Tekijöiden tulevaisuus



Samankaltaiset tiedostot
Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen ja visionäärinen johtaminen

Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta?

Näkökulmia tulevaisuuteen ja tulevaisuuden yrittäjyyteen

Virtualisaatio, robotisaatio ja biokausi tulevat mikä muuttuu työelämässä ja koulutuksessa?

Näkemyksiä tulevaisuuden muutoksista ja haasteista

TKI aluekehittäminen - tulevaisuuden trendit

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa enemmän kuin edelliset 200

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Yritys ja tulevaisuus - kuinka tulevaisuuteen nähdään?

Biotalous nousevana megatrendinä Vuonna 2050 kaikki mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

YK: vuosituhattavoitteet

Älyruokaa vai ruokaälyä?

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Vuokatin menestystarina unohtamalla entistä kohti uutta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Hyvinvointia työstä. SAK:n työympäristöseminaari

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

USKALLUSTA JA LUOVUUTTA JOHDETAAN UNOHTAMALLA JA HULLUNKURISILLA PERHEILLÄ

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Teoriaa ja työkaluja koulu nuoren taloustaitojen takaajana. Talous tutuksi -koulutukset 2018 Riikka Lehtinen

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

VOISIKO SUOMI OLLA BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUALUSTA? Harri Jaskari Kansanedustaja, KOK Talousvaliokunnan varapj.

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Voiko energia-alan tulevaisuutta ennustaa?

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

YKI-TREENIT SUOMEN KIELEN YLIMMÄN TASON KOETTA VARTEN C1-C2 KESKUSTELUNAIHEITA

Urheiluseurat

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Katse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen. Demos Helsinki Satu Korhonen

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Kuntaliitosverkoston seminaari ti klo , kh. A 3.6.

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa enemmän kun edelliset miten se näkyy maankäytössä?

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Kohti seuraavaa sataa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

3. Arvot luovat perustan

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Tulevaisuus haastaa johtamisen?

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Tulevaisuuden aluekehityksen virtoja ja jännitteitä

Robotit kuntien päätöksenteon tukena

Suomalaiset luovuttaisivat useimmat rutiinityöt roboteille enemmistö ei usko pitkäaikaisten työsuhteiden häviävän

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet

Kunnat ja uusi paikallisuus 2020-luvulla

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Ajatuksia osaamisen huoltovarmuudesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Transkriptio:

Tekijöiden tulevaisuus Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Mikkelin kesäpäivät Mikkelin kesäyliopisto 11.6.2015 Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeli

Huonoja uutisia Oxfordin yliopiston mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Etlan mukaan joka kolmas työpaikka on uhattuna Suomessa. Kauppa ja palvelut virtualisoituvat. Ihmistyötä korvataan koneilla. Samaan aikaan myös globalisaatio siirtää tuotantoa Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan - siirtymätalouksiin, joissa on halpa työvoima ja nopea kasvu. Intiassa valmistuu joka vuosi enemmän insinöörejä, kuin mitä Suomessa syntyy lapsia. Suomi ei kykene kilpailemaan osaamisen määrässä tai edes laadussa... Euroopassa väestö vähenee ja ikääntyy: työvoima vähenee, vaikka työtä syntyisikin. Monikulttuurisuus (työperäinen maahanmuutto) aiheuttaa haasteita Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuvat. Syntyy harva-alueita, joissa 170 miestä sataa naista kohtaan ja Metropoleja, joissa suhde toisin päin (Tilastokeskus ja Väestöliitto). Koulut, alueet ja ihmiset eriarvoistuvat. Kekkonen on kuollut: valtion rooli muuttunut/muuttumassa. Tehtaiden sijoittamisesta byrokratian kasvun kautta mahdollistamiseen ja säädösten purkuun. EU-liittovaltio? Eläkeikä ja verot nousevat, palvelut vähenevät. Luottamusyhteiskunta rapisee

Teknologinen murros on vasta alkanut Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Esimerkiksi 20 viime vuotena on julkaistu enemmän kuin puolet kaikkina aikoina julkaistuista tieteellisistä artikkeleista (n. 50 miljoonasta). Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis, niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien listassa tuhat vuotta sitten (Michio Kaku) https://www.eduskunta.fi/fi/tie toaeduskunnasta/julkaisut/do cuments/tuvj_6+2013.pdf

Radikaalit teknologiat Automaatio ja robotisaatio: kaikki kommunikoi kaiken kanssa ja toimii automaattisesti. Esineet tunnistavat käyttäjänsä ja profiloituvat yksilöllisesti. Materiaalitutkat lukevat geenisi ja haistavat tunteesi ja sairautesi. Robotit tekevät työn. Elävien olentojen sisällä voi olla biobotteja, jotka korvaavat soluja ja geenejä ja joita ohjaa tekoäly Virtuaalisuus, blogalisaatio ja hybriditalous: kaikki digitalisoituu ja tapahtuu eri tavalla kuin ennen. Ihmiset osallistuvat tuotteiden suunnitteluun, rahoitukseen, valmistukseen ja markkinointiin. Lisätty todellisuus: mitä Suomen metsissä voisi nähdä älylaseilla, jos Rovio kehittäisi luontomatkailua? Biokausi: vuonna 2050 kaikki se mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista myös tehdään niistä. Biojalostamot voivat käyttää raaka-aineena mitä tahansa biomassaa ja valmistaa siitä mitä tahansa. Elävät materiaalit, kuten esimerkiksi pölyä syövät matot ja valaisevat kasvit. Ihmisten varaosat. Kiertotalous ja resurssiviisaus (vihreä talous ja kasvu) 3D tulostus: Kun astronautti tarvitsi jakoavainta, niin NASA lähetti sellaisen sähköpostilla. Mitä voi valmistaa risteilijän kokoisella 3D tulostimella? 3D maailmassa kaikki tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmeja. Älyverkoissa kulkevat sähkö, tieto, raha ja tavarat.

