SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 1.10. 12.10.2011 Ulkomaiset investoinnit puolittuivat ja pääoman vienti kasvoi syyskuussa Julkisen sektorin rooli taloudessa vahvistuu seuraavina vuosina Venäjä pohtii kotimaisen päästökauppajärjestelmän luomista Jätteidenkäsittelyä koskeva lakialoite kannustaa kierrättämiseen Venäjä mielii maailman (toiseksi) suurimmaksi vehnän viejäksi Venäjän talouden kehitys ja ennuste: 1 8/2011 1 8/2010 2011 ** 2012 ** BKT:n kasvu (vuosimuutos %) 4,0 % * 4,1 % * 4,1 % 3,7 % Reaalipalkan kasvu (muutos %) 2,3 % 5,0 % 3,6 % 5,1 % Inflaatio (kuluttajahintojen muutos %) 8,2 % 6,1 % 6,5-7 % 5-6 % Vähittäiskauppa (muutos %) 5,8 % 5,7 % 5,3 % 5,5 % Teollisuustuotanto (muutos %) 5,4 % 9,2 % 4,8 % 3,4 % Kiinteät investoinnit (muutos %) 4,1 % 2,1 % 6,0 % 7,8 % Raakaöljyn hinta (kauden keskihinta) 109 $/bll 76 $/bll 108 $/bll 100 $/bll Lähde: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Alustava arvio, Venäjän talouskehitysministeriö ** Talouskehitysministeriön ennuste vuosille 2011 2012 Vararahastojen tilanne: 1.1.2011 1.10.2011 Vararahasto (budjetin alijäämää varten) 25,4 mrd.$ 25,85 mrd.$ Hyvinvointirahasto (eläkerahastoa varten) 88,4 mrd.$ 88,69 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 479 mrd.$ 516,8 mrd.$ Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö, Venäjän keskuspankki Vuoden alussa: Viimeisin tieto: Ruplan kurssi vuoden alussa ja nyt: 1.1.2011 12.10.2011 Ruplan kurssi / EUR ja USD 40,49 RUB 42,86 RUB/EUR Lähde: Venäjän keskuspankki 30,35 RUB 31,43 RUB/USD Öljyn hinnan kehitys 2011: 1.1.2011 12.10.2011 Öljyn hinta, Brent USD /bll 94,75 USD 114,87 USD/bll Öljyn hinta, Urals USD / bll 91,35 USD 111,82 USD/bll Lähde: Interfax, Vedomosti Talouspolitiikka ja talouskehitys Pitkän aikavälin tavoitteena siirtyminen uuden talouskasvun malliin. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullina esitti 5.10. duumalle suunnitelman seuraavaa vuosikymmentä koskevan talouskehityksen suunnasta. Tavoitteena on siirtyä raaka-ainetalouteen perustuvasta mallista monipuolisempaan innovaatioihin perustuvaan kasvumalliin. Vuoteen 2020 ulottuva Venäjän innovaatiostrategia painottaa erityisesti koulutuksen ja korkean teknologian kehittämistä. Muita keskeisiä tavoitteita ovat investointiilmapiirin parantaminen, pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen ja julkisen hallinnon tehostaminen. Ministeri Nabiullina totesi, että uuteen malliin siirtyminen vie aikaa. Siirtymäaikana talouskasvu on edelleen riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä kuten raaka-aineiden markkinahinnoista. Ensimmäisen vuosipuoliskon talouskasvua vauhditti kotimaisen kulutuksen kasvu. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3,7 prosenttia. Kasvu on edellisvuosien tapaan kulutusvetoista: yksityinen kulutus kattoi 50 % bruttokansantuotteen kulutuksesta ja kasvoi edellisvuodesta peräti 6,6 %. Investointien osuus kasvoi vain 2,7 % ja julkisen sektorin kulutus 0,5 %. Bruttokansantuotteen kasvua vauhdittivat osittain myös varastojen täydennysostot. Kaksi kolmasosaa kuluttajista uskoo oman taloudellisen tilanteensa pysyvän ennallaan. Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisen kyselyn mukaan venäläisten kuluttajien odotukset eivät ole viimeisten kolmen kuukauden aikana juurikaan muuttuneet. Suurin osa kuluttajista (yli 60 prosenttia) ei odota oman taloudellisen tilanteensa muuttuvan merkittävästi seuraavan vuoden aikana, 13 prosentin
