Älykäs mittaus- viimeisimmät kehityssuunnat ja kuluttajalähtöiset palvelut Jyväskylän Paviljonki 10.2.2015 Energiatehokkuuslaki (1429/2014 ) ja sen tuomat vaatimukset Pentti Puhakka Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
EE-tavoitteet, EU ja Suomi EU:n EE-tavoite 2020: primäärienergia (EU-28) max. 1483 Mtoe Jäsenvaltiot ilmoittivat omansa Suomi: loppuenergiassa 310 TWh (EI-strategia 2013) 2030: Eurooppa-neuvosto päätti 10/2014 KHK-päästöt -40 % (1990) RES-osuus, yhteinen, sitova, 27 % loppuenergiasta EE-tavoite vähintään -27 % samasta 2007-perusurasta Yhteinen, indikatiivinen (ei sitova) Viimeistään 2020 arvioidaan uudestaan pitäen mielessä 30 %
EU:n -20 % energiatehokkuustavoite skenaarioita eri ajoilta, laajenemista, non-energy uses pois 2000 1500 1000 500 0 2005 2010 2015 2020 BP tilastot EU-27 Baseline 2013 ~1570 Mtoe 2014: 18..19 % Suomi noin 33 Mtoe HUOM! Näissä luvuissa ja tavoitteessa ei ole non-energy uses, eli raaka-aineet kemiaan jne. jotka ovat ~100-150 Mtoe + Kroatia -> EU-28 tavoite:1483 Mtoe EU-27 1473 Mtoe Source: DG ENER data
EED:n vaatimukset energiatehokkuuslakiin EED edellyttää jäsenvaltioilta Energiakatselmus-järjestelmä Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, CHP, edistäminen Etäluettavat (sähkö)mittarit ja niiden hyödyntäminen Art. 7: toimien raportointi Suomi Suomella hyvä energiatehokkuusjärjestelmä Energiatehokkuuslakiin kuvataan direktiivin edellytykset Energiatehokkuussopimukset (2008-2016) jatkavat keskeisenä toimenpiteenä, ovat art. 7:ssä velvoiteohjelman vaihtoehtona, tuovat 2014-2016 arvokkaita säästöjä (kumulatiivinen 2014-2020)
Energiatehokkuuslaki Energiatehokkuuslaki (1429/2014), 33 pykälää kumoaa energiatehokkuuspalveluista annetun lain (1211/2009) laki voimaan 1.1.2015 laki sähkömarkkinalain muuttamisesta (1430/2014), 9 pykälää laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta (1431/2014), 5 pykälää laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta (1432/2014), 2 pykälää Valtioneuvoston asetus energiakatselmuksista TEM-A kohdekatselmusten raportoinnista VnA kustannus-hyötyanalyysista CHP/teollisuuden hukkalämpö (tulossa myöhemmin)
Lakiehdotuksen sisältö Lain tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät Energiakatselmukset Energiakatselmuksen vastuuhenkilöt Energiakatselmuksien valvonta Mittaaminen ja laskutus Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Kustannus-hyötyanalyysistä vapautuminen Valvontaviranomainen, uhkasakko, muutoksenhaku
Lait ja asetukset Uudet säännökset: Energiatehokkuuslaki Van energiakatselmuksista VnA kustannus-hyötyanalyysista CHP-laitoksiin TEM-A kohdekatselmusten raportoinnista Kumotaan: Energiapalvelulaki 1211/2009 Muutetaan: Sähkömarkkinalaki 588/2013 Maakaasumarkkinalaki 508/2000 Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta 590/2013 VnA sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta 66/2009 VnA maakaasumarkkinoista 622/2000 Lait voimaan 1.1.2015, mittausta ja laskutusta koskevat muutokset 1.1.2016
Energiatehokkuusdirektiivin artiklat Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 2020 (Art. 3) Sitova valtion keskushallintoa koskeva peruskorjaus/säästötavoite 2014-2020 (Art. 5) Sitova kansallinen kumulatiivisen energiansäästön tavoite jaksolle 2014-2020 (Art. 7) Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta (Art. 4) Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa (Art. 6) Energiakatselmusohjelmat ja -velvoitteet (Art. 8) Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistäminen (Art. 14) Energiatehokkuus sähkö- ja maakaasuverkoissa ja tariffeissa (Art. 15) Muita toimia energiatehokkuuden edistämiseksi (Art. 12, 16, 17, 18 ja 19) Lisäksi sanktiot (Art. 13), rahoitus ja rahastot (Art. 20) ja raportoinnit (Art. 24)
Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Kulutuksen mittaaminen Sähkö, maakaasu, kaukolämmitys ja jäähdytys sekä kotitalouksien lämmin käyttövesi: etäluettavat mittarit tarjottava aina kun a) mittari vaihdetaan (reunaehtona tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus), b) tehdään uusi liittymä uuteen rakennukseen tai olemassa olevaan rakennukseen tehdään laajamittaisia korjaustöitä (2010/31/EU) Vaatimuksia mittareille, mittaustietojen antamiselle ja neuvonnalle mittaria asennettaessa Kaukolämpöön liitetyt rivi- ja kerrostalot sekä usean käyttäjän palvelurakennukset: vaatimus huoneistokohtaisesta mittarista lämmitykselle/jäähdytykselle. Jos teknisesti mahdotonta, on asennettava patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteet, ellei jäsenvaltio osoita kustannustehottomaksi Vaatimukset pitkälti samoja kuin energiapalveludirektiivissä, joka näiltä osin pantiin toimeen energiayhtiöiden energiatehokkuuspalvelulailla, iso muutos olisi huoneistokohtainen lämmityksen ja jäähdytyksen mittaamisvaatimus VTT:n selvitys huoneistokohtaisesta lämmityksen mittauksesta ja patterikohtaisista lämmityskustannusten jakolaitteista. Selvityksen perusteella kumpikin todettiin Suomessa kustannustehottomaksi
Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Laskutustiedot (Art. 10) ja Mittaus- ja laskutustietojen saatavuus (Art. 11) Niiden asiakkaiden osalta, joilla ei ole etäluettavia mittareita, on 31.12.2014 mennessä varmistettava, että laskutustiedot ovat täsmällisiä ja todelliseen kulutukseen perustuvia. Voidaan toteuttaa siten, että asiakkaat lukevat itse omat mittarinsa. Sähkön ja maakaasun sisämarkkinadirektiivien mukaisesti asennettujen mittarien on mahdollistettava tosiasialliseen kulutukseen perustuvat täsmälliset laskutustiedot Mahdollisuus saada täydentäviä tietoja pvä-, vko-, kuukausitasolla 3 vuoden ajalta Asiakkaan pyynnöstä tiedot kolmannen osapuolen saataville, tarjottava sähköistä laskutusta, tarjottava asiakkaan pyynnöstä joustavia maksuehtoja (käytännössä vaihtoehto todelliseen kulutukseen perustuvalle laskutukselle) Kaikki laskut ja laskutustiedot saatava veloituksetta
Energiatoimitusten tehokkuus (Art. 14 ja 15) Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistäminen Laadittava 31.12.2015 mennessä kattava arviointi tehokkaan yhteistuotannon ja tehokkaan kaukolämmön ja jäähdytyksen hyödyntämismahdollisuuksista Edistettävä tehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä ja yhteistuotantoa Suoritettava arviointia varten kustannus-hyötyanalyysi liitteen IX mukaisesti Jos em. analyysin tulos positiivinen, on toteutettava riittävät toimenpiteet infrastruktuurin kehittämiseksi ja/tai varmistettava, että kustannus-hyötyanalyysi toteutetaan suunniteltaessa uutta tai uudistettaessa merkittävästi nykyistä - lauhdevoimalaitosta tai merkittävästi hukkalämpöä tuottavaa teollisuuslaitosta - kaukolämmitys- ja jäähdytysverkkoa tai sen energiatuotantolaitosta - kustannus-hyötyanalyysin laatimiseen on velvoitettava laitoksen luvituksen yhteydessä Vaatimukset eivät koske ydinvoimalaitoksia, huippukuorma- eikä varavoimalaitoksia. Tietyin edellytyksin velvoitteesta voidaan vapauttaa muitakin laitoksia Kattava arviointi käynnistymässä TEM, YM ja Energiateollisuus ry - yhteishankkeena
Energiatoimitusten tehokkuus (Art. 14 ja 15) Energiatehokkuus sähkö- ja maakaasuverkoissa ja tariffeissa Joukko valvontaviranomaiselle kohdistettuja verkkoihin ja tariffeihin liittyvät velvoitteita Kaasu- ja sähköinfrastruktuurin energiatehokkuuden parantamisesta tehtävä selvitys Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta (1430/2014) 53 a Tehokkaan yhteistuotannon ja pienimuotoisen sähköntuotannon liittäminen jakeluverkkoon Jakeluverkonhaltijalla on oltava yleiset ja helposti sovellettavissa olevat menettelytavat energiatehokkuuslain (1429/2014) 3 :n 14 kohdassa tarkoitetun tehokkaan yhteistuotannon ja pienimuotoisen sähköntuotannon jakeluverkkoon liittämistä varten.
