KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992



Samankaltaiset tiedostot
SISÄLLYSLUETTELO. 4. Tutkimustulokset yhteenveto Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Esikäsittely 2

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

RUOKASIENTEN RASKASMETALLIPITOISUUDET

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993

Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi?

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

TALVIVAARA SOTKAMO OY

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA Terrafame Oy. Raportti 22.4.

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 2/2003 HELSINGIN KESKUSPUISTON SIENTEN VIERASAINEET VUONNA 1999

TOLKKISAILYKKEIDEN RASKASMETALLITUTKIMUS 1993

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

Hulevesien haitta aineet

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. p

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta

Tuhkalannoituksen vaikutus marjoihin. Nanna Tuovinen, Raimo Heikkilä & Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus Luontoympäristökeskus

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Lastenruokien vierasaineet

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Selvitys ravintoloissa ja ruokaloissa tarjottujen ruokien suolapitoisuudesta vuonna 2000

Metallien määritys elintarvikkeista

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM YSO Karjalainen Anneli SUURI VALIOKUNTA

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

Tutkimusraportti: PUHDISTAMOLIETE. - parasta pellolle. Viivi Vihersaari

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Puutuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin. Nanna Tuovinen, Tapio Oy

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Ympäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:

Talvivaara Sotkamo Oy


TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

FORSFOOD OY. Kasvisten käsittely ja käsittelylaitteet

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

[ Ι. Pantone 300 ± ± ± ±± ±± ; ;± ±

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Tullin elintarviketutkimukset 2014

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

SIILINJÄRVEN KUNTA YHTEENVETO Ymp.ltk liitteen 9 LIITE sivu 1 SIILINJÄRVEN TULOKSET

Kadmium Kupari, sinkki ja nikkeli Lyijy Elohopea Kromi Arseeni 6

LEIPIEN SUOLAPITOISUUDET OULULAISISSA LEIPOMOISSA '" Oulun kaupunki

Uimahallien puhtausnäyteprojekti 2002

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Pvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. akkr ISO Sisäilmanäyte

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Transkriptio:

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian osaston aloittamaa seurantatutkimusta, jossa seurataan kaupungin alueella kasvatettujen vihannesten ja kasvisten raskasmetallipitoisuuksia. Näytteitä otettiin vuonna 1992 17 kpl ja ne pyrittiin ottamaan sellaisilta alueilta, joissa jo ennestään tiedettiin olevan kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Suurin osa näytteistä oli lehtisalaattinäytteitä, mutta myös marjoja, sieniä, persiljaa, tilliä, raparperia ja perunoita oli mukana. Kaikista vihannesnäytteistä tutkittiin kadmium ja lyijy. Elohopea tutkittiin kahdeksasta näytteestä. Tutkimukset tehtiin pesemättömistä näytteistä. Kadmiumin tärkeimmät päästölähteet ovat sinkin ja kuparin jalostusteollisuus, rauta- ja terästeollisuus sekä energiantuotanto. Suomessakin suurin osa kadmiumin laskeumasta viljelyksille tulee kuitenkin kaukokulkeutumana. Kadmium on myrkyllisimpiä raskasmetalleja ja sitä saa vihanneksissa ja hedelmissä olla enintään 0,1 mg/kg (Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös eräistä elintarvikkeiden vieraista aineista n:o 756/1990). Maailman Terveysjärjestön eli WHO:n enimmäissuositus kadmiumin saannille aikuisilla ihmisillä on 0,06-0,07 mg/päivä. Lyijyn tärkein päästölähde nykyisin on autojen pakokaasu. Lyijy kertyy laskeumana kasvien maanpäällisiin osiin ja vain pieni osa lyijystä siirtyy kasviin juuriston kautta. Suurimmat lyijypitoisuudet kasviksissa on todettu muutaman metrin päässä tiestä. Lyijy ei kulkeudu kauas tiestä: saastutusalue on sadan, kahden sadan metrin päässä tiestä. Lyijyä saa vihanneksissa ja hedelmissä olla enintään 0,3 mg/kg (KTM:n päätös n:o 756/1990). WHO:n enimmäissuositus lyijyn saannille aikuisilla ihmisillä on 0,45 mg/päivä. Elohopeaa joutuu ympäristöön paaasiassa teollisuudesta ja energiantuotannosta. Erittäin myrkyllisiä elohopeayhdisteitä muodostuu mikrobien ja elohopean vuorovaikutuksessa vedessä, maassa ja ilmassa. Nämä elohopeayhdisteet ovat ravintoketjussa kestäviä ja rikastuvia. Vihannesten elohopeapitoisuudelle ei ole annettu enimmäispitoisuusarvoa, mutta esimerkiksi ravinnoksi kelvollisessa kalassa saa elohopeaa olla enintään 1,0 mg/kg. Näytteiden elohopeapitoisuudet: Liitteissä 1-5 on tutkimustulokset ja kartta, jossa näkyy näytteenottopaikat. Elintarvikelainsäädännössä ei ole annettu enimmäispitoisuusarvoa kasvisten, vihannesten ja sienten elohopeapitoisuudelle, sen sijaan ravinnoksi kelvollisessa kalassa saa elohopeaa olla enintään 1,0 mg/kg. Elohopeapitoisuus oli hyvin pieni «0,003 mg/kg) kaikissa muissa paitsi sieninäytteissä, joissa se oli noin 0,010 mg/kg. Sienet oli kerätty Pikisaaresta.