2 mielestä tilanne on paranemassa, ja 16 prosenttia odottaa sen heikkenevän. Kysely osoittaa, että Euroopan maiden velkakriisi ei ainakaan toistaiseksi ole merkittävästi vaikuttanut kulutusluottamukseen. Ostopäälliköiden indeksi PMI ennakoi tuotannon kasvun hidastumista. HSBC:n julkaisema kuukausittainen tuotannollisen sektorin PMI perustuu yritysten omaan arvioon suhdannetilanteesta mitattuna viidellä eri mittarilla (tilausten määrä, tuotantomäärä, työllisyys, toimitusajat ja varaston taso). PMI-mittari putosi jo elokuussa alle 50:n, mikä indikoi tuotannon kasvun pysähtymistä. Myöskään syyskuussa tilanne ei ole muuttunut. Tämän vuoden alussa PMI indikoi vielä tuotannon kasvua, ensimmäisen neljänneksen PMI oli vajaat 55. Moody s varoittaa riskien lisääntymisestä pankkisektorilla. Luottoluokittaja Moody s varoittaa tuoreessa raportissaan, että myös venäläisten pankkien riskiluokitus voi laskea, jos Euroopan velkakriisi laajenee. Moody s on viime aikoina laskenut monien eurooppalaisten pankkien luottoluokitusta. Laitoksen kriisiskenaarion mukaan myös venäläisten pankkien pääomat voivat merkittävästi heiketä Euroopan pankkikriisin seurauksena. Venäjän keskuspankki kommentoi, että luottoluokittajan piirtämä kriisiskenaario ei ole kovin todennäköinen, mutta suunnittelee uutta pankkien stressitestiä loka marraskuussa. Ruplan kurssi palasi vuoden 2009 tasolle. Ruplan kurssi heikkeni elo- ja syyskuussa merkittävästi: nimellisesti noin 10 % suhteessa euroon ja 15 % suhteessa dollariin. Keväällä ruplan kurssi vielä vahvistui, joten kokonaismuutos vuoden alusta on pienempi. Keskuspankki käytti syyskuussa ruplan tukiostoihin ennätykselliset 9 miljardia dollaria. Keskuspankin johto arveli, että lokakuussa tukiostoja vähennetään, jos valuuttamarkkinat odotetusti rauhoittuvat syyskuun rajun kurssikorjauksen jälkeen. Pääoman vienti lisääntyi syyskuussa. Pääomasiirrot ulkomaille kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä 18,7 miljardiin dollariin. Pelkästään syyskuun aikana vietiin 13 miljardia dollaria. Vuoden alusta pääomaa on viety jo 50 miljardin dollarin arvosta. Kasvaneet riskit velkamarkkinoilla ja huoli mahdollisesta uudesta pankkikriisistä ovat lisänneet venäläisten pankkien ja yritysten valuuttaostoja. Samalla yritykset ovat lyhentäneet myös valuuttalainojaan. Yritysten ulkomaanvelka oli syyskuun lopulla 317 miljardia dollaria. Kolme kuukautta aikaisemmin ulkomaisen velan määrä oli 332 miljardia dollaria. Kokonaisuutena venäläisillä yrityksillä on kuitenkin enemmän ulkomaanvelkaa kuin vuosi sitten. Ulkomaanvelka: 1.1.2011 1.4.2011 1.7.2011 1.10.2011 Valtion ulkomaanvelka, mrd. USD 32,2 32,8 32,6 31,2 Pankkisektorin ulkomaanvelka, mrd. USD 144 149 159 157 Yritysten ulkomaanvelka, mrd. USD 298 313 332 317 Lähde: Venäjän keskuspankki Ulkomaiset investoinnit Venäjälle puolittuivat kolmannella neljänneksellä. Ulkomaisten investointien arvo oli vain viisi miljardia dollaria, mikä oli puolet vähemmän kuin