Energiatehokkuuslaki 19 Mittarin tarjoaminen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen loppukäyttäjälle Mittauksen järjestäjän on tarjottava kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen loppukäyttäjille kilpailukykyisesti hinnoiteltua mittaria, joka mittaa tarkasti energian todellisen kulutuksen ja antaa tietoa kulutuksen ajoittumisesta, kun: 1) olemassa oleva mittari korvataan, paitsi jos se on teknisesti mahdotonta tai se ei ole kustannustehokasta ottaen huomioon pitkänaikavälin säästömahdollisuudet; 2) kyse on uuteen rakennukseen sijoitettavasta uudesta liittymästä; tai 3) kyse on sellaisesta uudesta liittymästä, joka sijoitetaan rakennukseen, johon suoritetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 :n mukaista rakennuslupaa tai 126 :n mukaista toimenpidelupaa edellyttävä korjaus, jolla voi olla merkittävää vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen.
Energiatehokkuuslaki 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan 7) energian vähittäismyyjällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka myy ammattimaisesti energiaa loppukäyttäjille; 8) loppukäyttäjällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ostaa energiaa omaan loppukäyttöönsä; 9) polttoaineen tukkumyyjällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka myy polttoainetta energian vähittäismyyjille; 10) polttoaineella verkkomaakaasua ja liikennepolttoaineena käytettävää maakaasua, nestekaasua, kivi- ja ruskohiiltä, raskasta ja kevyttä polttoöljyä, turvetta, biopolttoainetta sekä liikennepolttoainetta lukuun ottamatta ilmailussa ja meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita; 11) verkkomaakaasulla maakaasuputkistoa pitkin loppukulutuspaikkaan toimitettavaa maakaasua;
Energiatehokkuuslaki 20 Kiinteistön lämpöenergiamittari Jos kiinteistöön toimitetaan lämpöä tai jäähdytystä kaukolämmitysverkosta tai usealle kiinteistölle yhteisestä keskitetystä lähteestä, kaukolämmön toimituspisteeseen, kiinteistön lämmönvaihtimeen tai lämmön toimituspisteeseen on asennettava lämpöenergiamittari silloin, kun lämmitysjärjestelmä uusitaan tai kyse on uuteen kiinteistöön sijoitettavasta uudesta liittymästä.
Energiatehokkuuslaki 21 Opastus kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen mittaria asennettaessa Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen mittarin asentamisen yhteydessä mittauksen järjestäjän on annettava loppukäyttäjälle asianmukaista neuvontaa ja tietoa erityisesti mittareiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä mittaustietojen hallinnassa ja energiankulutuksen seurannassa.
EnergiatehokkokkuusL 22, SML 57 ja 69 Laskutus Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen, jakeluverkon käyttäjän ja sähkön myynnin laskutuksen on tapahduttava tosiasiallisen kulutuksen perusteella vähintään neljä kertaa vuodessa. Laskutus voi perustua kaukolämmössä ja tuntimittauksen ulkopuolisessa sähkön toimituksessa loppukäyttäjän tekemään mittarin luentaan Laskutus saa perustua arvioituun kulutukseen tai kiinteään määrään ainoastaan silloin, kun Kuluttaja ei ole ilmoittanut mittarilukemaa tietyltä laskutuskaudelta Mittauksen tai laskutuksen järjestämien ei ole mahdollista tai se on kustannuksiltaan kohtuutonta. Sähkö: Jos kulutuspaikkaa ei ole varustettu mittarilla,
Energiatehokkuuslaki 23, SML 57 ja 69 Laskun vähimmäistiedot Erittely hinnan muodostumisesta Todellinen loppukulutus Sähkö: mahdollistettava vertailu edellisen vuoden kulutukseen samana kautena Lasku sekä hinta- ja kulutustiedot annettava loppukäyttäjälle asianmukaisesti ja maksutta
