Miinoja Kronstadtiin pommeja Turkuun Suomen ilmavoimat välirauhan aikana



Samankaltaiset tiedostot
Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen

Miinasotaa Suomenlahdella Antti Valkonen

JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Utti Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

Weißenberger lähdössä rullaamaan sirpalesuojasta Alakurtin lankutettua rullaustietä myöten.

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Simolan pommitukset Heikki Kauranne

ILMASOTA SAKSALAISIA VASTAAN

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

TALVISOTA 14 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA. LLv 36:n upseerit ja sotilasvirkamiehet

Miinasotaa Suomenlahdella Antti Valkonen

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

20 BREWSTER MODEL 239 SUOMEN ILMAVOIMISSA

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

Vesivehmaan lentotukikohta jatkosodassa

Antero Uitto SSHS:n esitelmä

ERNA-joukon laskuvarjohypyt, Suomalaisten hyppykurssit sekä taisteluhypyt. Pasi Pirttikoski

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Toivo Heilä

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Klo Kone BL-120 (luutnanti Salo, vänrikki Winqvist ja ylikersantti Koivuniemi).

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Ilmavoimien lentokonetyyppejä talvi-, jatko- ja Lapin sodassa

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Motinteosta mottimetsään

Imatra

KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN N:o

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous

Gangut - Rilax Riilahti Mikko Meronen, Forum Marinum

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku

KIERTOKIRJE KOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

FLYER K-SIMY VUOSIKOKOUS torstaina 21. huhtikuuta 2016 klo 18 Ravintola Vanha Pilotti Lentoasema

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel

Lapin maahanmuuttotilastoja

SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

Lentolaivue 26 Joroisissa ja Rantasalmella

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Jatkosodassa Blenheim-koneissa käytetty päivätiedustelukamera Rb.75/30

SISÄLLYS.

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti

Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Torkki Yhtiöt Suomen Valurauta

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o

Muutokset on korostettu keltaisella ( voimaan tulevaan verrattuna).

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

1. osa Tiedustelulentolaivue 16, 2. lentueen sotapäiväkirja Rautavaaran lentokentän ajalta

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät

KIE RTOKIRJEKOKOE LM A

Sotaa Pohjois-Vienassa

Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

Ilmavoimat. Toisen maailmansodan aika Talvisodan ja jatkosodan konetyyppejä. Fokker D.XXI

PoRha järjestää mm. kerhoiltoja, rautatieaiheisia esitelmä- ja yleisötilaisuuksia sekä jäsenmatkoja ja -retkiä.

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera

LUONNOS Muutokset on korostettu keltaisella.

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Lentolaivue 12:n kokoonpano Komentaja maj Arvo Nisonen. 1. lentue päällikkö kapt Maunula. 2. lentue päällikkö luutn Salo

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1910-luku

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MAINOS: Tule mukaan ainutlaatuiselle IMYn linja-automatkalle Belgiaan kansainväliseen Sanicolen 40-vuotis juhlalentonäytökseen.

Antti Tuuri, Talvisota

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HUHTIKUU 2007

KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN. N:o N:o 70. Kiertokirje postinkulj etuksesta valtionrautateillä.

Transkriptio:

Miinoja Kronstadtiin pommeja Turkuun Suomen ilmavoimat välirauhan aikana Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallinen Seuran hallituksen jäsen carl.geust@pp.inet.fi

Talvisodan lopputulos Neuvostoliiton ilmavoimien tappiot noin 980 lentokonetta (joista laivaston ilmavoimat 97 konetta). Taistelutappiot noin 50 %. 789 lentäjää (joista 102 merilentäjää) kaatui, lisäksi sotavankeina 106 lentäjää (joista 6 merilentäjää). Lentäjätappiot yhteensä 895. Suomen ilmavoimien tappiot 62 lentokonetta, joista taisteluissa 47 71 lentäjää (joista 9 ulkomaalaista) kaatui, lisäksi sotavankeina 5 lentäjää (joista 2 ruotsalaista). Lentäjätappiot yhteensä 76.