toisella neljänneksellä. Edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna investoinnit vähenivät 18 %. Kumulatiivisesti Venäjälle on kuitenkin vuoden alusta kertynyt ulkomaisia investointeja 28,3 miljardin dollarin arvosta, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna. Syyskuussa inflaatio oli nolla prosenttia. Kuluttajahinnat pysyivät muuttumattomina eli inflaatiota ei ollut. Viime vuoteen verrattuna vuosimuutos oli syyskuussa 7,2 %, kun elokuussa se oli vielä 8,2 %. Inflaatio on hidastunut nopeasti viimekeväisen elintarvikkeiden hintapiikin jälkeen. Tämän vuoden sadosta odotetaan hyvää, joten hinnat eivät ole enää nousseet, vaan jopa laskeneet. Esimerkiksi vilja, peruna ja erityisesti hedelmät ja vihannekset ovat elo syyskuussa halventuneet. Keskuspankki arvelee, että vuositasolla inflaatio voisi olla noin 7 prosenttia.
3 Henkilöautojen myynti on kasvanut ennätyksellisesti, osittain valtion tuella. Henkilöautojen myynti kasvoi Association of European Businesses-liiton mukaan ensimmäisen puolen vuoden aikana ennätykselliset 56 % edellisvuodesta. Elo-syyskuussa kasvuvauhti hiljeni, mutta kasvua oli silti edellisvuodesta 32 % elokuussa ja 26 % syyskuussa. Henkilöautojen myyntiä vauhditti alkuvuonna valtion romuauto-ohjelma: ostaja sai valtion tukea vaihtaessaan yli 10 vuotta vanhan auton uuteen kotimaiseen. Valtio tukee autokauppaa myös korkotuilla. Ainakin tämän vuoden loppuun autoluotoille myönnetään noin viiden prosenttiyksikön korkotukea. Henkilöautojen myynnin uskotaan kasvavan hyvin valtion tukiohjelmien päättymisestä huolimatta, mutta vauhdin odotetaan hiljenevän. Ensi vuoden kasvu olisi AEB:n ennusteen mukaan 15 20 %. Kuorma-autotuotanto palaa kriisiä edeltävälle tasolle. Tilastokeskuksen mukaan kuorma-autojen tuotanto kasvoi tammi elokuussa peräti 47 % edellisvuoteen verrattuna. Uusia kuorma-autoja tuotettiin yhteensä 128 000 (ml. raskaat ja kevyet kuorma-autot). Tämä ylittää koko edellisvuoden tuotantomäärän, joka oli 100 000 kpl. Ennen kriisiä kuorma-autotuotanto oli kuitenkin yli 250 000 kpl vuodessa. Kuluvan vuoden tuotanto voisi nousta vuoden 2008 tasolle. Myyntitilastoja johtavat kotimaiset halvemmat merkit. Ulkomaisten valmistajien markkinaosuus on toistaiseksi ollut suhteellisen pieni. Kotimaista tuotantoa suojellaan 25 prosentin tuontitulleilla (ennen kriisiä tulli oli 10 %). Varastoinvestoinnit nousussa, mutta suurkaupungeissa edelleen pulaa varastotilasta. Varastoihin investoitiin tammi kesäkuussa 200 miljoonaa dollaria eli lähes 10 kertaa vuoden takaista enemmän, kertoo Jones Land LaSalle. Moskovassa kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti, ja useita uusia varastohankkeita on meneillään esim. Himkissä ja Domodedovossa. Varastotilojen puute on nostanut Moskovan hintoja noin 20 % edellisvuodesta. Moskovassa on jo Euroopan 5. kalleimmat varastotilavuokrat. Julkinen talous Julkisen sektorin rooli taloudessa vahvistuu seuraavina vuosina. Talouskehitysministeriön mukaan julkisella taloudella tulee olemaan merkittävä rooli talouskasvun ylläpitämisessä seuraavien kolmen vuoden aikana. Ministeriö esittää, että julkisen sektorin projektit voisivat kattaa melkein puolet seuraavien vuosien (2012 