Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Luonnos 5.10.2009 Kaupunkiympäristön kehittäminen / Ympäristönsuojelu Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Termien selitys...1 1. Johdanto...2 1.1. Suunnitelman tavoite...2 1.2. Lainsäädäntö...2 1.3. Ennaltaehkäisevät toimet...2 1.4. Suunnitelman rajoitukset ja liittyminen muihin suunnitelmiin...3 1.5. Suunnitelman laatiminen...3 1.6. Ilmanlaadun seuraaminen ja siitä tiedottaminen...3 1.7. Ilmanlaadun ja päästöjen normaalitaso...4 1.7.1. Typen oksidit...4 1.7.2. Hengitettävät hiukkaset...5 1.7.3. Pienhiukkaset...5 1.7.4. Otsoni...6 1.7.5. Muut ilmansaasteet ja ilmanlaatuindeksi...6 2. Toiminta liikenteen aiheuttamassa typpidioksidipitoisuuden kohoamisessa (NO 2 episodi)...7 2.1. Ohjeita liikenteen rajoittamisesta...8 3. Toiminta katupölyepisodissa (PM 10 episodi)...9 4. Toiminta savu ja pienhiukkasepisodissa (PM 2,5 episodi)...10 5. Toiminta otsonipitoisuuden noustessa yli tiedotuskynnyksen tai varoituskynnyksen...10 6. Kustannusvaikutukset...11 7. Suunnitelman ylläpito...11 8. Vastuuorganisaatioiden yhteystiedot...11 Liitteet...12 Termien selitys NO NO 2 PM 2,5 PM 10 THL WHO YTV typpimonoksidi typpidioksidi pienhiukkasten eli alle 2,5 µm kokoisten hiukkasten massapitoisuus hengitettävien hiukkasten, eli alle 10 µm kokoisten hiukkasten massapitoisuus Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, vuoden 2008 loppuun asti Kansanterveyslaitos World Health Organization, Maailman terveysjärjestö pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta 1
1. Johdanto 1.1. Suunnitelman tavoite Varautumissuunnitelma koskee äkillistä ulkoilman laadun heikkenemistä eli ilmansaaste episodia. Tällaisia asukkaiden terveydelle tai omaisuudelle haitallisia ilmanlaadun ongelmatilanteita Tampereella voivat käytännössä aiheuttaa 1) inversiotilanteessa tapahtuva, pääasiassa liikenteen päästöistä johtuva typpidioksidipitoisuuden kasvaminen, 2) katupölystä aiheutuva hengitettävien hiukkasten pitoisuuden kasvaminen, 3) voimakkaasta kaukokulkeumasta tai tulipaloista johtuva pienhiukkasten pitoisuuden kasvaminen, ja 4) kaukokulkeumasta johtuva otsonipitoisuuden nouseminen. Varautumissuunnitelman tavoite on varoittaa asukkaita huonontuneesta ilmanlaadusta ja palauttaa huonontunut ilmanlaatu mahdollisimman nopeasti vähintään raja arvojen osoittamalle tasolle. Näin pyritään suojelemaan asukkaiden terveyttä ja viihtyisyyttä. 1.2. Lainsäädäntö Ilmanlaadun huononemisen varautumissuunnitelman laatimisesta on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 102 :n mukaan kunnan on varauduttava käytettävissään olevin keinoin toimiin, joilla estetään valtioneuvoston asetukseen perustuvan ilmanlaadun raja arvon mahdollinen ylittyminen kunnan alueella. Jos ilmanlaadun raja arvo ylittyy, kunnan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin tai annettava määräyksiä liikenteen rajoittamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Yleisölle on tiedotettava suunnitelman valmistelusta ja varattava mahdollisuus antaa mielipiteensä. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille on annettu raja arvot ilmansuojeluasetuksessa (711/2001) ja ilmanlaatudirektiivissä (hyväksytty 28.3.2008). Ne määrittelevät ilmansaasteiden suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet. Lisäksi Valtioneuvoston päätöksellä (VnP 19.6.1996/480) on annettu ilmanlaadun ohjearvot, joita käytetään esimerkiksi maankäytön suunnittelun tukena (raja ja ohjearvot on esitetty liitteessä 1.). Typpidioksidi episodin osalta toimenpiteenä kyseeseen tulee tiedottaminen sekä erittäin vaikeassa tapauksessa liikenteen rajoittaminen. Pitoisuuden kohoaminen yli 1.1.2010 voimaan tulevan rajaarvon (200µg/m 3 /h, 18h) on harvinaista, mutta mahdollista. Liikenteen rajoittamisella pyritään siihen, ettei typpidioksidipitoisuus enää nouse, tilanne kuitenkin yleensä laukeaa vasta kun lämpötilainversio purkautuu sään muuttumisen seurauksena. Tämän vuoksi varautumissuunnitelmaan kirjatut toimet painottuvat tiedottamiseen. Katupölyn osalta episodeja tapahtuu vuosittain ja niiden määrään pystytään vaikuttamaan katujen puhdistamisella, pölynsidonnalla ja kastelulla. Pienhiukkas ja otsoniepisodeja koskeva varautumissuunnitelma koskee tilanteen seuraamista ja tiedottamista, koska nämä episodit johtuvat pääosin kaukokulkeumasta. 