Tilanne 13.3.1940, 1 33 Blackburn Roc- ja 5 Lysanderkoneen toimitus Englannista, ja länsiliittoutuneiden lentoyksiköiden lähtö Suomeen keskeytettiin ranskalainen pommikonelaivue (12 kpl Potez 633) puolalainen hävittäjärykmentti (20 80 kpl Caudron 714) englantilainen pommikoneosasto (50 100 kpl Blenheim-koneita) Roc-koneita Skotlannissa 13.3.40

Tilanne 13.3.1940, 2 Ennen 13.3.1940 saapui: Hävittäjiä: 8 Brewster 30 Morane MS.406 32 Fiat G.50 10 Hurricane 22 Blenheim-pommikonetta 2 Lysander-tiedustelukonetta 104 sotakonetta Ruotsissa lentokoneiden kokoonpano jatkui 13.3.1940 jälkeen saapui: 36 Brewster 1 Fiat G.50 1 Blenheim 9 Lysander 47 sotakonetta Brewster-koneiden haku Ruotsista Blenheim-koneita matkalla Suomeen

Välirauha, 1 I-153 Tshaika SB-pommikone ja I-16 hävittäjä Suomessa korjattiin 24 sotasaaliskonetta, käyttöön keväälläkesällä 1940 49 Fokker D.21 hävittäjää valmistui välirauhan aikana 12.4.1940 ostettiin Saksasta 30 Stieglitz-koulukonetta, toimitus 25.6.1940-

Lentäjien koulutus Sota-ohjaajakurssit 1-4 (yht. 271 oppilasta) SIPL peruskoulutti 152 lentäjää 100 kpl Lentomerkkiä välirauhan aikana ->30.11.39 507 kpl Koulutus Ruotsissa ja Norjassa jatkui Uusia lentokenttiä Kaakkois-Suomeen ( Ilmavoimien Salpa-linja ) Joensuu, Joroinen, Mikkeli, Nerkoo, Onttola, Puumala, Rantasalmi, Rissala, Savitaipale, Selänpää, Taipalsaari, Naarajärvi, Vesivehmaa Välirauha, 2 Lento-oppilaita Norjassa ja Ruotsissa

Sotavangit palautettiin huhti-toukokuussa 1940 Luutnantti Eino Laakso ja lentomestari Viktor Törhönen Helsingissä 20.4.1940 (ammuttiin alas Ägläjärvellä 6.12.1939) Fänrik Arne Jung ja löjtnant Per Sterner (F 19) Helsingissä 11.5.1940 (ammuttiin alas Märkäjärvellä 12.1.1940)

Kesä 1940 Pohjois-Norja miehitettiin kesäkuussa 1940 7 lentokonetta (mm. He 115) Petsamoon 8.-9.6.1940; otettiin ilmavoimien käyttöön Kaleva pudotettiin 14.6.1940. Bo von Willebrand, Tauno Launis ja 7 matkustajaa (5 diplomaattia) kuolivat 2 ranskalaista, 2 saksalaista ja 1 amerikkalainen Kalevan onnettomuustutkimusraportti valmistui jo 20.6.1940: räjähdys ei ole aiheutunut lentokoneesta itsestään tai siihen normaalisti kuuluvista laitteista, vaan on sen aikaansaanut joku vieras, lentokoneeseen olennaisesti kuulumaton tekijä Baltia oli silloin jo miehitettynä

Veltjens-neuvottelu 18.8.1940 Kauttakulkusopimukset Neuvostoliitto 5.9.40; kuljetukset alkoivat 25.9.40 (Hanko) Saksa 12.9.40; kuljetukset alkoivat 21.9.40 Asekaupat ( Norjaan jäänyt materiaali ) Lentokonelainat Saksaan Blenheim (BL-130) 22.9.-14.12.40 Saksalainen koelentäjä koelensi 17.12.1940 I-153 -koneen (VH-14) Helsingissä I-16 (VH-201) 15.4.1941- DB-3 (VP-13) 9.5.-5.9.41 Brewster (BW-385) pakattuna 22.6.1941 Kauttakulkusopimuksen ja/tai Blenheimlainan korvauksena 2 hävittäjälaivuetta (MS ja CU) ilmaiseksi! Tukholman ilmailuasiamies ev. J.P. Petersen Hgissä 11.-17.11.40, sai tietoja NL-koneista

