Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016
Vankeus vaikuttaa vangin koko perheeseen
Arviointikeskuksen rooli ja vanhemmuuden arviointi osana rangaistusajan suunnitelmaa Arviointikeskuksen työn tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan säätelemällä rangaistusajan suunnitelmallisuutta ja täytäntöönpanon turvallisuutta Pyritään rikoksesta tuomittujen elämänhallinnan lisäämiseen ja uusimisriskin vähentämiseen Sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä asemassa laadittaessa riski- ja tarvearviota sekä rangaistusajan suunnitelmaa ja vanhemmuus niiden olennainen osaalue
Lapsi ja perhetyön linjaukset Rikosseuraamuslaitoksella on merkittävä rooli tuomitun perhesuhteiden ylläpidossa ja tukemisessa. Hyvien perhesuhteiden ylläpito tukee Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteiden toteuttamista. Toisaalta perhesuhteet voivat olla tuhoisat esim. psyykkisen ja fyysisen väkivallan seurauksena, jolloin Rikosseuraamuslaitoksella on mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan niihin ja näin pyrkiä estämään tällaisten suhteiden aiheuttamat huomattavat ongelmat (Rikosseuraamuslaitos 2013) Rangaistuksen täytäntöönpanon muututtua entistä avoimempaan suuntaan, on edellämainitun sisällyttäminen myös rangaistusajan suunnitelmaan aiempaa helpompaa
Riski- ja tarvearviointi: riskien, tarpeiden ja vahvuuksien kartoitus Nykyiset rikokset / ARAT Rikostilanteen arviointi Asuminen/arkiselviytyminen Tulot ja talous Koulutus ja työllisyys Sosiaaliset sidokset Alkoholin käyttö Huumausaineiden käyttö Ajattelu ja käyttäytyminen Asenteet
Sosiaaliset sidokset riski- ja tarvearviossa Nykyinen suhde läheisiin ja perheenjäseniin (ei puolisoon) Nykyinen suhde puolisoon/kumppaniin Lähisuhdeväkivalta, tekijä? Lähisuhdeväkivalta, uhri? Vanhemmuuden taidot ja vanhemman rooli suhteessa lapsiin Rikollista käyttäytymistä vahvistava kaveripiiri ja elämäntapa sekä rikollisen toiminnan osuus ajankäytöstä Manipuloiva ja hyväksikäyttävä elämäntyyli Riskihakuinen käyttäytyminen ja elämäntavan piittaamattomuus Ihmissuhteissa alistuva ja helposti hyväksikäytettävä
RNR-teorian (Risk-Need-Resposivity) ylikorostuneisuus? Hyvän elämisen malli (Good Lives Model, GLM) Kriminologiset teoriat ovat perinteisesti etsineet negatiivisia, rikollista käyttäytymistä selittäviä tekijöitä Positiivisen kriminologian mahdollisuudet / desistanssi Restoratiivinen ajattelu Vanhan koulun lähestymistavat, positiiviset elementit Jako luonnolliseen itseparantumiseen ja institutionaaliseen hoitoon keinotekoinen
Riskiparadigman yliotetta syytä varoa arvioinnissa / vanhemmuuden arvioinnissa Kun ensimmäistä kertaa tulin vankilaan, psykologi oli siellä, jos halusit keskustella ongelmistasi. Hän ei ollut siellä kirjoittamassa arviointiraporttia, hän ei ollut siellä tuomitsemassa sinua, hän ei ollut siellä...manipuloimassa sinua, hän oli siellä auttamassa jos apua tarvitsit. Nyt sitä asennetta ei enää ole...sinun kiinnostuksesi, sinun tarpeesi ovat paljolti listan viimeisenä...siksi moniin psykologeihin suhtaudutaan vain epäluulolla. Pitkäaikaisvangin kuvaus ( lainaus: Maruna 2011, Matti Laine Haaste lehdessä 3/2011, Positiivista kriminologiaa)
Tiedonkeruu Vangin/tuomitun haastattelut Oikeudenkäyntipöytäkirjat, mielentilatutkimus lausunto Vati / Tyyne -tiedot VTJ, rikosrekisteri Yhteistyö vankilan henkilökunnan kanssa, esim. Sosiaalityöntekijä, vankisairaalan hoitohenkilöstö Vangin / tuomitun perhe / omaiset Kotikunnan sosiaalitoimi, lastensuojelu ym.
