Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento



Samankaltaiset tiedostot
SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, Vantaa Puh Fax

F3A SPORT-OHJELMA 2008

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus Markku Hiedanpää

Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät

Kokeiltuja vieroitushoitoja: Naimisiinmeno Lapsen hankinta Vapaa-ajan vähentäminen Ansiotulojen redusointi

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä

Kimmo Niemelä Tapio Kimanen SIL Purjelentotoimikunta 2018

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )


Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus

Tarkastuslistat. Opettajakertauskoulutus, lentoturvallisuusseminaari Suomen Ilmailumuseo, Vantaa

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0)

Purjelentokoneiden punnitus

KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET

Kevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto

ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN. 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä

KK-Quad X setup ohje Muutama sana ennen aloitusta: Yleisiä multikopteri vinkkejä:

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi /

Tehokas ja ympäristöystävällinen Avant 760i 4 AVANT MAGAZINE

Käyttöohje. Tasapainolauta

tai tai X

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Harrasteilma-alusten punnitus

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080

Sähköiset ohjausyksiköt

Raskaan kaluston parhaat palat

(6)ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus 45 km/h. (7)suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho(1) W

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Sopiva aloitusnopeus (km/h): Twin II Acro ASK-21 PIK-20TurboD DG-505 Orion (17 m)

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

ULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEELLE OH-TZA HANGON LENTOPAIKALLA SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. No: C 10/1996 L

Astianpesu EFT3 - Tappimattokone 3 tankkia

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

HW roudansulatusta uudella tasolla

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Moottorilasku, äärimmäinen

UUSIN FREJOTH ACRA SILTATYYPPINEN KONEISTUSKESKUS - TÄYNNÄ UUSIA INNOVATIIVISIA RATKAISUJA NOPEAAN JA RASKAASEEN LASTUAMISEEN &

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

KOULUTUSOHJELMA Helsinki Ver:

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Apollo SPEEDY Syöttölaite

Innova 55 B. Tehokas, ketterä ja hiljainen yhdistelmäkone, jota voit käyttää missä ja milloin vain. Kasvata tuottavuutta ja vähennä kustannuksia.

Tekniset tiedot Mallivuosi Transporter

Ultrakevyelle lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

POWERI HINNASTO: A Teholuokka: 0-2 kva. 2-3 kva. 3-5 kva kva. 3-7 kva kva. 2-5 kva. 5-7 kva kva.

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Innova 55 B. Tehokas, ketterä ja hiljainen yhdistelmäkone, jota voit käyttää missä ja milloin vain. Kasvata tuottavuutta ja vähennä kustannuksia.

ESMO teemapäivä. VFR-matkalento Tallinnaan Matti Hohtola ESMO

Tämän aiheen oppimateriaalin loppuun on koottu tärkeimpiä lentokoneiden ohjekirjoissa käytettyjä lyhenteitä ja sanastoa.

KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Valtioneuvoston asetus

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p

! SISÄLLYSLUETTELO! CTSW U572 KÄSIKIRJA - VAIN KOULUTUSKÄYTTÖÖN Rev ! 1

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

OH-U645 Lentoohjekirja

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh fax PL Kajaani

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle.

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka. Tutkintotyö. Aki Penttinen

Ajoneuvon OTM-493 kaikki tiedot

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039

Machine Silver (9S) metalliväri. Sand Track (D5U) metalliväri. Dark Gun Metal (E5B) metalliväri. Space Blue (J3U) metalliväri.

Harrasteilma-alusten koelentäminen

Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon!

Lakaisukoneet SR 1601

Nokeval. Käyttöohje. Käsiasema 540. No

3 Lennonteoria. 3.A Aerodynamiikkaa 3.B LENTOKONEESEEN LEN- NOLLA VAIKUTTAVAT VOIMAT

SIDE-BY-SIDE KAHDELLE (PERUSMALLI)

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Manuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) Ruiskutustapa. Direct Common Rail

Varavoima maatiloilla

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Ultrakevyiden ilma-alusten lentokelpoisuus, valmistus ja rekisteröinti

Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä

Ultrakevyiden ilma-alusten lentokelpoisuus, valmistus ja rekisteröinti

LENTO-OPPILAAN LENNONSEURANTAVIHKO

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

POWERI HINNASTO: Teholuokka: 0-2 kva. 2-3 kva. 3-5 kva kva. 3-7 kva kva. 2-5 kva. 5-7 kva kva kva.