Lentokonelainat Saksaan BL-130 lähdössä Saksaan 22.9.1940 Heinz Beauvais koelensi VH-14 Malmilla 17.2.40 VP-13 punatähdillä saksalaisessa tunnistusoppaassa VH-21 Saksaan 15.4.41, ei saatu takaisin

24.1.1941 Aufklärungsfliegerohjesääntöjen laina Ilmavoimien esikunnan saate: Maininta tai keskustelu siitä, että ohjesääntö on saatu käyttöön, ei missään tilaisuudessa saa edes parhaimpien tovereiden kanssa tulla kysymykseen. Kirjat on saatu ehdottoman keskinäiseen luottamukseen perustuen, eikä harkitsemattomasti tätä luottamusta saa rikkoa. Kirjoja on käsiteltävä ehdottoman salaisina. 26.1.1941 saksalaisen hävittäjälentäjän esitelmä Helsingissä: komennetaan yksi saksankielentaitoinen upseeri/hävittäjärykmentti Ohjesääntöjä ja esitelmiä

Vierailuja Saksaan Vierailuja Saksaan 25.2.-14.3.1941 evl O. Sarko (Ilmav ep), majurit E. Stenbäck (LeLv 46), E. Tuompo (PM/it), K. Ilanko (LeLv 6), G.E. Magnusson (LeLv 24) ja kapt P. Ervi länsirintamalla Generalfeldmarschall Albert Kesselring (Luftflotte 2:n kom) Generalfeldmarschall Hugo Sperle (Luftflotte 3:n kom) JG 51, KG 30 (Adlergeschwader) 25.4.-25.5.1941 ev L. Ekberg (PM/Viesti) ja maj V. Saura (IlmavE/Viesti) Saksassa sopimus yhteydenpidosta ja viestijärstelyistä Marsalkka Albert Kesselring ja evl Olavi Sarko 28.2.1941

Vierailuja Suomeen 13.-18.2.1941 kenrl Hans-Georg von Seidel (LW-GQM) Lapissa 4.3.1941 kenrl Willi Harmjanz (Luftgau Norwegen) Lapissa Petsamon ja Sallan ilmakuvauskäskyt 30.10.1940 ja 15.1.1941. Jo syksyllä 1940 luovutettujen alueiden ilmakuvien lisätilauksia (lentokenttiä, talvisodan taistelupaikkoja jne) Satamien ja polttoainesäiliöiden kuvauskäskyjä naamiontitutkimuksia varten Vierailuja Suomeen

Saksan Itämeren sotasuunnitelma keväällä 1941 Itämeren varmistus (Kriegsmarinen suunnitelma huhtikuu 1939): Kronstadtin lentomiinoitus Suomenlahden miinasulku saaritukikohtia 1.4.1941 Fligerführer Ostsee (evl von Wild) 24.4.1941 Luftflotte 1:n neuvottelu KGr. 806: 30 kpl Ju 88, 1000 kg miinoja, tukikohta Prowehren evl von Wild pikaisesti Suomeen! 21.5.1941 valmiuskäsky, miinoitettava: - Kronstadtin väylät - Vienanmeren kanava - Nevajoki (Leningrad-Laatokka) 30.5.1941 lentotiedustelukäsky Neuvotteluissa (Salzburg 25.5, Helsinki 3.-6.6. ja Kiel 6.6.1941) EI ilmavoimien edustajaa! 8.6.1941 Luftflotte 1: Luftwaffe ei pysty annettuihin tehtäviin,suomen ilmavoimat mukaan! miinoituspvm 24.6. hankala (täysikuu) (ainakin) paluulento Suomen kautta tankkausta varten apuyksiköt (tiedustelu, meripelastus) heikohkoja Suomesta saatava lentokenttiä; toimitettava polttoainetta, pommeja, huoltoa jne

