Muista mist oot kotoosin! Tällä kehotuksella ovat monet eteläpohjalaisäidit ja -isät saatelleet jälkikasvuaan maailmalle jo usean sukupolven ajan. Sillä on muistutettu, että kotiseudulta saadut elämäneväät kannattavat kaukanakin kotoa. Sillä on alleviivattu, että omien juurien tunteminen ja arvostaminen ovat elämässä korvaamattomia voimavaroja. On sillä myös korostettu kotiseudun poikkeavuudesta muihin seutuihin nähden. Mutta ovatko koti ja kotiseutu jotenkin erityisiä? Onko paikalla ja suvulla väliä? On, paljon väliä, aina vain enemmän. Mitä nopeammin yhteiskunnalliset rakenteet uudistuvat, mitä enemmän yhteiskunnan ääripäät loittonevat toisistaan ja mitä kokonaisvaltaisemmin arkielämämme mullistuu, sitä enemmän me tarvitsemme juuria, yhteisöä ja yhteisöllisyyttä. Tunnetta siitä, että kuulumme johonkin ja että meillä on tukenamme jotakin itseämme suurempaa. Suku ja sukututkimus luovat ja voimistavat yhteisöllisyyttä. Ne sitovat meidät sukupolvien ketjuun, laajaan sukuverkostoon ja monesti myös tiettyyn alueeseen. Sukututkimus liimaa ihmiset yhteen vastaansanomattomalla tavalla. Ne antavat meille juuret, joiden varassa kasvaa ja kehittyä. Valtakunnalliset sukututkimuspäivät ovat sukututkijoiden kohtaamispaikka ja koulutustilaisuus. Päivillä opitaan uutta, tavataan tuttuja ja tutustutaan uusiin ihmisiin. Etsitään ja löydetään yhdessä. Jokaiset sukututkimuspäivät ovat erilaiset. Järjestävä paikkakunta ja paikallinen järjestäjä tuovat niihin oman ilmeensä ja ilmapiirinsä. Tänä vuonna päiviä ovat Suomen Sukututkimusseuran kumppanina järjestämässä Seinäjoen Sukututkijat. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Atk-Palvelu Luhtasaari, Etelä-Pohjalaiset Juuret sekä Seinäjoen kaupunki. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää eteläpohjalaisia lämpimästä vastaanotosta ja hyvästä yhteistyöstä. Lämmin kiitos teille kaikille järjestelyihin osallistuneille, esiintyjille ja esittelijöille. Olette tehneet meille jälleen upeat Sukututkimuspäivät! Siispä tervetuloa viihtymään, oppimaan ja kohtaamaan, 39. kerran! Teppo Ylitalo Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja 1
Lauantai 12. maaliskuuta 2016 09.00 10.00 Avajaiset 09.00 16.00 Näyttely avoinna 10.00 16.00 Seminaari: DNA-vertailu sukututkimuksen työvälineenä Seminaarissa tarkastellaan kolmen tapaustutkimuksen valossa DNA-vertailun käytettävyyttä sukututkimuksessa: Professori Olli Silvén Esivanhempien juuria paikantamassa ydna- ja autosomaalitiedon varassa Hannu Tawast Tawast-sukujen ydna-tutkimus VTL, FM Erkki Nenonen Mitä mtdna kertoo Sursill-sisaruksista ja heidän äidistään FT, MBA Marja Pirttivaara Genomitieto sukututkimuksen apuna maailmalla Tarkemmat tiedot sivulla 4. 10.00 16.00 Suomen Sukututkimusseuran sukututkimusklinikat Sukututkimusklinikalla saa esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja Suomen Sukututkimusseuran asiantuntijat vastaavat. 