Transkriptio:

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento ref aihe huom 1 trimmi edessä, nopeus Vs, hallintavoima 1.1 trimmi edessä, nopeus Vne, hallintavoima 1.2 trimmi takana, nopeus Vs, hallintavoima 1.3 trimmi takana, nopeus Vne, hallintavoima 2 sakkaus, suora, hidas, tyhjäkäynti 2.1 sakkaus, suora, hidas, jatkuva teho 2.2 sakkaus, kaarrossa, hidas, tyhjäkäynti 2.3 sakkaus, kaarrossa, hidas, jatkuva teho 2.4 sakkausvaroitus, suora, hidas, tyhjäkäynti 2.5 sakkausvaroitus, kaarrossa, hidas, tyhjäkäynti 2.6 sakkausvaroitus, kaarrossa, laipat, hidas, tyhjäkäynti 3 VNE, hallinta, värinät 4 sivuluisu, suositus nopeudesta, suunta oikealle 4.1 sivuluisu, suositus nopeudesta, suunta vasemmalle 4.2 siivekkeen maksimiliike nopeudella VA 5 Vedestä lähtö 5.1 Maasta lähtö 6 Nousu suurimmalla sallitulla teholla (3 min), suositellulla (pienimmällä) nousunopeudella 6.1 Nousu suurimmalla jatkuvalla teholla (>10 min), suositellulla nousunopeudella 7 Matkalento, normaalin kulutuksen määrittely/tarkistus 7.1 Matkalento, normaalin matkalentonopeuden määrittely/tarkistus Koelennoista pidetään kirjaa seuraavasti: Jokaisesta koelennosta täytetään koelentokortti, johon kirjataan seuraavat asiat; päiväys, lentäjä(t) nimi, lentäjän/lentäjien massat, polttoainemäärä, laskettava kokonaismassa ja painopisteasema, lentoonlähtöaika ja paikka, laskuaika ja paikka, lentoaika, lämpötila (lähdön aikana), tuuli. Lisäksi myös suoritetut kokeilut sekä niitten tulokset. Yhden koelennon aikana voi suoritta monta kohtaa jotka merkitään koelentokorttiin. Katso esimerkki sivu 2. kohtaan

Painopisteyhteenveto OH-U312 Koelentojen 27.9.2007-1.10.2007 lennetyt painopisteasemat lennetyt massat maksimi 495,0 kg etummaisin painopiste -342 mm minimi 366,0 kg takimmaisin painopiste -150 mm Lennetyt painopisteet 550 450 lentomassa [kg] 350 - - -200-100 0 painopisteasema [mm]

Nro:1 Aihe: Trimmin toiminta pvm:27.09.2007 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 04/22 Lähtö: 17:20 Lasku: 17:54 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: Virpi Arppe Ohjaaja 90 90-0,650-58,50 matkustaja 64 64-0,650-41,60 Polttoaine litraa (75 Max) 40 29 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 449 (0,23) -101,70 Tuuli : 210 / 4 kts Lämpötila :14 C Koneessa on sähköinen trimmi jonka herkkyyttä voi säätää muuttamalla työntötangon kiinnityksen kohtaa. Ensimmäinen kokeilu oli kone täydessä kuormassa 450kg ja painopiste suunnilleen keskellä sallittua aluetta. Trimmin säätövara on kaikilla nopeuksilla riittävä ja takimmaisessa asennossa koneen saa lähelle sakkausta. taaimmassa asennossa nopeus oli 70 Km/h IAS täydellä teholla Etummaisessa asennossa nopeus oli 130 Km/h IAS täydellä teholla Trimmi on suhteellisen nopea suurilla nopeuksilla joten säätöön tarvitaan vain pieni näpäytys oikeaan suuntaan.

Nro:2 Aihe: Trimmin toiminta pvm:27.09.2007 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 04/22 Lähtö: 17:05 Lasku: 17:20 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: - Ohjaaja 86 86-0,650-55,90 matkustaja -0,650 0,00 Polttoaine litraa (75 Max) 20 14 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 366 (0,16) -57,50 Tuuli : 210 / 4 kts Lämpötila :14 C Tällä lennolla oli painopiste taaimmassa sallitussa ja muutenkin minimikuorma Trimmin nokka alas säätövara ei täysin riitä nopeimmilla nopeuksilla vaan sauvasta joutuu työntämään hiukan saavuttaakseen vaakalennon variometri nollassa täysin taka-asennossa kone sakkaa matkatehoasetuksilla, täysillä se on hyvin lähellä sakkausta taaimmassa asennossa nopeus oli 64 Km/h IAS täydellä teholla Etummaisessa asennossa nopeus oli 115 Km/h IAS täydellä teholla (jatkuva 1.5 m/s nousu) Trimmi on riittävä kun lisää yhden 12Kg lyijypainon nokkaan joka muutenkin on pakollinen kun lentää yksin tai alle 80Kg ohjaamokuormalla.

