Kuopion kulttuuripalvelukeskus Kuopion Kulttuuripolku Musiikkipolku Sibelius Finlandia sinfoniaorkesteri Star Wars Notaatio, musiikillisia mielikuvia, graafinen partituuri, musiikillinen keksiminen, draama Marianne Liimatainen
Finlandia 1. Kun oppilaat tulevat luokkaan tilassa soi Wigwam-yhtyeen Fairyport -levyltä (1971) kappale Losing Hold/Finlandia (live) 2. Kuunnellaan Finlandia-hymni candominokuoron esityksenä Tunnistavatko oppilaat, mikä hymni levyllä soi? Kyseessä on tällä tunnilla tarkemmin tarkastelussa oleva Finlandia-hymni, joka kuuluu niihin lauluihin, joita perinteisesti lauletaan itsenäisyyspäiväjuhlissa Finlandia-hymnistä on tehty ainakin kaksi rock-versiota (Wigwamin versio 70-luvun alkupuolelta sekä Anssi Tikanmäki on sovittanut Finlandia-hymnin elokuvamusiikiksi Mika Kaurismäen elokuvaan Arvottomat. Lisäksi alkuperäistä sinfoniaorkesterisovitusta on käytetty mm. Väinö Linnan Tuntematon sotilas -elokuvassa sekä Die Hard II:ssa, ohjaajana suomalainen Renny Harlin) Kalvolta sanat V.A. Koskenniemen sanat ovat vuodelta 1940. Sibelius laati hymnistä sekakuoroversion 1940-luvun lopussa. Nöyryytys on vihdoin päättynyt, suomalaiset saavat vihdoin seistä omilla jaloillaan. Uhka on karkoitettu ja pieni valtakunta on näyttänyt sisukkuutensa koko maailmalle. Voiko suomalaista kansalaistuntoa kauniimmilla sanoilla kohottaa?
Finlandia 3. Kuunnellaan Finlandia orkesterisävellyksenä kalvon avulla. Sävellys etenee alkaen vasemmasta ylänurkasta, oikean ylänurkan tunnelmiin siirrytään n. minuutin kohdalla, trumpettifanfaarit tulevat n. 3:25 ja hymni alkaa n. 6:10. I taite I taite alkaa valoisalla koraalimaisella teemalla, jonka puupuhaltimet (kuva) soittavat ensin ja vähän ajan kuluttua jousisoittimet yhtyvät siihen II taite II taite alkaa trumpettifanfaarilla, joiden voidaan ajatella kuvaavan konekiväärien ääntä Tunnistavatko oppilaat soittimen, joka soittaa fanfaarin Fanfaareja seuraa eteenpäinvievä osa, jossa patarumpujen yllä kuuluvat ennen kaikkea jouset ja vasket. Itsenäisyyden taistelun äänet kaikuvat selvästi. Uhrit puolustautuvat voimakkaasti ja vihollinen kärsii tappion. Tunnelma rauhoittuu hymniksi, jonka ensin soittavat puupuhaltimet ja sitten jouset. Coda Oppilaat viittaavat, kun mielestään kuulevat hymnin alkavan Finlandia-hymni ilmaisee vapaudenkaipuuta. Voitonhymni soi hiljaisena, sillä sorretut aavistavat uusien koettelemusten vielä odottavan. Taistelunhaluinen tunnelma uusiutuu. II taitteen alussa olleita rytmejä ja sävelaiheita soitetaan uudelleen. Syntyy entistä ankarampi taistelu, jossa vihollinen lyödään lopullisesti. Codan voidaan ajatella kuvaavan voiton ennustusta. Hymnin harvennetut ensisävelet kaikuvat voitokkaana koko orkesterin ollessa mukana.
