Kirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma 2016 (valmis)

Kirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma 2016 (valmis) Kopio: Autero, Matti 1/338

Sisällysluettelo Kirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma 2016 (valmis) Suomenkielisen nuorten lukiokouluksen opetussuunnitelma 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Paikalliset kirjaukset: Opetussuunnitelman rakenteesta 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukiokoulutuksen tehtävä 2.2. Arvoperusta Toiminnan arvopohjan toteuttaminen 2.2. Arvoperusta 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Oppimisympäristöt, digitalisaatio ja itseohjautuva opiskelu Porkkalan lukiossa 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät LIITE: Porkkalan lukion digisuunnitelma Porkkalan lukion digisuunnitelma (2016) 3.3 Toimintakulttuuri Paikalliset kirjaukset: Porkkalan lukion toimintakultturista 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Opintojen rakenne Paikalliset kirjaukset: Kurssien suoritusjärjestys 3.4 Opintojen rakenne 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Paikalliset kirjaukset 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö LIITE: Suunnitelma kodin ja koulun yhteistyöstä Yhteistyö huoltajien kanssa (2016) 4.2 Ohjaus Paikalliset kirjaukset: Ohjaus ja ohjaussuunnitelma 4.2 Ohjaus Kopio: Autero, Matti 2/338

LIITE: Porkkalan lukion ohjaussuunnitelma Ohjaus nivelvaiheissa Ohjaus nivelvaiheissa (2016) Ohjaustehtävien jakautuminen henkilöstön kesken Ohjaustehtävien jakautuminen henkilöstön kesken (2016) Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet (2016) Ohjausyhteistyö huoltajien kanssa Ohjausyhteistyö huoltajien kanssa (2016) Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyö sidosryhmien kanssa (2016) 4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki Paikalliset kirjaukset 4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki LIITE: Erityisopetuksen suunnitelma Erityisopetus Porkkalan lukiossa (2016) Lukio-opintojen erityisjärjestelyt (2016) Opetuksen järjestäminen osittain toisin (2016) Ylioppilastutkinto ja erityisjärjestelyt (2016) 4.4 Opiskeluhuolto 4.4 Opiskeluhuolto 4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä 4.4.2 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen Paikalliset kirjaukset 4.4.2 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen Opiskeluhuolto opetussuunnitelmassa Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta LIITE: Porkkalan lukion opiskeluhuollon suunnitelma (4.4.2, kohdat 1-5) 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut (2016) 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat (2016) 2a. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 2a. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (2016) Kopio: Autero, Matti 3/338

2b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 2b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (2016) 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen (2016) Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut Opiskeluterveydenhuolto Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa 4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa 4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (2016) 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen (2016) 4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä Paikalliset kirjaukset 4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä 4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä 4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä Kielen ja kulttuurin tukeminen Käytänteitä 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Koulukohtaisen tarjonnan tavoitteet ja painopisteet Koulukohtaisten kurssien tehtävä ja tavoitteet Liikuntapainotus Porkkalan lukion liikuntapainotus Taidepainotus Porkkalan lukion taidepainotus Kieliohjelma ja kielten opiskelu Kielet (otsikko) Tiedeopinnot Tiedeopinnot Porkkalan lukiossa Kopio: Autero, Matti 4/338