1.3. Ennaltaehkäisevät toimet Tampereen kaupunki edistää ilmanlaadun positiivista kehitystä valvomalla teollisuuden ja energiantuotantolaitosten ilmansuojelutoimia. Valvottavien laitosten ilmansuojelun tasoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi ympäristölupien määräyksillä. Ilmansuojelua edistetään myös vaikuttamalla kaupunkisuunnitteluhankkeisiin, neuvomalla asukkaita, sekä valitustapausten selvittelyn kautta. Näillä toimilla pyritään parantamaan kaupunki ilman laatua pysyvästi ja ennalta ehkäisemään raja arvojen ylittyminen. Ympäristöpalveluissa aloitettiin vuonna 2008 tutkimushanke, jolla selvitetään pienhiukkaspitoisuuden vaihtelua ja niistä asukkaille aiheutuvaa terveyshaittaa. Tutkimuksen jatkuessa on tarkoitus selvittää 2
pienhiukkasten lähteitä ja paikallisen lämmityspolton savun aiheuttamia ongelmia. Tampereen kaupunki on mukana myös katupölyn vähentämiseen tähtäävässä tutkimushankkeessa, jossa kehitetään käytännön toimenpiteitä sekä katujen kunnossapitoon ja puhdistamiseen, että hallinnollisiin toimiin. 1.4. Suunnitelman rajoitukset ja liittyminen muihin suunnitelmiin Varautumissuunnitelma rajataan episodityyppeihin joissa ilmanlaadun huononeminen voidaan katkaista tai sitä voidaan hidastaa kaupungin virkahenkilöstön koordinoimin toimin. Suunnitelma ei siis koske erilaisia onnettomuustilanteita, joissa toimintaa johtaa Aluepelastuskeskus ja poliisi. Tampereen kaupungilla ei ole ilmanlaadun seurannan päivystysjärjestelmää, ilmanlaatua ei siis systemaattisesti seurata iltaisin tai viikonloppuisin. Tämän vuoksi paikallisessa lyhytkestoisessa viikonloppuun ajoittuvassa ilmansaaste episodissa toimenpiteenä on jatkuva tiedotus www.ilmanlaatu.fi sivustolla ja jälkitiedotus kaupungin internet sivuilla tai muussa soveltuvassa mediassa. Tampereella on laadittu myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminenvalmiussuunnitelma (YETT), joka on merkitty tiedoksi Suunnittelujaoston kokouksessa 17.6.2008. Ilmanlaadun varautumissuunnitelma liitetään osaksi YETT suunnitelmaa. 1.5. Suunnitelman laatiminen Varautumissuunnitelmaa valmistelleeseen työryhmään ovat kuuluneet ympäristönsuojeluyksikön ympäristönsuojelupäällikkö sekä ilmansuojelusta vastaavat terveysinsinööri ja ympäristötarkastaja, kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajaryhmän rakennuttamispäällikkö, suunnittelupäällikkö ja joukkoliikennepäällikkö sekä liikennesuunnitteluosaston suunnitteluinsinööri. Valmisteluun on osallistunut myös Kaupunkiympäristön kehittämisen lakimies. Suunnitelma on esitelty kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajaryhmän johtoryhmässä xx.xx.xxxx sekä Tampereen seudun liikenteen hallinnan johtoryhmässä xx.xx.xxxx. Kommenttien huomioiminen kirjataan tähän. Suunnitelmasta on pyydetty lausunnot Aluepelastuslaitokselta, Pirkanmaan poliisilaitokselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen Tiepiiriltä, Tiehallinnon liikennekeskukselta, Tampereen kaupungin riskienhallintapäälliköltä, Palvelupisteestä, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmältä, ympäristöterveysyksiköltä, kaupunkikehitysryhmältä, pormestarin esikunnalta, viestintäyksiköltä, sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Nokian ja Ylöjärven kunnilta. Lausuntoja saapui XX kappaletta. Lausuntojen huomioiminen kirjataan tähän. Suunnitelma on kuulutettu Tampereen kaupungin virallisella ilmoitustaululla xx.xx. xx.xx.xxxx. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin internet sivuilla. Lisäksi suunnitelma esiteltiin kaupunkilaisille valmistelufoorumi Valmassa xx.xx.xxxx. Kuulutusaikana asiaa koskevia kommentteja saapui XX kappaletta. Kommenttien huomioiminen kirjataan tähän. Yhdyskuntalautakunnan ympäristö ja rakennusjaosto päätti kokouksessaan xx.xx.xxxx esittää varautumissuunnitelman kaupungin hallituksen hyväksyttäväksi. Mahdolliset muutokset kirjataan tähän. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kaupungin varautumissuunnitelman ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen xx.xx.xxxx. Mahdolliset muutokset kirjataan tähän. Päätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla xx.xx.xxxx. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin internet sivuilla. 1.6. Ilmanlaadun seuraaminen ja siitä tiedottaminen Tampereen kaupunki tarkkailee ilmanlaatua yhteistarkkailusopimuksessa mukana olevien energiantuotanto ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailun toteuttaa kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Ilmanlaatua seurataan kahdella kiinteällä ja kahdella siirrettävällä mittausasemalla. Kiinteät mittausasemat sijaitsevat Pirkankadun ja Satakunnankadun kulmassa, sekä linja autoasemalla. Mittausasemilla mitataan mm. typen oksidien, otsonin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksia ilmassa. Käytössä on lisäksi yksi oma sääasema ja Ilmatieteen laitokselta saatavat säätiedot Näsinneulan tornin eri korkeuksilta. Eri korkeuksilta saatavia lämpötilatietoja käytetään inversiotilanteiden seuraamiseen. Valvontaa ja tiedotusta hoidetaan 3
pääosin virka ajan puitteissa, eli seurantaan ei ole järjestetty päivystystä. Tämä vaikuttaa myös varautumissuunnitelman valmiusasteita määrittäviin pitoisuusrajoihin. Tampereen ilmanlaadusta tiedotetaan Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän www.ilmanlaatu.fi internetsivuston kautta. Mittaustiedot Tampereelta sekä muista valtion ja kuntien mittausverkoista päivittyvät palveluun noin tunnin viiveellä. Ilmanlaatu.fi internet sivustolta nähdään mm. yksittäisten ilmanlaatutekijöiden pitoisuudet, ilmanlaatuindeksi, metsäpaloista lähtevien savujen leviämisennuste Suomessa ja lähialueilla sekä raja arvojen ylitykset ja niiden lukumäärät. Ilmansuojeluasetuksessa annettujen raja arvojen ylityksistä tiedotetaan asukkaille myös kaupungin internet sivujen Ilmanlaatutiedotus sivulla. Ilmanlaatutietoa on saatavilla lisäksi arkiaamuisin TV1:n klo 8.30 uutisten yhteydessä, Aamusää ohjelmassa. Tiedottamisessa www.ilmanlaatu.fi sivustolla käytettävällä ilmanlaatuindeksillä kuvataan ilmanlaatua hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi. Indeksi on tunneittain mittausasemalle laskettava vertailuluku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin. Tampereella mitattavista ilmanlaatutekijöistä ilmanlaatuindeksin laskennassa huomioidaan typpidioksidin (NO2), hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2.5) ja otsonin (O3) pitoisuudet. Millään asemalla ei mitata näitä kaikkia ilmanlaatutekijöitä, käytännössä indeksi lasketaan aina vain osasta näitä yhdisteitä. 1.7. Ilmanlaadun ja päästöjen normaalitaso 1.7.1. Typen oksidit Typen oksideilla tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Typen oksidien päästöistä yli puolet on peräisin liikenteestä, loput energiantuotannosta ja teollisuudesta. Typpidioksidin kokonaispäästöt Tampereella ovat olleet lievästi laskusuunnassa, vuoden 2001 jälkeen päästöt ovat pysyneet alle 3000t/vuosi. Vuonna 2002 valmistui Ilmatieteen laitoksen toteuttama tutkimus, jossa kartoitettiin Tampereen seudun autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden pistelähteiden typenoksidipäästöt sekä arvioitiin vuoden 2020 vastaavat päästöt. Tutkimuksessa laadittiin myös mallinnukseen perustuvat kartat keskustan NO 2 pitoisuuksista. Ennusteessa Tampereen seudun typenoksidipäästöjen arvioitiin vähenevän 33% vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 voimaan tulevien raja arvojen vuosiraja arvo 40µg/m 3 /vuosi on ylittynyt Tampereella viimeksi vuosina 1995 ja 1996. Tuntiraja arvon tason 200µg/m 3 ylitys on viimeksi tapahtunut vuonna 1995. Typen oksideja mitataan Tampereella kolmessa mittauspisteessä. Taulukko 1. Keskustan suurimmat NO 2 tuntipitoisuudet vuosina 2000 2008 Vuosi Mittauspaikka Suurin tuntipitoisuus 2000 Keskustori 150 2001 Keskustori 140 2002 Keskustori 134 2003 Keskustori 147 2004 Pirkankatu 149 2005 