Finlandia 4. Näytä kalvolta kuvat ja keskustelkaa kuvien sopivuudesta musiikkiin. Mitä muita kuvia oppilaiden mielestä olisi voinut näyttää? Pyydä oppilaita tuomaan kotoa seuraavalle tunnille sellainen valokuva, joka heidän mielestään sopisi musiikkiin. Tehkää näistä luokkataulut Finlandia -nimellä esim. koulun aulaan (voidaan julkistaa esim. itsenäisyyspäiväjuhlan aamuna tai musiikkipolkuun liittyvänä näyttelynä). YouTubessa on hyviä videoklippejä Finlandiasta (musiikki/hymni soi taustalla ja erilaiset kuvat pyörivät näytöllä) Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -elokuvasta löytyy YouTubesta käyttökelposia kohtauksia
Finlandia Vicente Serra
Finlandia Vicente Serra
Finlandia Vicente Serra
Sibelius 1. Näytä Sibeliuksen kuva ja kuvan vieressä olevat tiedot säveltäjästä 2. Näytä kuva Ainolasta kalvolta ja teksti vierestä Luonto (esim. Puut ja linnut) oli Sibeliukselle tärkeä; mielenkiintoinen pianosävellys on Sibeliuksen 5 puukuvaa, jonka osat ovat: 1. kun pihlaja kukkii 2. yksinäinen honka 3. haapa 4. koivu 5. kuusi» Kuunnelkaa kuusi. Mitä puuta musiikki kuvaa ja miksi? Avioiduttuaan Sibeliukset lähtivät häämatkalle karjalaan. Sibelius sai 400 mk:n apurahan matkalle ja otti pianonsa mukaan. Sibelius sävelsi kuherruskuukauden kunniaksi esim. Kyssens hopp -nimisen kappaleen Tietääkö kukaan, mitä kappaleen nimi tarkoittaa Suomeksi? Soita kappale (baritoni Tom Krause), mikä ääniala laulajalla on? Vuonna 1929 alkoi Järvenpään/Ainolan hiljaisuus Näytä taustalle kuvaa vanhasta Sibeliuksesta. Sibeliuksella oli pitkä vanhuus, hänen kuulonsa heikkeni, hän oli kriittinen itselleen ja erakoitui Ainolaan (oli viimeisen kerran julkisuudessa 1935 70-vuotispäivänään). Sibelius kuoli aivoverenvuotoon 20.9.1957 91-vuotiaana ja hänet haudattiin Ainolan etelärinteeseen Näytä Sibeliuksen kuva ja soita Tuonelan joutsen -kappale Kun Sibelius kuoli, oli Suomessa lähes maansuru. Suomalaiset kokivat, että yksi tärkeistä suomalaisuuden ja itsenäisyyden symboleista oli lähtenyt. Näytä kuva Aila Hiltusen luomasta Sibelius- monumentista Helsingissä vuodelta 1967. Kuinka moni on nähnyt sen? Monumentti on suosittu turistikohde Merikannontiellä taka-töölössä.
Sibelius Kuvat: Sibelius-museo
Kuva: WSOY Sibelius
Kuva: WSOY Oppimateriaalit Oy Sibelius
Sinfoniaorkesteri Jousisoittimet ovat lähinnä kapellimestaria. Konserttimestarin tärkeys Oboe antaa viritysäänen. Puupuhaltimet ovat ennen vaskipuhaltimia ja perimmäisinä ovat lyömäsoittajat. Yleensä soittajat ovat puolikaaressa, mutta kapellimestari voi päättää toisinkin ja käyttää toisenlaistakin ryhmittelyä Miksi järjestys on muotoutunut juuri tämän kaltaiseksi ja miksi sen on syytä olla useimmiten samanlainen? (Äänenvoima, kapellimestarin työn helpottuminen, soittajien tottuminen ympäristön soittimiin) Finlandiassa esityskokoonpanona on sinfoniaorkesteri, jossa soittimina: 2 huilua, 2 oboeta, 2 klarinettia, 2 fagottia, 4 käyrätorvea, 3 trumpettia, 3 pasuunaa, patarummut, virvelirumpu, triangeli ja jouset (5-ääninen jousisto eli 1. ja 2. viulut, altot, sellot ja kontrabassot). Että nykyaikaisessa suuressa sinfoniaorkesterissa on lähes sata soittajaa ja esim. Kuopion kaupunginorkesterissa on n. 50 soittajaa. Suurten orkestereiden kokoonpano johtuu mm. siitä, että säveltäjät halusivat romantiikan aikana kasvattaa orkesteria, koska sointiväristä tuli entistä tärkeämpää. Kapellimestareilla on nykyisin pieni tahtipuikko. Jotkut kapellimestarit, kuten esim. kuuluisa orkesterinjohtajakouluttaja Jorma Panula johtavat paljain käsin ilman tahtipuikkoa. Kapellimestari näyttää käsillään, muilla eleillä ja ilmeillä tempon eli esitysnopeuden, tarpeelliset alut ja soitinten ja soitinryhmien lähdöt, voimanvaihtelut ja nopeudenvaihtelut sekä kaikki pienet ja suuret vivahteet, joilla hän saa yhdessä orkesterin kanssa muotoiltua sävellyksen tulkinnan. Yleensä sillä kädellä, missä on tahtipukko, näytetään tempo ja toisella kädellä muita asioita Halukkaat oppilaat pääsevät johtamaan luokkansa orkesteria ja sen takia he harjoittelevat lopuksi erilaisia lyöntikaavoja. Oppilaat voivat harjoitellessaan ajatella, että pompottelevat kimmoisaa palloa lattialla Jos mahdollista, treenatkaa lyöntikaavoja ison peilin edessä. Oppilaita voi neuvoa treenaamaan kotona peilin edessä.