2014) bruttokansantuotteen kasvusta. Tämä voisi toteutua, jos kaikki nyt suunnitteilla olevat kehitysprojektit toteutuvat. Näitä ovat mm. lentokone- ja avaruusteollisuuden kehitysohjelmat, ydinenergian tieteen ja teollisuuden kehitysohjelmat, armeijan uusvarusteluohjelma ja tieverkoston laajentamisohjelma. Tammi syyskuun budjetti reilusti ylijäämäinen. Venäjän federaation budjetti oli tammi syyskuun toteutuneen kassavirran perusteella ylijäämäinen. Kumulatiivisesti mitattuna federaation budjettimenoista oli toteutunut vain 64 % verrattuna hyväksyttyyn vuosibudjettiin. Tuloja oli kertynyt 74 % vuosibudjetin oletuksesta. Tulot ovat ylittäneet odotukset ensisijaisesti korkeamman öljynhinnan ansiosta. Tammi syyskuun ajalta tuloja oli kertynyt jo 8,2 biljoonaa ruplaa eli yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä. Toteutuneita menoja oli 7,2 biljoonaa ruplaa, mikä oli vähemmän kuin viime vuonna. Viime vuoden toteutuma oli 10,1 biljoonaa ruplaa (12 kk). Tämän vuoden toteutuma riippuu pitkälti siitä, miten paljon käyttämättömistä määrärahoista käytetään vuoden viimeisinä kuukausina. Budjetin stressitesti: mitä tapahtuu julkiselle taloudelle, jos öljyn hinta painuu vuoden 2009 tasolle? Finanssiministeriö laskee, että jos öljyn keskihinta putoaisi ensi vuonna 61 dollariin barrelilta, joka oli vuoden 2009 markkinoiden keskihinta, budjetin alijäämä olisi ensi vuonna 4,2 5,2 prosenttia bkt:sta. Hallituksen hyväksymän budjettisuunnitelman mukaan ensi vuoden alijäämä olisi vain 1,5 %, mutta sen oletuksena on 100 dollarin öljynhinta. Finanssiministeriö ehdottaa, että hallituksella pitäisi olla valmis suunnitelma, miten julkisen sektorin rahoitus järjestetään, jos kriisiskenaario toteutuu. Lähes kaikki ministerit siirtyneet pois valtionyhtiöiden hallituksista. Näin miltei kaikki virassa olevat ministerit ovat toteuttaneet presidentin viimekeväisen määräyksen. Poikkeuksia on kuitenkin hyväksytty. Varapääministeri Zubkov jatkaa Gazpromin hallituksessa, viestintäministeri Štšegolev Rostelekomin hallituksessa ja presidentinhallinnon päällikkö Naryshkin Sovkomflotin hallituksessa. Poikkeuksia on selitetty sillä, että tietyt yhtiöt ovat strategisesti liian tärkeitä, ja niiden hallituksessa on oltava ministeritason edustaja. Ministereiden poistamista hallituksista perusteltiin keväällä sillä, että valtion rooli omistajana pitää erottaa valtion roolista alan säätelijänä.
4 Energia Turkki yhtyy Gazpromin hintapolitiikan arvostelijoihin. Kaasumonopolin toiseksi suurin vientiasiakas Turkki vaatii yhtiötä alentamaan kaasunhintaa. Hinta on Turkin mukaan noussut viimeisten 2,5 vuoden aikana 39 prosenttia. Ellei kaasunhinta laske riittävästi, Turkki uhkaa lopettaa 6 miljardin kuutiometrin suuruisen sopimuksen valtiollisen Botas-yhtiön ja Gazpromin välillä. Gazprom on kommentoinut, että hinnoittelu on kaikille sama (paitsi tulliliiton jäsenmaille, joiden kanssa on sovittu alemmasta hinnasta). Gazprom neuvottelee seuraavien vuosien kaasunhinnasta myös useimpien eurooppalaisten yhtiöiden kanssa. Ne ovat vaativat Gazpromia laskemaan hintaa pitkissä sopimuksissa. Ostajat ovat ehdottaneet, että hinta sidottaisiin kaasun spot-hintaan. Tällä hetkellä Gazpromin vientihinta on ensisijaisesti