22701904 PIRKKALAN YLÄASTE PIRKKALA Sweco Rakennetekniikka Oy RS003 Jukka Merviö
Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY 2 (20)
Sisältö 1 HANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 KOHDE JA SIJAINTI... 4 1.2 HANKKEEN OSAPUOLET... 4 2 PURETTAVAT RAKENTEET... 5 2.1 RAKENNUS... 5 2.1.1 PERUSTUKSET... 5 2.1.2 RUNKO... 5 2.1.3 JULKISIVUT... 6 2.1.4 VESIKATOT... 6 2.1.5 TILAPINNAT... 6 2.1.6 TILAVARUSTEET... 7 2.1.7 TEKNIIKKAOSAT... 7 2.2 ALUEEN RAKENTEET... 7 2.3 TYÖMAA-ALUEEN RAJAUS... 7 2.4 MAANPINNAN MUOTOILU... 8 3 RAKENTEIDEN TYÖNAIKAINEN KESTÄVYYS, TYÖNAIKAISET TUENNAT JA KANTAVIEN RAKENTEIDEN PURKUJÄRJESTYS... 9 3.1 VÄLIPOHJIEN JA YLÄPOHJAN KUORMITUSKESTÄVYYS... 9 3.2 TYÖNAIKAISET TUENNAT... 9 3.3 RAKENTEIDEN PURKUJÄRJESTYS... 9 4 YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET... 11 4.1 HANKKEEN YLEISET LAATUTAVOITTEET... 11 4.2 NOUDATETTAVAT SÄÄDÖKSET JA ASIAKIRJAT... 11 4.3 PURKUTYÖSUUNNITELMA... 12 4.4 PURKUJÄTTEET... 14 4.4.1 JÄTTEIDEN LAJITTELU... 15 4.4.2 VAARALLISTEN JÄTTEIDEN LAJITTELU... 15 4.5 PURKUTYÖHÖN LIITTYVÄT ERITYISET VAARAT... 16 5 PÖLYNHALLINTA PURKUTYÖSSÄ... 17 6 HAITALLISTEN AINEIDEN PURKAMINEN... 18 6.1 PURKUTYÖN LAATUTAVOITTEET... 18 6.2 ASBESTIPURKUTYÖT... 18 6.2.1 VALTUUTUKSET... 18 6.2.2 ILMOITUKSET JA SUUNNITELMAT... 18 6.2.3 ASBESTIN ESIINTYMINEN RAKENNUKSESSA... 20 7 VALMIS PURKU... 20 7.1 VAATIMUKSET... 20 LIITTEET ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS PURKUPIIRUSTUKSET ALKUPERÄISET RAKENNEPIIRUSTUKSET 3 (20)
1 HANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 KOHDE JA SIJAINTI Purkukohteena on Pirkkalan yläasteen rakennuksen vanha osa. Kohteen osoite: Pirkkalan yläaste ja lukio Koulutie 8 33960 Pirkkala Kohde on vuonna 1968 rakennettu ja 1974 laajennettu koulurakennus. Rakennuksen purettava osassa on kaksi kerrosta, joissa on pääosin opetustiloja. Lisäksi vesikatolla on IVkonehuone. Rakennuksen runkona on pääosin paikallavalettu teräsbetoninen pilari-palkkilaatta -runko. Perustuksena on paalutetut pilarianturat ja alapohja on maanvastainen. Kantavat seinät ovat betonia, kevyet seinät tiiltä. Ulkoseinien ulkokuori on tiiltä. Rakennusta on myöhemmin laajennettu ja korjattu, ja osassa purettavaa rakennusta alapohja, välipohja ja yläpohja ovat ontelolaatastoa (2000-luvulta). Myös pilareita ja palkkeja on uusittu/tehty kokonaan uusia. Rakennuksessa on yksi hissi. 1.2 HANKKEEN OSAPUOLET Tilaaja: Pirkkalan kunta Rakennuttajainsinööri Elisa Hinkkala elisa.hinkkala@pirkkala.fi 050 463 7871 Purkusuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy Hatanpään valtatie 11 33100 Tampere yhteyshenkilöt: RI Jukka Merviö jukka.merviö@sweco.fi 040 550 6321 RI (AMK) Liisa Keskinen liisa.keskinen@sweco.fi 050 439 0330 4 (20)
2 PURETTAVAT RAKENTEET 2.1 RAKENNUS Purettavassa rakennusosassa on kaksi kerrosta, lisäksi vesikatolla on IV-konehuone. Rakennuksen pituus on noin 65 metriä ja leveys noin 19 metriä. Rakennuksen runko on pääosin paikalla valettu teräsbetoninen pilari-palkki-laatta -runko. 2.1.1 PERUSTUKSET Rakennuksen perustuksina on paalutetut pilarianturat neljällä eri linjalla rakennuksen pituussuunnassa. Anturoiden koko on keskimäärin noin 1300x1300 mm ja korkeus noin 450 mm. Alapohja on maanvastainen betonilaatta. 2.1.2 RUNKO Rakennuksen purettava osuus on rakennettu kolmessa eri vaiheessa; 1968, 1974 ja 2002. Vanhempien osien runko koostuu paikalla valetusta pilari-palkki-laatta-rungosta. Näiden lisäksi rakennuksessa on muutama betoninen kantava seinä, mutta pääosa seinistä on tiilestä rakennettuja kevyitä väliseiniä. Pilarilinjoja rakennuksen purettavassa osuudessa on pituussuunnassa 11 ja poikkisuunnassa 4. 