Ilmiöpohjainen ja oppiaineita integroiva opiskelu Ilmiöpohjainen opiskelu ja oppiaineiden integrointi 5.2 Aihekokonaisuudet 5.2 Aihekokonaisuudet 1. Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä Aktiivinen kansalaisuus Työelämän tuntemus Yrittäjyys 2. Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus 3. Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JA GLOBAALI VASTUU PORKKALAN LUKIOSSA 4. Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys Kansainvälisyys Kulttuurien tuntemus 5. Monilukutaito ja mediat Mediaopetus ja mediakasvatus Monilukutaito 6. Teknologia ja yhteiskunta Teknologia ja yhteiskunta 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä 5.3.1. Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärä ÄI Koulukohtaiset kurssit 10. Luova kirjoittaminen (ÄI10) 11. Yhteisöviestintä (ÄI11) 12. Miten tämä kirjoitetaan oikein (ÄI12) 13. Mediatekstit tietoverkoissa (ÄI13) 14. Äidinkielen nivelkurssi (ÄI14) 5.3.2 Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.2 Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärä 5.3.3 Saamen kieli ja kirjallisuus oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.3 Saamen kieli ja kirjallisuus oppimäärä 5.3.4 Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.4 Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärä Kopio: Autero, Matti 5/338

5.3.5 Viittomakieli ja kirjallisuus oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.5 Viittomakieli ja kirjallisuus oppimäärä 5.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärä 5.3.7 Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä 5.3.7 Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.8 Suomi saamenkielisille oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.8 Suomi saamenkielisille oppimäärä 5.3.9 Ruotsi saamenkielisille oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.9 Ruotsi saamenkielisille oppimäärä 5.3.10 Suomi viittomakielisille oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.10 Suomi viittomakielisille oppimäärä 5.3.11 Ruotsi viittomakielisille oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.11 Ruotsi viittomakielisille oppimäärä 5.3.12 Muu opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.3.12 Muu opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärä 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi 5.4.1 Ruotsi Paikalliset kirjaukset 5.4.1.1 Ruotsi, A-oppimäärä 5.4.1.1 Ruotsi, A-oppimäärä RUA Koulukohtaiset kurssit 9. Aktuellt (RUA9) 10. Abi-ruotsi: Kertausta yo-kokeeseen 11. Kieliopin tehokurssi (RUA11) 5.4.1.2 Ruotsi, B1-oppimäärä 5.4.1.2 Ruotsi, B1-oppimäärä Kopio: Autero, Matti 6/338

RUB Koulukohtaiset kurssit 8. Aktuellt (RUB8) 9. Kertausta ja vahvistusta B-ruotsiin (RUB9) 10. Nivelkurssi: Kohennusta ruotsiin (RUB10) 5.4.1.3 Ruotsi, B3-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.4.1.3 Ruotsi, B3-oppimäärä 5.4.1.4 Ruotsi, äidinkielenomainen oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.4.1.4 Ruotsi, äidinkielenomainen oppimäärä 5.4.2 Suomi (Finska) Paikalliset kirjaukset 5.4.2 Suomi (Finska) 5.4.2.1 Suomi, A-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.4.2.1 Suomi, A-oppimäärä 5.4.2.2 Suomi, B1-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.4.2.2 Suomi, B1-oppimäärä 5.4.2.3 Suomi, B3-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.4.2.3 Suomi, B3-oppimäärä 5.4.2.4 Suomi, äidinkielenomainen oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.4.2.4 Suomi, äidinkielenomainen oppimäärä 5.5 Vieraat kielet 5.5 Vieraat kielet 5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä 5.5.1 Vieraat kielet, englanti A-oppimäärä ENA Koulukohtaiset kurssit 9. Abi Review (ENA9) 10. Current A airs (ENA10) 11. A Cultural Tour in the English-speaking World (ENA11) 12. Back-up English (ENA12) 13. Polish Your Writing and Listening Skills (ENA13) 14. Science in English (ENA14) 5.5.2 Vieraat kielet, A-oppimäärä 5.5.2 Vieraat kielet, A-oppimäärä Kopio: Autero, Matti 7/338