sidoksissa öljyn markkinahintaan. Ranskalainen Total mukaan Jamalin nestekaasuhankkeisiin. Venäläisyhtiö Novatek on myynyt 20 prosentin osuuden nestekaasuyhtiö Jamal SPG:n osakkeista ranskalaiselle Totalille. Ranskalaisyhtiö on maaliskuusta lähtien ollut Novatekin strateginen kumppani nestekaasun valmistuksessa. Rahoituksen lisäksi Total tuo hankkeisiin teknologiaosaamista. Rosneftille ja Gazpromille uusia yhteistyöhankkeita Venezuelassa. Varapääministeri Setšinin vierailu Venezuelaan poiki yhteistyötä myös energiasektorilla. Rosneft ryhtyy uuden sopimuksen puitteissa yhteistyöhön Venezuelan valtionyhtiö PVDSA:n kanssa raskasöljyhankkeessa Orinoko-joella. Gazprom puolestaan allekirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan ja jatkaa neuvotteluja kaasuhankkeesta Venezuelanlahdella. Asiantuntijat pitävät hankkeita lupaavina, mutta näkevät niissä suuria poliittisia riskejä. Gazpromille myönnettiin puoli biljoonaa ruplaa lisärahoitusta investointeihin. Valtionyhtiö Gazpromin hallitus hyväksyi syyskuun lopulla yhtiön uuden investointibudjetin. Sillä nostettiin kuluvan vuoden investointibudjettia noin 500 miljardilla ruplalla. Lisäinvestoinnit Gazprom käyttää eri hankkeisiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Uuden budjetin mukaan investointien arvo nousee tänä vuonna 1277 miljardiin ruplaan, joka nykykurssilla vastaa noin 30 miljardia euroa. Edellisvuonna Gazprom käytti investointeihin 905 miljardia ruplaa (21 miljardia euroa). Gazprom on valtionyhtiöistä merkittävin investoija. Investointien läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta on kuitenkin arvosteltu julkisuudessa. Öljytuotteiden vientitullit muuttuivat lokakuun alusta. Pitkään valmisteltu öljytullien muutos astui voimaan lokakuun alusta. Kevyiden polttoaineiden vientitullia alennettiin ja raskaan polttoöljyn vientitullia korotettiin. Molempien vientitullit ovat lokakuun alusta 66 % raakaöljyn vientitullista. Muutoksella pyritään tukemaan öljytuotteiden jalostustoimintaa. Myös raakaöljyn vientitullia alennettiin. Aikaisemmin se oli 65 % yli marginaalihinnan, nyt se on 60 %. Marginaalihinta pysyi 25 dollarissa, ainakin toistaiseksi. Laajempi öljysektorin verotuksen uudistus on ollut suunnitteilla pitkään, mutta jatkuvasti siirtynyt. Uusien investointien tukemiseksi on ehdotettu siirtymistä pois valmisteveron ja vientiveron mallista tuloihin perustuvaan verotukseen. Toistaiseksi on tyydytty poikkeusmenettelyihin eikä kokonaisratkaisuun. Ympäristö Venäjä pohtii kotimaisen päästökauppajärjestelmän luomista ja vastustaa EU:n päästökauppaa. Talouskehitysministeriö on keskikokoisia yrityksiä edustavan Delovaja Rossija -liiton aloitteesta perustanut työryhmän käsittelemään mahdollista kotimaista päästökauppaa. Taustalla on Venäjän huoli siitä, että tulevaisuudessa sen vientituotteet voivat kohdata erityisesti EU:n markkinoilla ympäristöperusteisia (kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvia) kaupanesteitä. Jos päästökauppajärjestelmä syntyy, sääntely tulee koskemaan hiilidioksidia ja metaania. Liikenneministeriö puolestaan haluaa kieltää lailla venäläisten lentoyhtiöiden osallistumisen EU:n lentoliikenteen päästökauppajärjestelmään (ETS). On