tilastokatsaus ja siinä hyödynnetään pääasiassa valmiita tilastoja, ennusteita ja muita aiheeseen liittyviä aineistoja. Katsaus tarjoaa eri toimijoille (mm. kunnat, kansalaiset, viranomaiset) tiiviissä ja nopeasti omaksuttavassa muodossa tietoa maahanmuuttoa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Katsaus on tuotettu Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka ennakointihankkeessa (ESR). SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Käsitteet 3. Muuttovirrat Suomeen ja Etelä-Savoon 4. Maahanmuuttajataustainen väestö 5. Miltä maahanmuuton tulevaisuus näyttää? Mistä maista Etelä-Savoon tullaan? Mistä syistä maahan muutetaan?

2 1 JOHDANTO Vuonna 15 Suomessa asui vajaat 230 000 ulkomaan kansalaista ja noin 322 000 ulkomailla syntynyttä (14). Prosentuaalisesti luvut vastaavat 4,2 ja 5,9 prosenttia koko väestöstä. Muita kuin kotimaisia kieliä puhui äidinkielenään vuonna 15 noin 330 000 henkilöä, mikä taas vastaa 6 prosenttia koko väestöstä. Kun vielä vuonna 1990 Suomeen saapui runsaat 13 000 maahanmuuttajaa, oli maahanmuuttajia vuonna 14 jo 31 507. Luvut kertovat viime vuosikymmeninä kiihtyneestä maahanmuutosta ja sen myötä tapahtuneesta väestörakenteen kansainvälistymisestä. Kehitys näkyy myös Etelä-Savossa vaikka sekä maahanmuuton että maahanmuuttajataustaisen väestön osuudet ovat pysyneet muun maahan osuuksiin verrattuna pieninä. 00-luvun aikana maahanmuuttajien määrä on maakunnassa kuitenkin koko maan tavoin kaksinkertaistunut. Vaikka Suomi on ollut kiihtyvän maahanmuuton kohteena jo 1990-luvun alusta, nousi aihe erityisen ajankohtaiseksi viime syksynä kun ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden virta tulvi Euroopan läpi myös Suomeen. Aiheesta käydyissä keskusteluissa maahanmuuttoon liittyvä käsitteistö on herkästi mennyt sekaisin ja maahanmuuton kokonaiskuva ja mittasuhteet hämärtyneet. Todellisuudessa maahanmuuton syyt ovat huomattavasti moninaisempia ja turvapaikanhakijat ja pakolaiset muodostavat vain pienen osan maahanmuuton kokonaisuudesta. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat perhesiteet, työ tai opiskelu. Vuosina 06 14 Suomesta on vuosittain saanut oleskeluluvan 00 3000 turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin kahdeksasosa kaikesta maahanmuutosta. Tämän katsauksen on tarkoitus tarjota eri toimijoille faktaa ja pohjatietoa esimerkiksi maahanmuuttoa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Lisäksi katsauksella pyritään selkeyttämään maahanmuuttoon liittyvää käsitteistöä sekä auttaa eri sidosryhmiä jäsentämään ja ymmärtämään maahanmuuton kokonaisuutta. Katsauksessa tarkastellaan koko maan ja Etelä-Savon maahanmuuttajavirtoja ja maahanmuuttajataustaista väestöä sekä maahanmuuton tulevaisuutta eri kehitystrendien ja ennusteiden valossa. Katsaus on luonteeltaan tilastokatsaus ja siinä hyödynnetään pääasiassa valmiita tilastoaineistoja ja tietokantoja. Tiedot esitetään maakuntatasolla siltä osin kun tietoa on saatavilla. Katsauksen pääaineistona ovat Tilastokeskuksen muuttoliiketilasto, väestörakennetilasto sekä väestöennuste. Muina aineistoina on hyödynnetty muun muassa Maahanmuuttoviraston, Eurostatin sekä Euroopan muuttoliikeverkoston tietokantoja. Ellei tietoja ole aluetasoisesti ollut saatavilla, on ne esitetty koko maan tasolla. Maakunta Asukkaita 31.12.15 Ulkomaan kansalaisia 31.12.15 Ulkomailla syntyneitä 31.12.14 Vieraskielisiä 31.12.15 Ulkomaalaistaustaisia 31.12.14 Ulkomaan kansalaisten osuus, % 31.12.15 Ulkomailla syntyneiden osuus, % 31.12.14 Vieraskielisten osuus, % 31.12.15 Ulkomaalaistaustai sten osuus, % 31.12.14 Ulkomaan kansalaisten osuus koko maan ulkomaan kansalaisista, % 31.12.15 Ulkomailla syntyneiden osuus koko maan ulkomailla syntyneistä, % 31.12.14 Vieraskielisten osuus koko maan vieraskielisistä, % 31.12.15 KOKO MAA 5 487 308 229 765 321 977 329 562 322 711 4,2 % 5,9 6,0 % 5,9 100 100 100 100 Uudenmaan maakunta 1 6 261 123 300 162 824 183 154 175 336 7,6 % 10,2 11,3 % 10,9 53,7 % 50,6 55,6 % 54,3 Varsinais-Suomen maakunta 474 323 18 834 27 547 28 831 28 515 4,0 % 5,8 6,1 % 6 8,2 % 8,6 8,7 % 8,8 Satakunnan maakunta 222 957 4 941 6 641 6 044 5 853 2,2 % 3 2,7 % 2,6 2,2 % 2,1 1,8 % 1,8 Kanta-Hämeen maakunta 174 710 4 794 6 361 6 0 6 019 2,7 % 3,6 3,5 % 3,4 2,1 % 2 1,9 % 1,9 Pirkanmaan maakunta 506 114 14 8 21 741 21 485 936 2,8 % 4,3 4,2 % 4,2 6,2 % 6,8 6,5 % 6,5 Päijät-Hämeen maakunta 1 615 5 993 8 980 8 757 8 741 3,0 % 4,5 4,3 % 4,3 2,6 % 2,8 2,7 % 2,7 Kymenlaakson maakunta 178 688 6 986 9 647 9 892 9 855 3,9 % 5,4 5,5 % 5,5 3,0 % 3 3,0 % 3,1 Etelä-Karjalan maakunta 131 155 4 764 6 937 7 064 6 969 3,6 % 5,3 5,4 % 5,3 2,1 % 2,2 2,1 % 2,2 Etelä-Savon maakunta 150 305 2 997 4 238 4 270 4 123 2,0 % 2,8 2,8 % 2,7 1,3 % 1,3 1,3 % 1,3 Pohjois-Savon maakunta 248 129 4 697 6 614 6 356 6 179 1,9 % 2,7 2,6 % 2,5 2,0 % 2,1 1,9 % 1,9 Pohjois-Karjalan maakunta 164 755 3 697 5 715 5 522 5 627 2,2 % 3,5 3,4 % 3,4 1,6 % 1,8 1,7 % 1,7 Keski-Suomen maakunta 275 780 5 515 8 959 7 843 7 786 2,0 % 3,3 2,8 % 2,8 2,4 % 2,8 2,4 % 2,4 Etelä-Pohjanmaan maakunta 192 586 3 147 4 925 3 774 3 965 1,6 % 2,6 2,0 % 2,1 1,4 % 1,5 1,1 % 1,2 Pohjanmaan maakunta 181 679 9 002 12 688 10 678 11 012 5,0 % 7 5,9 % 6,1 3,9 % 3,9 3,2 % 3,4 Keski-Pohjanmaan maakunta 69 032 1 424 2 238 1 809 1 714 2,1 % 3,3 2,6 % 2,5 0,6 % 0,7 0,5 % 0,5 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 410 054 7 355 12 279 9 527 9 413 1,8 % 3 2,3 % 2,3 3,2 % 3,8 2,9 % 2,9 Kainuun maakunta 75 324 1 357 2 130 1 896 1 984 1,8 % 2,7 2,5 % 2,5 0,6 % 0,7 0,6 % 0,6 Lapin maakunta 180 858 3 827 7 011 4 367 4 860 2,1 % 3,9 2,4 % 2,7 1,7 % 2,2 1,3 % 1,5 Ahvenanmaa 28 983 2 927 4 502 2 093 3 824 10,1 % 15,6 7,2 % 13,2 1,3 % 1,4 0,6 % 1,2 Ulkomaalaistaustai sten osuus koko maan ulkomaalaistaustais ista, % 31.12.14