Naisvankien vanhemmuuden ongelmia Usein ylisukupolvisuus; omat vaikeat kasvu/kasvatuskokemukset Perheen/parisuhteen ongelmat, lähisuhdeväkivallan uhri ja/tai tekijä Syyllisyyttä, häpeää Usein ajatellaan naisen ja äidin vankeuden olevan lapselle tuhoisampaa kuin isän, koska äiti edelleen on useammin lapsen pääasiallinen huoltaja
Vangin vanhemmuuden roolista Päätös naisen vankeusrangaistuksesta koskettaa myös hänen lastaan, sillä se vaikuttaa olennaisesti lapsen elämään ja hyvinvointiin. Lapsella on oikeus tietää vanhemman olinpaikka ja vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata vanhempiaan säännöllisesti. Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten on tuettava tuomitun vanhemmuutta, jos se on lapsen edun mukaista. Vangin alaikäisten lasten ja niiden lasten, joiden huollosta vanki on vastannut, selvitetään viimeistään vangin tullessa vankilaan. Yhteydenpitoa tuetaan: tapaamiset, puhelut, kirjeet, poistumisluvat, perheleirit. Naisista monilla on kokemus siitä, että heidät on lapsena hylätty tai että he itse ovat syyllistyneet omien lastensa heitteillejättöön (päihdeongelmat ym.) toiset ovat itse ymmärtäneet, että lasten on parempi elää sijaiskodissa, osa on menettänyt lapset vastoin tahtoaan. Osalla naisista on kokemus siitä, että omat vanhemmat ovat olleet vankilassa. Voi olla äärimmäisen vaikeaa kokea olevansa hyvä äiti, jos itse suorittaa rangaistusta.
Vanhemmuuteen liittyvät seikat väkivaltariskin arvionnissa (HCR-20, FAM) Arvioitaessa naisten riskiä syyllistyä vakavaan väkivaltaan on havaittu olevan merkitystä myös mm. seuraavilla erityisillä muuttujilla miesten ja naisten yhteisten muuttujien lisäksi: Traumaattiset kokemukset Uhrikokemukset / trauma a) lapsuudessa b) lapsuuden jälkeen Epäsuotuisat kasvatuskokemukset Raskaus nuorella iällä Vanhemmuuden ongelmat Ongelmia lastenhoitovelvollisuuksien täyttämisessä Ongelmallinen parisuhde
Vankivanhemman sijoittaminen perheosastolle yhdessä lapsen kanssa Perheosastolle sijoittaminen on keskitetty valtakunnallisesti LSRA/Arken Hämeenlinnan yksikköön. Perheosasto on lastensuojeluyksikkö vankilan sisällä. Siellä on mahdollista suorittaa vankeusrangaistus yhdessä alle 3-vuotiaan lapsen kanssa. Sijoituspäätös on tehtävä viimeistään ennen kuin lapsi on täyttänyt 2 vuotta. Toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen perhetyö ry, ja osaston henkilöstö on yhdistyksen työntekijöitä. Toimintaa valvoo THL. Perheosasto jakautuu kahteen eri vankilaan, ja se kumpaan vankilaan vanki joutuu, määräytyy statuksen mukaan; Vanajan vankilaan sijoitetaan vankeusvangit ja Hämeenlinnan vankilaan tutkintavankivanhemmat lapsineen.