2000-luvulla rakennettu osa on pääosin elementtirakenteinen. Hissi sijaitsee rakennuksen uusimmassa osassa. Käytävän kohdalla uuden ja vanhan osan liitoksessa uuteen osaan on tehty noin 2 metrin levyinen paikalla valettu laatta ulokkeena. Tämä tulee erityisesti huomioida purkaessa. Kohteen rakenteet ovat pääosin seuraavanlaiset: - Alapohja pintarakenteet teräsbetonilaatta ~70 mm tervapaperi EPS-eriste 50 mm bitumisively maanvastainen tb-laatta ~70 mm - Välipohja pintarakenteet tb-laatta ~90-200 mm pintarakenteet 5 (20)
- Yläpohja kumibitumikermi raakaponttilauta 23 mm vesikattorakenteet kertopuusta, tuulettuva tila puhallusvilla 200 mm kantava tb-laatta 90-160 mm sisäpuolinen verhous - Ulkoseinät: tiilimuuraus 130 mm eriste 130 mm tiilimuuraus 130 mm 2.1.3 JULKISIVUT Julkisivut ovat pääosin tiiltä. Uudemmassa osassa julkisivuverhouksena on käytetty sekä profiilipeltiä, että roiskerappausta. Ikkunoita rakennuksessa on noin 200 m 2. 2.1.4 VESIKATOT Kantavan paikallavaletun yläpohjalaatan ja ontelolaataston päällä on puurakenteiset vesikattorakenteet. Vesikatteena on 2-kertainen kumibitumikermi. Kermin alustana on raakaponttilaudoitus. 2.1.5 TILAPINNAT Väliseinät ovat muurattuja. Osa seinistä on tasoitettu ja maalattu, osa on maalattu suoraan tiilen päälle. Käytävillä seinien alaosat on laatoitettu. Lattiapintoina on käytetty julkisten tilojen muovimattoa ja Hovi-laattaa. Käytävillä on alaslasketut levykatot, luokkahuoneissa kattoihin on kiinnitetty akustiikkalevyt. Wc- ja siivoustiloissa on käytetty laattoja sekä märkätilojen mattoja. 6 (20)
2.1.6 TILAVARUSTEET Hyväkuntoiset kiinteät kalusteet, koneet ja laitteet jne. pyritään hyötykäyttämään, jos mahdollista. 2.1.7 TEKNIIKKAOSAT Sähkölaitteet ja -asennukset Sähköurakoitsija tekee purettavat asennukset jännitteettömiksi. Purkutöiden urakoitsija purkaa sen jälkeen poistettavat sähköasennukset sekä -laitteet sähkösuunnitelmien mukaisesti. Ilmanvaihtolaitteet ja -asennukset Purkutöiden urakoitsija purkaa kaikki iv-asennukset ja laitteet. 2.2 ALUEEN RAKENTEET Ennen purkutöiden aloitusta tehdään tarvittavat johtosiirrot yms. omana työvaiheenaan. Nykyiset asfaltti- ja muut pintarakenteet poistetaan rakenteiden vaatimassa laajuudessa alueelta ja kuljetetaan viranomaisen hyväksymälle maankaatopaikalle. Urakoitsija huolehtii kaikkien kaivantojen työnaikaisesta kuivanapidosta. Kaivannot pidetään kuivina pumppaamalla. Kuivanapito on toteutettava siten, ettei kaivannon pohja pääse liettymään. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita tai löyhtyneitä maakerroksia. Ulkopuolisten pintavesien pääsy kaivantoon on estettävä kaivannon reunojen muotoilun tms. avulla. Rakennuksen läpi kulkee alapohjassa noin 500x800 putkikanaali. Kanaali katkaistaan ja muurataan umpeen piirustusten mukaisesti. On mahdollista, että purkutöiden aikana löytyy rakennuksesta muitakin kanaaleita, joista ei piirustuksissa ole mainintaa. 2.3 TYÖMAA-ALUEEN RAJAUS Urakoitsija hankkii ja pystyttää suoja-aidan, jonka paikka sovitaan työmaalla yhdessä valvojan kanssa. Alue tulee aidata heti purkutöiden alkaessa. Aidan tulee olla metallirakenteinen verkkoaita, jonka korkeus on vähintään 2 m. Urakkaan laskettava aidan pituus on noin 300 m. 7 (20)
2.4 MAANPINNAN MUOTOILU Maanpinta tasataan, kun kaikki purettavat rakenteet on purettu. Maanpinta kallistetaan pituussuuntaan puretun rakennuksen keskikohdalta kaatamaan kallistuksella 1:100, kohti kaivetun alueen reunoja ja poispäin olemassa olevista rakennuksista. Maan pinnasta on poistettava kaikki purettava rakennusmateriaali ja siinä ei saa esiintyä vettä kerääviä painanteita. 8 (20)