2 MAAHANMUUTTOON JA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEEN VÄESTÖÖN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 3 Maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyy runsas käsitteistö Maahanmuutosta ja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä puhuttaessa on ensin syytä selvittää keskeisimmät käsitteet. Maahanmuuttajien ohella puhutaan esimerkiksi ulkomaalaisista, vieraskielisistä, siirtolaisista, maahanmuuttajataustaisista ja ulkomaalaistaustaisista. Jokainen määritelmä antaa eri ihmisjoukon ja riippuu asiayhteydestä, tavoitteista ja tarkoitusperistä, mitä käsitettä milloinkin käytetään. Myös maahanmuuton syyt voivat vaihdella työstä ja opiskelusta perhesuhteisiin, paluumuuttoon tai pakolaisuuteen. Seuraavassa kuvataan lyhyesti katsauksen kannalta keskeisimmät käsitteet. Maahanmuuttoon liittyvästä tilastoista puhuttaessa on tärkeää erottaa ensinnäkin vuosittainen maahanmuutto (tiettynä vuonna muuttaneet henkilöt) sekä maassa asuvat vakituiset henkilöt, joita usein kutsutaan maahanmuuttajiksi. MAAHANMUUTTO on virtatilasto, joka kuvaa tiettynä vuonna maahan vakituisesti asumaan muuttaneiden määrää. Heitä voidaan jaotella vaikkapa kansalaisuuden tai syntyperän perusteella. Toinen käsite on maassa vakituisesti tietyllä hetkellä asuvat henkilöt. TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖRAKENNETILASTO kuvaa maassa vakituisesti asuvia henkilöitä, ja heitä voidaan myös jaotella esimerkiksi kansalaisuuden tai syntyperän perusteella. Tilastointiajankohta on Suomessa aina vuoden viimeinen päivä. MAAHANMUUTTAJA on yleiskäsite, jolla kuvataan kaikkia maahan vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi muuttaneita henkilöitä. Maahanmuuttajiin kuuluvat kaikki ulkomailta muuttavat henkilöt, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. Tilastokeskuksen maahanmuutto- ja väestötilastoihin maahanmuuttaja kirjautuu kuitenkin vasta saatuaan jatkuvan tai pysyvän oleskeluluvan sekä kotikunnan. ULKOMAALAISTAUSTAISIA ovat Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieleltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. SUOMALAISTAUSTAISIA ovat taas kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. SYNTYPERÄ JA TAUSTAMAA: Tilastokeskus on vuoden 12 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Saman tyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. TURVAPAIKANHAKIJOIKSI määritellään ulkomaalaiset, jotka saapuvat Suomeen hakemaan kansainvälistä suojelua. Oleskelulupapäätöstä odottaessaan turvapaikanhakijoita ei vielä tilastoida maahanmuuttajiksi, vaan he näkyvät väestötilastoissa vasta myönnetyn oleskeluluvan jälkeen. Koska maistraattien käytännöt kotikunnan myöntämisen suhteen vaihtelevat, saattaa joissakin tapauksissa kulua jopa 3-5 vuotta siihen, että henkilö on mahdollista kirjata tilastoihin. Tämän vuoksi on odotettavissa, että viime syksynä Suomeen tulleiden turvapaikan hakijoiden määrä kasvattaa väestötilastoja vasta aikaisintaan tänä vuonna (16). PAKOLAINEN on henkilö, "jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainon kohteeksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai mielipiteensä vuoksi tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään, ja joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja joka tällaisen uhan vuoksi ei voi tai ei halua palata kyseiseen maahan." Myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat luetaan pakolaisiksi. Sen sijaan kielteisen päätöksen tai oleskeluluvan jollain muulla perusteella saaneet ulkomaalaiset eivät ole pakolaisia. Suomeen tulee myös KIINTIÖPAKOLAISIA, jotka on valittu yhdessä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Eduskunta määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuodesta 01 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa, ja vuosina 14 ja 15 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian sodan vuoksi 1 050 henkilöön.

4 Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä, mutta yhä useammin myös kaupungeista. Kiintiöpakolaiset saavat automaattisesti turvapaikan. Pakolaiseksi määritellään kiintiöpakolaisten lisäksi henkilöt, jotka ovat saaneet joko turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen tai muun painavan humanitaarisen syyn nojalla. Myös perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleet henkilöt saavat pakolaisen aseman. (HUOM.! VUODEN 15 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN LAAJAMITTAINEN MAAHANTULO EI NÄY VUODEN 15 MUUTTOLIIKE- TAI VÄESTÖTILASTOISSA. MUUTTOLIIKETILASTO PITÄÄ SISÄLLÄÄN MAAHANMUUTTAJAT, JOTKA MUUTTAVAT MAAHAN VÄHINTÄÄN VUODEKSI JA JOILLA ON MAASSA KOTIKUNTA. VÄESTÖTILASTOON TURVAPAIKANHAKIJAT TILASTOITUVAT VASTA KUN HE OVAT SAANEET MAASTA OLESKELULUVAN JA KOTIKUNNAN. KOTIKUNNAN MYÖNTÄMISESTÄ SÄÄDETÄÄN KOTIKUNTALAISSA (1/1994) JA ERI MAAHANMUUTTOPERUSTEILLA ON ERI KÄYTÄNNÖT. KOTIKUNTA MYÖNNETÄÄN HENKILÖILLE JOILLA ON MAASSA JATKUVAAN TAI PYSYVÄÄN OLESKELUUN OIKEUTTAVA LUPA. VASTA KOTIKUNNAN SAATUAAN HENKILÖ TILASTOIDAAN MAAHAN MUUTTANEEKSI JA LASKETAAN VÄKILUKUUN. KAIKKI VUODEN 15 AIKANA MAAHAN TULLEET (32 500) TURVAPAIKANHAKIJAY EIVÄT TULE SAAMAAN MAASTA TURVAPAIKKAA JA VÄKILUKU EI SIIS TULE KASVAMAAN VUODEN 15 OSALTA TÄLLÄ MÄÄRÄLLÄ. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MAAHANTULOA EI MERKITÄ TAKAUTUVASTI VÄESTÖTILASTOIHIN. ELI ESIM. SYYSKUUSSA 15 MAAHAN TULLUT TURVAPAIKANHAKIJA, JOKA SAA TURVAPAIKAN TAI OLESKELUVAN ESIMERKIKSI MAALISKUUSSA 16, NÄKYY VIRALLISESTI MAAHAN MUUTTANEENA VASTA MAALISKUUN 16 TILASTOSSA. LÄHDE: HTTP://TIETOTRENDITBLOGI.STAT.FI/MAG/ARTICLE/152/) Tilastokeskuksen maahanmuuttoon liittyvät käsitteet ja määritelmät ovat luettavissa osoitteessa: HTTP://WWW.STAT.FI/TIL/VAERAK/KAS.HTML (väestörakenne) HTTP://WWW.STAT.FI/TIL/MUUTL/KAS.HTML (muuttoliike)

1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 5 3 MUUTTOVIRRAT SUOMEEN JA ETELÄ-SAVOON Tässä luvussa tarkastellaan EU-maiden, Suomen ja Etelä-Savon maahanmuuttoa muuttoliikkeen kautta. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan henkilöä, joka muuttaa Suomeen vähintään vuodeksi. EU:N JA SUOMEN MAAHANMUUTTOVIRRAT JA MAAHANMUUTTAJAVÄESTÖ Maahanmuutto on ollut Suomessa kasvussa jo 1980-luvun lopulta saakka. 1990-luvun alussa maahanmuuttoa saatiin ensimmäisen kerran reilummin, kun Suomeen saapui pakolaisia etenkin Somaliasta ja inkeriläisille myönnettiin mahdollisuus muuttaa Suomeen. Tämän jälkeen siirtolaisuus ja muuttovoitto ulkomailta hiipuivat 10 vuoden ajaksi. Todellinen maahanmuuttokohde ja osa liikkuvaa maailmaa Suomesta tuli 00-luvulla mm.globalisaation ja Euroopan yhdentymiskehityksen myötä. Vuonna 14 Suomeen muutti ulkomailta kaikkiaan 31 507 henkilöä. Määrä on 2 027 vähemmän kuin edellisvuonna. Maastamuutto on pysytellyt 00-luvulla melko tasaisena, vaihdellen noin 13 000 ja 15 000 välillä. Vuonna 14 maastamuuttaineita oli 15 486 henkilöä. Maahanmuutto, maastamuutto ja nettosiirtolaisuus Suomessa 1989-14 35 000 30 000 25 000 000 15 000 10 000 5 000 0 Maahanmuutto on ollut 00-luvulla kasvussa Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto Maastamuutto Vuonna 14 suurin osa (42 %) maahanmuuttajista oli Euroopan maiden kansalaisia. Huomionarvoista on, että muuttaneista neljännes (n.7 800 ) oli Suomen kansalaisia eli suurella osalla maahanmuuttajista kyse on ns. paluumuutosta.

