Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallituksen esittämällä tavalla muutettavan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d :n mukaisten muun sosiaaliturvan rahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saadaan käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 33.20.51, 52, 53, 54, 55, 33.40.56 ja 57. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen talouskehitys, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unionin sisämarkkinoiden ja muun toiminnan kehitys vaikuttaa myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen sekä tarve sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseen korostuvat. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriön vastuulla on laajoja, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavia kokonaisuuksia (SATA-komitea, PARAS-hanke, KASTE-ohjelma sekä MASTO-hanke). Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa neljännes. Sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen ennakoidaan kehittyvän maltillisesti vuosina 2009 2011. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee arvion mukaan vajaan 25 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Lisätään työelämän vetovoimaa. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee, alkoholin haittavaikutukset vähenevät, tupakointi vähenee ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15 64-vuotiaista, % miehet 53 55 57 55 naiset 37 41 43 40 Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä miehet 1 192 1 588 1 580 1) 1 550 naiset 285 432 425 410 Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15 64-vuotiaista, % miehet 25 25 28 25 naiset 7 8 9 8 Päivittäin tupakoivat 15 64-vuotiaat, % miehet 28 24 26 23 naiset 20 19 17 16 Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä 22 839 24 399 25 422 25 000 miehet 12 144 12 451 12 948 12 500 naiset 10 695 11 948 12 474 12 500 Lisätään työelämän vetovoimaa Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada pidennettyä elinaikaisia työuria. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla ja poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Varhaista poistumista työelämästä ehkäistään laajalla masentuneisuuden ehkäisyohjelmalla (MASTO-hanke). Tavoitteena on, että vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna, työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2007 2011 ja sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2007 2011. 1) Arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia miehet 60,6 61,5 61,5 61,8 naiset 60,6 61,5 61,6 61,8 Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä 121 000 137 000 143 500 2) 140 000 miehet 84 500 91 800 96 150 93 900 naiset 36 500 45 200 47 350 46 200 Työpaikkatapaturmien taajuus (milj. työtuntia kohden) 30,2 33,0 33,9 32,5 Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % miehet 3,4 3,6 3,5 3,4 naiset 4,4 4,7 4,8 4,5 Sairauspäiviä/työllinen, % miehet 7,8 7,9 7,6 7,5 naiset 9,3 9,6 9,8 9,5 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat, toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, % 3) 10,4 12,0 4) 11,7 11,0 Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % 10,6 11,2 10,8 10,0 Yli vuoden työttömänä 86 800 63 800 51 200 48 000 miehet 47 500 35 000 27 700 26 400 naiset 39 300 28 800 23 500 21 600 Pitkittyneesti pienituloisia 301 600 439 200 420 000 400 000 2) Arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
miehet 151 400 220 000 210 000 200 000 naiset 150 200 219 200 210 000 200 000 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % 24 24 23 5) 21 Lapsia avohoidon tukitoimissa 49 351 59 069 58 900 58 700 Asunnottomia 9 999 7 399 7 303 7 100 miehet 8 247 6 034 5 868 5 750 naiset 1 752 1 365 1 435 1 350 Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille 2009 2011 muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua, turvataan henkilöstön riittävyys, varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus, taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva, tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita.. 7 300 9 500 3 000 Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 17,8 18,0 6) 18,5 3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden). 4) Arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
palveluasuminen 5,1 5,8 5,8 5,9 vanhainkodeissa 5,3 4,1 4,0 4,0 terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,4 2,3 2,0 omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,3 3,4 4,0 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 8,9 10,0 2,0 Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia 27,6 28,0 28,0 27,9 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,84 1,83 1,84 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat 35 38 38 39 3 5-vuotiaat 66 70 70 71 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 12 854 15 628 15 550 15 350 Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 53,2 53,6 54,0 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke 869 700 964 400 978 300 1 010 000 miehet 338 400 394 900 402 700 420 000 naiset 531 300 569 500 575 600 590 000 Osa-aikaeläke 24 600 30 600 30 000 31 000 miehet 11 200 14 100 13 600 13 000 naiset 13 400 16 500 16 400 18 000 Työkyvyttömyyseläke 276 300 267 400 271 600 266 000 miehet 147 000 141 900 143 600 141 000 naiset 129 300 125 500 128 100 125 000 Työttömyyseläke 54 300 48 700 50 300 50 000 miehet 25 900 23 300 23 400 23 500 naiset 28 400 25 400 26 900 26 500 Leskeneläke 252 800 262 600 263 400 265 000 miehet 26 300 34 400 35 400 37 000 naiset 226 500 228 200 228 000 228 