Energiatehokkuuslaki 24 Tiedot aiemmasta kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kulutuksesta Mittauksen järjestäjän on varmistettava, että loppukäyttäjä saa helposti ja selkeästi esitettynä sellaisia täydentäviä tietoja aiemmasta kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kulutuksestaan, joiden avulla loppukäyttäjä voi itse tehdä yksityiskohtaisia tarkastuksia Jos tietoja rekisteröivä etäluettava tuntimittaus käytössä, aikaisempia kukutustietoja on oltava saatavilla kolmelta aikaisemmalta vuodelta / toimitussopimuksen alkamisesta lähtien Muille annettava vastaavasti ne tiedot, jotka ovat käytettävissä Tiedot annettava loppukäyttäjän pyynnöstä tämän nimeämälle energiapalvelujen tarjoajan sataville
25 Energian käyttöä koskeva raportti Energian vähittäismyyjän on toimitettava vähintään kerran vuodessa sähkön jakeluverkkoon liitetylle sekä kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja verkkomaakaasua käyttävälle loppukäyttäjälle maksutta ja asianmukaisesti raportti tämän energian käytöstä. Raportissa on oltava ainakin: 1) tiedot loppukäyttäjän energiankulutuksesta raportin ajanjaksolta ja sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta, kuitenkin enintään siltä ajalta, jonka asiakassuhde on kestänyt; 2) vertailutietoja loppukäyttäjän energiankulutuksesta verrattuna muihin vastaaviin loppukäyttäjiin; 3) tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä ja sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisätietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä
Energiatehokkuuslaki 26 Selvitys energian myynnistä Energian vähittäismyyjän on toimitettava Energiavirastolle tämän pyynnöstä sähköä, verkkomaakaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä koskevilta osin tiedot: 1) energian kokonaismyynnistä ja sen ajoittumisesta; 2) loppukäyttäjien energiankulutuksesta kuluttajaryhmittäin; 3) loppukäyttäjien maantieteellisestä jakautumisesta asiakasryhmittäin; 4) hinnoittelusta ja hintarakenteesta. Polttoaineen tukkumyyjän on toimitettava polttoaineita koskevat tiedot polttoainelajeittain kokonaismyynnistä ja sen ajoittumisesta, myynnin maantieteellisestä jakautumisesta sekäpolttoaineen hinnasta.
Sähkömarkkinalaki 24 b Sähkönkulutuksen jousto ja kysynnänohjaustoimenpiteet verkkopalvelujen hinnoittelussa Verkkopalvelujen hinnoittelussa ei saa olla ehtoja, jotka voivat estää sähkönkulutuksen jouston tarjoamisen säätösähkömarkkinoille ja lisäpalvelujen ostajille tai jotka estävät vähittäismyyjiä asettamasta järjestäytyneillä sähkömarkkinoilla saataville järjestelmäpalveluja kysynnänohjaustoimenpiteitä tai kysynnänhallintaa varten. Verkkopalvelujen hinnoittelussa on otettava huomioon kustannukset ja hyödyt, jotka aiheutuvat sähkönkulutuksen joustosta ja kysynnänohjaustoimenpiteistä. Verkonhaltijan verkkopalvelujen myyntiehtojen on luotava edellytykset sähkönkulutuksen jouston osallistumiseen säätösähkö- ja varavoimamarkkinoille sekä lisäpalvelujen tarjoamiseen, jos osallistumisen järjestäminen on verkonhaltijan tehtävänä. Myyntiehdoissa on otettava huomioon sähköjärjestelmäntoimintavarmuus ja tehokkuus. Myyntiehdoissa ei saa olla ehtoja, jotka perusteetta estävät yhteisostoryhmien tarjoaman sähkönkulutuksen jouston osallistumisen säätösähkö- ja varavoimamarkkinoille sekä lisäpalvelujen tarjoamiseen.
Datahub tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisu? Fingrid selvitti sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuita (kesto 01-12/2014) Työssä päädyttiin suosittelemaan keskitettyä tiedonvaihtoa (datahub) tulevaisuuden ratkaisuksi. Perustelut: Alemmat käyttökustannukset Parempaa ja nopeampaa palvelua asiakkaille Tukee uusien palveluiden syntymistä ja energiatehokkuutta (avoimet rajapinnat) Markkinaosapuolten tiedonvaihdon laatu paranee Helpompi toteuttaa muutoksia tarpeiden muuttuessa Projektin toteutusaika 4-5 vuotta päätöksen tekemisestä TEM pyysi lausuntoja selvityksestä 6.2. mennessä.