6 Suomen maahanmuuttajat kansalaisuuden mukaan 14 (yht. 31 507), Lähde: TIlastokeskus, muuttotilasto Amerikan kansalaiset; 816; 3 % Afrikan kansalaiset; 2 321; 7 % Aasian kansalaiset; 6 727; 21 %...Suomen kansalaiset; 7 860; 25 % Euroopan kansalaiset; 13 104; 42 % Oseanian kansalaiset; 93; 0 % Kansalaisuus tuntematon; 586; 2 % Peräti neljännes (25 %) maahanmuuttajista on paluumuuttajia! Muihin EU-maihin verrattuna Suomeen muutetaan vielä melko vähän Vuonna 13 Suomeen tuli 31 900 maahanmuuttajaa. Määrä vastaa vain vajaata viittä prosenttia Saksaan samana vuonna muuttaneista (692 700). Saksan jälkeen eniten vuonna 13 muutettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (526 000), Ranskaan (332 600), Italiaan (307 500) ja Espanjaan (280 800). Maastamuuttajia tilastoitiin vuonna 13 eniten Espanjassa (532 330), ja sen jälkeen Yhdistyneessä kuningaskunnassa (316 900), Ranskassa (300 800), Puolassa (276 400) ja Saksassa (259 300). Kaiken kaikkiaan 16:ssa EU:n jäsenvaltiossa kirjattiin vuonna 13 enemmän maahanmuuttoa kuin maastamuuttoa. Bulgariassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Kyproksessa, Puolassa, Portugalissa ja Romaniassa sekä kolmessa Baltian maassa maastamuuttajia oli enemmän kuin maahanmuuttajia.vuonna 13 EU-28:aan tuli sen ulkopuolisista maista arviolta 1,7 miljoonaa maahanmuuttajaa. Lisäksi 1,7 miljoonaa ihmistä muutti yhdestä EU:n jäsenvaltiosta toiseen. Vuonna 14 (1.1.14) EU:n jäsenvaltioissa asui 19,6 miljoonaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaista. Heidän osuutensa EU-28:n koko väestöstä oli 3,9 %. Lisäksi EU:n jäsenvaltioissa asui 14,3 miljoonaa ihmistä, jotka olivat jonkin muun EU-maan kuin asuinjäsenvaltionsa kansalaisia. Eniten ulkomaalaisia asui absoluuttisesti ilmaistuna Saksassa (7,0 miljoonaa 1.1.14), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (5,0 miljoonaa), Italiassa (4,9 miljoonaa), Espanjassa (4,7 miljoonaa) ja Ranskassa (4,2 miljoonaa). Näissä viidessä jäsenvaltiossa asuvien ulkomaalaisten yhteisosuus oli 76 % kaikista EU:n jäsenvaltioissa asuvista ulkomaalaisista, vaikka näiden jäsenvaltioiden osuus EU:n koko väestöstä oli vain 63 %. Suomessa ulkomaalaisia asui vuonna 14 6 700 henkilöä.

7 Saksa Iso-Britannia Ranska Italia Espanja Puola Romania Hollanti Belgia Ruotsi Itävalta Tanska Irlanti Kreikka Unkari Suomi Tsekki Liettua Luxemburg Bulgaria Portugali Slovenia Kypros Kroatia Malta Latvia Slovakia Viro 60,3 59,3 47,1 39 31,9 30,1 22 21,1 18,6 17,6 13,9 13,1 10,4 8,4 8,3 5,1 4,1 Maahanmuuttajien määrä EU-maissa 13 (1000 henkilöä), Lähde: Eurostat 153,6 129,4 118,3 115,8 101,9 2,3 332,6 307,5 280,8 0 100 0 300 400 500 600 700 800 526 692,7 Maahanmuutto (hlöä) 13: Suomi 31 900 Ruotsi 115 800 Saksa 692 700 Ulkomaalaisten osuus vakinaisesta väestöstä, 1. tammikuuta 14 LISÄÄ TIETOA EU:N MAAHANMUUTOSTA (EUROSTAT): HTTP://EC.EUROPA.EU/EUROSTAT/STATISTICS-EXPLAINED/INDEX.PHP/MIGRATION_AND_MIGRANT_POPULATION_STATISTICS/FI TILASTOKESKUKSEN TIETO & TRENDIT -LEHDEN ARTIKKELI, JOSSA VERTAILLAAN SUOMEN JA MUIDEN POHJOISMAIDEN MAAHANMUUTTOA: HTTP://TIETOTRENDIT.STAT.FI/MAG/ARTICLE/122/

8 ETELÄ-SAVON MAAHANMUUTTO Etelä-Savon nettomaahanmuutto on ollut plusmerkkistä vuodesta 1989 lähtien. Maahanmuuttajia on toisin sanoen ollut maakunnassa maasta muuttaneita enemmän jo 25 vuoden ajan. Vuotuinen maastamuutto on pysytellyt tänä aikana samalla tasolla, vaihdellen noin 100 0 henkilön välillä. Maahanmuutto on sen sijaan tasaisesti kasvanut. Korkeimmillaan maahanmuutto oli Etelä-Savossa vuonna 1991 (n.600 henkilöä). 00-luvun ennätys, 532 maahanmuuttajaa, saavutettiin vuonna 12. Tämän jälkeen Etelä-Savon maahanmuutto on laskenut kahtena peräkkäisenä vuotena, nettomaahanmuuton kuitenkin pysytellessä noin kolmen sadan henkilön verran plussalla. Vuonna 14 Etelä-Savoon tehtiin kaikkiaan 4 maahanmuuttoa, nettomaahanmuuton ollessa 271 henkilön verran plussalla. 700 Etelä-Savon maahanmuutto, maastamuutto ja nettosiirtolaisuus 1989-14, Lähde: TIlastokeskus, muuttoliiketilasto 600 500 400 300 0 100 0-100 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Nettosiirtolaisuus -23 31 154 475 332 232 76 72 79 71 110 74 117 80 110 164 232 219 268 264 249 226 226 299 404 308 271 Maahanmuutto 122 158 255 582 440 312 240 254 237 210 266 265 334 275 266 329 396 390 389 399 377 344 361 450 532 448 4 Maastamuutto 145 127 101 107 108 80 164 182 158 139 156 191 217 195 156 165 164 171 121 135 128 118 135 151 128 140 149 Muihin väestönmuutoksiin maassamuuttoon, syntyneisiin ja kuolleisiin verrattuna nettomaahanmuutto on Etelä-Savossa ollut pitkään ainoa plussan puolella tasaisesti pysytellyt, dynaaminen väestönmuutosten osatekijä. Maakunnan kokonaisväestönmuutos on 00-luvulla vaihdellut noin -900 henkilöistä jopa -1600 henkilöön. Väestön vähenemistä selittää ennen kaikkea maakunnan ikääntynyt väestö, minkä vuoksi kuolleiden enemmyys on ollut maan korkeinta.

9 Kaikkiaan Etelä-Savoon on muuttanut 00-luvun aikana muista maista kuin Suomesta noin 5 700 henkilöä. 1990-luvun aikana maahanmuuttajia oli noin 3000 eli tulijoiden määrä on lähes tuplaantunut. Etelä-Savon maahanmuuton kehitys mukailee hyvin pitkälti koko maan kehityksen trendejä. Vaikka maahanmuuttajien määrä on Etelä-Savossa pysytellyt koko maahan verrattuna alhaisena, ovat määrän nousut ja laskut seurailleet koko maan kehitystä. 1000 Etelä-Savon väestönkehitys osatekijöittäin 1990-14, Lähde: TIlastokeskus 500 0-500 -1000-1500 -00 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 Kokonaisnettomuutto 48 12 196-53 -51-55 -81-94 -1-1 -86-79 -65-36 -31-23 -37-95 -50-23 -99-24 -17-65 -4 Luonnollinen väestönlisäys -81-15 - -37-62 -25-29 -30-41 -47-54 -46-54 -59-58 -66-65 -64-74 -79-81 -69-92 -85-91 Väestönlisäys -33-14 -5-43 -57-81 -1-1 -1-1 -1-1 -1-95 -90-90 -1-1 -1-1 -91-94 -1-91 -92 Kuntien välinen nettomuutto -10-46 -13-28 -58-62 -89-1 -1-1 -97-87 -76-53 -54-45 -64-1 -74-45 -32-54 -57-37 -27 Nettosiirtolaisuus 154 475 332 232 76 72 79 71 110 74 117 80 110 164 232 219 268 264 249 226 226 299 404 308 271 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Maahanmuutto on ainoa plussan puolella oleva väestökehityksen osatekijä Etelä- Savossa! Suurin osa maahanmuutosta suuntautuu Uudellemaalle Vaikka maahanmuuttajien määrä on maakunnassa lisääntynyt, on Etelä-Savon osuus Suomen maahanmuuttajista edelleen pieni. Vuosina 1988 14 Etelä-Savon osuus kaikista Suomen maahanmuutoista on vaihdellut 1,6 ja 2,7 prosentin välillä. Ylivoimaisesti suurin osa, lähes puolet kaikista maahanmuutoista kohdistuu Uudellemaalle. Toiseksi suurin osa maahanmuutoista kohdistuu Varsinais-Suomeen (14: 8.3 %) ja kolmanneksi eniten Pirkanmaalle, noin 6 % maahanmuutoista.