000 Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Vanhuuseläke miehet 1 178 1 453 1 507 1 610 naiset 718 932 971 1 050 Työkyvyttömyyseläke miehet 1 012 1 100 1 117 1 145 naiset 807 914 934 955 Työttömien ansiopäiväraha miehet 916 1 164 1 201 1 235 naiset 719 899 922 953 Sairauspäiväraha miehet 1 037 1 200 1 228 1 262 naiset 897 1 053 1 075 1 107 Vanhempainpäiväraha miehet 1 230 1 545 1 620 1 875 naiset 765 1 060 1 170 1 288 5) Arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha 252 380 380 542 Työttömän peruspäiväraha 441 505 527 542 Kansaneläke (täysi) 447 511 558 575 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet 271 690 229 000 229 000 220 000 henkilöt 454 350 360 000 360 000 345 000 Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana. naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan. miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen. sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa. tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta. tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan. Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta 2008 2010 kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,4 80,7 81,0 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 12,9 12,6 12,3 12,1 naiset 19,9 20,0 19,4 19,0 Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,7 6,1 6,5 Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 70,5 71,0 7) 72,0 Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 97 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Ministeriön alaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa keski- 6) Arvio 7) Arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
tetään yhdistämällä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnot 1.1.2009 Hyvinvoinnin ja terveyden tutukimuskeskukseksi. Valtion mielisairaaloiden ja koulukotien asemaa selvitetään. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään sekä keskittämällä toimintaa yhdistämällä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnot 1.1.2009 Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukseksi. Lisäksi selvitetään lääkkeitä ja lääkehuoltoa käsittelevien virastojen asemaa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2009 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan. Kansaneläkelaitoksen rahoitus Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkelain, sairausvakuutuslain ja kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta momentin 33.30.60 selvitysosassa tarkemmin esitetyssä tarkoituksessa. Osana esitykseen liittyviä uudistuksia perustettaisiin Kansaneläkelaitokseen muun sosiaaliturvan rahasto, josta maksettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa päätösosassa mainituilla momenteilta suoritettavat etuudet. Lisäksi muun sosiaaliturvan rahastosta maksettaisiin opetusministeriön pääluokan momenteilta 29.70.52, 29.70.55, 29.70.57 ja 29.70.59 suoritettavat etuudet. Muun sosiaaliturvan rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi esitetään mahdollisuutta käyttää rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen nimenomaisesti sen suorittamiseen varatun määrärahan ohella tilapäisesti myös muun rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen varattua määrärahaa, kuitenkin niin, että rahaston varojen tilapäinen käyttö muun saman rahaston etuuden maksamiseen tulee oikaista mahdollisimman nopeasti ja kuitenkin viimeistään kalenterivuoden lopussa. Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007 2009 v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 esitys 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 01. Hallinto 84 170 65 374 67 525 2 151 3 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 316 38 763 39 404 641 2 02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 961 2 020 2 102 82 4 03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 060 3 762 702 23 04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 718 718 488-230 - 32 05. Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 603 603 559-44 - 7 (27.) Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 21 000 (28.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 17 030 16 000 17 000 1 000 6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 esitys 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 542 4 210 4 210 02. Valvonta 29 521 32 084 35 114 3 030 9 03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 833 12 165 14 196 2 031 17 04. Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 700 1 363 1 363 05. Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 425 11 306 11 555 249 2 20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 7 563 7 250 8 000 750 10 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 115 635 111 488 110 235-1 253-1 03. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 339 1 370 1 390 20 1 04. Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 58 039 59 288 60 904 1 616 3 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 38 200 38 240 38 901 661 2 (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) 6 517 4 900-4 900-100 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 11 540 7 690 9 040 1 350 18 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus 1 860 041 1 889 861 2 130 510 240 649 13 (27.) Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) 1 861-1 861-100 28. Kansaneläkelaitokselle maksettavat muun sosiaaliturvarahaston etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut (arviomääräraha) 118 235 118 235 0 50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) 10 490 11 400 11 400 51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 403 600 1 414 600 1 423 300 8 700 1 52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 767 1 500 1 500 53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 17 500 19 500 20 200 700 4 54. Asumistuki (arviomääräraha) 427 684 441 000 434 000-7 000-2 55. Elatustuki (arviomääräraha) 121 875 121 875 0 20. Työttömyysturva 1 380 076 1 434 500 1 383 000-51 500-4 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 6 557 8 000 8 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 esitys 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) 459 500 452 000 440 000-12 000-3 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) 48 138 62 000 67 000 5 000 8 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) 672 281 699 500 660 000-39 500-6 53. Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) 11 180 12 000 12 000 54. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) 127 170 141 000 138 000-3 000-2 55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 19 250 21 000 18 000-3 000-14 56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 36 000 39 000 40 000 1 000 3 30. Sairausvakuutus 1 128 409 1 175 000 1 216 000 41 000 3 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 128 409 1 175 000 1 216 000 41 000 3 40. Eläkkeet 2 455 306 2 953 150 2 893 705-59 445-2 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 40 700 44 800 45 300 500 1 51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 447 300 471 700 496 000 24 300 5 52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 38 500 79 000 85 000 6 000 8 53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 109 150 505 355 237 54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 509 14 500 16 600 2 100 14 56. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) 19 164 14 500 5 900-8 600-59 57. Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) 20 250 22 900 24 700 1 800 8 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 875 774 2 305 600 2 219 700-85 900-4 50. Veteraanien tukeminen 409 223 420 372 385 123-35 249-8 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 2 296 2 300 2 200-100 - 4 50. Rintamalisät (arviomääräraha) 72 551 70 200 63 800-6 400-9 51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 227 803 233 873 210 930-22 943-10 52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 61 707 65 207 65 207 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 esitys 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 2 960 3 100 3 100 54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 110 96 90-6 - 6 55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 38 288 40 288 36 288-4 000-10 57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 1 808 8-1 800-100 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 4 713 761 5 469 684 5 919 121 449 437 8 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 4 310 175 5 075 497 5 530 160 454 663 9 31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 44 500 24 800 25 800 1 000 4 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 48 747 48 747 40 000-8 747-18 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 92 507 94 170 99 170 5 000 5 34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 2 926 4 570 8 591 4 021 88 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 202 030 211 000 205 000-6 000-3 36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 600 600 600 (38.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) 3 485 1 000-1 000-100 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 2 500 3 000 3 500 500 17 64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 291 6 300 6 300 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
v. 2007 tilinpäätös 1000 v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 v. 2009 esitys 1000 Muutos 2008 2009 1000 % 70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 87 432 52 236 59 390 7 154 14 01. Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 672 26 846 28 490 1 644 6 20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 47 600 10 800 16 610 5 810 54 21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 800 930 930 22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 360 1 360 1 360 50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 300 9 600 9 300-300 - 3 51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 700 2 700 2 700 80. Maatalousyrittäjien lomitustoiminta 205 247 213 200 213 200 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 190 008 197 300 197 300 50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 15 239 15 900 15 900 90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 306 000 312 000 302 500-9 500-3 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 306 000 312 000 302 500-9 500-3 Yhteensä 12 774 820 14 128 949 14 715 423 586 474 4 Henkilöstön kokonaismäärä 4 275 4 277 4 232 8) 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 -asiakirja. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan yhdistämismahdollisuuksia selvitetään vuoden 2009 aikana. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeus- 8) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 584 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 428 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
psykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi organisaatiomuutoksesta, jossa lukuun 33.02 Valvonta sisältyvistä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnoista muodostetaan 1.1.2009 Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja tuotevalvontakeskus. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi organisaatiomuutoksesta, jossa lukuun 33.03 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sisältyvistä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnoista muodostetaan 1.1.2009 Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskus. 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 404 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä 4) terveyden edistämisen politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin. Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolle sijoitettu apulaisosastopäällikön virka muutetaan 1.1.2009 lukien viraksi, jota ei ole valtion talousarviossa eriteltävä. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009: Toiminnallinen tuloksellisuus Toimeenpannaan hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteita käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita, kuten Viraston tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaaliturvakomitea (SATA), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE), Masennuksen ehkäisy -hanke (MASTO), ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit hankkeiden päättyessä. Valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon uudistetut prosessit on vakiinnutettu ja siirrot palvelukeskukseen on toteutettu. Vahvistetaan ja tehostetaan valvonnan ja lupa-asioiden viranomaistoimintaa. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnan tehostamista jatketaan muun muassa selvittämällä eräiden tukitoimintojen vaihtoehtoisia toteuttamismalleja. Tuotoksille ja laadunhallinnalle on asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009: Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna hallitusohjelman mukaisesti. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa, muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa. 2007 toteutuma 2008 talousarvio 2009 esitys 9) Johto ja erillisyksiköt 5 376 5 746 9) Menojakaumassa ei ole otettu huomioon siirtyvien määrärahojen käyttöä vuonna 2009. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Johdon tuki hallinto-osasto 9 473 10 700 talous- ja suunnitteluosasto 4 916 6 062 Vakuutusosasto 4 214 3 719 Perhe- ja sosiaaliosasto 4 363 4 325 Terveysosasto 5 158 5 920 Työsuojeluosasto 4 533 5 639 Muita työterveyshuollon koulutus 95 350 estm-hanke 151 - Yhteensä 38 279 42 461 43 099 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 varsinainen talousarvio 2009 esitys Bruttomenot 38 814 42 461 43 099 Bruttotulot 2 804 3 698 3 695 Nettomenot 36 010 38 763 39 404 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 552 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 858 Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä rahaautomaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Huolehditaan henkilöstön vaihtuvuuden suunnittelusta ja hallinnasta siten, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntemus pystytään korvaamaan ja vaihtuvuutta hyödynnetään ministeriön tarvitseman uudenlaisen osaamisen hankkimiseksi. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan. EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän 5 000 euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan 5 000 euroa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 10 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Vuoden 2008 alusta lukien toteutettujen tehtävä- ja virkasiirtojen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 234 000 euron vähennys. Vastaava lisäys on tehty työsuojelun piirihallinnon momentille 33.70.01. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -510 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Siirto momentille 28.20.06 (Valtion IT-palvelukeskus) -46 Siirto momentilta 28.20.02 60 Siirto momentille 33.70.01(Työsuojeluun liittyvät tehtävät ja virat, palkkaus- ja muut menot) -234 Palvelukeskuksen ostopalvelut 100 Lastensuojelulain toimeenpanon liittyvän kertamenon vähennys -300 Lääkärihelikopterin hallinnointiyksikön menot 610 Palkkojen tarkistukset 1 211 Kertaluonteiset muutokset -250 Yhteensä 641 2009 talousarvio 39 404 000 2008 II lisätalousarvio 1 000 000 2008 talousarvio 38 763 000 2007 tilinpäätös 36 316 000 02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 102 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää kantelujen määrä mahdollisimman vähäisenä. Toiminnallinen tuloksellisuus 2007 2008 2009 toteutuma ennakoitu arvio Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 258 224 232 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 256 281 290 Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat 8 888 9 000 9 000 Valitusten käsittelyaika (kk) 5,7 5,0 5,0 Muutosaste vakuutusoikeudessa 9 12 12 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta ja esimiesten johtamistaitoa seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Lautakunta osallistuu hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -30 Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 5 000 euroa) 62 Palkkioiden korotus 50 Yhteensä 82 2009 talousarvio 2 102 000 2008 II lisätalousarvio 33 000 2008 talousarvio 2 020 000 2007 tilinpäätös 1 961 000 03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 762 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa opintotukea lukuunottamatta edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on, että valitusratkaisuissa nykyinen oikeusturva säilyy ennallaan ja ettei kantelujen määrä kasva. Toiminnallinen tuloksellisuus 2007 2008 2009 toteutuma ennakoitu arvio Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 217 153 164 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 282 426 396 Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) 24 722 20 000 20 400 Valitusten käsittelyaika 13 kk 1 pv 12 kk Työn tuottavuus on laskettu arvioilla 23 000 ratkaisua ja 58 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu arvoilla 23 000 ratkaisua ja 3 762 000 euron määräraha. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Organisaatiomuutoksen johdosta jaostotoimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ylläpidetään tarkoituksenmukaisella työtehtäviin liittyvällä koulutuksella ja työhön perehdyttämisellä. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 12 000 euroa) 122 Palkkioiden tarkistukset 150 Ruuhkan purkamiseen liittyvät määräaikaiset lisäresurssit 300 Muut muutokset 130 Yhteensä 702 2009 talousarvio 3 762 000 2008 II lisätalousarvio 432 000 2008 talousarvio 3 060 000 2007 tilinpäätös 3 000 000 04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 488 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (743/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009. Tavoitteet määritellään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja laitosten välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2009. Toiminnallinen tuloksellisuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevan tieteellisen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia entistä paremmin sopivaa hoitotyötä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia tavoitteena vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne 2007 toteutuma 2008 arvio 2009 arvio 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Toimintamenomääräraha 718 3 718 3 488 3 Liiketaloudelliset suoritteet 44 917 835 44 000 835 45 000 831 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 286 3 200 3 200 3 Yhteensä 45 921 841 44 918 841 45 688 837 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon palkkojen tarkistusten kertaluonteinen vähennys 230 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 varsinainen talousarvio 2009 esitys Bruttomenot 45 211 44 918 45 688 Bruttotulot 45 029 44 200 45 200 Nettomenot 182 718 488 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 607 siirtynyt seuraavalle vuodelle 570 Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/ henkilötyövuodet) kehitys 2007 2008 2009 toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 180,58 179,14 180,00 Niuvanniemen nuoriso-osasto 77,35 74,22 77,00 Vanhan Vaasan aikuisosastot 218,04 214,50 219,00 Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioitu kehitys 2007 2008 2009 toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 291,00 307,45 308,00 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Niuvanniemen nuoriso-osasto 723,63 779,19 780,00 Vanhan Vaasan aikuisosastot 266,19 283,98 284,00 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 varsinainen talousarvio 2009 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 44 077 44 000 44 500 muut tuotot 947 500 500 Tuotot yhteensä 45 024 44 500 45 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 45 497 44 100 44 800 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -473 400 200 Kustannusvastaavuus, % 99 101 100 Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet 2007 2008 2009 toteutuma arvio arvio Hoitopotilaiden hoitovuorokausia 150 426 145 000 152 000 Mielentilatutkimushoitovuorokausia 3 565 4 800 3 700 Mielentilatutkimuksia 63 95 80 Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä 4 318 3 900 4 000 Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia 131 106 120 Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia 2 2 2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan. Sisäisen erityistason täsmäkoulutusta lisätään. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee neljällä henkilötyövuodella tuottavuustoimien johdosta. 2009 talousarvio 488 000 2008 II lisätalousarvio 1 314 000 2008 talousarvio 718 000 2007 tilinpäätös 718 000 05. Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 559 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) koulukotien sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja kysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen sekä koulukodissa osana lasten- tai nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkärin palkkaukseen 2) alueelliseen lastensuojelutyöhön 3) perhetoiminnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen maksamiseen 4) koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen 5) kansainväliseen ja lähialueyhteistyöhön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
6) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 7) koulukotien yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää koulukotien maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 300 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein. Koulukotien maksulliseen toimintaan annettava hintatuki on välttämätöntä koulukodeista riippumattomien äkillisten kysynnän vaihteluiden tasaamiseksi. Valtion koulukodeille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009. Tavoitteet määritellään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja laitosten välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2009. Vaikuttavuus Huume-, lääke- ja/tai alkoholiongelmista sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen kiinnitetään koulukotitoiminnan kehittämisessä entistä enemmän huomiota. Voimavaroja suunnataan koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toiminnan laatua ja laatuajattelua kehitetään edelleen. Lasten