Näytteiden lyijypitoisuudet: Kahden persiljanäytteen lyijypitoisuus ylitti KTM:n päätöksessä (n:o 756/1990) annetun enimmäispitoisuuden 0,3 mg/kg. Toinen persiljanäytteistä oli kerätty Kaukovainiolta noin 200 metrin päästä Kainuuntiestä ja toinen persiljanäyte Takalaanilasta Kuusamontien läheltä. Lisäksi lähellä enimmäispitoisuusrajaa (0,2-0,3 mg/kg) olevia lyijypitoisuuksia esiintyi neljässä muussa näytteessä. Nämä oli niin ikään kerätty Kaukovainiolta, Takalaanilasta, Äimärautiolta ja Pikisaaresta. Muiden näytteiden lyijypitoisuudet olivat pieniä. Näytteiden kadmiumpitoisuudet: Nyt tutkittujen vihannesten kadmiumpitoisuudet eivät ylittäneet kadmiumille annettua enimmäispitoisuusarvoa, 0,1 mg/kg. Sen sijaan kahdessa näytteessä oli muita korkeampi pitoisuus eli 0,07 mg/kg. Nämä olivat Takalaanilasta kerätty tilli ja Pikisaaresta kerätyt sekasienet. Yhteenvetona todettakoon, että näytteitä kerättiin yhteensä 17 kpl eri puolilta Oulun kaupunkia. Vihannesten lyijypitoisuus ylitti sal-litun arvon kahdessa näytteessä ja oli lähellä enimmäispitoisuutta neljässä näytteessä. Kaikki nämä näytteet oli kerätty Takalaanilasta, Äimärautiolta tai Kaukovainiolta, jotka kaikki ovat suuremman liikenneväylän lähellä. Myös aikaisempina lähivuosina eli vuonna 1990 ja 1991 on vihannesten lyijypitoisuudet joko ylittyneet tai olleet lähellä sallittua enimmäispitoisuutta juuri näillä alueilla. Korkeat lyijypitoisuudet on todettu leveälehtisissä kasviksissa, kuten lehtisalaatissa, persiljassa ja tillissä. Ne pidättävät ilmasta laskeutuvan lyijyn tehokkaasti ja lyijy jää yleensä kasvien pintaan eikä kulkeudu solukossa. Kasvisten huuhtelu vedellä voi näin ollen vähentää lyijypitoisuutta huomattavasti. Nyt suoritetut metallimääritykset on tehty pesemättömistä kasviksista. Huomioon ottaen sen, että tehokkaalla vesihuuhtelulla voidaan vähentää lyijypitoisuutta yli puolella, ovat myös Kuusamontien ja Kainuuntien suurimpien risteysalueiden lähellä kasvatetut persiljat ravinnoksi kelpaavia. WHO:n suosituksen mukaan lyijyn saanti ei saisi ylittää 3 mg:a viikossa. Tähän verrattuna emo alueilta kerättyä persiljaa tulisi syödä yli 3 kg viikossa, jotta tämä raja ylittyisi. Vihannesten kadmiumpitoisuus ei ylittänyt sallittua enimmäispitoisuusarvoa yhdessäkään näytteessä ja elohopeapitoisuudet olivat pieniä. Kadmium- ja elohopeapitoisuudet noudattivat edellisten vuosien linjaa. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen Oulun kaupunkialueella kasvatetut kasvikset ja vihannekset ovat elohopea-, kadmium- ja lyijypitoisuuksiltaan ravinnoksi kelpaavia. Suurempien liikenneväylien lähistöllä kasvatetut vihannekset on syytä pestä vedellä ennen niiden nauttimista.