laskettu, että venäläisille yhtiöille uudesta järjestelmästä koituu 20 25 miljoonan dollarin lasku. Asiasta keskustellaan EU:n ja Venäjän välisessä lentoliikenteen huippukokouksessa Pietarissa. Moskovan ympäristönsuojeluohjelma uuteen tarkasteluun. Vuosille 2012 2016 laadittu ohjelma herätti niin suurta kritiikkiä ympäristöjärjestöissä, että pormestari Sobjanin palautti sen valmisteluun. Greenpeace on vastustanut jätteidenpolttolaitosten rakentamista pitäen niitä terveydelle vahingollisina. (Jo aiemmin
5 vuonna 2008 kaupunki joutui perääntymään aikeesta rakentaa kuusi uutta laitosta olemassaolevien kolmen rinnalle.) WWF vaatii, että ohjelmaan on kirjattava siirtyminen ympäristöystävällisiin Euro-4 - ja Euro-5 - polttoaineisiin liikenteessä. Bellona haluaa ohjelmaan säteilyturvallisuutta koskevan osion. Arvostelijoita pöyristyttivät myös ohjelman kustannukset (4,4 mrd. euroa), joista ilmansaasteongelman ratkaisuun oli suunnattu vain 0,04 %. Ohjelman tarkistettu versio julkistetaan vuodenvaihteen jälkeen. Jätteidenkäsittelyä koskeva lakialoite kannustaa kierrättämiseen. Lakialoitteen tavoitteena on ohjata taloudellisten kannustimien avulla kuluttajien tuottaman jätteen vähentämiseen, jätteenkäsittelyteollisuuden kehittämiseen ja jätehuollon ympäristöhaittojen vähentämiseen. Uusi laki mm. siirtäisi vastuun tuotteen kierrättämisestä tai muusta käytön jälkeisestä käsittelystä valmistajalle tai maahantuojalle. Monikertakäyttöisten pakkausten valmistajille ja myyjille esitetään mm. velvollisuutta ottaa käytetty pakkaus takaisin ja palauttaa siitä maksettu pantti. Tällä hetkellä Venäjällä ei ole kierrätyspakkoa. Teollisuus- ja kulutusjätteiden kierrättämistä koskeva lakialoite oli duuman ensimmäisessä käsittelyssä 7.10. Asiantuntijat arvioivat, että laki hyväksytään vielä tämän vuoden puolella, mutta sen toteutus vaatinee useamman vuoden siirtymäajan. Arktisen alueen ympäristönpuhdistustalkoot alkavat. Venäjän luonnonvaraministeriö on myöntänyt noin 620 miljoonaa dollaria ympäristönpuhdistushankkeeseen, jota ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Frans Joosefin maalla, Baikal-järvellä ja Wrangelin saarella. Hanke jatkuu vuoteen 2020 asti. Sen kohteena on yhteensä 194 vakavasti saastunutta aluetta. Metsä- ja maatalous Novgorodin alueelle aiotaan rakentaa pellettitehdas. Moskovalainen holding-yhtiö Russkie lesnye pellety aloittaa rakentamisen Starorusskin piiriin ensi keväänä, ja tehtaan on määrä käynnistyä syksyllä 2012. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 70 000 tonnia vuodessa. Tuotanto käyttää arviolta 200 000 kuutiometriä heikkolaatuista puuta. Tehdas työllistää noin 50 henkeä. Lisäksi yhtiö aikoo perustaa puunhankintaan tytäryhtiön, joka puolestaan työllistäisi satakunta henkeä. Itä-Siperian ja Kaukoidän eteläosissa on julistettu hätätiloja metsäpalojen vuoksi. Zabaikaljen alueella hätätila julistettiin 3. lokakuuta. Irkutskin alueella Bratskin kaupungin ja piirin alueelle julistettiin hätätila jo 19. syyskuuta alueella syttyneiden metsäpalojen vuoksi, joita ei kahden viikon aikana ollut saatu hallintaan. Suuria metsäpaloja on ollut myös Burjatian tasavallan ja Amurin alueella. Tärkeimpiä syitä tulipaloihin ovat olleet