ja nuorten psykiatristen hoitoyksiköiden kanssa kehitetään lasten ja nuorten psykososiaalista hoitoa. Palvelujen ostajien muuttuviin tarpeisiin vastataan joustavasti. Toiminnallinen tuloksellisuus Koulukodit toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion koulukotien rahoitusrakenne 2007 toteutuma 2008 arvio 2009 arvio 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Toimintamenomääräraha 603 5,5 603 6,5 559 6,5 Liiketaloudelliset suoritteet 10) 17 719 311,5 18 200 313,5 18 400 310,5 Yhteensä 18 322 317 18 803 320 18 959 317 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 varsinainen talousarvio 2009 esitys Bruttomenot 15 954 16 803 17 059 Bruttotulot 15 558 16 200 16 500 Nettomenot 396 603 559 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 615 siirtynyt seuraavalle vuodelle 522 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ulkopuolisena rahoituksena saatavat maatalousavustukset. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon palkkojen tarkistusten kertaluonteinen vähennys 44 000 euroa. 10) Liiketaloudelliset suoritteet sisältävät opetushallituksen rahoitusosuuden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 varsinainen talousarvio 2009 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 15 158 15 700 15 900 muut tuotot 2 561 2 500 2 500 Tuotot yhteensä 17 719 18 200 18 400 tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 2 132 2 000 2 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 17 966 17 900 18 300 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -247 300 100 Kustannusvastaavuus, % 99 102 101 Hintatuki - 300 300 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen - 103 102 Koulukotien maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan 99 % sen kustannuksista. Koulukotien arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat palvelut asiakkailleen. Eräitä koulukotien maksullisen toiminnan asiakassuoritteita 2007 toteutunut 2008 arvio 2009 arvio Hoitovuorokausi 48 448 52 100 52 400 Kriisihoitovuorokausi 8 507 11 700 12 000 Koulupaikka 22 923 28 540 27 000 Jälkihoitopäiviä 6 066 5 230 6 230 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön jaksamista vahvistetaan säännöllisellä työnohjauksella ja tukemalla koulutukseen hakeutumista. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee kolmella henkilötyövuodella tuottavuustoimien johdosta. 2009 talousarvio 559 000 2008 II lisätalousarvio 484 000 2008 talousarvio 603 000 2007 tilinpäätös 603 000 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 17 000 000 euroa. 2009 talousarvio 17 000 000 2008 talousarvio 16 000 000 2007 tilinpäätös 17 029 556 66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 210 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. 2009 talousarvio 4 210 000 2008 talousarvio 4 210 000 2007 tilinpäätös 3 542 233 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
02. Valvonta S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valvontaa lakisääteisesti harjoittavien laitosten toimintamenoista sekä oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoista. Valvontalaitoksia ovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta vuoden 2009 alussa muodostettava Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskus, Säteilyturvakeskus ja Lääkelaitos. Vakuutusvalvontavirasto yhdistetään vuoden 2009 alussa Rahoitustarkastuksen kanssa Finanssivalvonnaksi Suomen Pankin yhteyteen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta. Valvontalaitosten toiminta kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön strategisista tavoitteista seuraaviin: Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Vaikuttavuus Oikeusturvan varmistaminen. Lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioiden asiantuntevan ja hyvän hallintotavan mukainen käsittely. Ennakkovalvonnan toimivuuden varmistaminen lainsäädännön edellyttämällä palvelutasolla. Toiminnallinen tuloksellisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskuksen toimintaan. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtämistä palvelukeskuksiin jatketaan valvontalaitosten osalta vuonna 2009. Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian 2006 toimeenpanoon. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen tavoitteena on kansalaisen oikeusturvan ja kuolinsyyn oikeellisuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä lähivuosina on enintään 20 % kaikista vainajista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä ja yhteistyön lisäämistä läänin alueella terveydenhuollon, oikeuslääkäreiden ja poliisitoimen välillä oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämistoiminnassa. Toiminnan laajuus 2006 2009 2006 2007 2008 2009 toteutunut toteutunut arvio arvio Menot, euroa 7 203 552 7 688 818 7 250 000 8 000 000 Oikeuslääketieteellisten avausten määrä, kpl 11 663 12 059 12 034 12 054 Oikeuslääketieteellisten avausten osuus kaikista vainajista, % 24,3...... Euroa/avaus keskimäärin 617 638 602 664 Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen laiksi Finanssivalvonnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (HE 66/2008 vp), jolla perustettaisiin Suomen pankin yhteyteen uusi rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Finanssivalvonta. Sille siirtyisivät pääosin Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät. Vakuutusvalvontavirasto siirtyisi näin valtion talousarvion ulkopuolelle. 03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 196 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulosta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20