Star Wars 1. Star Wars ja musiikkimaalaus Oppilaiden tullessa luokkaan, tilassa soi kooste Star Warsin osista (musiikilla pyritään luomaan tunnelmaa, tarjoamaan muistoja, jättämään taakse päivän muut tohinat ja virittäytymään tulevaan tuntiin) Sisääntulon jälkeen oppilaita neuvotaan ottamaan oma tila lattialta ja asettumaan sinne Luokan tms. ison tilan lattialle on valmiiksi levitetty iso paperiarkki ja värejä, maaleja (voi myös olla jokaiselle oma iso paperi, ainakin a3-kokoa) Teos soi taustalla ja luokka piirtää, maalaa tms. jokainen taitojensa, kykynsä ja voimiensa mukaan Töiden kuivuttua, näistä voidaan kerätä luokan taulu tai voidaan kuvata työt ja liittää oppilaan/luokan/koulun omaan musiikkipolku-portfolioon tai esim. luokan/koulun sivuille Musiikillisia mielikuvia, näytteinä on voitu aiemmin käsitellä esim, Leevi Madetojan Miehen tanssi (Okon fuoko -orkesterisarjasta mm. Naisen tanssi), Selim Palmgrenin Piano concerto no. 2, Op. 33 River (virta), Kaija Saariahon Nymphea (lumme, hälyääniä), György Kurtágin Portraitkonzert (live-äänitys vuodelta 93 salzburgista)» oppilaat piirtävät ja kirjoittavat niitä asioita ylös, mitä musiikki tuo heidän mieleensä» keskustelua mielikuvista
Star Wars 2. Star Wars, kuvat ja draamatehtävät Draamaa Star Wars -elokuvan hahmoista: Oppilaat jaetaan 3-4 hengen ryhmiin. Tehtävänä on elävöittää opettajan valmiiksi valitsemia kuvia Star Wars-elokuvasta Oppilaat valitsevat ryhmänä vapaasti kuvan, joka heidän on tarkoitus toteuttaa ja nimetä (vapaasti). Jokaisella oppilaalla on oma roolihahmonsa Päämääränä on näytelty kuva. Esitykseen lähdetään still-kuvasta Valmisteluaikaa n. 10-15 minuuttia Työskentelyn aikana taustalla soi kappaleet Star Wars-elokuvasta
Graafinen notaatio Oletuksena on, että seiskaluokkalaisille on entuudestaan tuttuja käsitteitä diskantti- ja bassoavain sekä esim. C-duurin sävelet, perinteinen notaatio Jos ei ole alakoulusta tuttuja tai yläkoulussa ei ole ehditty käsitellä, voi opettaja, niin halutessaan, kirjoittaa nuottiavaimet ja nuotit taululle tms. Oppilaille näytetään esimerkkinä 1900-luvun erilaisesta nuottikirjoituksesta esim. John Cagen TV Köln Opettaja selittää nuottien merkitykset ja esittelee, niin halutessaan, tarkemmin John Cagen Antaa sävellyksissään esittäjille suuren vapauden Sattumanvaraisen eli aleatorisen musiikkisuuntauksen kannattaja» Aleatorinen musiikki muuttuu, esiintyjän mukaan, jokaisessa esityksessä Viitasaaren uuden musiikin festivaaleilla 1983 esitti ensi kertaa teoksensa Branches, oksia (säveltäjä etsi metsästä soittimikseen erilaisia oksia, puunpaloja, puiden runkoja ja risuja, käytti lisäksi ovenrakoon työnnettyjä leipälapioita» Instrumenttejä katkomalla, naputtelemalla, hankaamalla, raapimalla tai vain olemalla hiljaa syntyi yli puoli tuntia pitkä teos, joka vangitsi yleisön tarkkaavaisuuden
Graafinen notaatio 4 33 (1952) Preparoitu piano Säveltäjän omituisimpia teoksia. Siinä pianisti istuu flyygelin ääressä neljä minuuttia 33 sekunttia soittamatta säveltäkään (jos haluaa, niin opettaja voi aloittaa teoksesta kertomisen esittämällä kappaleen)» sävellys on juuri tuon ajan kestävä tauko, joka ei kuitenkaan ole pelkkää hiljaisuutta. Musiikkia on se, mitä konsertissa tapahtuu sinä aikana: yleisön reaktiot, yskiminen, tuolien kolina, tai se, mitä kuulija ajattelee mielessään» säveltäjä haluaa, että ihmiset