kulotus, hakkuutähteiden poltto hakkuualoilla, hylätyt nuotiot ja joissakin tapauksissa myös tuhopoltot. Luoteis-Venäjällä metsää paloi normaalia enemmän. Luoteis-Venäjän federaatiopiirin metsäosaston johtajan Andrei Karpilovitšin mukaan metsää paloi tänä palokautena 120 000 hehtaarin alalla (41 000 ha/2010). Metsäpaloja oli vajaa 2 400 kappaletta (2 200 kpl/2010) ja niistä lähes 140 oli suuria yli 200 hehtaarin paloja. Suurimmat paloalat olivat Arkangelin alueella sekä Komin ja Karjalan tasavallan alueilla. Taloudellisia menetyksiä vähensi se, että osa paloista oli turvemailla. Leningradin alueella metsäpaloala oli vain reilut 100 hehtaaria. Suurempi murhe olivat elokuun 2010 myrskytuhot. Myrskyt riehuivat 46 000 hehtaarin alueella, ja niissä vaurioitui yli 6 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tuhojen jäljet on suunniteltu korjattavan vuoteen 2014 mennessä. Asetusta Venäjän metsätalousvirastosta muutettiin vastaamaan metsälakia. Venäjän hallitus on päätöksellään 30.9.2011 nro 804 muuttanut asetusta metsätalousvirastosta vastaamaan joulukuun lopussa metsälakiin tehtyjä muutoksia. Päätöksen mukaan metsätalousvirastolla on oikeus vahvistaa normatiivisoikeudelliset asiakirjat siementuotannon kohteiden perustamiseksi ja metsäkasvien taimien kasvattamiseksi. Virastolla on myös oikeus luokitella metsien paloriski. Lisäksi viraston ja sen alaosastojen henkilökunnalla on oikeus metsäpalovaaran vuoksi rajoittaa kansalaisten oleskelua metsissä ja estää ajoneuvojen pääsy sinne. Venäjä mielii maailman (toiseksi) suurimmaksi vehnän viejäksi. Tämän vuoden kokonaisviljasadon oletetaan kasvavan 95 miljoonaan tonniin, mikä olisi kolmanneksi suurin viljasato 2000-luvulla (2008 108 miljoonaa tonnia, 2009 101 miljoonaa tonnia). Tämä vuoden viljasadosta 60 miljoonaa tonnia on vehnää.
6 Kun vielä huomioidaan varastoissa olevat 6,5 miljoonan tonnin viljavarat, niin viljavienti voi kasvaa tänä satokautena 23 miljoonaan tonniin. Lokakuun puoliväliin mennessä viljaa oli viety jo 11 miljoonaa tonnia. Venäjä voisi seuraavina vuosina nousta taas maailman suurimpien vehnän viejien kerhoon. Vuonna 2009 Venäjä oli maailman kolmanneksi suurin vehnän viejä heti Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeen. Venäjän maataloustuotanto kasvaa tänä vuonna yli 10 %. Edellisvuoden tuotannon supistuksen jälkeen maataloustuotanto kasvaa tänä vuonna arviolta 10 12 %. Sianlihan tuotanto kasvoi tammi syyskuussa 9 % ja siipikarjanlihan 10 % edellisvuodesta. Viljan ja vihannesten osalta kasvua edellisvuodesta on vielä enemmän, koska viime vuonna tuotantoa rajoitti kuiva ja kuuma kesä. Sokerijuurikasta on korjattu jo 40 miljoonaa tonnia (+45 % edellisvuodesta), auringonkukan siemeniä 8 miljoonaa (+34 %), soijaa 1,5 miljoonaa ja rapsia 1,1 miljoonaa tonnia (+77 %). Paremman sadon takia Venäjä aikoo kasvattaa sokerin ja auringonkukkaöljyn vientiä. Maataloustuotanto kasvaa myös Leningradin alueella. Alueen maataloustuotanto kasvoi tammielokuussa 9 % edellisvuoteen verrattuna. Naudan- ja siipikarjanlihan tuotanto kasvoi 17 %, maidon ja maitotuotteiden 1 % ja kananmunien 11 %. Leningradin alueen budjetista on myönnetty maa- ja kalatalouden tukemiseen 59 miljoonaa euroa, joka on 1,5 