16.15 18.00 Tutustumiskäynnit 20.00 Illallinen 10.00 12.00 Sukututkimus ja lainsäädäntö Asiantuntijana Jouni Elomaa 12.00 14.00 HisKi - haku- ja tallennusohjelman käyttäminen Asiantuntijana Päivi Mecklin 14.00 16.00 Sukukirjojen kirjoittaminen ja julkaiseminen Asiantuntijana Jukka Partanen Lisätietoa ja tilaukset Etelä-Pohjanmaan Matkailun sivustolla www.epmatkailu.fi/valtakunnalliset-sukututkimuspaivat-2016.html. Illallisen menu ja illalliskorttien tilaukset Etelä-Pohjanmaan Matkailun sivustolla www.epmatkailu.fi/valtakunnalliset-sukututkimuspaivat-2016.html. 2
Sunnuntai 13. maaliskuuta 2016 09.00 15.00 Näyttely avoinna 09.00 15.00 Kolme keskustelutyöpajaa Työpajoissa käsitellään genomitiedon käyttöä sukututkimuksessa käytännönläheisesti ja yhdessä keskustellen. Puhetta johtaa Marja Pirttivaara. 09.00 10.30: Karjalaiset sukujuuret Asiantuntijoina Erkki Kiuru ja Ahti Kurri 11.00 12.30: Pohjanmaan muuton monet muodot Asiantuntijoina Ilkka Salo ja Aila Yli-Hakola 13.30 15.00 Vesiä pitkin Hämeen sydänmaille Asiantuntijoina Risto Hyvätti ja Riikka Piironen Tarkemmat tiedot sivulla 5. 09.00 13.00 Suomen Sukututkimusseuran sukututkimusklinikat Sukututkimusklinikalla saa esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja Suomen Sukututkimusseuran asiantuntijat vastaavat. 09.00 11.00 Sukututkimuksen digitaaliset aineistot Asiantuntijana Juha Vuorela 11.00 13.00 HisKi - haku- ja tallennusohjelman käyttäminen Asiantuntijana Päivi Mecklin 13.00 Suomen Sukututkimusseuran kevätkokous 15.00 Sukututkimuspäivien päättäminen 3
Lauantain seminaarin aiheet ja puhujat Prof. Olli Silvén Esivanhempien juuria paikantamassa ydna- ja autosomaalitiedon varassa Jokaisen sukututkijan paperijäljet päättyvät umpikujaan ajassa aiemmin tai myöhemmin. joissakin tapauksissa kirkonkirjat ovat tuhoutuneet, osan juuret piiloutuvat jäljittämättömissä olevan nimenvaihdon taakse, aviottomien lasten isät voivat olla kadoksissa ja esivanhempia on saattanut tulla Suomen ulkopuolelta. DNA-tiedon varassa tehty suullisen perimätiedon varmentaminen ja alkuperähypoteesien rakentaminen voi olla aivan yhtä palkitsevaa kuin nimien löytäminen etäisille edeltäjille. Esitelmässä lähdetään muutaman sukupolven taakse ulottuvasta suoraviivaisesta autosomaalipohjaisesta sukunimivarmistuksesta, edetään ydna:n tuella Ruotsin metsäsuomalaisen sukunimen kautta lappilaisen sukunimen vaihdoshypoteesiin, ja molemmin keinoin haarukoidaan Suomen rajojen ulkopuolelta saapuneen esi-isän juuria. Vaikka tällä kertaa käteen jää uusien hypoteesien oljenkorsia, geneettinen sukututkimus on lopulta varma arpa. Sillä voittaa heti ja monta kertaa myöhemminkin. Hannu Tawast Tawast-sukujen ydna-tutkimus Ensimmäiset säilyneet merkinnät miehennimestä Tawast ovat peräisin riimukirjoituksista Sigtunan kaupungista ja sen ympäristöstä 1100-luvulta. Suomen puolella nimi tunnetaan 1300-luvulta lähtien. Varhaisen käsityksen yhdestä keskiajalta polveutuvasta