3 RAKENTEIDEN TYÖNAIKAINEN KESTÄVYYS, TYÖNAIKAISET TUENNAT JA KANTAVIEN RAKENTEIDEN PURKUJÄRJESTYS 3.1 VÄLIPOHJIEN JA YLÄPOHJAN KUORMITUSKESTÄVYYS Välipohjien kantavien teräsbetonilaattojen kuormituskestävyys on noin 300-400 kg/m2 tasaista kuormaa. Tarkemmin kuormituskestävyydet on esitetty alueittain purkupiirustuksissa. Mikäli purkutyössä tarvitaan holveille suurempia kuormituksia, on rakenneosien kestävyys varmistettava tapauskohtaisesti rakennesuunnitelmista. Raskasta purkujätettä ei saa varastoida väli- ja yläpohjien päälle, vaan se on poistettava rakennuksesta purkutyön edistyessä. Mahdolliset piikkausrobotit, koneet (Bobcat) ja raskas purkujäte eivät saa olla lähekkäin holvilla samassa palkkivälissä samaan aikaan. Yläpohjan kuormituskestävyys on noin 150-200 kg/m2. Tarkemmin kuormituskestävyydet on esitetty alueittain purkupiirustuksissa. 3.2 TYÖNAIKAISET TUENNAT Tuennat on esitetty purku- ja tuentapiirroksissa. Rakenteiden käyttäytymistä on seurattava purkutyön kaikissa vaiheissa. Maaperän tai rakenteiden halkeamat, painumat, muodonmuutokset tai siirtymät on ilmoitettava välittömästi valvojan tietoon. Kantavien rakenteiden tuennat asennetaan paikoilleen ennen purkutyön aloittamista. Tuentasuunnitelma laaditaan erillisen tuentaesityksen mukaisesti. Tuentojen asennus on hyväksytettävä kohteen valvojalla ennen purkutyön aloitusta. Kun kaikki perustukset on purettu, jäljellä olevan kaivannon reunat tulee luiskata kaltevuuteen 1:1,5. 3.3 RAKENTEIDEN PURKUJÄRJESTYS Rakenteet puretaan seuraavassa järjestyksessä: Paikalla oleva jäte ja irtaimisto siirretään pois Kiinteät suojaseinät rakennetaan 1. ja 2. kerrokseen Haitta-aineiden purku 9 (20)
Kevyet väliseinät, alaslasketut katot, kaikki koteloinnit sekä kiintokalusteet, ikkunat ja väliovet LVISA- asennukset, muut koneet, laitteet, asennukset Kantavat ja jäykistävät rakenteet kerroksittain järjestyksessä ylhäältä alaspäin o vesikaton rakenteet o yläpohjarakenteet o ulkoseinät o välipohjat o kantavat palkit o jäykistävät porrashuoneet, kuilut tai kantavat seinät o pilarit o alapohja o anturat ja perustukset. 10 (20)
4 YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET 4.1 HANKKEEN YLEISET LAATUTAVOITTEET Rakennus, rakenne tai rakennusosa on purettu suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Purkukohteen kaivut, niiden tasaukset ja luiskat ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaisia. Purkaminen tai kaivaminen ei ole vaurioittanut tai vahingoittanut säilytettäviä tai ympäröiviä rakennuksia, rakenteita tai rakennusosia. Liittyvät rakenteet ovat puhtaita ja ehjiä. Purkujätteet on poistettu asianmukaisesti ja tila tai alue sekä lähiympäristö on siivottu. Suojaukset on poistettu. Sade-, pinta- ja pohjavesien ohjaus sekä avoveden lammikoituminen ovat purku- ja kaivualueella suunnitelma-asiakirjojen mukaisia. 4.2 NOUDATETTAVAT SÄÄDÖKSET JA ASIAKIRJAT - Ratu-kortit: Ratu 81-0378 Väliaikainen tuenta Ratu 82-0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purku Ratu 82-0379 Purkutyöt. Menekit ja menetelmät Ratu 82-0381 Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku Ratu 82-0382 PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku Ratu 82-0383 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku Ratu 82-0384 Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus Ratu S-1221 Purkutöiden suunnittelu. Purkusuunnitelma ja purkutöiden tehtäväsuunnittelu - Rakennusurakan yleiset sopimusehdot, YSE 1998 - Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL 2000 - Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2009 - TSHp hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista 231/1990 (176/1992) - Korjausrakentaminen VI (Työturvallisuus). RIL 174-6-1995 - KTMp sähköasennusten turvallisuudesta 1396/1994 (655/1996) - Työturvallisuusliite - Työturvallisuuslaki 2002/738 - Työturvallisuuden varmistaminen rakennushankkeen suunnittelussa RIL 191-1998 - Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. RIL142-2010 - VNp rakennustyön turvallisuudesta VNa 205/2009 - VNp asbestityöstä: 1380/1994 - VNp käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/93 11 (20)
- VNp työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994 - VNa työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006 - VNp henkilönsuojaimista 1406/1993 (1209/1996) - VNp henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993 - VNa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 - VNp koneiden turvallisuudesta 1314/1994 (765/2000) - VNp asbestityöstä 1380/1994 (318/2006) Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston päätöksessä asbestityöstä annettuja määräyksiä. Asbestipitoiset materiaalit poistetaan asbestipurkutyönä. 4.3 PURKUTYÖSUUNNITELMA Urakoitsijan on laadittava purkutyösuunnitelma. Ennen purkutöiden aloittamista purkutyösuunnitelma on hyväksytettävä rakennuttajalla ja rakennuttajan osoittamilla suunnittelijoilla. Purkutyösuunnitelmassa urakoitsijan tulee esittää ainakin seuraavat asiat: - Purettavien rakenteiden materiaalit - Purettujen materiaalien varastoiminen tontille sekä lajittelu ja poiskuljetus - Rakennesuunnitelmissa ja haitta-ainekartoituksissa esitettyjen haitta-aineiden purkutyömenetelmät ja purkutöiden osastointi. Haitta-aineilla tarkoitetaan ympäristölle tai henkilöiden terveydelle haitallisia aineita kuten: Asbesti Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Metalliyhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB-yhdisteet) Öljyhiilivedyt ja BTEX-yhdisteet Kloorifenolit Torjunta-aineet (DDT) - Varautuminen purkutyönaikaisiin haitta-aine esiintymien löydöksiin - Rakennusosakohtainen purkujärjestys - Materiaalien siirrot ja niistä aiheutuvat kuormitukset oleville rakenteille - Väliaikaisten tuentojen ja sidontojen suunnitelmat niiltä osin kuin niitä ei ole rakennesuunnitelmissa esitetty - Pölyn- ja kosteudenhallinta - Kantavien rakenteiden purkumenetelmät ja niihin liittyvät turvallisuustoimenpiteet kuten sortumis- ja putoamisvaarojen torjunta - Säilytettävien rakenteiden suojaukset - Purkutyömaa-alueen eristäminen muulta liikenteeltä - Melun ja tärinän rajoittaminen 12 (20)
- Purkutyön riskienhallinta ja riskeihin sekä vahinkotapauksiin varautuminen - Purkutyön vastuuhenkilöt - Purkutyöstä tiedottaminen eri osapuolille - Purkutyösuunnitelman laatijat - Purkutöiden katselmukset Purkutyösuunnitelman hyväksyttämisen jälkeen urakoitsija järjestää purkutyön aloituskatselmuksen, jolloin mahdolliset tarvittavat tuentatoimenpiteet sekä työnaikaiset suojaseinät ja tiivistykset on tehty. Rakennuttajan hyväksynnöistä huolimatta urakoitsija kantaa kuitenkin täyden vastuun työn suorituksesta ja asianmukaisesta lopputuloksesta. Alueella olevat säilytettävät kaapelit, lämpö- ja vesijohdot, viemärit yms. asennukset on urakoitsijan selvitettävä ennen purkutöiden aloittamista. Samoin urakoitsijan tulee selvittää yhdessä käyttäjän kanssa, onko lähiympäristössä tärinälle herkkiä laitteita sekä sopia toimenpiteistä laitteiden suojaamiseksi. Urakoitsijan tulee käyttää sellaisia työmenetelmiä ja -tapoja, ettei purkutyöstä aiheudu vaaraa työtä suorittaville työntekijöille tai sivullisille tai vahinkoa tai haittaa säilytettäville rakenteille. Säilytettäville rakenteille purkutyön aiheuttamat mahdolliset vauriot on urakoitsija velvollinen korjaamaan kustannuksellaan. Työturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työturvallisuuteen liittyvät asiat on selostettu tarkemmin Työturvallisuusasiakirjassa. Ellei urakkasopimuksessa toisin määrätä, purkutyöurakoitsija vastaa VNa 2009/205 12 :n mukaisista päätoteuttajan velvollisuuksista ja niistä seuraavista työturvallisuuteen liittyvistä velvoitteista purkutyön aikana. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään purkutyömaata koskevia päätoteuttajan velvoitteita. Urakoitsija laatii työmaalle yhteiset purkutyötä koskevat työturvallisuusohjeet ja vastaa siitä, että jokainen omaan, aliurakoitsijan tai sivu-urakoitsijan henkilöstöön kuuluva perehdytetään työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän työmaalle tuloaan. Vastuu purkutöistä on täysin urakoitsijalla. Ks. urakkaohjelma. Vaikka vahinko- ja vauriotapauksissa tässä työselostuksessa mainittuja ohjeita tai määräyksiä on noudatettu, eivät ne vähennä urakoitsijan vastuuta. 13 (20)
Urakoitsijan tulee antaa kaikki viranomaisten vaatimat ilmoitukset (kuten työnjohtaja-, aloitus-, pöly- ja meluilmoitukset) sekä huolehtia, että kaikki viranomaisten vaatimat ja tässä työselostuksessa määritellyt katselmukset suoritetaan ajallaan. Työmaa on pidettävä siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Erityisesti on huolehdittava purkujätteen poiskuljetuksesta riittävän usein. Työn edistyessä on poistettava tarpeettomiksi käyneet tarvikkeet ja välineet. Rakennuksen sisätiloissa suositellaan käytettäväksi kaasu- tai sähkökäyttöisiä työkoneita. Polttomoottorilla varustettujen työkoneiden käyttö tulee minimoida. Lisäksi on huomioitava seuraavat rajoitukset; Rakennuksen purkamisessa on rajattava tärinää ja melua aiheuttavat työvaiheet arkisin klo 7:00 21:00 väliselle ajalle. Työmaa eristetään ulkopuolisilta esimerkiksi metallisella työmaa-aidalla. Tontin ulkopuolisen alueen käyttöluvat hankkii urakoitsija. Jokaisella työmaalla työskentelevällä on oltava kuvallinen, henkilönumerolla varustettu henkilökortti. 4.4 PURKUJÄTTEET Purkujäte pakataan jätesäkkeihin tai vastaaviin sitä mukaan, kun sitä syntyy, ja viedään suojatulle jätelavalle. Jätteiden käsittely ja siirrot on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle pöly- tai muuta haittaa. Rakennuksen ylemmistä kerroksista poistettavat purkujätteet pudotetaan tarkoitusta varten rakennettua putkea pitkin alas, vapaa pudottaminen on kielletty. Putken alapäähän tehdään pressusuojaus, jossa on seinät ja katto estämään pölyn leviäminen ympäristöön. Pölynpoistoputkia ei saa suunnata rakennuksen vierellä oleville kulkuväylille. Purkujätteiden lajittelu, mahdollinen välivarastointi ja kappaleiden kuljetus kaatopaikalle tulee suunnitella etukäteen. Purkujätteiden käsittely esitetään purkutyösuunnitelmassa. Purkujätteen sijoittelu ja välivarastointi on esitettävä työmaan yleissuunnitelmassa. Jätettä ei saa varastoida kuin siihen varatuilla paikoilla. Purkujätteiden varastoinnissa, lajittelemisessa ja kuljettamisessa noudatetaan jätelakia (646/2012) ja valtioneuvoston asetusta jätteistä (179/2012). Purkujätteille järjestetään lain edellyttämät lajittelumahdollisuudet ja jäte hyötykäytettävä mahdollisuuksien mukaan. Urakoitsijan tulee pitää kirjaa ja antaa lain määräämät tiedot purkujätteen määrästä, laadusta ja sijoittamisesta viranomaisille ja rakennuttajalle. Lisäksi erilaiset ongelma- ja eri- 14 (20)