kertaa enemmän kuin viime vuonna. Jopa puolet maitotuotteista on korvikkeita. Maidontuottajajärjestö Sojuzmolokon tekemän maitotuotteiden laatututkimuksen mukaan monet maidontuottajat rikkovat maitotuotteiden teknisiä säännöksiä ja korvaavat tuotteissaan maitorasvoja kasvisrasvoilla tuotantokustannusten alentamiseksi. Tutkimuksen mukaan yli 30 % voin, yli 50 % sokeroidun maitotiivisteen, yli 50 % smetanan ja yli 20 % sulatejuustojen näytteistä oli väärennettyjä korvikkeita. Sojuzmolokon hallituksen puheenjohtajan Andrei Danilenkon mukaan maitotuotteiden myynti on laskenut Venäjällä rajusti laadunvalvonnan puutteen vuoksi. Sääntely Nikkelin ja kuparin vientitullit muuttuvat markkinahinnan mukaisiksi ja progressiivisiksi. Nikkelin tullitariffi sidotaan 5.12.2011 lähtien nikkelin markkinahintaan. Jos hinta pysyy alle 12 000 dollarin, tullia ei makseta, mutta yli 12 000 dollarin hinnasta tulli on progressiivisesti 5 %, 15 % tai maksimissaan 30 %. Kuparin hinta on jo aikaisemmalla päätöksellä sidottu markkinahintaan. Kuparin perustulli on 10 %; sitä maksetaan yli 6000 dollarin hinnasta, mutta yli 8000 dollarin hinnasta maksetaan 30 %. Nikkelin hinta on viime aikoina tullut alas ja kolmannen neljänneksen keskihinta oli 20 000 dollaria tonnilta, kuparin keskihinta oli kolmannella neljänneksellä 8 900 dollaria, mutta on sen jälkeen laskenut. Telekommunikaatioyhtiöille luvassa tiukempia lokalisaatiovaatimuksia. Talouskehitysministeriö ja teollisuus- ja kauppaministeriö ovat yhteistyössä valmistelleet telekommunikaatioalan yrityksille uudet paikallisen tuotannon eli lokalisaation vaatimukset eli kotimaisen tuottajan statuksen määrittelyt. Kotimaisen tuottajan status on vaatimuksena esim. julkisten hankintojen tilauksissa. Ministeriöt julkaisivat jo viime vuoden lopulla ensimmäisen version lokalisaatiovaatimuksista pääministeri Putinin käskystä, mutta se peruttiin keväällä. Elokuussa valmistui uusi tarkennettu määräys, joka astunee voimaan vielä tämän vuoden lopulla. Sen mukaan 50 % yritysten omistuksesta ja ainakin 50 % tuotannon tekijöistä (sekä komponenteista että työpanoksesta) pitää olla paikallisia eli venäläisiä. Tietyille tuotteille paikallisten komponenttien ja työpanosten osuuden pitää olla peräti 70 %. Ulkomaiset yhtiöt pakotetaan näin yhteistyöhön venäläisten yhtiöiden kanssa. Maanhankinnan lupamenettelyjä pyritään yksinkertaistamaan. Maanhankinta investointihankkeiden tarpeisiin on Venäjällä hankalaa ja kestää kauan, sillä maan luokittelussa on käytössä kaksi päällekkäistä järjestelmää. Kukin tontti kuuluu johonkin seitsemästä kategoriasta ja niiden alalajeista sekä samanaikaisesti johonkin aluevyöhykkeeseen. Siksi myös luvitus on kaksivaiheinen: ensin federaation tai alueen tasolla, sen jälkeen kunnallistasolla. Talouskehitysministeriö on vienyt hallituksen harkittavaksi lakiluonnoksen, joka rajaisi kategorioiden määrän kolmeen: luonnonsuojelualueet, metsämaa ja vesialueet. Muu maa jakautuisi 13 aluevyöhykkeeseen (asuinkäyttö, teollisuus, maatalous, virkistys, liikenne, energia jne.) Monia muitakin maankäyttöön liittyviä lakiuudistuksia on duuman käsittelyssä. Venäjän maa-alueesta 70 % on metsämaata, 17 % maatalousmaata ja 1 % asutuskeskusten aluetta.