Lentotiedustelua kapt A. Eskola (LeLv 42, BL): Hanko 13.10. ja 11.11.1940; Kannas 24.5, 25.5. ja 11.6.1941 Tiedustelutietoja jakeluun Puna-armeijan dislokaatio (PvPE/Til.tsto 1.6.41, 31 s.) Pietarin, Arkangelin ja Baltian sp:t, ja Itämeren laivaston ilmavoimat (5.6.41, 23 s.) 7.6.1941 määräykset omille ja ystävällisessä suhteessa olevien valtioiden koneiden lentoreiteistä suomeksi ja saksaksi (EI ruotsiksi ) liitteinä lentoradioasemat ja pakkolaskupaikat Mutta vielä 23.5.1941 suunniteltiin Jämijärvellä purjelentomaaottelua Suomi-Ruotsi-Saksa IlmavE->PvPE (M.Kirjonen) Samaan aikaan Suomessa

Sota tulee, yhteysupseerit, teknillis-taktinen yhteistoiminta Saksa hyökkää! lähettiläs Schnurre > pres. Ryti 20.5.41 Yhteysupseerit Verbindungsstab Nord 6.6.41 kapt Pauli Ervi (-> Luftflotte 1 10.6.41; Norrkitteniin 19.6.41) kapt Olavi Lumiala (-> Luftflotte 5 10.6.41; Kirkkoniemeen 21.6.41) evl Wolfgang von Wild (Fliegerführer Ostsee) Helsinkiin 11.6.41 kenrm W. Lorentz (LW:n huolto) Helsinkiin 12.6.41 kapt F-F. von Nordenskiöld (LW- Führungsstab) + 10 hlöä Hkiin 16.6.41 kenr Waldemar Erfurt Hkiin 13.6.41 Itärintamatunnukset Kartoitusvalokuvausta suorittavien koneiden erikoistunnukset 13.6.1941 Omien koneiden lisätunnukset 16.6.1941 Maj von Nordenskiöld (SLM 13.7.41), evl Olavi Sarko ja kenrl J.F. Lundqvist Yleisradion suunnistusapu 21.6.1941 Morsezeichengeber-laitteet Oulun, Lahden, Turun sekä Joensuun radioasemille

Itärintamatunnus 13.6.41 kartoituskoneet 16.6.1941 omien koneiden lisätunnukset kirkkaan keltainen vyö

Valmiuden nostaminen ilmavoimissa Valmiuden nostaminen ilmavoimissa (esim. LeLv 24, Vesivehmaa): 10.6.41 kaksi BW-lentuetta kentällä, yksi lentue levossa kantahenkilökunnan lennot peruutettu 17.6.41: YH-päivä 18.6.41! Käskyt ja toimintaohjeet jo jaettu, nyt vain toimeenpanokäsky 18.6.41 majoitus kentän lähiympäristöön koneet hajasijoitettiin ja naamioitiin aseet tarkkuutettiin 19.6.41 koneiden suojamaalaus kk-puhdistuspuikoista ja akuista pulaa 22.6.41 ohjaajat telttoihin koneiden viereen Hitlerin puhe

Meripelastusvalmius Suomenlahdelle Viisi He 59 meripelastuskonetta, Karl Meyer meripelastusalus ja kaksi 400-luokan meripelastusvenettä) Turun saariston Rymättylään 20.6.1941

Lentokenttien luovutus Malmi, Utti, Luonetjärvi, Kemi, Rovaniemi, Kemijärvi luovutettiin 16.6.41 alkaen Fliegerhorst Malmi :n pääkiitorata pidennettiin kiireellisesti 1 500 metriin 23.- 25.6.41 (3-4 taloa purettiin).. Bensiinin, pommien ja varusteiden kuljetus 14.6.41 alkaen. Huoltovastuu saksalaisilla, kentille jäi suomalaisia apu- ja it-yksiköitä,. Petsamo (Luostari) luovutettu jo aikaisemmin BM-1000 miina