Vieraat A-kielet Porkkalan lukiossa Vieraat A-kielet 5.5.3 Vieraat kielet, B1-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.5.3 Vieraat kielet, B1-oppimäärä 5.5.4 Vieraat kielet, B2-oppimäärä Paikalliset kirjaukset: B2-kielet 5.5.4 Vieraat kielet, B2-oppimäärä Koulukohtaiset kurssit 9. Lyhyen vieraan kielen abikurssi 5.5.5 Vieraat kielet, B3-oppimäärä Paikalliset kirjaukset: B3-kielet 5.5.5 Vieraat kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet B3-oppimäärä Kieliohjelmaan kuulumattomien vieraiden kielten opintojen hyväksiluku Porkkalan lukiossa 5.5.7 Vieraat kielet, saame, A-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.5.7 Vieraat kielet, saame A-oppimäärä 5.5.8 Vieraat kielet, saame, B2-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.5.8 Vieraat kielet, saame B2-oppimäärä 5.5.9 Vieraat kielet, saame, B3-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.5.9 Vieraat kielet, saame B3-oppimäärä 5.5.10 Vieraat kielet, latina, B2-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.5.10 Vieraat kielet, latina B2-oppimäärä 5.5.11 Vieraat kielet, latina, B3-oppimäärä Paikalliset kirjaukset 5.5.11 Vieraat kielet, latina B3-oppimäärä 5.6 Matematiikka Paikalliset kirjaukset: Matematiikka 5.6 Matematiikka 5.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus Paikalliset kirjaukset 5.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus Kopio: Autero, Matti 8/338

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä 5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä MAA Koulukohtaiset kurssit 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) 15. Talousmatematiikka (MAA15) 16. Geometrian ja vektoreiden täydennyskurssi (MAA16) 17. Analyysi (MAA17) 5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä 5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä MAB Koulukohtaiset kurssit 9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) 10. Geometrian täydennyskurssi (MAB10) 11. Tutkivaa matematiikkaa (MAB11) 12. Matematiikan nivelkurssi (MAB12) 5.7 Biologia Paikalliset kirjaukset: Biologia 5.7 Biologia BI Koulukohtaiset kurssit 6. Biologian kertauskurssi (BI6) 7. Havainnoivan biologian kurssi (BI7) 8. Biologian työkurssi (BI8) 9. Mikrobit ja ihminen (BI9) 10. Solujen biokemiaa ja molekyylibiologiaa (BI10) 5.8 Maantiede Paikalliset kirjaukset: Maantiede 5.8 Maantiede GE Koulukohtaiset kurssit 5. Maantieteen kertauskurssi (GE5) 6. Kehitysmaantiede (GE6) 7. Maantieteen työkurssi (GE7) 5.9 Fysiikka Paikalliset kirjaukset: Fysiikka 5.9 Fysiikka FY Koulukohtaiset kurssit 8. Fysiikan kertauskurssi (FY8) 9. Tutkiva fysiikka (FY9) 10. Moderni fysiikka (FY10) 11. Laskennallinen fysiikka (FY11) Kopio: Autero, Matti 9/338

5.10 Kemia Paikalliset kirjaukset: Kemia 5.10 Kemia KE Koulukohtaiset kurssit 6. Kemian kertauskurssi (KE6) 7. Kemian työkurssi (KE7) 8. Laskennallinen kemia (KE8) 9. Makromolekyylit (KE9) 5.11 Filoso a Paikalliset kirjaukset: Filoso a 5.11 Filoso a FI Koulukohtaiset kurssit 5. Filoso an seminaarikurssi (FI5) 6. Filoso an kertauskurssi (FI6) 5.12 Psykologia Paikalliset kirjaukset: Psykologia 5.12 Psykologia PS Koulukohtaiset kurssit 6. Psykologian tutkimuskurssi (PS6) 7. Kriisipsykologia (PS7) 8. Psykologian kertauskurssi (PS8) 5.13 Historia Paikalliset kirjaukset; Historia 5.13 Historia HI Koulukohtaiset kurssit 10. ITÄMEREN MAIDEN HISTORIA (HI10) 7. MAAILMA ENNEN JA TÄNÄÄN (KERTAUSKURSSI) (HI7) 8. MAAILMA 2000 (HI8) 9. ANTIIKIN KULTTUURIHISTORIA (HI9) 5.14 Yhteiskuntaoppi Paikalliset kirjaukset: Yhteiskuntaoppi 5.14 Yhteiskuntaoppi YH Koulukohtaiset kurssit 5. SUOMEN YHTEISKUNTA JA TALOUS - PITKÄN AJAN KEHITYSLINJAT (KERTAUSKURSSI) (YH5) 6. MEDIA JA YHTEISKUNTA (YH6) 7. OSALLISTUVA JA AKTIIVINEN KANSALAISUUS (YH7) 8. TULEVAISUUS YRITTÄJÄNÄ? (YH8) 9. ITÄMEREN MAIDEN YHTEISKUNNAT (YH9) Kopio: Autero, Matti 10/338