Entä ne tekijät - ihmiset?

Työ ei lopu On sanottu, että uusi teknologia (esimerkiksi automatisaatio ja robotit) vievät meiltä työn. Kaikki uudet teknologiat (esimerkiksi höyrykone, auto, juna jne.) vähensivätkin aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla myös uusia. Uusi teknologia työllistää ja myös uutta teknologiaa käyttävä vanha teollisuus työllistää. Valmet automotive on eräs Suomen robotisoituneimmista tehtaista. Silti se palkkaa eniten uutta työvoimaa Varsinais-Suomessa. Kreikan talous ei ole kriisissä siksi, että siellä on liikaa robotteja, vaan siksi, että siellä on liian vähän niitä. Menestyksen resepti: TEKNOLOGINEN IMPERATIIVI. Kaikki uusi teknologia käyttöön (kouluihin, sairaaloihin, hallintoon, työpaikoille jne.) mahdollisimman nopeasti. Sillä tavalla teknologia tukee parhaiten kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Pahoinvointiyhteiskunta BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI, Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna 1983. Nykyään se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. (TEM) Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään masennuksen vuoksi. (THL). Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK) Hyvinvointivaltio on keksittävä uudelleen

Elämysyhteiskunta 100.0 80.0 60.0 40.0 5.3 12.4 2.9 6.4 12.9 59.2 7.3 19.6 5.5 10.2 8.6 46.0 4.9 3.4 14.7 28.7 28.7 Terveys Huonekalut ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Liikenne Sekalaiset tarvikkeet ja palvelut Asuminen ja energia Ruoka ja juoma 20.0 16.0 0.0 1900 1913 1925 1938 1950 1964 1975 1990 1998 2002 Vinnari 2006 K70-kerholaiset ja lapselliset 30-kymppiset syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja. Mediayhteiskunnan turhat julkkikset ja tyhjänpäiväinen ohjelmavirta

Onnellisuustalous Vaikka nykyään puhutaan tietoon perustuvasta päätöksenteosta, niin tulevaisuus on pikemminkin arvokysymys: arvojen merkitys kasvaa. Jos/kun hyvinvointivaltio heikkenee, niin kansalaisyhteiskunta vahvistuu

Koulu on tärkein asia maailmassa

Koulu on tärkein asia maailmassa Juuri Suomessa on kyetty toteuttamaan nk. amerikkalainen unelma: synnytpä isoon taloon tai pieneen torppaan, oletpa tyttö tai poika, terve tai sairas, niin sinulla on mahdollisuus oman ahkeruutesi ja unelmiesi perusteella kasvaa putkimieheksi, poliisiksi, lääkäriksi, filmitähdeksi tai presidentiksi. Oman unelmasi ja ahkeruutesi mukaan. Olemme peruskoulun avulla onnistuneet osallistamaan koko pienen kansamme hyvinvointivaltion rakentamiseen. Suomi on elänyt ensin puulla ja sitten tieto- ja viestintäteknologialla. Jatkuva muutos nostaa esille aina uusia kärkialoja ja vie ne taas mennessään. Taitavat insinöörimme (ja muut osaajat) keksivät aina uutta kun tarvitaan: niin kauan kuin meillä on koulu. Mutta jos luovumme koulusta, niin luovumme tulevaisuudestamme. Koulu on tietoyhteiskuntamme ja innovaatiojärjestelmämme ydin. Koko ikäluokan ja kansan yhteinen peruskoulu myös tekee suomalaisista suomalaisia. Jos siis haluamme yhtenäisen EU:n, niin tarvitsemme myös yhtenäisen EU-peruskoulun. Ja jos me jonkin komissaarin salkun tarvitsemme, niin koulukomissaarin: peruskoulun tulisi olla Suomen EU- politiikan ja laajemminkin ulkopolitiikan ydin. Juuri koulutuksessa Suomi on kokoaan suurempi maa.

Teknologinen imperatiivi Robotit, hologrammit ja avattaret opettajina ja kouluavustajina. Nettilukio ja peruskoulu, sähköiset ylioppilaskokeet. Luovat tilat, jotka vievät meidät online vieraisiin maihin, tulivuoren sisälle, kalan suuhun, linnunpönttöön ja universumin toiselle puolelle Chatpotit, jotka auttavat meitä näkemään ja kuulemaan kaiken suomeksi. Mitä Rovio ja Supercell voisivat tuoda kouluun? Uusin teknologia on saatava nopeasti kouluihin: 3D, lisätty todellisuus, robotit, ohjelmistot, synteettinen biologia (GM) jne. Digitaalisaation kärkihanke/kokeilu kouluihin. Systemaattista yhteistyötä koulutusvientiin tähtäävien yritysten kanssa. Globaalia opettajankoulutusta (ml. täydennyskoulutus).

Pedagogiikka Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto: Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä. Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin.

Tulevaisuus on tehtävä http://www.koukkuun.fi/ Tulevaisuuskasvatuksen ja -ohjauksen työkaluja http://www.getalife.fi/ http://www.tulevaisuus.fi/topi/