Pirkankatu 120 2006 Pirkankatu 191 2007 Pirkankatu 113 2008 Pirkankatu 153 Eniten terveyshaittoja aiheuttava typen oksidi on typpidioksidi, joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin. Se lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Myös Tampereen kaupungin ympäristöpalveluiden, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa vuonna 2008 todettiin tilastollisia yhteyksiä NO 2 pitoisuuden ja hengityselin ja sydänoirediagnoosien välillä. Typpidioksidi on hiukkasten ohella kriittinen ilman epäpuhtaus ohje ja raja arvojen kannalta sekä Tampereella että muissa Suomen kaupungeissa. 4
1.7.2. Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten lyhenne on PM 10 (hiukkasen halkaisija <10 µm). Päästöjä aiheuttavat liikenne, teollisuus ja energiantuotanto. Hiukkaspäästömäärät ovat vähentyneet huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Päästöt ovat viime vuosina pysyneet alle 200 t/vuosi. Keskusta alueella leijuvan pölyn massapitoisuudesta huomattava osa on liikenteen ja tuulen ilmaan nostamaa hiekkaa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylittää paikoin raja arvon numeroarvon 50µg/m 3 keväällä tai talvella hiekoitushiekan pölistessä kuivalla ja lumettomalla säällä. Numeerisen raja arvotason ylityksiä on viime vuosina tapahtunut 2 17 kertaa/mittausasema. Vuosiraja arvon mukaan 50µg/m 3 /vrk ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa. Tätä vuosiraja arvoa ei ole Tampereella ylitetty millään mittausasemalla. Hiekoitushiekan aiheuttamaa pölyämistä on vaikea estää liikenneturvallisuuden kärsimättä. Tampereen kaupunki onkin mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitetään katujen talvikunnossapito, kevätpuhdistus ja hallintokäytäntöjä siten, että katupölyhaittoja saadaan vähennettyä. Taulukko 2. Raja arvotason 50µg/m 3 /vrk ylitysten määrät viime vuosina. Raja arvotason 50µg/m 3 /vrk ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa. Mittausasema Vuosi Ylitysten määrä Pirkankatu 2006 13 2007 11 2008 12 Niemi 2006 4 2007 3 2008 3 Santalahti 2007 17 2008 14 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on seurattu Tampereella neljällä mittausasemalla vuoden 2008 loppupuolelle asti, vuonna 2009 mittausta jatketaan kahdella tai kolmella asemalla. Suurin osa hengitettävistä hiukkasista jää ylähengitysteiden limakalvoille ja poistuu elimistöstä liman mukana. Herkistyneet ihmiset voivat kuitenkin oireilla myös katupölyn vuoksi. Viime aikoina onkin tultu siihen tulokseen että hengitettävien hiukkasten aiheuttamat terveyshaitat voivat olla vähäisempiä kuin pienhiukkasten (hiukkasen halkaisija <2,5 µm) aiheuttamat terveysvaikutukset. Tämä huomattiin myös Tampereella tehdyssä pienhiukkastutkimuksessa, mutta hengitettävien hiukkasten pitoisuudella oli tutkimuksen mukaan kuitenkin heikkoja yhteyksiä hengityselin ja sydänoireiden määrään. Hengitettävät hiukkaset aiheuttavat myös likaantumista ja ne voivat ajoittain olla merkittävä viihtyisyyshaitta. 1.7.3. Pienhiukkaset Pienhiukkasten massapitoisuuden lyhenne on PM 2,5. Vuonna 2008 EU:ssa tuli voimaan direktiivi, joka määritteli pienhiukkasten vuosiraja arvoksi 25 µg/m 3. Raja arvo tulee voimaan vuonna 2015. Vuorokausi tai tuntiraja arvoa ei ole määritelty. On todennäköistä että vuosiraja arvo 25 µg/m 3 ei tule ylittymään Tampereella. Tavoitteen saavuttamisessa auttavat myös uusille ajoneuvoille ja tulisijoille tulevaisuudessa annettavat päästörajat. Päästölähteistä suurimmat ovat kaukokulkeuma, liikenne, pienpoltto ja energiantuotanto. Episoditilanteet aiheutuvat useimmin Itä Euroopan maastopaloista. Vuonna 2006 oli kaksi voimakasta ja pitkäkestoista maastopaloepisodia, jotka toivat mukanaan savunhajua Tampereellekin. Tampereen pienhiukkaspitoisuuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan lähes kaikki suurimmat pitoisuuspiikit osuivat kaukokulkeumaepisodipäiviin. Voimakas inversio pakkaskaudella voi myös aiheuttaa pienhiukkasten massapitoisuuden kohoamista. Paikalliset päästölähteet vaikuttavat pienhiukkasten lukumääräpitoisuuksiin enemmän kuin massapitoisuuksiin, mutta lukumääräpitoisuudelle ei ole olemassa raja tai ohjearvoja. Tampereella on mitattu pienhiukkasten massa ja lukumääräpitoisuutta yhdellä asemalla vuodesta 2005 alkaen. Toinen massapitoisuuden mittaus aloitettiin vuoden 2008 lopussa ja kolmas vuoden 2009 alkupuolella. Vuoden 2009 lopulla on tarkoitus ottaa käyttöön neljäs pienhiukkasten massapitoisuutta mittaava laite. 5