10 Maahanmuutot maakunnittain 14 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Satakunnan maakunta Lapin maakunta Keski-Suomen maakunta Pohjois-Savon maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Etelä-Karjalan maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaan maakunta Etelä-Savon maakunta Kainuun maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta 1898 2630 15402 929 1376 1625 831 801 774 708 684 643 614 595 592 477 4 289 219 0 00 4000 6000 8000 10000 100 14000 16000 18000 Vuonna 14 Etelä- Savoon tuli 4 maahanmuuttajaa maakunnista 3.vähiten 40 000 000 Uudenmaan maakunta Satakunnan maakunta Pirkanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Etelä-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Maahanmuutto maakunnittain 1989-14 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Varsinais-Suomen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Päijät-Hämeen maakunta Etelä-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Keski-Suomen maakunta Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14

11 Etelä-Savon maahanmuutot keskittyvät voimakkaasti Mikkeliin Suurin osa Etelä-Savon maahanmuutosta on suuntautunut Mikkelin seutukunnalle. Vuonna 14 53 % (223) maahanmuutoista kohdistui Mikkelin seutukuntaan ja näistä yksistään Mikkeliin kaupunkiin 37 prosenttia (155 hlöä). Toiseksi eniten Etelä-Savossa maahanmuuttajia vetää Savonlinna. Sen osuus vuoden 14 maahanmuuttajista oli noin 22 prosenttia (92 hlöä). Pieksämämäen osuus maakunnan maahanmuuttajista on pysytellyt noin 12 prosentissa. 14 Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto ETELÄ-SAVON MAAKUNTA 4 149 271 Mikkelin seutukunta 223 74 149..Hirvensalmi 14 1 13..Kangasniemi 6 4 2..Mikkeli 155 66 89..Mäntyharju 44 1 43..Pertunmaa 0 2-2..Puumala 4 0 4 Pieksämäen seutukunta 66 22 44..Joroinen 12 3 9..Juva 3 2 1..Pieksämäki 51 17 34 Savonlinnan seutukunta 131 53 78..Enonkoski 3 2 1..Heinävesi 19 6 13..Rantasalmi 5 2 3..Savonlinna 92 39 53..Sulkava 12 4 8..Juva; 3; 1 %..Puumala; 4; 1 %..Heinävesi; 19; 5 %..Enonkoski; 3; 1 %..Joroinen; 12; 3 % Etelä-Savon maahanmuuttajat kunnittain 14, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto..rantasalmi; 5; 1 %..Pertunmaa; 0; 0 %..Pieksämäki; 51; 12 %..Mäntyharju; 44; 10 %..Savonlinna; 92; 22 %..Mikkeli; 155; 37 %..Sulkava; 12; 3 %..Hirvensalmi; 14; 3 %..Kangasniemi; 6; 1 % Maahanmuuttajat seutukunnittain Etelä-Savossa 1987-14, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto 700 600 500 400 300 0 100 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 ETELÄ-SAVON MAAKUNTA 121 122 158 255 582 440 312 240 254 237 210 266 265 334 275 266 329 396 390 389 399 377 344 361 450 532 448 4 Pieksämäen seutukunta 27 29 50 74 54 43 34 47 41 36 23 42 39 35 38 45 58 49 57 73 80 47 56 74 90 60 66 Savonlinnan seutukunta 46 44 55 82 113 155 58 68 89 81 64 80 80 71 114 88 118 146 155 109 151 122 133 122 181 167 160 131 Mikkelin seutukunta 55 51 74 123 395 231 211 138 118 115 110 163 143 224 126 140 166 192 186 223 175 175 164 183 195 275 228 223 Suurin osa Etelä- Savon maahanmuutoista kohdistuu Mikkelin seutukunnalle MISTÄ MUUTETAAN? Etelä-Savoon muutetaan eniten muista EU-maista (14:40 %), Aasiasta (14: 28 %) sekä muualta Euroopasta (14: 23 %). Maittain tarkasteluna yleisimpiä lähtömaita Etelä-Savon maahanmuutoissa ovat 10-luvulla olleet (10 14) Venäjä, Viro, Thaimaa, Ruotsi, Iran, Espanja, Saksa ja Iso-Britannia.

12 AMERIKKA; 9; 2 % Etelä-Savon maahanmuutto 14, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto AFRIKKA; 7; 2 % MUU EUROOPPA; 98; 23 % AASIA; 117; 28 % MUUT EU(28) MAAT; 182; 43 % OSEANIA; 4; 1 % TUNTEMATON; 3; 1 % Venäjä Viro Thaimaa Ruotsi Iran Espanja Saksa Britannia Yhdysvallat (USA) Turkki Kiina Ukraina Ruanda Syyria Italia Norja Australia Japani Puola Bulgaria Filippiinit Jordania Tanska Latvia Belgia Afganistan Sveitsi Kenia Alankomaat Egypti Unkari Etelä-Savon maahanmuutot lähtömaan mukaan 10-14 (eniten muuttoja),lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto 61 61 49 49 45 42 36 34 24 22 19 19 19 19 18 16 16 16 16 15 12 11 11 10 10 89 105 153 212 312 478 Etelä-Savoon muutetaan eniten Venäjältä ja Virosta! 0 100 0 300 400 500 600 Jos tarkastellaan maittain nettomaahanmuuttoa eli maahanmuuttojen ja maastamuuttojen erotusta, Etelä-Savo on saanut nettomuuttovoittoa 10 14 välillä Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta. Nettomuuttotappiot ovat huomattavasti muuttovoittoja pienempiä. Eniten nettomuuttotappiota on 10 14 välillä syntynyt Alankomaihin (-10 henkilöä), Ranskaan (- 8 henkilöä) sekä Kanadaan (-7 henkilöä). 1. Venäjä 2.Viro 3. Thaimaa 4. Iran 5. Ruotsi 6. Turkki 7. Kiina 8. Ukraina 9. Ruanda 10. Syyria 10. Belgia 9. Portugali 8. Britannia 7. Sveitsi 6. Tanska 5. Uusi-Seelanti 4. Arabiemiirikunnat 3. Kanada 2. Ranska 1. Alankomaat Etelä-Savon nettomuutto maittain 10-14, suurimmat (Top10) nettomuuttovoitto- ja nettomuuttotappiomaat, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto -1-3 -2-2 -4-5 -6-7 -8-10 50 34 36 374247 105 199 236 445-100 0 100 0 300 400 500

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 13 KETKÄ MUUTTIVAT? Suurin osa Etelä-Savoon tulleista maahanmuuttajista on ikärakenteeltaan nuoria ja työikäisiä. Maahanmuuttajista valtaosa, reilu ¾ on työikäisiä, 15 64 vuotiaita. Tulijoista vajaa viidennes on ollut lapsia ja ainoastaan noin 4 prosenttia 65-vuotta täyttäneitä. Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaakin huomattavasti Etelä-Savon väestön ikärakenteesta: Vuonna 14 Etelä-Savon väestöstä jopa yli neljännes (26,8 %) oli 65 vuotta täyttäneitä, työikäisiä 59,8 prosenttia ja lapsia 13,4 prosenttia. Etelä-Savon maahanmuuttajissa on 00-luvulla ollut hieman enemmän naisia kuin miehiä. 700 600 500 400 300 0 100 0 Etelä-Savon maahanmuutto sukupuolen mukaan 1987-14 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto 800 600 400 0 0 Miehet Naiset Etelä-Savon maahanmuuttajien määrä ja ikärakenne 1988-14, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Maahanmuuttajat ovat nuoria ja työikäisiä! -14 15-64 65- MIKSI TULTIIN? EU- ja Efta alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulo 15