oppisivat kuuntelemaa myös hiljaisuutta, soivan musiikin vastakohtaa» zenbuddhismilla on ollut merkittävä vaikutus säveltäjän ajatuksille 1930-Luvun lopussa säveltäjää pyydettiin säveltämään musiikki erääseen aiheeltaan julmaan ja alkukantaiseen balettiin, nimeltään Bakkanaali (=hurjat juhlat) Meinasi käyttää lyömäsoittimia, mutta teatterissa ei ollut niille riittävästi tilaa Keksi ratkaisun muutamaa päivää ennen esitystä» Asetti flyygelin kielille erilaisia esineitä, kuten tuhkakuppeja, sanomalehtiä, jopa paistinpannun» jokainen esine muutti soittimen ääntä, ja flyygelistä tuli lyömäsoittimen tapainen» esineet kuitenkin pomppivat kielillä liikaa» säveltäjä kokeili nauloja, mutta ne lentelivät ympäriinsä» huomasi, että erilaiset ruuvit kielien välissä antoivat parhaan lopputuloksen» ne muuttivat täydellisesti flyygelin sointia» flyygelistä tuli lyömäsoitin, johon tarvittiin vain yksi soittaja» preparoitu piano tuli keksittyä
Graafinen notaatio Kuunnellaan teosta (TV Köln) Teosta soitetaan Katsotaan kalvolta opettajan tekemää sävellyksen nuottikuvaa ( toukokuun yö ), luokka jaetaan esim. Neljään osaan» luokka seuraa nuottikuvaa ja soittaa oman pätkänsä, opettaja toimii tässä vaiheessa kapellimestarina eli näyttää kalvolta kappaleen etenemisen Tehtävän toteuttamista varten luokassa voisi olla muita kuin perinteisiä länsimaisia soittimia (soittimien lisäksi, kiviä, risuja, raastinrauta, kattilan kansia, paperia revittäväksi tai rypisteltäväksi jne.) Sävellystehtävä kotiin tai seuraavalle tunnille Opettaja antaa aiheita sävellykselle, jotka voivat olla esim. draamatehtävästä (oppilaiden nimeämiä) tai Star Wars -elokuvasta kohtauksia tai hahmoja. Opettaja voi myös antaa aiheita sävellykselle esim. perjantai, eilen illalla, rakastuminen, hän on poissa, ensilumi, juhannusaattona. Symbolit tarinalle (oppilaat keksivät) Tekevät sävellykset Soitetaan tunnilla, luokka toimii orkesterina ja säveltäjä kapellimestarina (näyttää esim. kalvolta kappaleen etenemisen) Sävellykset voidaan liittää esim. luokan/koulun sivuille tai järjestää näyttely graafisesta notaatiosta tai konsertti koululle/vanhemmille Sävellykset voidaan myös tallentaa (video tai cd). Jos luokkaa kuvataan, luvat täytyy olla kotoa.
Lähteet Jean Sibelius Songs, Tom Krause, Gustav Djupsjöbacka: Kyssens Hopp, op. 13/2 Jean Sibelius Piano Pieces, Marita Viitasalo: Kuusi Op. 75/5 Jean Sibelius: Finlandia-hymni Candomino-kuoro, joht. Tauno Satomaa Wigwam: Losing Hold Finlandia Geoff Love and His Orchestra: Star Wars, Ufo, Star Trek, Princess Leia s Theme Jean Sibelius Finlandia: Finlandia Op. 26, Tsekkoslovakian radion sinfoniaorkesteri (Bratislava), joht. Kenneth Scermerhorn Leevi Madetoja: Miehen tanssi Selim Palmgren: Pianokonsertto No.2, Op. 33 The River György Kurtag: Portraitkonzert Musiikin mestarit 8-9, Otava Tapio Kukkula Musiikki, WSOY E. Tawastjerna: Jean Sibelius, osa 2 S. Levas: Järvenpään mestari Sävelten maailma Useat perukoulun ja lukion musiikkikirjat Wikipedia, You Tube, Play Station 3 Tuntisuunnitelmat Oulun yliopistossa Paula Westerlundille Opekon (Kulttuuritulkki) ja Sibelius-Akatemian (Taiteet Eheän Kasvun Tukena Muuttuvassa Koulussa ja Kulttuurissa) koulutukset Heinolassa ja Helsingissä Draamakasvatuksen aineopinnot (luennot/demot) Jyväskylän yliopistossa Pekka Kuokkalan ja Pekka Toivasen luennot Jyväskylän yliopistossa