Pienhiukkasilla on todettu huomattava määrä terveysvaikutuksia ja pitoisuuden nousu lisää hengityselin ja sydänoireita myös Tampereen pitoisuuksissa. EU:n komissio on nimennyt pienhiukkaset yhdeksi Euroopan pahimmista terveysongelmista. 1.7.4. Otsoni Otsonia muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ilmassa typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä kemiallisissa reaktioissa. Liikenteen päästöillä on näin ollen merkittävä vaikutus otsonin muodostuksessa. Korkeat otsonipitoisuudet aiheutuvat kaukokulkeumasta. Vuosikeskiarvo on pysynyt samantasoisena viimeisen viidentoista vuoden ajan. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan kesäisin ylittäen ajoittain WHO:n asettamat suositusarvot ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja arvot. Tiedotuskynnys ei ole viime vuosina Tampereella ylittynyt. Otsonipitoisuutta mitataan Tampereella yhdellä mittausasemalla. 1.7.5. Muut ilmansaasteet ja ilmanlaatuindeksi Viime vuosina ilmanlaatu keskustassa on ilmanlaatuindeksin mukaan ollut useimpina päivinä hyvä tai tyydyttävä, jolloin epäpuhtauksien aiheuttamat terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä. Ulkoilman hiilimonoksidi on pääosin peräisin henkilöautojen pakokaasuista. Polttoaineiden ja moottoritekniikan parantuminen sekä pakokaasujen katalyyttinen puhdistus ovat auttaneet vähentämään ulkoilman häkäpitoisuutta merkittävästi. Pitoisuudet keskustassa ovat olleet suurimmillaankin vain noin 20 % ohjearvoista. Pitoisuudet vaihtelevat liikennemäärien mukaan ollen korkeimmillaan viikonloppuiltaisin. Rikkidioksidin pitoisuus ilmassa on pienentynyt kahdeskymmenesosaansa 1970 luvun puolivälin tilanteesta. Rikkidioksidi ei ole Tampereella terveysvaikutusten kannalta merkittävä epäpuhtaus. Rikkidioksidin mittaaminen Tampereella lopetettiin vuonna 2003. Kuva 1. Tampereen ilmanlaadun mittauspaikat ja parametrit helmikuussa 2009. 6
2. Toiminta liikenteen aiheuttamassa typpidioksidipitoisuuden kohoamisessa (NO 2 episodi) Varautuminen typpidioksidin osalta ei koske vuosiraja arvoa vaan ainoastaan episoditilannetta, jonka on aiheuttanut typpidioksidin tuntipitoisuuden kohoaminen lähinnä liikenteen päästöjen seurauksena, koska episoditilanteen syntyessä ilma on käänteisesti lämpötilakerrostunutta eivätkä epäpuhtaudet pääse laimenemaan ylempiin ilmakerroksiin. Käytännössä episodi päättyy vasta lämpötilakerrostuman purkautuessa. Liikenteen rajoittamisella estetään terveyshaittojen pahentumista jos inversiotilanne jatkuu useita päiviä. Rangaistusseuraamuksia henkilöautoilun rajoittamisella ei ole, koska valvonta on erittäin vaikea järjestää. 2. valmiusasteen laukaiseva pitoisuus ja aikaraja on sama kuin vuonna 2010 voimaan tuleva rajaarvo. 3. valmiusasteen laukaiseva aikaraja on määritetty sillä perusteella, että mikäli episodi alkaa viikonloppuna, varautumissuunnitelman mukainen toiminta voidaan käynnistää vasta maanantaiaamuna. 1. valmiusaste Ilmanlaatu: NO 2 tuntipitoisuus ylittää 150µg/m 3 6 tunnin ajan, kohonneita NO 2 pitoisuuksia havaitaan myös jollain muulla mittausasemalla. Episoditilanteen ennustetaan jatkuvan (sää ei ole muuttumassa ja/tai inversiotilanne todennäköisesti jatkuu). Huono tai erittäin huono ilmanlaatu vähintään kahdella mittausasemalla usean tunnin ajan. 1) Ympäristönsuojelupäällikkö tekee päätöksen siirtymisestä 1. valmiusasteelle. 2) Ympäristönsuojeluyksikkö tiedottaa ilmansuojeluryhmälle siirtymisestä 1. valmiusasteelle. (Liite: ilmansuojeluryhmän yhteystiedot) Ympäristönsuojeluyksikkö on yhteydessä Tieliikennekeskukseen. 3) Pitoisuustason noususta tiedotetaan, sekä suositellaan vähentämään henkilöautoilua kaupunkialueella. 