14 Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat muuttaneet maahan eri syistä. Alueellista tilastotietoa maahanmuuton syistä ei ole saatavilla, mutta esimerkiksi Maahanmuuttoviraston myöntämien oleskelulupien perusteista saa käsitystä maahan EU- ja Efta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulon syistä. Maahanmuuttoviraston tilastoista ei käy ilmi EU-maiden kansalaisten muutot ja rekisteröinnit toisissa EU-maissa. Vuonna 15 Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan 709 ensimmäistä oleskelulupaa. Yleisimmät oleskeluluvan perusteet olivat perhesyyt, työ tai opiskelu. Perhesiteen perustella oleskeluluvan sai 6 036 henkilöä, opiskelun perusteella 5 869 henkilöä ja työn perusteella 5 436 henkilöä. Eniten oleskelulupia myönnettiin venäläisille (2 772), kiinalaisille (1 698) ja intialaisille (1 634). Oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella vuonna 15 sai 1 628 henkilöä (14: 993), joista 1 112 hakijalle myönnettiin turvapaikka eli pakolaisasema (14: 501). Lisäksi 251 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan muulla perusteella, kuten yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai perhesiteen perusteella (14: 353). Eniten oleskelulupia myönnettiin turvapaikanhakijoille, jotka saapuivat Irakista (652), Somaliasta (486) ja Afganistanista (121). Lisäksi Suomi vastaanotti 1 034 kiintiöpakolaista Libanonista, Egyptistä, Malawista, Sambiasta ja Iranista. Turvapaikanhakijoista, joiden hakemukset Suomi ratkaisi, 1 307 sai kielteisen päätöksen (41 % päätöksen saaneista hakijoista). Viime vuoden aikana päätöksiä tehtiin pääosin ennen syksyä saapuneille turvapaikanhakijoille. Yhteensä turvapaikkapäätöksiä tehtiin 7 466. Vuonna 15 Suomeen saapui turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden loppuun mennessä turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä (14: 3 651), joista suurin osa oli irakilaisia ( 485). Seuraavaksi eniten hakijoita saapui Afganistanista (5 214), Somaliasta (1 981) ja Syyriasta (877). Suomen kansalaisuuden sai vuonna 15 yhteensä 8 281 henkilöä (14: 8 499). Noin 70 % kansalaisuuspäätöksistä oli myönteisiä. Vuoden 14 tapaan eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (1 738; 14: 2 343), somalialaisille (951; 14: 856) ja irakilaisille (554; 14: 422). *Poliisi myöntää ensimmäisen oleskeluluvan, kun hakija on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja hakee lupaa Suomessa. Nämä luvut eivät ole mukana Maahanmuuttoviraston tilastoissa. Lukuun eivät sisälly myöskään EUkansalaiset ja heidän perheenjäsenensä. EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröi poliisi, joka myöntää myös EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin. Suomeen tullaan perheen, työn tai opiskelun perässä! LÄHDE: HTTP://WWW.MIGRI.FI/ MEDIALLE/TIEDOTTEET/ LEHDISTOTIEDOTTEET/L EHDISTOTIEDOTTEET/1/ 0/VUONNA_15_MYONNE TTIIN_HIEMAN_YLI 000_OLESKELULUPAA_UUSIA_SUOMEN_ KANSALAISIA_REILUT_8 _000_64998

15 EU-alueen kansalaisten rekisteröinnit EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuden rekisteröi poliisi. Vuonna 14 tehtiin Suomessa kaikkiaan 11 145 EU-kansalaisten rekisteröintiä. Rekisteröintien määrä laski edellisestä vuodesta noin 17 prosenttia. Myönteisen päätöksen perusteena oli yleisimmin työnteko (53 % päätöksistä) tai perheside (27 % päätöksistä). Eu-kansalaisten rekisteröinnit 14, myönteiset päätökset (Lähde: EMN, Poliisi) Elinkeinonharjoitta minen; 100; 1 % EU-kansalaisen rekisteröinti; 16; 0 Perheenjäs. % pysyvää oleskelukorttia koskeva hakemus; 88; 1 % Todistus pysyvästä oleskeluoikeudesta ; 305; 3 % Perheenjäsene n oleskelukortti, ei EUkansalainen; 376; 3 % Opiskelu; 869; 8 % Perheside; 3064; 27 % Työnteko; 5936; 53 % Riittävä toimeentulo; 391; 4 % KUVA: EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO/ WWWW.EMN.FI TURVAPAIKANHAKIJAT JA PAKOLAISET Vuonna 15 turvapaikanhakijamäärät Euroopassa nousivat suuremmiksi kuin koskaan sitten toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Turvapaikkahakemuksia EU:n jäsenmaissa tehtiin 1 349 638 (Lähde: Pakolaisneuvonta.fi/EU:n turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO). Myös Suomeen tuli ennätysmäärä hakijoita. Kaikkiaan turvapaikanhakijoita kirjattiin 32 500, mikä on jopa 29 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ennen vuotta 15 Suomeen on tullut hakijoita 1500 6000 henkilöä vuodessa. Suomen osuus Euroopan Unionin alueen turvapaikanhakijoista on ollut noin prosentin. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on 00-luvulla ollut 750-1050 henkilöä vuodessa. Suurin osa vuoden 15 turvapaikanhakijoista oli irakilaisia ( 485). Seuraavaksi eniten hakijoita saapui Afganistanista (5 214), Somaliasta (1 981) ja Syyriasta (877). Tänä vuonna turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen 2 178 (30.3.16). Etelä-Savossa on tällä hetkellä 847 turvapaikanhakijaa (23.3.16). Heistä aikuiset ja perheet ovat sijoittuneet maakunnan kolmeen vastaanottokeskukseen Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Alaikäisiä turvapaikanhakijoita on Pieksämäen seurakuntaopistolla ja Pertunmaan alaikäisyksikössä.

16 KUVA: MAAHANMUUTTOVIRASTO/ WWW.MIGRI.FI Etelä-Savon turvapaikanhakijat 15.3.16 Lähde: Etelä-Savon ely-keskus Irakilaisia; 495; 64 % Afgaaneja; 194; 25 % Syyrialaisia; 43; 6 % Iranilaisia; 21; 3 % Somaleja; 7; 1 % Albaaneja; 3; 1 Eritrea; % 2; 0 % Bangladesh; Venäjä, Sri Lanka, Marokko; 1; 0 % 2; 0 % Nepal; 2; 0 % Suurin osa Etelä-Savon turvapaikanhakijoista on Irakilaisia ja Afgaaneja Turvapaikanhakijoista arviolta 30 35 prosenttia eli yli 10 000 henkilöä saanee myönteisen oleskeluluvan. Etelä-Savossa luku tarkoittaa noin 0 300 uutta kuntapaikantarvetta. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on kiintiöpakolaisille olemassa sopimuspohjaisesti 125 paikkaa. Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiatilanne elää koko ajan, mutta on ennakoitu, että turvapaikan hakijoiden määrä tulisi pysymään jatkossakin aiempiin vuosiin verrattuna korkeammalla tasolla. Sisäministeriön ennusteen mukaan turvapaikanhakijoita voisi tänä vuonna tulla Suomeen kaikkiaan noin 15 000. Lähteet: Etelä-Savon ELY-keskus: www.ely.fi, MAAHANMUUTTOVIRASTO: www.migri.fipakolaisneuvonta RY: http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=90&lang=suo

17 4 MAAHANMUUTTAJATAUSTAINEN VÄESTÖ Tässä luvussa siirrytään muuttoliiketilastosta väestötilastoon, eli tarkastelemaan Suomessa pysyvästi asuvaa, ulkomaalaistaustaista väestöä. Maahanmuuttajataustaista väestöä tarkastellaan ulkomaan kansalaisten, ulkomailla syntyneiden, vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten määrien ja osuuksien kautta. Osa väestörekisterin tiedoista päivittyi 1.4.16, ja osassa tietoja uusin tieto on vuodelta 15 ja osassa 14. Vaikka Suomeen kohdistuva maahanmuutto on vielä vähäistä moneen muuhun EU-maahan verrattuna, on muuttajien määrä tasaisesti lisääntynyt ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvanut. Suomessa maahanmuutto on keskittynyt voimakkaasti Uudellemaalle, jossa ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 14 jo yli 10,9 prosenttia väestöstä. Kaikista helsinkiläisistä 13,5 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Etelä-Savossa vastaava luku on 2,8 prosenttia ja sen suurimmissa kaupungeissa Mikkelissä 3,4 % ja Savonlinnassa 3,3 % ja Pieksämäellä 2,2 % Jos nopea kasvu jatkuu, ennustetaan joka kolmannen helsinkiläisen olevan ulkomaalaistaustainen vuonna 50. Ennusteen mukaan etenkin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien määrät tulevat jopa kolminkertaistumaan nykyiseen verrattuna. Myös muita aasialaisia ja afrikkalaisia kieliä puhuvien määrän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Suurimman tämän hetkisen vieraan kielen eli venäjän merkityksen uskotaan taas vähenevän. (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus) Seuraavat tilastokeskuksen tilastografiikat havainnollistavat hyvin koko maan tasolla, viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunutta väestön kansainvälistymistä. Ylemmissä kuvissa (kartta ja palkkikaavio) on esitetty vuoden 04 tilanne vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisen % -osuuksissa maakunnittain. Alemmassa kuvassa esitetään vastaavat osuudet tästä 10 vuotta eteenpäin vuonna 14. Osuudet ovat vuoteen 14 tultaessa nousseet kaikkialla Suomessa, mutta voimakkainta se on ollut punaisena ja oranssina kartassa näkyvillä alueilla eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

18 SUORA LINKKI TILASTOKESKUKSEN KARTTA-AINEISTOON: http://pxnet2.stat.fi/explorer/maahanmuuttajat/maakuntakartta.html ETELÄ-SAVON MAAHANMUUTTAJATAUSTAINEN VÄESTÖ Etelä-Savossa asuvista on ulkomaan kansalaisia 2 %