Nro: 3 Aihe: Sakkaukset massakeskiö edessä pvm: 29.09.07 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 22/04 Lähtö: 14:05 Lasku: 14:51 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: 2 hiekkasäkkiä Ohjaaja 85 85-0,650-55,25 matkustaja 52 52-0,650-33,80 Lisäpainot nokassa 36 36-1,750-63,00 Polttoaine litraa (75 Max) 15 11 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 450 (0,34) -153,65 Tuuli : 200 / 3 kts Lämpötila : 10 C Kaikki sakkaukset tehtiin sekä tyhjäkäynnillä että matkatehoilla. Kone kuormitettiin maksimi lentoonlähtömassaan ja etummaiseen sallittuun massakeskiöön, matkustajana käytettiin hiekkasäkkejä koska ne ovat helpommin kalibroitavissa oikeaan painoon kun ihminen, nokassa oli kaksi lyijypainoa plus lisäpainot että saavutettiin maksimi massakeskiö. Kone käyttäytyi rauhallisesti kaikissa sakkaustilanteissa eikä mitään kierto/kierrepyrkimystä ollut havaittavissa. Kone kallisteli vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle siivelle sakkauksen aikana. pyrkimys oli kuitenkin helposti hallittavissa. Kaartosakkauksen aikana kone pyrki suoristumaan kaarrosta sakkauksen alkaessa, koko tilanne oli hyvin helposti hallittavissa. Kokeiltiin kaartosakkauksia aina 60 asteen kallistukseen asti. Kone varoittaa sakkauksesta hyvin lievästi, mutta vastapainoksi oikenee sakkauksesta hyvin pienellä korkeudenmenetyksellä Suora sakkaus: 63 km/h IAS

Nro: 4 Aihe: Sakkaukset Massakeskiö takana pvm: 29.9.07 201.1, 201.2, 203.1, 203.2, 207.1, 207.3, 207.4 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 22/04 Lähtö: 16:53 Lasku: 18:27 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: - Ohjaaja 86 86-0,650-55,90 matkustaja -0,650 0,00 Polttoaine litraa (75 Max) 40 29 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 381 (0,15) -57,50 Tuuli : 200 / 3 kts Lämpötila : 10 C Kaikki sakkaukset tehtiin sekä tyhjäkäynnillä että matkatehoilla. Kone kuormitettiin takimmaiseen sallittuun massakeskiöön. Konetta ei voi kuormittaa niin että saavutettaisiin takimmainen massakeskiöasema ja maksimi lentoonlähtöpaino samanaikaisesti Kone käyttäytyi rauhallisesti kaikissa sakkaustilanteissa eikä mitään kierto/kierrepyrkimystä ollut havaittavissa näissäkään asetuksissa. Kone kallisteli vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle siivelle sakkauksen aikana mutta vähemmän kuin täydellä kuormalla ja etummaisessa massakeskiöasemassa. pyrkimys oli hyvin helposti hallittavissa. Kaartosakkauksen aikana kone pyrki suoristumaan kaarrosta sakkauksen alkaessa, koko tilanne oli erittäin helposti hallittavissa. Kokeilin kaartosakkauksia aina 60 asteen kallistukseen asti Kone varoittaa sakkauksesta hyvin lievästi, mutta vastapainoksi oikenee sakkauksesta hyvin pienellä korkeudenmenetyksellä Suora sakkaus: 58 km/h IAS

Nro: 5 Aihe: VNE, hallinta, värinät, pvm: 29.09.07 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 22/04 Lähtö: 16:53 Lasku: 18:27 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: - Ohjaaja 86 86-0,650-55,90 matkustaja -0,650 0,00 Polttoaine litraa (75 Max) 40 29 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 381 (0,15) -57,50 Tuuli : 200 / 2 kts Lämpötila : 10 C Samalla lennolla kun kokeilin sakkausta, ennen kentälle paluuta kokeilin 3 kertaa VNE nopeutta. Moottori menee helposti ylikierroksille syöksyssä joten tehoja joutui vähentämään reilusti. Saavuttaakseen 180 km/h VNE nopeuden joutuu syöksymaan aika reippaasti koneen suuresta vastuksesta johtuen. En huomannut mitään ylimääräisiä värähtelyjä tai hallintaan liittyviä ongelmia kokeilujen yhteydessä 1. 180 km/h 2. 185 km/h 3. 182 km/h