4) Tiedotuskanavat: kaupungin internet sivut, palvelupiste Frenckell, reitinopastusjärjestelmän tiedotetaulut, sekä tiedote lehdistölle ja radioon (Liite: tiedotussuunnitelma). 5) Tilanne katsotaan purkautuneeksi, kun epäpuhtauspitoisuudet ovat laskeneet pitoisuuden 150 µg/m 3 /h alapuolelle ja Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan uudesta inversiotilanteesta ei ole vaaraa lähiaikoina. Valmiusasteen purkautumisesta tiedotetaan. 2. valmiusaste Ilmanlaatu: NO 2 tuntipitoisuus ylittää 200µg/m 3 /h 18 tunnin ajan 48 tunnin liukuvalla jaksolla (= vuonna 2010 voimaan tuleva raja arvo), voimakkaasti kohonneita NO 2 pitoisuuksia havaitaan myös jollain muulla mittausasemalla. Episoditilanteen ennustetaan jatkuvan (sää ei ole muuttumassa ja/tai inversiotilanne todennäköisesti jatkuu). Erittäin huono ilmanlaatu vähintään kahdella mittausasemalla usean tunnin ajan. 1) Ympäristönsuojeluyksikkö tiedottaa ilmansuojeluryhmälle 2. valmiusasteen kynnyksen ylittymisestä ja on yhteydessä pormestariin, Tieliikennekeskukseen, sekä poliisin Tilannekeskukseen. (Liite: ilmansuojeluryhmän yhteystiedot) 2) Pormestari tekee päätöksen 2. valmiusasteelle siirtymisestä. 3) Huonosta ilmanlaadusta tiedotetaan ja suositellaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja sekä kimppakyytejä. 4) Rajoitetaan henkilöautoilua keskusta alueella, jos kyydissä on vähemmän kuin kolme matkustajaa. Rajoitus toteutetaan tiedotuksen ja reitinopastusjärjestelmän avulla. 5) Tiedotuskanavat: kaupungin internet sivut, palvelupiste Frenckell, reitinopastusjärjestelmän tiedotetaulut, tiedote lehdistölle ja radioon (Liite: tiedotussuunnitelma). 7
6) Tilanne katsotaan purkautuneeksi, kun epäpuhtauspitoisuudet ovat laskeneet pitoisuuden 150 µg/m 3 /h alapuolelle ja Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan uudesta inversiotilanteesta ei ole vaaraa lähiaikoina. Valmiusasteen purkautumisesta tiedotetaan. 3. valmiusaste Ilmanlaatu: NO 2 tuntipitoisuus ylittää 200µg/m 3 /h 86 tunnin ajan 96 tunnin liukuvalla jaksolla, voimakkaasti kohonneita NO 2 pitoisuuksia havaitaan myös jollain muulla mittausasemalla. Episoditilanteen ennustetaan jatkuvan (sää ei ole muuttumassa ja/tai inversiotilanne todennäköisesti jatkuu). Erittäin huono ilmanlaatu vähintään kahdella mittausasemalla usean päivän ajan. 1) Ympäristönsuojeluyksikkö tiedottaa ilmansuojeluryhmälle 3. valmiusasteen kynnyksen ylittymisestä ja on yhteydessä pormestariin, Tieliikennekeskukseen, sekä poliisin Tilannekeskukseen. (Liite: ilmansuojeluryhmän yhteystiedot) 2) Pormestari tekee päätöksen 3. valmiusasteelle siirtymisestä. 3) Erittäin huonosta ilmanlaadusta tiedotetaan ja suositellaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja. 4) Kaupungin linja autoliikenne muuttuu maksuttomaksi, vuoroja lisätään niin paljon kuin resurssien puolesta on mahdollista. 5) Rajoitetaan henkilöautoilua keskusta alueella. Rajoitus toteutetaan tiedotuksen ja reitinopastusjärjestelmän avulla. 6) Tiedotuskanavat: kaupungin internet sivut, palvelupiste Frenckell, reitinopastusjärjestelmän tiedotetaulut, tiedote lehdistölle ja radioon (Liite: tiedotussuunnitelma). 7) Tilanne katsotaan purkautuneeksi, kun epäpuhtauspitoisuudet ovat laskeneet pitoisuuden 150 µg/m 3 /h alapuolelle ja Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan uudesta inversiotilanteesta ei ole vaaraa lähiaikoina. Valmiusasteen purkautumisesta tiedotetaan. 2.1. Ohjeita liikenteen rajoittamisesta Episoditilanteen keston arviointi on tärkeää. Valmiusasteelle 2. ja 3. siirtyminen harkitaan aina tilanteen mukaan. Ajoneuvojen määrän vähentämisen kannalta tiedotus on erittäin tärkeässä roolissa, koska episoditilanteen syntymistä ja kestoa ei yleensä voida ennustaa ja tieliikennettä ei siten voida sulkea liikennemerkeillä tms. Liityntäpysäköintialueita ei myöskään ole välttämättä tarpeeksi. Tiedottamisen avulla pyritään siihen, että ihmiset jättävät henkilöautot kotiin ja liikkuvat busseilla, polkupyörällä tai jalan, jotta ilmanlaatu ei enää heikkene. Liikennerajoitus koskee vain henkilöautoilua, lukuunottamatta inva autoja sekä viranomaisten ja terveydenhuollon henkilöstön työmatkaliikennettä. Poliisi vastaa liikenteen tehostetusta valvonnasta. Liikennerajoituksen rikkomisella ei ole rangaistuskäytäntöä. 8