19 Alue Asukkaita 31.12.15 Ulkomaan kansalaisia 31.12.15 Ulkomailla syntyneitä (14) Vieraskielisiä 31.12.15 Ulkomaala istaustaisi a (14) Ulkomaan kansalaisten osuus, % 31.12.15 Ulkomailla syntyneiden osuus, % (14) Vieraskiel isten osuus, % (31.12. 15) Ulkomaalaist austaisten osuus, % (14) Ulkomaan kansalaisten osuus koko maan ulkomaan kansalaisista, % (15: 229 765) Ulkomailla syntyneiden osuus koko maan ulkomailla syntyneistä, % (14: 321 977) Vieraskielisten osuus koko maan vieraskielisistä, % (15:329 562) Ulkomaalaistaustaiste n osuus koko maan ulkomaalaistaustaisist a, % (14: 322 711) ETELÄ-SAVON MAAKUNTA 150 305 2 997 4 238 4 270 4 123 2 2,8 2,8 2,7 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % Mikkelin seutukunta 72 819 1 461 2 130 2 6 2 080 2 2,9 3 2,9 0,6 % 0,7 % 0,7 % 0,6 %..Hirvensalmi 2 290 44 51 55 48 1,9 2,2 2,4 2,1 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Kangasniemi 5 628 55 88 76 77 1 1,6 1,4 1,4 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Mikkeli 54 665 1 164 1 755 1 845 1 725 2,1 3,2 3,4 3,2 0,5 % 0,5 % 0,6 % 0,5 %..Mäntyharju 6 159 113 158 135 158 1,8 2,5 2,2 2,5 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Pertunmaa 1 817 56 34 58 32 3,1 1,9 3,2 1,8 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Puumala 2 260 29 44 37 40 1,3 1,9 1,6 1,7 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Pieksämäen seutukunta 30 459 535 688 677 664 1,8 2,2 2,2 2,2 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 %..Joroinen 5 110 87 111 105 110 1,7 2,1 2,1 2,1 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Juva 6 548 144 147 167 149 2,2 2,2 2,6 2,3 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 %..Pieksämäki 18 801 304 430 405 405 1,6 2,3 2,2 2,1 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % Savonlinnan seutukunta 47 027 1 001 1 4 1 387 1 379 2,1 3 3 2,9 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,4 %..Enonkoski 1 473 29 33 28 1,4 1,9 2,2 1,9 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Heinävesi 3 574 48 67 63 65 1,3 1,8 1,8 1,8 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Rantasalmi 3 733 53 86 72 80 1,4 2,3 1,9 2,1 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Savonlinna 35 523 830 1 173 1 160 1 147 2,3 3,3 3,3 3,2 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,4 %..Sulkava 2 724 50 65 59 59 1,8 2,3 2,2 2,1 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % ULKOMAAN KANSALAISET Suurin osa venäläisiä Etelä-Savossa asui vuonna 15 kaikkiaan 2997 ulkomaan kansalaista. Määrä vastaa noin 2,0 % maakunnan väestöstä ja 1,3 prosenttia koko maassa asuvista ulkomaan kansalaisista. Maakunnassa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut 00-luvun alusta. Vuodesta 1990 (340 ulkomaan kansalaista) määrä on taas lähes kymmenkertaistunut. Etelä-Savossa vuonna 15 asuneet ulkomaan kansalaiset edustivat yhteensä 94 eri kansalaisuutta. 32 henkilöllä ei ollut kansalaisuutta tai se oli tuntematon. Maanosittain tarkasteluna eniten (38 %) Etelä-Savossa asuu muun Euroopan (lähinnä Venäjän), muiden EU-maiden (30 %) ja Aasian maiden kansalaisia (26 %). Maittain tarkasteluna Etelä-Savossa asuvista ulkomaan kansalaisista suurin osa, vajaa kolmannes (n.900 henkilöä) on venäläisiä. Toiseksi eniten on virolaisia (4) ja kolmanneksi eniten afgaaneja, yhteensä 190 henkilöä.

22 24 25 26 28 30 31 31 32 36 37 43 45 49 49 59 61 84 88 149 152 192 450 908 Etelä-Savossa asuvat ulkomaan kansalaiset, suurinta kansalaisuutta (Lähde:Tilastokeskus, väestörakenne) 1000 900 800 700 600 500 400 300 0 100 0 00 10 15 15 Etelä-Savossa asui ulkomaalaisia 94 eri kansalaisuudesta Etelä-Savossa asuvat ulkomaan kansalaiset 1990-15, Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 3500 3000 2500 00 1500 1000 500 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 ILMAN KANSALAISUUTTA TAI TUNTEMATON 1 6 1 0 4 7 27 28 17 13 14 15 7 8 6 7 7 6 7 9 15 21 26 25 26 32 OSEANIA 4 17 13 5 6 6 5 6 10 6 7 6 6 5 6 7 7 5 5 4 5 5 5 6 5 6 AASIA 19 31 72 76 79 95 96 113 95 103 136 148 151 176 213 251 352 418 453 500 546 562 617 617 669 775 AMERIKKA 27 34 33 40 34 35 33 37 38 40 36 38 48 36 34 32 33 32 32 38 47 51 52 52 51 55 AFRIKKA 6 179 55 50 36 30 29 36 28 25 18 16 16 49 88 98 93 90 89 97 1 133 125 95 108 MUU EUROOPPA 125 298 513 647 737 859 877 9 912 962 981 1 027 1 004 978 945 933 938 941 1 003 1 031 1 003 1 021 1 043 1 096 1 108 1 134 MUUT EU(28) MAAT 158 218 262 317 322 335 350 359 385 380 418 437 444 456 482 531 564 598 608 639 655 699 759 831 876 887 ULKOMAAN KANSALAISET YHTEENSÄ 340 783 949 1 135 1 218 1 367 1 417 1 499 1 485 1 529 1 610 1 691 1 676 1 675 1 735 1 849 1 999 2 093 2 198 2 310 2 368 2 479 2 635 2 752 2 830 2 997

21 VIERASKIELISET Vieraskielisiä eli jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia maakunnassa asuu 4 270, mikä vastaa 2,8 prosenttia maakunnan väestöstä ja 1,3 prosenttia koko maan vieraskielisistä. Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 15 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 11,3 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, 2,0 prosenttia. Koko maan tavoin vieraskielisten määrä on ollut myös Etelä-Savossa tasaisessa kasvussa ja kotimaisia kieliä puhuvien määrä laskussa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraskielisten määrä maakunnassa on kaksinkertaistunut. 180 000 175 000 170 000 165 000 160 000 155 000 150 000 145 000 140 000 135 000 130 000 Etelä-Savon väestö kielen mukaan 1990-15, Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 VIERASKIELISET YHTEENSÄ 326 707 878 1 064 1 142 1 253 1 314 1 394 1 398 1 494 1 610 1 722 1 742 1 802 1 956 2 147 2 359 2 549 2 748 2 901 3 069 3 281 3 567 3 818 4 008 4 270 Suomi 174 907174 376174 241173 622172 976172 068170 912169 615168 123166 464164 965163 607162 388161 337160 263159 178157 947156 130154 685153 476152 403151 241149 859148 700147 554146 035 Etelä-Savossa puhuttiin vuonna 15 yhteensä 74 eri kieltä. Yleisin vieraskieli oli venäjä, jota puhui äidinkielenään runsas 1 700 henkilöä. Toiseksi eniten oli vironkielisiä (480) ja kolmanneksi eniten ruotsinkielisiä (230).

22 Venäjä Viro, eesti Ruotsi Persia, farsi Thai Arabia Englanti MUU KIELI Saksa Burma Turkki Bosnia Kiina Ukraina Serbokroatia Puola Kurdi Espanja Bulgaria Tagalog, pilipino Vietnam Tamili Ruanda, kinjaruanda, njaruanda Ranska Latvia, lätti Hollanti Unkari Nepali Urdu Portugali Etelä-Savon suurimmat vieraskielisten ryhmät 15, 30 suurinta kieltä Lähde: Tilastokeskus, väestörekisteri 230 227 175 153 146 143 131 105 89 67 62 56 54 53 52 39 38 33 31 29 29 27 27 27 24 22 19 481 0 0 400 600 800 1000 10 1400 1600 1800 1 707 Etelä-Savon väestö kielen mukaan 15 (yht. 150 305), Lähde: tilastokeskus, väestörakenne Kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame); 146035; 97 % Vieraskieliset ; 4270; 3 % ULKOMAILLA SYNTYNEET Ulkomailla syntyneitä maakunnassa asui vuonna 14 kaikkiaan 4 238 henkilöä, eli 2,8 prosenttia maakunnan väestöstä ja 1,3 prosenttia koko maassa asuvista ulkomailla syntyneistä. Suurin osa ulkomailla syntyneistä oli syntynyt Entisessä Neuvostoliitossa / Venäjällä, Virossa tai Ruotsissa. Koko maassa ulkomailla syntyneitä asui vuonna 14 yhteensä 321 977 eli 5,9 prosenttia väestöstä. Etelä-Savon ulkomailla syntyneet 14, Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto AMERIKKA; 116; 3 % AFRIKKA; 143; 3 % TUNTEMATON; 70; OSEANIA; 10; 0 % 2 % AASIA; 806; 19 % MUUT EU(28) MAAT; 1 098; 26 % MUU EUROOPPA; 1 995; 47 %