.- UJI(lJ- MÄÄRÄ VAIHl'EUJVÄLI (ng/kg, tuorepaino ) KESKIlIRVO (ng/kg, tuorepaino) NÄYTE kp1 Pb Cd Hg Pb Cd Hg Lehtisal. 7 <0,05-0,24 0,01-0,03 <0,003 0,14 0,02 <0,003 Marjat } 3 <0,05 <0,01-0,01 <0,003 <0,05 0,01 <0,003 Raparperi Persilja } 4 <0,05-0,83 0,04-0,07 <0,003 0,39 0,05 <0,003 Tilli Pe:runa 1 <0,05 0,01 <0,003 <0,05 0,01 <0,003 sekasienet 2 0,05-0,30 0,04-0,07 0,009-0,011 0,18 0,06 0,01 KAIKKI NÄYTI'EET 17 <0,05-0,83 <0,01-0,07 <0,003-0,011 0,18 0,03 0,005 Vert. v. -91 26 <0,05-0,29 <0,01-0,06 <0,003-0,023 <0,09 <0,03 <0,005 Vert. v. -90 56 <0,05-0,60 <0,01-0,12 0,07 0,03 Ilert. v. -89 29 <0,05-0,86 <0,01-0,10 0,12 0,03 Vert. v. -88 18 <0,03-0,44 <0,005-0,076 <0,006-0,017 0,11 <0,03 <0,009

LIITE 1 OULUN KAUPUNKI PROJEKTIYHTEENVETO SIVU 1 Ympäristövirasco Tulo6taja: EEHE Elintarvike- ja ympäristölaboratorio Päivä: 30.12.1992 Projekti: 122 VIHANNESTEN RASKASMETALLIT VUONNA 1992 Näyte Nimi T.pvm Elohopea Lyijy Kadmium mg/kg mg/kg mg/kg 73227 RAPARPERI 24.08 73228 LEHTISALAATTI 24.08 73229 LEHTISALAATTI 24.08 7:3230 PERSILJA 24.08 73231 TILLI 24.08 73232 LEHTISALAATTI 24.08 73233 LEHTISALAATTI 24.08 73234 LEHTISALAATTI 24.08 73235 LEHTIS1\LAATTI 24.08 73236 LEHT!SALAATTI 24.08 73237 TILLI 24.08 73238 PERSILJF>. 24.08 73846 PUOLUKKA 07.09 73847 PERUNA 07.09 74180 SEKASIENET 11.09 74181 SEKASIENET 11.09 74675 PUOLUKKA 24.09 0.011 0.009 <0.05 0,01 <0.05 0.02 0.22 0.03 0.39 0.04 <0.05 0.05 0.11 0.03 0.09 0.03 0.09 0.01 0.15 0.01 0.24 0.01 0.28 0.07 0.83 0.05 <0.05 <0.01 <0.05 0.01 0.05 0.04 0.30 0.07 <0.05 <0.01 Yhteenaii näytteitä 17

OULUN KAUPUNKI YmpäristöviraEto PROJEKTIN NJ\YTTEET!MAARiTYS 30.12.92 LIITE 2 Projekti: 122 VIHANNESTEN RASKASMET1I.LLIT VUONNA 1992 Määritys: 6501 Elohopea Ilq TUI.OSTl\JT\: EEtlf. Näytenro Näyte Valmistaja Omistaja Tutkimustulos Laa tu Yli. 73227 RAPARPERI HERUKKA ffig/l<g II II 73228 LEHTJSALAATTI HINTTA( '0. 003 mg/kg II II 73233 LEHTISALAATTI NVOTTASAARI '0. 003 mg!kg II II 73234 LEHTISALAATTI ÄIMÄRAUTIO '0. 003 mg/kg II II 73847 PERUNA KASTELLI( '0. 003 mg/kg " II 74180 SEKASIENET PIKISAARI O. 011 mg/kg II II 74181 SEKASIENET PIKISAARI 0. 009 mg/kg II II 74675 PUOLUKKA HIETASAARI '0. 003 mgjkg II II Yleisarvioltaan erinom: 0 hyviä: 8 tyydytt: 0 ala-arv. 0