3. Toiminta katupölyepisodissa (PM 10 episodi) 1. valmiusaste Ilmanlaatu: PM 10 vuorokausipitoisuus ylittää vuorokausikeskiarvon raja arvotason 50µg/m 3 vähintään yhdellä mittausasemalla. 1) Ympäristönsuojeluyksikkö tiedottaa sähköpostilla katupölyryhmälle ylityksestä puhdistustoimien valmiusasteen nostamiseksi. (Liite: katupölyryhmän yhteystiedot) 2) Raja arvotason ylityksestä tiedotetaan asukkaille. 3) Tiedotuskanavat: kaupungin internet sivut ja palvelupiste Frenckell. (Liite: tiedotussuunnitelma). 4) Ensimmäisestä raja arvotason ylityksestä keväällä julkistetaan myös terveysvaikutuksista ja katujen puhdistuksen etenemisestä kertova tiedote. 2. valmiusaste Ilmanlaatu: Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja arvotaso 50 µg/m 3 on ylittynyt kahtena päivänä peräkkäin ja episoditilanteen oletetaan jatkuvan (sää ei ole muuttumassa kosteammaksi). 1) Ympäristönsuojeluyksikkö tiedottaa sähköpostilla katupölyryhmälle raja arvon ylityksestä puhdistus ja pölyntorjuntatoimien aloittamiseksi. 2) Rakennuttamisen ja kunnossapidon tilaajaryhmä sekä katu ja vihertuotannon kunnossapitopäällikkö päättävät katujen siivouksen tehostamisesta sekä kastelusta CaCl 2 liuoksella pölypitoisuuden laskemiseksi. CaCl 2 kastelua ei voida suorittaa kaikissa olosuhteissa. (Liite: Katupölyepisodissa erityishuomiota vaativat katuosuudet) 3) Raja arvon ylityksestä tiedotetaan asukkaille. 4) Tiedotuskanavat: kaupungin internet sivut ja palvelupiste Frenckell. (Liite: tiedotussuunnitelma). 5) Tilanne katsotaan purkautuneeksi kun vuorokausipitoisuus on laskenut alle raja arvotason 50 µg/m 3 joko katujen puhdistamisen, pölyntorjunnan tai sään muuttumisen seurauksena. Tilanteen purkautuminen ei vaadi erityistä tiedottamista. 9
4. Toiminta savu ja pienhiukkasepisodissa (PM 2,5 episodi) Ilmanlaatu: Pienhiukkasten massapitoisuuden kohoaminen yli vuorokausikeskiarvon 25 µg/m 3 vähintään kahdella mittausasemalla. Sää, tuuli ja muiden ennusteiden perusteella käynnistetyt toimenpiteet vaativat erittäin hyvää ennakkotietoa ja arviointia tilanteen vakavuudesta. 1) Yleensä suurin osa pienhiukkasepisodin pienhiukkasmassasta on peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Siksi ympäristönsuojeluyksikkö seuraa episodin aikana pääasiassa Ilmatieteen laitoksen, YTV:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (=THL, ent. KTL) ohjeita. 2) Jos ilmanlaatu on www.ilmanlaatu.fi palvelun ilmanlaatuindeksin mukaan heikentynyt useita tunteja tai on syytä olettaa, että ilmanlaatu tulee äkillisesti huononemaan, ympäristönsuojeluyksikkö valmistautuu tilanteesta tiedottamiseen ja hankkii lisätietoa Ilmatieteen laitokselta, sekä Aluepelastuslaitokselta, joka saa toiminnassaan tietoja tulipalojen aiheuttamista haitoista. Taustatietoja ilmanlaadun arvioimiseksi ja ennustamiseksi saadaan myös internet osoitteista www.112.info.fi, http://silam.fmi.fi sekä Ilmatieteen laitoksen internetpalveluista (maastopalot, sadealueet, sääennusteet). 3) Jos tilanne jatkuu yli vuorokauden tai on kyseessä suurpalo ja siitä aiheutunut savuhaitta, ympäristönsuojeluyksikkö laatii tiedotteen toimenpiteistä, suosituksista ja terveysvaikutuksista. Tiedote laaditaan Ilmatieteen laitoksen ja THL:n ohjeiden mukaan. 4) Ensisijainen tiedotuskanava on kaupungin internet sivusto, tarpeen mukaan laaditaan tiedote lehdistölle. 5) Tilanne katsotaan purkautuneeksi kun vuorokausikeskiarvopitoisuus on laskenut alle 25 µg/m 3, eikä sääennusteen tai Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan ole odotettavissa tilanteen uusiutumista. Tilanteen purkautumisesta tiedotetaan. 5. Toiminta otsonipitoisuuden noustessa yli tiedotuskynnyksen tai varoituskynnyksen Ilmanlaatu: Otsonipitoisuuden nousu yli tiedotuskynnyksen 180 µg/m 3 /h tai varoituskynnyksen 240 µg/m 3 /h. 1. Korkeat otsonipitoisuudet aiheutuvat kaukokulkeumasta ja tiedottaminen on ainoa käytettävissä oleva toimenpide. Episodissa seurataan siksi Ilmatieteen laitoksen ohjeita. 2. Jos tiedotus tai varoituskynnysarvo ylittyy usean tunnin ajan, ympäristönsuojeluyksikkö on yhteydessä Ilmatieteen laitokseen ongelman varmistamiseksi ja tarvittaessa laaditaan tiedote kaupungin internet sivuille. Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja hoitaa maanlaajuisen tiedottamisen. 10