tyisjätteet (PCB-, lyijy- sekä PAH-yhdisteet, asbestia sisältävät jätteet sekä kyllästetty puutavara) on lajiteltava ja käsiteltävä erikseen. Mahdolliset öljyyntyneet purkujätteet tulee toimittaa kaatopaikalle tai muuhun luvanvaraiseen käsittelyyn. Purkutyön jälkeen on alue siivottava kaikesta roskasta, romusta ja jätteestä. Jätteelle varataan riittävä määrä siirtolavoja, jotta jätteen lajittelu voidaan toteuttaa. Siirtolavat peitetään tarvittaessa kestopeitteellä, joka kiinnitetään tiiviisti kiinni lavan kiinnityspisteisiin. 4.4.1 JÄTTEIDEN LAJITTELU Energiajätteeksi lajitellaan polttokelpoinen materiaali, kuten paperi, pahvi, kartonki ja muovi, sekä pienet määrät solupolystyreeniä. Tiili ja betonijäte lajitellaan erikseen muusta rakennusjätteestä. Puhdas purkutiili ja betonijäte voidaan hyödyntää kaatopaikan rakenteissa tai erillisen selvityksen pohjalta purkupaikan maaperän täytössä. Betonin palakoon tulee olla alle 150 mm. Betonijäte on murskattava, jos palakoko on yli 150 mm. Betoni- ja tiilijätteen puhtaus testataan esim. liukoisuustestillä. Jos betoni- ja purkujätettä hyödynnetään täytössä, tulee purkupaikalle hakea viranomaiselta ympäristölupa paikan päällä murskaamiselle ja hyödyntämiselle. Puujäte (käsittelemätön puu) lajitellaan erikseen muusta energiajätteestä. Puujätteessä ei saa olla metallikehyksiä tai sidoslevyjä, mutta normaalit naulat, ruuvit ja saranat voi jättää paikoilleen. Puu saa olla maalattu tai lakattu, mutta jos puutavaran kosteussuojaus-/pintakäsittelyaineesta ei ole varmuutta, se tulee hävittää kuten kyllästetty puutavara. Kyllästetty puu on vaarallista jätettä eli ongelmajätettä, niitä ei saa laittaa normaalin rakennusjätteen sekaan. Ikkunalasit ja muut tasolasit (esim. peilit) lajitellaan erikseen muusta rakennusjätteestä. Tasolasissa ei saa olla pokia. Vanhoja, käyttökelpoisia ja ehjiä ikkunoita voi tarjota esimerkiksi Tampereen Rakennustorille (välittää vanhoja, käyttökelpoisia rakennustuotteita), samoin esimerkiksi ovia ja kalusteita. Metalliromuna lajitellaan esim. rauta-, teräs-, alumiini-, kupari-, messinki ym. metalliesineet. Jätteet toimitetaan Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen Nokialle tai Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen Tampereelle. 4.4.2 VAARALLISTEN JÄTTEIDEN LAJITTELU Asbestipitoiset jätteet tulee pitää erillään muista jätteistä. Kaikki asbestipitoiset jätteet täytyy pakata tiiviisti ja huolellisesti. Asbestipitoiset jätteet ja muut vaaralliset jätteet vastaanotetaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa. 15 (20)
Vaaralliset jätteet tulee lajitella erikseen, eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Jätteet tulee pakata tiiviisti ja säilyttää hyväkuntoisissa merkityissä astioissa. Niiden pääsy maaperään tai viemäriin tulee estää, eivätkä jätteet saisi kastua. Hyvä varasto on tiivispohjainen ja katettu. Purkujätteiden tarpeetonta varastointia tulee välttää. Haitallisia aineita sisältävät purkujätteet kuljetetaan vastaanottopaikkaan ilman tarpeetonta viivytystä. Haitallisten aineiden purkujätteiden poiskuljetus järjestetään viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaan. 4.5 PURKUTYÖHÖN LIITTYVÄT ERITYISET VAARAT Korkealla suoritettavat työt, purkutyöt sekä työt, joissa työntekijät altistuvat kemiallisille aineille, kuten haitta-aineet luokitellaan VNa 205/2009:ssa vaarallisiksi töiksi. Näiden lisäksi kohteelle ominaiset, erityiset vaaraa aiheuttavat työvaiheet ovat seuraavat: Rakennus sisältää pieniä määriä haitta-aineita. On mahdollista, että purkutyön aikana esiintyy haitta-ainekartoituksessa esiintymättömiä haitta-aineita. Purkutyössä on putoavien kappaleiden mahdollisuus ja purettavien rakenteiden nostoissa ei alapuolella saa työskennellä. Rakenteen kaatuminen, sortuminen tai pettäminen. Jännitteellisen kaapelin tai paineellisen putken aiheuttama vaaratilanne. Purkutyömaan liikennejärjestelyt ja siirrot koulun alueella. Urakoitsija on velvollinen huomioimaan purkutyöhön liittyvät erityiset vaarat työnsuunnittelussa. 16 (20)