23 Entinen Neuvostoliitto Venäjä Viro Ruotsi Thaimaa Saksa Myanmar Turkki Afganistan Iran Entinen Jugoslavia Britannia Kiina Puola Yhdysvallat (USA) Ukraina Entinen Sudan Filippiinit Sri Lanka Alankomaat Latvia Bulgaria Irak Pakistan Kongon demokraattinen tasavalta Kanada Italia Etelä-Savon ulkomailla syntyneet 14, yleisimmät syntymämaat, Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto 132 131 114 84 70 68 68 64 51 49 43 41 37 31 30 28 28 27 25 22 261 240 419 361 1 278 0 0 400 600 800 1000 10 1400 Ulkomailla syntyneiden yleisin syntymävaltio on Entinen Neuvostoliitto ULKOMAALAISTAUSTAISET Ulkomaalaistaustaisiksi* luokiteltiin maakunnan väestöstä vuonna 14 4 123 henkilöä eli 2,7 prosenttia maakunnan väestöstä. Koko maassa ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna 322 711, mikä vastaa noin 5,9 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisista yli puolet, 54,3 prosenttia asuu Uudellamaalla. (*Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa.)

24 Toisen polven maahanmuuttajat lisääntyneet 00-luvulla Valtaosa (89,5 %) Etelä-Savossa asuvista ulkomaalaistaustaisista 4 123 henkilöistä on niin sanottuja ensimmäisen polven maahanmuuttajia eli ulkomailla syntyneitä. Toisen polven maahanmuuttajia, eli Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia maakunnassa on kaikkiaan 432 henkilöä, mikä vastaa reilua 10 prosenttia kaikista maakunnan ulkomaalaistaustaisista. Määrä on yli kaksinkertaistunut 00-luvun aikana. Prosentuaalisesti tarkasteluna eniten suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia on Varsinais-Suomessa (17,3 % maakunnan ulkomaalaistaustaisista) ja Uudellamaalla (16,9 % maakunnan ulkomaalaistaustaisista). Koko maassa toisen polven maahanmuuttajien osuus on 15,3 prosenttia ulkomaalaistaustaisista. 4500 4000 3500 3000 2500 00 1500 1000 500 0 Ulkomaalaistaustainen väestö Etelä-Savossa 1990-14, Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa 77 82 89 101 121 132 139 155 155 169 169 182 180 171 177 1 221 241 274 306 338 357 371 409 432 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 506 915 1 079 1 259 1 316 1 443 1 484 1 546 1 557 1 623 1 739 1 835 1 831 1 883 2 003 2 166 2 350 2 500 2 645 2 762 2 878 3 056 3 322 3 524 3 691 Ulkomaalaistaustainen väestö maakunnittain 14, Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto Uusimaa Pirkanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa 0 000 40 000 60 000 80 000 100 000 1 000 140 000 160 000 180 000 0 000 Keski- Pohjanma a Kainuu Ahvenanm aa Etelä-Savo Lappi Etelä- Pohjanma a Pohjois- Karjala Satakunta Kanta- Häme Pohjois- Savo Etelä- Karjala Keski- Suomi Päijät- Häme Pohjois- Pohjanma a Kymenlaak so Pohjanma Pirkanmaa Varsinais- Uusimaa a Suomi Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 1 504 1 762 3 434 3 519 3 691 4 288 5 047 5 282 5 361 5 471 6 248 6 778 7 565 8 031 8 755 9 527 17 761 23 593 145 689 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa 210 222 390 446 432 572 580 571 658 708 721 1 008 1 176 1 382 1 100 1 485 3 175 4 922 29 647

25 5 MILTÄ MAAHANMUUTON TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? Suomen nettomaahanmuutto (maahanmuuttajien ja maasta pois muuttaneiden erotus) on ollut kasvussa 1980-luvun lopulta lähtien. Tilastokeskuksen vuoteen 60 ulottuvan väestöennusteen (15) mukaan kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena myös tulevaisuudessa ja Suomen vuosittainen nettomaahanmuutto pysyttelee noin 17 000 henkilössä aina vuoteen 60 saakka. Suomen ikärakenteen näkökulmasta maahanmuuttajia tarvitaan. Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvion (15) mukaan Suomi tarvitsisi vuosittain 34 000 uutta nettomaahanmuuttajaa eli nettomaahanmuuton pitäisi melkein kaksinkertaistua nykyisestä, jottei työvoima tulevina vuosikymmeninä ainakaan supistuisi. Selvityksen mukaan maahanmuuttoa lisäämällä on mahdollista kasvattaa työikäisen väestön määrää, lisätä syntyvyyttä ja tavoitella työllisyysasteen nostamista, sillä enemmistö nykyisistä maahanmuuttajista on työikäisiä toisin kuin ikääntyvä kantaväestö. (Lähde:http://www.eva.fi/blog/15/01/29/eva-analyysi-tulevaisuuden-tekijat-suomi-ei-parjaa-ilmanmaahanmuuttoa/) Ilman maahanmuuttoa Suomen väestönkasvu pysähtyisi vuonna 26 Vertaamalla Tilastokeskuksen vuonna 15 laatimia väestöennustetta ja omavaraisuuslaskelmaa voidaan arvioida maahanmuuton merkitystä maan väestökehitykselle. Väestöennuste on ns. demografinen trendilaskelma, jossa lasketaan, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Omavaraisuuslaskelmassa väestöennuste laaditaan taas ainoastaan syntyvyyden ja kuolevuuden varaan, joten se kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Väestöennusteen mukaan maahanmuuttajien pysyttelee vuoteen 60 saakka pitkälti nykytasolla eli Suomeen tulee vuosittain noin 30 000 maahanmuuttajaa ja maan väkiluku kasvaa vuoteen 40 mennessä 5,9 miljoonaan henkilöön. Omavaraisuuslaskelman mukaan Suomen väkiluku tulisi taas nykyisellä väestönkehityksellä (syntyvyys, kuolleisuus) kasvamaan vain vuoteen 26 asti, jonka jälkeen se kääntyisi laskuun. Vuonna 40 Suomen väkiluku tulisi omavaraisuusennusteessa olemaan jopa 460 000 henkilöä pienempi kuin mitä se olisi maahanmuuton kanssa. Nollamaahanmuuton (omavaraisuus) laskelmassa Suomen väkiluku tulisi vuonna 40 olemaan 5,4 miljoonaa, eli lähes saman mitä se on vuonna 15. Maahanmuutto lisää väestöennusteen mukaan erityisesti työikäisen väestön osuutta; omavaraisennusteessa työikäisen väestön eli 15 64-vuotiaiden määrä vähenisi 405 000 henkilöllä nykyisestä vuoteen 40 mennessä. Vuoden 15 väestöennusteessa puolestaan työikäisten määrä laskisi nykyisestä 30 0 henkilöllä vuoteen 30 mennessä. Tämä on vain noin 7 prosenttia omavaraisennusteen arviosta. Myös maakuntatasoisessa, Etelä-Savon omavaraisuuslaskelmassa käy ilmi muuttoliikkeen vaikutus alueen väestökehitykseen. Ilman maakuntaan suuntautuvia muuttoja (sis. maassamuutot ja maahanmuutto) maakunnan väkiluku olisi vuonna 40 127 873. Jos muuttoliike taas huomioidaan, on ennuste vuodelle 40 noin 6 700 henkilön verran suurempi eli 134 523.