Tiedustelulentue Kommando Luonetjärvi Fernaufklärungsgruppe Oberbefehlhaber der Luftwaffe (Aufkl.Gr.Ob.d.L.) 18.6.1941 klo 06 Luonetjärvelle yksi Do 215 20.6.1941 klo 12 kaksi Do 215 ja yksi He 111 Kolme parvea (3 Do 215, 3 He 111, >1 Ju 52) LeLv 42 Siikakankaalle; LeLv 46 halli saksalaisille Lentue toimi 18.6.-20.8.1941; maakalusto pois 13.9.1941 Tiedustelukohteita: Kronstadt (mm. 20.6. iltana) Murmanskin rautatie Stalinin kanava Hanko Do 215 ja He 111 Luonetjärvellä

Kremlin ja Berlinin hämäystoiminta Saksan tiedustelulentoja 1940-1941 (Baltia, Valkovenäjä, Murmansk, Moskova jne) pakkolaskuja, vangittuja lentäjiä Yhteistyö Saksan kanssa vierailuja ja lentokoneostoja 1940-41 Bf 109, Bf 110, Ju 88, Do 215 jne, yht. 36 konetta ev Aschenbrenner MiG-3 tehtaalla toukokuussa 1941 TASSin tiedote 13.6.1941 neuvotteluja käynnissä? Kenr Erfurt ilmoitti 21.6.1941 klo 14 kenr Heinrichsille tunnussanan BARBAROSSA DORTMUND Mm. Do 215 ja Ju 88 koneita toimitettiin Neuvostoliittoon 1940-41

Operaatio Kilpapurjehdus 21.-22.6.1941 Itämeren laivaston ilmavoimien valvontalentoja valmiustila nro 2 19.6.41 klo 16.15 valmiustila nro 1 21.6.41 klo 23.37 Operaatio Kilpapurjehdus (Ahvenanmaan miehitys) aamuyöstä 22.6.41 57 BAP havaitsi 15 aluksen saattueen Kihdinselällä pl. Väinämöinen, Ilmarinen, tykkiveneet Uusimaa, Turunmaa ja Hämeenmaa, miinalaiva Louhi sekä kuljetusaluksia

Panssarilaivojen pommitus 22.6.1941 Klo 06.03 kaksi SB-lentuetta (4 + 3 konetta) pommitti, ei vaurioita. Pommit mereen ja Alskärin linnakesaarelle. Laivat avasivat tulen, ei osumia. Illalla ulkoministeri Rolf Wittingin vastalause lähettiläs Orloville: ei tuntenut asiaa, lupasi selvittää tilanteen 23.6.41 pääministeri Molotov ministeri Hynniselle: onko Suomi puolueeton?

Miinoja Kronstadtiin 22.6.1941 Kaksi Ju 88 osastoa (25 kpl KGr 806:sta sekä >2 kpl KGr 506:sta) Prowehrenista klo 23.00 00.10. toinen osasto Etelä-Suomen ja Kannaksen kautta toinen Suomenlahden ja Inkerinmaan kautta Kronstadtiin (matkustajana kapt P.Ervi). 27 miinaa Leningradin merikanavaan klo 03.05. It tulitti, ei osumia. NL-väitteen mukaan 2 pudotusta 7 IAP (Suurmerijoki) karkotti ilmatilan loukkaajat. Uttiin Haminan ja Pellingin välistä klo 03.15 03.50; tankkauksen jälkeen takaisin Prowehreniin klo 04.30 alkaen.

Leningradin merikanava (suom. raporttikartta 1937) Kronstadtin satamat

Miinoitus 22.6.1941 SS Luga-laivaa tulitettiin Krasnaja Gorkan (Yhinmäen) edustalla; 20 osumaa, 1 haavoittunut. SS Ruhno (ent. virolainen) ajoi miinaan 23.6.41 klo 10.30 ja upposi, 3 kuollutta. 22.6.1941 laajat lentokenttien pommitukset Itämeren ja Mustan meren välillä; suunnattomat tappiot: 1200 konetta tuhottu (joista 900 maassa) todellisuudessa ehkä yli 3000 konetta tuhottu 22...24.6.41. SS Luga (ex SS Irmgard) SS Ruhno (ex SS Najaden)