suvusta romutti Jully Ramsay teoksellaan Frälsesläkter I Finland intil Stora ofreden (1909). Hän paljasti Ruotsin Ritarihuoneella vuonna 1755 hyväksytyn, asessori Jonas Bångin laatiman Tawast-sukupuun epähenkilöt. Ramsayn tutkimus pilkkoi Tawastit keskiaikaiseksi suvuksi sekä Hauhon- ja Turun-suvuiksi. Asiakirjalähteistä voidaan helposti havaita ongelmia myös Ramsayn tutkimuksessa ja Tor Carpelanin (1965) postuumisti julkaistusta sukutauluista. Vuonna 1999 alkaneiden ja edelleen jatkuvien ydna-tutkimusten tuoreimpia tuloksia vertaillaan sukutaulujen esittämiin isälinjoihin. Aviottoman lapsen kautta jatkuva mieslinja mahdollisti myös Ritarihuoneen sukutauluissa sammuneen suvun ydna:n tutkimisen. VTL, FM Erkki Nenonen Mitä mtdna kertoo Sursill-sisaruksista ja heidän äidistään Uumajan voudilla Östen Erikssonilla, joka myöhemmin siirtyi lastensa kanssa Suomeen, oli seitsemän tytärtä. Näistä seitsemästä tyttärestä alkavaa sukuhistoriaa kutsutaan Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi. On olemassa epäilyksiä, ovatko nämä kaikki sisarukset saman äidin tyttäriä ja epätietoisuutta myös äidin taustasta. Kahden tyttären Annan ja Kristiinan tytärlinjaisista jälkipolvista on tehty mtdna-testit, jotka osoittavat näiden kahden tyttären olevan sisaruksia. Toisaalta tulos tarkoittaa edelleen, että Sursill-sukupuussa näiden tytärten sukulinjat testattuihin asti ovat oikein johdetut. Lukuisat muut mtdna-testitulokset viittaavat siihen, että sisarusten äitilinja on alkuaan lähtöisin Ruotsin Länsipohjasta Uumajan seudulta. 4
Sunnuntain keskustelutyöpajojen aiheet ja asiantuntijat Erkki Kiuru ja Ahti Kurri Karjalaiset sukujuuret Karjalan alueelta on käytettävissä runsaasti vanhaa arkistoaineistoa. Sukututkimuksen ja genomitiedon yhdistäminen karjalaisen historiatiedon valossa on mielenkiintoinen ja antoisa tutkimuskohde. Työpajassa saadaan uutta tietoa karjalaisesta sukuhistoriasta ja väestön liikkumisesta. Ilkka Salo ja Aila Yli-Hakola Pohjanmaan muuton monet muodot Pohjanmaalla ihmiset ovat olleet liikkuvaisia kautta vuosisatojen. Muualta on tultu Pohjanmaalle, ja Pohjanmaalta on lähdetty niin länteen Amerikkaan kuin myös itään, pohjoiseen ja etelään. DNA kertoo omalla tavallaan alueen ainutlaatuisesta asutushistoriasta, ihmisten liikkumisesta ja sukujen yhteyksistä. Työpajassa käsitellään tunnettuja pohjalaissukuja ja Pohjanmaan asutushistoriaa ja siirtolaisuutta ja kansainvälisiä yhteyksiä DNA-tulosten pohjalta sekä tarjotaan vinkkejä, miten tutkimuksissa voidaan edetä. Risto Hyvätti ja Riikka Piironen Vesiä pitkin Hämeen sydänmaille Kokemäenjokilaakso ja sen vanhat vesireitit olivat yksi niistä väylistä, jota pitkin ihmiset liikkuivat Hämeen sydänmaille. Hämäläisten vesireittien vaikutus väestön DNA:han näkyy hyvin mm. Vesilahdessa, missä on viime vuosina verrattain runsaasti hyödynnetty genomitietoa yhdessä sukututkimuksen kanssa sukujen liikkumisen tutkimisessa. 5