-14-148 -283-458 -645-857 -1 103-1 372-1 667-1 981-2 340-2 722-3 125-3 550-4 008-4 486-4 991-5 525-6 079-6 650 221 236 210 165 81-31 551-49 048-66 622-84 217-101 713-119 1-136 430-153 575-170 601-187 624-4 612-221 652-238 824-256 031-273 454-290 977-308 735-326 647-344 753-363 037-381 617-400 424-419 477-438 803-458 318 26 6 300 000 5 300 000 Suomen väestöennuste ja omavaraisuuslaskelma, Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 15 Väestöennuste 15 Omavaraisuuslaskelma 15 Omavaraisuuslaskelman ja väestöennusteen erotus 5 861 491 5 403 173 4 300 000 3 300 000 2 300 000 Väestönkasvu nojaa tulevaisuudessa vahvasti maahanmuuttoon! 1 300 000 300 000-700 000 16 19 22 25 28 31 34 37 40 160 000 140 000 1 000 100 000 80 000 60 000 40 000 000 Etelä-Savon väestöennuste ja omavaraisuuslaskema, Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 15 Väestöennuste 15 Omavaraisuuslaskelma 15 Omavaraisuuslaskelman ja väestöennusteen erotus 134 523 127 873 0-000 16 19 22 25 28 31 34 37 40

27 Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat oletukseen, että kehitys jatkuu tulevina vuosina pitkälti nykyisen kaltaisena. Laskelmissa ei siis ole huomioitu esimerkiksi EU:hun ja Suomeen viime syksyn aikana virrannutta pakolaistulvaa. Eurooppaan pyrkijöiden määrän on kuitenkin ennakoitu pysyvän korkealla myös jatkossa. Arvioiden taustalla on erityisesti Lähi-idässä ja Afganistanissa vaikeana jatkuvat tilanteet, kansainvälisen politiikan rakenteelliset ongelmat, Pohjois-Afrikan valtioiden horjuminen sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ongelmien lisääntyminen. Tulijoiden määrän ennustaminen on kuitenkin haasteellista. Tähänkin mennessä Eurooppaan tulijoita koskevat laskelmat ovat olleet lähinnä valistuneita arvioita; saapuneiden rekisteröinti Euroopassa on ollut joko moninkertaista tai sitä ei ole tehty lainkaan. Sekä kauttakulkumaat että vastaanottajamaat ovat kadottaneet paljon ihmisiä. Mikäli maahantulijoiden virta tulee jatkumaan edellisvuosiin nähden korkeammalla tasolla ja tulijat jäävät heille myönnettyjen oleskelulupien myötä vakituisiksi asukkaiksi Suomeen, alkavat turvapaikanhakijat vähitellen näkymään myös väestötilastoissa. Maahanmuuton painopisteet Etelä-Savon skenaarioissa Vaikka vedenpitäviä ennusteita erilaisista kansainvälisistä muuttovirroista ja etenkään niiden alueellisesta sijoittumisesta ei ole saatavilla, voidaan toimintaympäristön muutostekijöiden ja erilaisten kehityssuuntien valossa hahmotella erilaisia vaihtoehtoja (skenaarioita) siitä, miltä maahanmuuton tulevaisuus voisi mahdollisesti näyttää. Alla olevassa kuvassa on esitetty arvio siitä, miten nettomaahanmuutto Etelä-Savossa kehittyisi, mikäli maakunnan osuus koko maan nettomuutosta pysyisi vuoden 14 tasolla (1,692 %) tulevina vuosina. Kuvaan on yhdistetty myös Etelä-Savon maakuntaliiton syksyllä 15 toteuttaman skenaariotyön arviot nettomaahanmuutosta eri skenaarioissa. Skenaarioraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.esavoennakoi.fi/ajankohtaista?news=402 900 800 700 600 500 400 300 0 100 Etelä-Savon nettomaahanmuutto (hlöä/v) vuoteen 30 väestöennusteen ja skenaarioiden mukaan, Lähde: TIlastokeskus, Väestöennuste 15/Etelä-Savon skenaariot 30 846 423 270,72 0 0 14 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Etelä-Savon nettomaahanmuutto, jos osuus koko maastä pysyy nykytasolla (1,692 %) 1 skenaario nettomaahanmuutto ES 2 Skenaario nettomaahanmuutto ES 3 Skenaario nettomaahamuutto ES 4 Skenaario nettomaahanmuutto ES

28 1 SKENAARIOSSA (ALUEIDEN SUOMI UUDESSA MAAILMANJÄRJESTYKSESSÄ) ilmastonmuutos ja pula resursseista ovat vuonna 30 kärjistyneet. Suomeen tulee ennen muuta ilmastopakolaisia. Maa houkuttelee runsaasti myös ulkomaisia työntekijöitä ja yrityksiä korkeatasoisen osaamisen ja biotalouden ympärille syntyneen yritystoiminnan kautta. Maahan tulee vuosittain noin 50 000 nettomaahanmuuttajaa. 2 SKENAARIOSSA (EU HIEKKALAATIKKONA)maahanmuuton ennakoidaan pysyttelevän vuoteen 30 pitkälti nykytasolla, noin 15 000 henkilössä per vuosi (netto). Pula vedestä synnyttää ilmastopakolaisuutta, mutta EU sulkee tulijoilta ulkorajansa ja sääntelee maahanmuuttoa entistä tarkemmin ja voimakkaammin. 3 SKENAARIOSSA (KEKKOSLANDIA) EU:n talous on romahtanut ja euroalue hajonnut talouden romahduksen seurauksena. Seurauksena myös suomalaiset hakevat parempaa elämää kotimaansa ulkopuolelta. Schengen -alueen purkautumisen ja hyvinvointivaltion heikentymisen vuoksi Suomen nettomaahanmuutto on keskimäärin 3000 henkilöä vuodessa, nettomuutto kääntyy ajoittain myös negatiiviseksi. 4 SKENAARIOSSA (DIGIHEIMOJEN SUOMI) digiloikka hyödyttää koko globaalia taloutta ja kansainvälisyys ja verkottuminen syvenevät. Eurooppa ja etenkin Suomi on vetovoimainen ja turvallinen elämänlaadun superalue. Suomeen muutetaan työn perässä mutta toisaalta ajasta ja paikasta riippumaton työ on vähentänyt kansainvälistä muuttoliikettä ja automaatio vienyt työtä etenkin teollisuudesta. Maahanmuutto on noin 25 000 henkilöä vuodessa. Tulevaisuuden maahanmuutto voi olla yhä enemmän ilmastopakolaisuutta Vuonna 15 Eurooppaan saapui yhteensä runsas miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Suomesta turvapaikkaa haki ennennäkemättömät 32 500 henkilöä. Pakolaiskriisin aikana Eurooppaan turvapaikan toiveessa tulleiden arvellaan kuitenkin olevan vasta jäävuoren huippu tulevaisuuden ilmastonmuutoksen aiheuttamasta pakolaisuudesta. Laajat ympäristöongelmat sekä luonnonresurssien hupeneminen ja kallistuminen tulevat lähivuosikymmeninä monien ennusteiden mukaan aiheuttamaan suuren mittaluokan pakolaisuutta ja siirtolaisuutta. Jo nyt Tyynenmeren saarivaltiot evakuoivat asukkaitaan nousevan meriveden tieltä, kehitysmaiden maaseudun asukkaat pakenevat ympäristöongelmia kaupunkeihin ja luonnonkatastrofit ajavat ihmisiä kotiseuduiltaan. Ennusteita ilmastopakolaisten lukumäärästä on tehty vähän, mutta määrän arvellaan nousevan tulevina vuosikymmeninä mahdollisesti kymmeniin, jopa satoihin miljooniin, ellei ilmastonmuutosta ei kyetä jarruttamaan. Esimerkiksi YK on ennustanut jopa 150 0 miljoonan ihmisen joutuvan siirtymään kotiseuduiltaan kuivuuden, tulvien tai äärimmäisen ilmaston takia (ks. karttakuva alla). Merenpinnan nousun suhteen suurimmassa vaarassa ovat valtamerien saarivaltiot, joiden koko olemassaoloa merenpinnan nousu uhkaa. Tällaisia ovat muun muassa Malediivit ja Tuvalu. Kuivuus on taas uhkana etenkin Afrikassa, jossa aavikoituminen uhkaa yli puolta sen maa-alasta. Ilmastonmuutoksen on myös arvioitu synnyttävän tulevaisuudessa yhteenottoja ja jopa sotia, kun taistelu elintilasta kiihtyy. Ympäristöpakolaisuuden tilastointia hankaloittaa se, että muuttoliikkeet johtuvat harvoin vain yhdestä tekijästä. Vaikka ilmastonmuutos olisi taustatekijä muuttoliikkeissä, liittyy pakolaisuuteen tai siirtolaisuuteen usein myös muita tekijöitä. Toinen haaste ympäristöpakolaisuuden tarkastelussa on, etteivät nykyiset kansainväliset sopimukset tunnista ilmastopakolaisuutta. Geneven sopimus vuodelta 1951 luokittelee pakolaisiksi henkilöt, jotka joutuvat jättämään kotimaansa etnisen alkuperän, uskonnon, kansallisuuden tai poliittisen kannan takia. Ilmastopakolaiset ovat usein maansisäisiä pakolaisia, kun taas YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n luokittelun mukaiset viralliset pakolaiset ovat kotimaansa

29 jättäneitä. Mikäli ilmastopakolaisten määrä tulevaisuudessa kasvaa ennusteiden mukaisesti, saattaa tilanne kuitenkin muuttua. Esimerkiksi Tanska on ensimmäisenä Euroopan maana jo myöntänyt oleskelulupia ilmastopakolaisille. Myös Suomessa humanitaarista suojelua voi saada myös ympäristökatastrofin perusteella. Myös Etelä- Savossa voidaan tulevaisuudessa vastaanottaa ilmastopakolaisia! KUVA: ANNA LAMMINEN 14 (HTTPS://PREZI.COM/YCR7FAQLTWZ-/YMPARISTOPAKOLAISUUS/)