5 PÖLYNHALLINTA PURKUTYÖSSÄ Purkutyön aikaisella pölynhallinnalla varmistetaan, että työntekijät ja muut työalueen lähiympäristössä liikkuvat eivät altistu purkutyössä syntyvälle pölylle haitallisissa määrin (Ks. HTP-arvot 2014, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:2). Lisäksi pölynhallinnalla varmistetaan, ettei vaarallisiksi tai haitallisiksi luokitelluista rakennusmateriaaleista, kuten asbestista tai PAH-pitoisesta kivihiilipiestä, peräisin oleva pöly leviä purkualueen ympäristöön ja että se saadaan luotettavasti kerättyä talteen asianmukaista jatkokäsittelyä varten. Urakoitsijan tulee laatia pölynhallintasuunnitelma, jossa esitetään Työalueiden suojaus- ja tiivistystarpeet Vaiheittainen ali-/ylipaineistustarve pölyävien työvaiheiden ajaksi Työalueiden osastoinnit ja suojaseinien sijainnit ja rakenteet Viereisten rakennusten huomioiminen siten, että purkutyöstä peräisin oleva pöly ei pääse niiden ilmanvaihtojärjestelmiin Pölynhallinnassa käytettävät koneet ja laitteet, alipaineistimet, kohdepoistolaitteet, imurit yms. Työmenetelmien valinnat Poistoilmareittien sijoittelu Jätteenkäsittelyratkaisut Työntekijöillä on oltava helposti saatavilla asianmukaiset henkilösuojaimet, joilla varmistetaan työn turvallinen toteuttaminen. Urakoitsija vastaa siitä, että kussakin työvaiheessa käytettävät henkilösuojaimet (hengityssuojaimet, ihosuojaus) ovat suojausteholtaan riittävät estämään työntekijöiden altistumista rakennuspölyn haitallisille vaikutuksille. 17 (20)
6 HAITALLISTEN AINEIDEN PURKAMINEN Asbestijätteitä sisältävät pakkaukset on suljettava huolella ja merkittävä näkyvällä tekstillä seuraavasti: Asbestijätettä: Pölyn hengittäminen vaarallista. Purkujätteiden varastoinnissa, lajittelemisessa ja kuljettamisessa noudatetaan jätelakia (646/2012) ja valtioneuvoston asetusta jätteistä (179/2012). 6.1 PURKUTYÖN LAATUTAVOITTEET Haitallisten aineiden purkaminen suunnitellaan purkutyöselostuksen ja purkukohteeseen ja sen lähiympäristöön tutustumisen mukaisesti. Tarvittaessa tehdään koepurku. Haitallisten aineiden purkaminen tehdään purkutyösuunnitelman mukaan siinä esitetyillä purkumenetelmillä ja purkujärjestyksessä. Purkaminen ei saa vaurioittaa tai vahingoittaa säilytettäviä rakenteita tai rakennusosia. Purkutöissä tulee käyttää lajittelevaa purkutekniikkaa. Kastelun tai sumutuksen käyttö pölyntorjunnassa on sallittu vain, kun kosteus ei vaurioita tai vahingoita säilytettäviä tai uudelleenkäytettäviä rakenteita tai rakennusosia. 6.2 ASBESTIPURKUTYÖT 6.2.1 VALTUUTUKSET Asbestia sisältävien rakennusten ja rakenteiden purkamista, asbestin poistamista niistä, asbestirakenteiden koteloimista ja peittämistä, asbestisiivousta tai asbestipitoisten jätteiden kokoamista ja viimeistelyä työpaikalta pois kuljetettaviksi (asbestipurkutyötä) saa tehdä vain sellainen työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja, jonka työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on valtuuttanut tällaista työtä tekemään. Tarkka määrittely on esitetty VNp 1380/1994 ja selvitettävissä työsuojeluviranomaiselta. 6.2.2 ILMOITUKSET JA SUUNNITELMAT Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 1380/1994 19 mukaan asbestityötä suorittamaan ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on tehtävä työsuunnitelma ennen kuin asbestipurkutyö aloitetaan. Suunnitelmassa on esitettävä työntekijöiden ja muiden työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet: 1) purkutyötä tekevien työntekijöiden altistumisen estäminen 18 (20)