6. Kustannusvaikutukset Linja autoliikenteen muuttaminen maksuttomaksi vähentää lipputuloja arkipäivinä maanantaista perjantaihin noin 100 000 /vrk, lauantaina noin 50 000 /vrk ja sunnuntaina noin 20 000 /vrk. Lisäksi kuluja syntyy ylityövuoroista, mahdollisista lomien peruuntumisista ja lisäkaluston käyttökustannuksista. Katujen CaCl 2 kastelusta aiheutuva kustannus on luokkaa XXXXX /kastelukerta, jos kaikki erityisesti huomioitaviksi merkityt kadut (Liite 6.) kastellaan CaCl 2 liuoksella. Kustannusvaikutuksia voidaan arvioida myös sairaanhoidon kannalta, mikäli ilmanlaadun huononeminen vaikuttaa väestön terveyteen. Esimerkiksi Helsingin kaupunki arvioi omassa varautumissuunnitelmassaan että vakavan ilmanlaatuepisodin aiheuttama 10% nousu terveyskeskusten ja sairaaloiden kävijämäärissä aiheuttaa noin 40 000 kustannukset päivässä. Tampereen väestömäärän ollessa pienempi suorat kulut jäisivät hieman pienemmäksi. Välillisiä kuluja aiheutuu ainakin sairauspoissaoloista työpaikoilta. 7. Suunnitelman ylläpito Varautumissuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Vastuuorganisaatioiden yhteystiedot päivittää ympäristönsuojeluyksikkö kerran vuodessa. 8. Vastuuorganisaatioiden yhteystiedot Ilmasuojeluryhmän yhteystiedot Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg 050 5215198, varahenkilö Tiina Ryyppö 565 66684 Terveysinsinööri, ilmansuojelu Ari Elsilä 050 5215149 Rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen 040 5068600, varahenkilö Esa Rannisto 050 5526249 Suunnittelupäällikkö (valitaan syksyllä 2009), varahenkilö Kalevi Salonen 050 3826452 Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita 050 3267007, varahenkilö Olli Kanerva 0400 201732 Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen 050 63698 Tilaajapäällikkö Risto Laaksonen 050 5526625, varahenkilö Jyrki Laiho 050 5526627 Pormestari Timo Nieminen 0400 635776 Apulaispormestari Timo Hanhilahti 040 8004906 Hämeen Tiepiiri: Tieliikennekeskus xxxxxxxx, Kari Korpela 040 5122189 Tampereen Poliisilaitos: Tilannekeskuksen poliisitoiminnan yleisjohtaja xxxxxxx (Tilannekeskus on toiminnassa päivittäin klo 7 20) Pirkanmaan ympäristökeskus: (henkilöt??) Palvelupiste Frenckellin asiakaspalvelupäällikkö Ulla Jantunen 050 591 1674, varahenkilö Riitta Salonen 0400 992 207 Kaupunkiympäristön kehittämisen tiedostussihteeri Tarja Nikupaavo Oksanen 050 552 6339, varahenkilö Vili Rajala 040 7747310 Kaupunkiympäristön kehittämisen tiedotussuunnittelija Anna Leea Hyry 040 7079146 Viestintäjohtaja Anna Maria Maunu 0400 734 058 Viestintäpäällikkö, intranet Looran päätoimittaja, Aila Rajamäki 040 5505540 Katupölyryhmän yhteystiedot Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg 050 5215198, varahenkilö Tiina Ryyppö 565 66684 Terveysinsinööri, ilmansuojelu Ari Elsilä 050 5215149 Rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen 040 5068600, varahenkilö Esa Rannisto 050 5526249 (Rakennuttamispäällikkö tiedottaa palvelujen tuottajille tilanteen ja toimenpiteet.) 11
Kaupunkiympäristön kehittämisen tiedostussihteeri Tarja Nikupaavo Oksanen 050 552 6339, varahenkilö Vili Rajala 040 7747310 Palvelupiste Frenckell 565 66700, palvelupiste.frenckell@tampere.fi Liitteet Liite 1. Ilmanlaadun raja ja ohjearvot Liite 2. Tiedotussuunnitelmat ja tiedotepohjat typpidioksidi ja PM10 episodissa Liite 3. Päätöspohja typpidioksidiepisodissa Liite 4. Toimenpiteet typpidioksidiepisodissa Liite 5. Henkilöautoilun rajoitusalueet typpidioksidiepisodissa Liite 6. Katupölyepisodissa erityishuomiota vaativat katuosuudet (Kartta kaduista, jotka puhdistetaan tai kastellaan CaCl 2 liuoksella pölypitoisuuden alentamiseksi) Liite 7. Liikenteen ohjaustaulujen sijainti 12