Nro: 6 Aihe: Sivuluisu ja siivekkeen maksimiliike pvm: 29.09.07 4, 4.1, 4.2 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 04/22 Lähtö: 16:53 Lasku: 18:27 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: Ohjaaja 86 86-0,650-55,90 matkustaja -0,650 0,00 Polttoaine litraa (75 Max) 40 29 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 381 (0,15) -57,50 Tuuli : 200 / 2 kts Lämpötila : 10 C Sivuluisu: Koneen saa helposti jyrkkäänkin sivuluisuun. Nopeutena käytettiin suositeltua lähestymisnopeutta eli 90 km/h. mikään peräsimistä ei jää katveeseen eikä mitään yllättäviä pyrkimyksiä havaittu. Kone on hyvin ohjattavissa kaikilla sivuluisukulmilla. Jos päästää sauvasta ja polkimista niin kone oikenee heti. Mainittakoon että sivuluisu on sinänsä aika turha koska suuresta vastuksesta johtuen kone ei kiihdy helposti joten reipas työntö ajaa hyvin lähellä saman asian kuin sivuluisu. Siivekkeen maksimiliike nop. VA Siiveke poikkeutettiin nopeudella VA 120 km/h ääriasentoon molempiin suuntiin eikä mitään tavallisuudesta poikkeavaa havaittu, Siivekejarrutus on aika pieni, siiveketeho on todella hyvä.

Nro: 7 Aihe: Vedestä / Maasta, lähtö/lasku pvm: 30.09.07 Lentopaikka: EFNU /EFHV Kiitorata: Lähtö: 14:18 Lasku: 16:45 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: Harry Ollikainen/paketti Perusmassa 266 266 (0,01) -1,60 Ohjaaja 90 90 (0,65) -58,50 matkustaja 110 110 (0,65) -71,50 Lisäpainot nokassa (1,75) 0,00 Polttoaine litraa (75 Max) 40 29 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 495 (0,27) -131,60 Tuuli : 190 / 3 kts Lämpötila :12 C Koska aikomus olisi korottaa MTOW:ia vastaamaan valmistajan ilmoittamaa ja hyväksymää arvoa Kg niin nämä kokeet tehtiin 495Kg MTOW:lla Lentoonlähtö maalta tehtiin Nummelan 22:lta, arvioitu maakiito tällä kuormalla oli 350m jonka jälkeen nousunopeus 1.5 m/s Laskeuduttiin hiidenveteen Nummelan pohjoispuolella ja suoritettiin sieltä 5 lentoonlähtöä sekä laskua. Keskimääräinen lentoonlähtömatka 495 kg kuormalla oli vedestä 650m. Kone nousee hyvin liukuun ja sen saakin ilmaan alinopeudella aikaisemmin kuin 650m jälkeen mutta se irtoaa vedestä kuin itsestään tuon 650m kohdalla. Täysin tyynellä, matka voi pidentyä. Heikko 3kts vastatuuli kuitenkin auttaa ja heikkoonkin myötätuuleen kone ei pääse vedestä ilmaan tällä kuormalla. Laskut tehdään vesikoneesta poiketen vedettynä myös veteen. Tällä tyypillä on suuremmalla nopeudella stepille laskeutuessa pyrkimys leikkaamaan vasemmalle tai oikealle jolloin telemarkin uhka on suuri. Vedetyssä laskussa tätä pyrkimystä ei ole, sivuvaikutuksena tosin pari, kolme pomppua jotka sinänsä ovat vain kosmeettinen haitta. Missään tapauksessa sauvasta ei saa laskukiidon aikana vedessä työntää. Tällöin seurauksena on erittäin suurella todennäköisyydellä telemark, johtuen pienen nopeuden ja potkurivirran puuttumisen takia heikentyneen sivuperäsimen tehosta. Kaikki arvot ovat hyvin lähellä samoja kun koneessa oli moottorina Rotax 582