2) muiden työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden altistumisen estäminen 3) asbestipölyn työympäristöön leviämisen estäminen 4) työkohteen puhdistaminen asbestijätteistä ja asbestipölystä sekä 5) asbestijätteiden käsittely työpaikalla. Lisäksi suunnitelman tulee sisältää tietoa seuraavista seikoista: 1) työn luonne, alkamisaika ja todennäköinen kesto 2) paikka, jossa työ tehdään 3) asbestikartoituksen suorituspäivä, tekijä ja kartoitukseen liittyvien asiakirjojen haltija 4) asbestin tai asbestipitoisen materiaalin purkuun käytettävät menetelmät 5) työntekijöiden suojaukseen ja puhdistamiseen käytettävät laitteet ja niiden ominaisuudet 6) asbestipölyn työympäristöön leviämisen estämiseksi käytettävät laitteet ja niiden ominaisuudet sekä 7) sen kaatopaikan nimi, jonne jätteet toimitetaan. Työnantajan on toimitettava työsuunnitelma vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle. Viranomaisen suostumuksella tämä aikaväli voi olla lyhempi. Matalariskiseksi arvioidusta työstä, jossa asbestille altistuminen ei tule ylittämään suurinta sallittua 0,1 kuitua/cm³ tasoa, ei tarvitse tehdä ilmoitusta viranomaisille. Työssä on kuitenkin estettävä asbestipölyn leviäminen ympäristöön ja käytettävä sopivia henkilösuojaimia. Silloin, kun työsuunnitelman toimittaminen ennen työn aloittamista työsuojelu-viranomaiselle ei ole mahdollista, on työsuunnitelma toimitettava tai ainakin ilmoitus työstä tehtävä työsuojeluviranomaiselle heti, kun se on mahdollista. Lomakkeen asbestipurkusuunnitelmasta saa mm. työsuojeluhallinnon verkkosivuilta http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbestipurkusuunnitelma. Työsuojeluhallituksen päätös hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista 14.12.1989/231 (1990, päivitetty 23.1.2006) antaa täsmällisiä ohjeita purkutyötekniikoista ja niiden valinnasta, laitteista ja suojaimista. Krokidoliitin (sinisen asbestin) purkutyöhön on laadittu erillinen ohje (Krokidoliittiasbestipurkutyön suunnittelu ja toteutus. Uudenmaan tsp. Ohje 2009-02-02). Asbestia sisältävien rakenteiden purkamisessa on noudatettava Ratu 82-0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purku -vaatimuksia. 19 (20)
6.2.3 ASBESTIN ESIINTYMINEN RAKENNUKSESSA Haitta-ainekartoituksessa havaittiin lattiarakenteissa asbestipitoisen mustan liiman jäämiä. Liimajäämiä esiintyy noin 100 m2 alueella. Liimajäämät poistetaan käyttäen osastointimenetelmää. Mikäli purun yhteydessä löytyy osastoidun alueen ulkopuolelta pieniä määriä mustaa liimaa, se voidaan poistaa kohdepoistomenetelmällä. Laajemmille alueille tulee rakentaa osastointi. Vesikatteen asbestipitoisuutta ei ole tutkittu. 7 VALMIS PURKU 7.1 VAATIMUKSET Rakennus, rakenne tai rakennusosa on purettu suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Purkukohteen kaivut, niiden tasaukset ja luiskat ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaisia. Purkaminen tai kaivaminen ei ole vaurioittanut tai vahingoittanut säilytettäviä tai ympäröiviä rakennuksia, rakenteita tai rakennusosia. Liittyvät rakenteet ovat puhtaita ja ehjiä. Purkujätteet on poistettu asianmukaisesti ja alue sekä lähiympäristö on siivottu. Suojaukset on poistettu. Sade-, pinta- ja pohjavesien ohjaus sekä avoveden lammikoituminen ovat purku- ja kaivualueella suunnitelma-asiakirjojen mukaisia. Jukka Merviö 20 (20)