L r)te 3 OULUN KAUPUNKI PROJEKTIN NAVTTEET/MAARITYS 30.12.92 Ympäristövirasto Projekti: 122 VIHANNESTEN RASKASMETALLIT VUONNA Maaritys: 6502 Lyijy Pb VTT 43165 TULOSTAJA; EEHE 1992 Näytenro Näyte Valmistaja Omistaja Tutkimustulos Laatu VA 73227 RAPARPERI HERUKKA 73228 LEHTI SALAATTI HINTTA( 73229 LEHTISALAATTI KAUKOVAINIO(KAUPUNGIN PALSTA) 73230 PERSILJi\, KAUKOVAINIO(KAUPUNGIN PALSTA) 73231 TILLI IINATTI(KAUP. PALSTA. LAANAOJAN 73232 LEHTI SALAATTI IINATTI t KAUP. PALSTA. LAANAOJAN 73233 LEHTISALAATTI NUOTTASAARI 73234 LEHTISALAll.TTl ÄIMÄRAUTIO 73235 LEHTISALll.ATTl ÄIMÄRAUTIO 73236 LEHTISALAATTI ÄIMÄRAUTIO 73237 TILLI TAKALAANILA 73238 PERSILJA TAKALAFt.N!I.A 73846 PUOLUKKA MAIKKULA 73847 PERUNA KASTELL!! 74180 SEKASIENET PIKISAARI( 74181 SEKASIENET PIKISAARI- 74675 PUOLUKKA HIETASAARI 0.22 rng/kg H H 0.39 mg/kg A A 0.11 mg/kg H H 0.09 mg/kg H H 0.09 mg/kg H H 0.15 mg/kg H H 0.24 mg/kg H H 0.28 mg/kg H H 0.83 mg/kg A A 0.05 mg/kg H H 0.30 mg/kg H H (0.05 mg/kg H H Yleisarvioltaan erinom: 0 hyvia: 15 tyydytt; 0 ala-acv.

OULUN KAUPUNKI PROJEKTIN NAYTTEET/MÄÄRITYS 30.12.92 Ympäristövirasto LIITE 4 Projekti: 122 VIHANNESTEN RASKASHETALLIT VUONNA Määritys: 6503 Kadmium cd vrt 43165 TULOSTAJA: EtHE 1992 Näytenro Näyte valmistaja Omistaja Tutkimustulos Laatu YA 73227 RAPARPERI HERUKKA 0.01 mg/kg H H 73228 LEHTlSP.LAATTI HINTTA(: 0.02 mg/kg H H 73229 LEHTISALAATTI KAUKOVAINIO(KAUPUNCIN PALSTA) 0.03 mg/kg H H 73230 PERSlLJA KAUKOVAINIO(KAUPUNGIN PALSTA) 0.04 1119/kg H A 73231 'I'ILLI IINATTI(KAUP.PALSTA. L.AJHlAOJAN 0.05 m9/ k g H H 73232 LEHTI SALAATTI IINATTI(KAUP.PALSTA. LJl.1\NAOJJW 0.03 mg/kg H H 73233 LEHTISALAATTI NUOTTASAARI 0.03 mg/kg H H 73234 LEHTI SALAATTI "'IMÄR1'IUTIO 0.01 mg/kg H 73235 LEHTISALAATTI AlMARAUTIO 0.01 mg/kg H H 73236 LEHTISALAATTI ÄIMÄRAUTIO 0.01 mg/kg H H 73237 TILLI TAKALAANILA 0.07 mg/kg H H 73238 PERSILJA TAKALAANILA O. 05 mg/kg H A 73846 PUOLUKKA MAIKKULA (0.01 mg/kg H H 73847 PERUNA KASTELLI 1 0.01 mg/kg H H 74180 SEKASIENET PIKISA1\RII 0.04 mg/kg H H 74181 SEKASIEflET PIKISAARI, 0.07 mg/kg H H 74675 PUOLUKKA HIETASAARI (0.01 mg/kg H H " Yleisarvioltaan erinom: 0 hyviä: 15 tyydy tt: 0 ala-arvo

NÄYTTEENOTTOPAIKKA LIITE 5 I I I ~--_.--l ~ '> / <-~.~..J ~ ~ ~ ~ \ \ \ OULU (<) Oulun kllllpungln kllnl~l~iövlrl\~lon millauso~i1si0 1991