Nro: 8 Aihe: Nousu Suurimalla teholla 3(min) pvm: 01.10.08 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 22/04 Lähtö: 16:31 Lasku: 17:03 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: Paketti MTOW Minimi Tuuli : 230 / 4 kts Lämpötila :10 C Ohjaaja 90 90-0,650-58,50 matkustaja 85 85-0,650-55,25 Polttoaine litraa (75 Max) 75 54 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 495 (0,23) -115,35 Ohjaaja 90 90-0,650-58,50 matkustaja -0,650 0,00 Polttoaine litraa (75 Max) 20 14 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 370 (0,16) -60,10 Nousu suurimmalla sallitulla teholla (3 min), suositellulla (pienimmällä) nousunopeudella: Paras nousunopeus todettiin olevan 85 km/h MTOW painolla ja 80 km/h Minimipainolla MTOW: Nousunopeuskeskiarvo oli 1.45 m/s Minimi: Nousunopeuskeskiarvo oli: 3.15 m/s Nousunopeus todettiin riittäväksi 495 Kg kuorman kanssa

Nro: 9 Aihe: Nousu Suurimalla jatkuvalla teholla (5800 rpm) pvm: 01.10.08 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 22/04 Lähtö: 16:31 Lasku: 17:03 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: Paketti MTOW Minimi Tuuli : 230 / 4 kts Lämpötila :10 C Ohjaaja 90 90-0,650-58,50 matkustaja 85 85-0,650-55,25 Polttoaine litraa (75 Max) 75 54 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 495 (0,23) -115,35 Ohjaaja 90 90-0,650-58,50 matkustaja -0,650 0,00 Polttoaine litraa (75 Max) 20 14 0,00 Lentoonlähtömassa (MTO=495 kg) 370 (0,16) -60,10 Paras nousunopeus todettiin nytkin olevan 85 km/h MTOW painolla ja 80 km/h Minimipainolla nousussa moottori ottaa täydellä teholla 5800 kierrosta joka on suurin sallittu jatkuva. tästä johtuen suoritusarvot avat samat. MTOW: Nousunopeuskeskiarvo oli 1.45 m/s Minimi: Nousunopeuskeskiarvo oli: 3.15 m/s Nousunopeus todettiin riittäväksi 495 Kg kuorman kanssa

Nro: 10 Aihe: Polttoainekulutus pvm: 05.10.07 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 22/04 Lähtö: 15:09 Lasku: 17:27 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: Paketti Tuuli : 230 / 5 kts Lämpötila :10 C Koneen EFIS mittari on varustettu polttoaineen kulutusmittarilla joka on kalibroitu näyttämään todellista kulutusta. Tämän lennon aikana todennettiin että kulutusmittari näyttää oikeita lukemia tankkaamalla tankin aivan täyteen ja lentämällä yksi tasan tunnin pituinen lento jonka jälkeen tankki täytettiin samaan pisteeseen mitta-asteikolla varustetusta astiasta. Matkalentotehoilla 5 rpm (120 km/h) täydellä kuormalla (450Kg) kulutus on 13.5 l/h Yksin lentäessä matkalentotehot ovat 0 rpm jolloin kulutus laskee 10.5 l/h Nämä lukemat ovat dramaattinen parannus Rotax 582:een verrattuna jolloin kulutus oli keskimäärin 25 l/h

Nro: 10 Aihe: Nopeudet pvm: 05.10.07 Lentopaikka: EFNU Kiitorata: 22/04 Lähtö: 15:09 Lasku: 17:27 Lentäjä 1: Tom Arppe Lentäjä 2: Paketti Tuuli : 230 / 5 kts Lämpötila :10 C Kaikki nopeudet säilyivät ennallaan moottorin -5hv ja +5kg eroa ei käytännössä huomaa. Paras matkanopeus: 120 Km/h Paras nousunopeus: 85 km/h Paras liukunopeus: 90 km/h Minimi vajoamis nopeus: 85 km/h (3,5 ms) Kosketusnopeus: 75 km/h Lähestymisnopeus: 100 110 km/h Sakkausnopeus Paino min/max: 58 / 63 km/h Nousunopeus 370 kg: 3.2 m/s Nousunopeus 495 kg: 1.5 m/s

Yhteenveto Kaiken kaikkiaan käyttäytyy aivan samalla tavalla kuten silloin kun siinä oli Rotax 582 moottorina. Suoritusarvot ovat hyvin lähellä identtisiä. Ääritapauksissa huomaa 5 hv tehonpienenemisen mutta se kompensoituu polttoainekulutuksen puolittumisella.