Vankivanhemman sijoittaminen perheosastolle lapsen kanssa, prosessi 1. Tieto vankilaan tulevasta vanhemmasta, joka haluaa lapsen mukaan vankilaan tai raskaana oleva äiti vankilassa. 2. Arviointikeskuksen työntekijä alkaa kartoittaa tilannetta. 4. Lastensuojelun sijoittamispäätös tulee olla voimassa sijoituspäivänä. Vankeusrangaistuksen alkamisajankohdan määrittää arviointikeskus. 3. Arke ottaa yhteyttä kotikunnan lastensuojeluun ja antaa lausunnon mahdollisuudesta sijoittaa vanki perheosastolle. Samalla Arke pyytää kotikunnan lastensuojelua arvioimaan onko sijoitus lapsen edun mukaista / tekemään päätöksen sijoituksesta avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna.(lsl 13a, Lsl 37 )
Perhe vankeinhoidon arviointikäytäntöjen ja moraalisen järkeilyn kohteena Enroosin (2012) tutkimuksen mukaan arviointia tekevien työntekijöiden puhe vangin perheestä jakaantui puheeseen tavanomaisista ja kiistanalaisista perhesuhteista. Vankilaympäristössä ei ole aina itsestäänselvää ajatella, että kaikkia perhesuhteita tulisi ylläpitää. Kiistanalaisiksi koettiin esim. tilanteet, joissa rikos on voinut kohdistua perheenjäseneen, perheenjäsenten välillä on uhkailua ja väkivaltaa, on tietoa lasten laiminlyönneistä, joku perheenjäsen on myötävaikuttanut rikolliseen käyttäytymiseen tai myös puoliso on vankilassa. Arviointia tekevillä työntekijöillä on erilaisia toimintatapoja näissä tilanteissa, jotka Enroos tutkimuksessaan (2012) on kiteyttänyt seuraavasti: tasapainottelu, organisaation vastuun kirkastaminen sekä perhesuhteiden rajaaminen ja tukeminen.
Arviointia ja moraalista järkeilyä Enroosin tutkimuksen (2012) johtopäätöksiä koskien perhesuhteiden arviointia: Arvioinnissa työntekijät tasapainoilevat ristiriitaisten perhesuhteiden keskellä ja niiden ylläpitämistä ja rajoittamista koskevien päätösten välillä. Vankeihhoidon arviointityössä perhesuhteista puhutaan työssä kohdattujen moninaisten ja erityisten tilanteiden kautta. Institutionaalinen arviointi ja perhesuhteiden määrittely ei standardoidu käsikirjaohjeistuksella, vaan työntekijät korostavat tilanteiden tapauskohtaisuutta, yksilöllisyyttä ja harkintaa monesta suunnasta Moninaisuus virittää arviointityöhön erityisen moraalisen pohdinnan ja moraaliselle järkeilylle löytyy myös tilaa. Vaikka arviointikeskuksen tehtävänä onkin virallisesti arvioiden tekeminen, työntekijät näkevät keskustelut ja arvioinnit myös laajemmin myös interventioina vangin elämäntilanteen muuttamiseksi. Riskien minimoinnin lisäksi positiivisten perhesuhteiden tukemiseen voisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Lähteet: Enroos, Rosi. 2015. Vankila, vanhemmuus ja lapsi näkökulmia perhekäytäntöihin. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. Acta Poenologica 2/2015. Enroos, Rosi. 2012. Perhe arviointikäytäntöjen ja moraalisen järkeilyn kohteena. Teoksessa Forsberg, Hannele Auttonen-Vaaraniemi, Leena (toim.) Kiistanalainen perhe, moraalinen järkeily ja sosiaalityö. Tampere: Vastapaino. HCR-20. Assessing Risk for Violence.2013. Mental Health, Law amd Policy Insitute, Simon Fraser University. Järvenpää, Raija 6 Kempas, Marjaana (toim.) 2003. What works mikä toimii vankeinhoidossa ja kriminaalihuollossa Knuuti, Ulla. 2012. Naistyön manuaali. Työskentely naisasiakkaan kanssa rikosseuraamusalalla. Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö. Laine, Matti. 2011. Positiivista kriminologiaa. Haaste 3/2011. Lavikkala, Raino & Linderborg, Henrik (toim.) 2011. Rikosseuraamusalan kehittämisen kysymyksiä. Acta Poenologica 2/2011. Lastensuojelulaki. 2010. Naiste näkyviksi työryhmän mietintö. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 2/2008 Naiserityisen kuntoutuksen kehittäminen vankeinhoidossa. Työryhmän raportti. 2010. Rikosseuraamuslaitos. Perhetyön linjaukset. 2013. Rikosseuraamuslaitos. Pilbacka Crista ja Rahkila Satu. 2014. Kotipaikan merkitys naisvankien sijoittelussa. Opinnäytetyö. Laurea AMK. Rikosseuraamuslaitoksen ohje (1/400/2010) koskien lastensuojelulain tuomia muutoksia Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten työskentelyyn. Riski- ja tarvearvion työstämisohjeet. 2004. Rikosseuraamusvirasto. Vankeuslaki. 2015.
Kiitos!