Miinoitus jatkui 23.6.1941 Kronstadtin miinoitus jatkui Lento Stalinin kanavalle -> Hankoon It pudotti Ju 88 -koneen Etelä-Kannaksen Dibunassa, >3 sotavankia Paluumatkalla Ju 88 ympäri Utissa, radisti F. Vammerl kuoli Hankoa pommitettiin 3 krt (myös Malmilta) yht 38 koneella Leningradissa alkoi ennaltaehkäisevän vastahyökkäyksen suunnittelu mutta lennot Suomeen kielletty! Kreml hyväksyi 24.6.1941 Leningradin sotilaspiirin suunnitelman: tuhottava Suomessa olevat pommikoneet ja lentotukikohdat! Tankkaus Malmilla 25.6.41 Kaputti Utissa 23.6.41

Sissejä Stalinin kanavalle yöllä 22.-23.6.1941 Kahdella He 59 -koneella vietiin Os. Marttinan 16 sissiä siviiliasussa Oulunjärveltä Stalinin kanavalle LeLv 24:n BW-osasto varmisti paluulennon, kohtaaminen ei onnistunut Kers J. Dahl teki pakkolaskun 23.6. klo 03.15 Hyötiäisiin polttoaineen loputtua

24.6.1941 klo 14.40 sotasaaliiksi Pellingen Glosholmenin edustalle laskeutunut 15 AP:n MBR-2 tiedustelukone miehistö vangittiin (luovutettiin myöhemmin Saksaan) paljon asiakirjoja! Glosholmen 24.6.1941

Pommeja Turkuun 25.6.1941 Turun pommitus 25.6. klo 06 alkaen (84 konetta) Martinmäen kaupunginosa tuhoutui lentokentällä 1 SB vaurioitui, 5 hevosta kuoli - myös Hki, Rauma, Forssa, Nokia, Toijala, Porvoo, Loviisa jne. Lentokenttiä EI löytynyt! - Selänpään ja Joroisten kentät löytyivät -> tappioita! - NL-käsitys: 263 pommikone- ja 224 hävittäjälentoa, pommitettu 19 lentokenttää, tuhottu maassa 30 ja ilmassa 11 konetta ilman omia tappioita Todelliset NL-menetykset Suomessa 22.6.1941: 22 SB- ja 2 I-153 konetta sekä 75 lentäjää (joista 5 eskadrillinkomentajaa) Pommitukset jatkuivat 25.-30.6.1941, menetykset: 51 pommikonetta ja 20 hävittäjää yli 150 lentäjää Suomalaiset menetykset 25.-30.6.1941: 4 konetta vaurioitui 1 lentomekaanikko kaatui Turussa kuoli 114 henkilöä, ja noin 500 haavoittui 25.6.1941 klo 19 pääministeri Rangell totesi eduskunnan istunnossa sotatilan Turun linna 25.6.1941 Turun Martin kaupunginosa

Lopuksi pohdittavaa Presidentti Ryti kysyi ilmavoimilta 10.9.1941 onko Suomi pommittanut Leningradia tai Hankoa? - EI Suomen ilmavoimissa EI sotavalmiutta 22.6.41, eikä saksalaisia pommikoneita ollut Suomessa! Murmanskin pommitus tehtiin Pohjois- Norjasta; mutta Norjaa ei pommitettu, eikä siirretty vahvistuksia pohjoiseen! Kronstadtin miinoituksen johdosta EI katkaistu diplomaattisuhteita, eikä edes vastalauseita tai uhkavaatimuksia Suomelle. EI pommitettu Luonetjärven tai Siikakankaan, pommikonetukikohtia, eikä Vaasan tai Oulun purkaussatamia.

Oliko 25.6.1941 pommitus tyhmyys vai venäläisen tutkijan Mark Soloninin v. 2010 julkaisema kirja vrt: Bulgaria pysyi koskemattomana, vaikka: sallittiin saksalaisten kauttakulku keväällä 1941 akselivaltioiden kolmisopimuksen jäsen 1.3.1941 antikominternsopimuken jäsen 25.11.1941 miksi hätäinen ja epäonnistunut Suomen pommitus? agressio?

RED STARS 7 TALVISOTA ILMASSA, Apali 2011 352 sivua, yli 300 valokuvaa kirjaesittely lauantaina 2.4.2011 klo 13 Suomen Ilmailumuseo, Tietotie 3, Vantaa