5.15 Uskonto Paikalliset kirjaukset: Uskonto 5.15 Uskonto 5.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto 5.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto UE Koulukohtaiset kurssit 7. Uskonnon kertauskurssi (UE7) 5.15.2 Ortodoksinen uskonto Paikalliset kirjaukset 5.15.2 Ortodoksinen uskonto 5.15.3 Katolinen uskonto Paikalliset kirjaukset 5.15.3 Katolinen uskonto 5.15.4 Islam Paikalliset kirjaukset 5.15.4 Islam 5.15.5 Juutalainen uskonto Paikalliset kirjaukset 5.15.5 Juutalainen uskonto 5.15.6 Muut uskonnot Paikalliset kirjaukset 5.15.6 Muut uskonnot 5.16 Elämänkatsomustieto Paikalliset kirjaukset: Elämänkatsomustieto 5.16 Elämänkatsomustieto ET Koulukohtaiset kurssit 7. Elämänkatsomustiedon kertauskurssi (ET7) 5.17 Terveystieto 5.17 Terveystieto TE Koulukohtaiset kurssit 4. Ylioppilaskirjoituksiin valmistava terveystiedon kurssi (TE4) 5. Terveys tieteissä (TE5) 5.18 Liikunta Paikalliset kirjaukset: Liikunta 5.18 Liikunta Kopio: Autero, Matti 11/338

LI Koulukohtaiset kurssit Merellinen sukelluskurssi (LI6) Mailapelikurssi (LI7) Joukkuepelikurssi (LI8) Talviliikuntakurssi (LI9) Aktiivinen ulkoliikkuja (LI10) Nopeus ja liikkuvuus (LI11 ) Lihaskuntoharjoittelun perusteet (LI12) Toiminnallinen harjoittelu (LI13) Kestävyys (LI14) Koordinaatio ja kehonhallinta (LI15) 5.19 Musiikki Paikalliset kirjaukset: Musiikki 5.19 Musiikki MU Koulukohtaiset kurssit 5. Musiikkiprojekti (MU5) 6. Bändipaja (MU6) 7. Laulukurssi (MU7) 8. Porkkala Steel Band (MU8) 9. Musiikkiprojektin valmistelukurssi (MU9) 10. Rytmikurssi (MU10) 5.20 Kuvataide Paikalliset kirjaukset: Kuvataide 5.20 Kuvataide KU Koulukohtaiset kurssit 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) 6. Piirustus ja maalaus (KU6) 7. Taidegra ikan työpaja (KU7) 8. Valokuvauksen työpaja (KU8) 9. Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet (KU9) 10. Taide ja tiede kohtaavat (KU10) 5.21 Ilmaisutaito ja draama 5.21 Ilmaisutaito ja draama (koulukohtainen oppiaine) ILO Koulukohtaiset kurssit 1. Ilmaisutaidon iloa Ilmaisutaidon peruskurssi (ILO1) 2. Iloa ilmassa - Ilmaisutaidon jatkokurssi (ILO2) 3. Draamaprojekti teatteria tekemään (ILO3) Kopio: Autero, Matti 12/338

5.22 Opinto-ohjaus Paikalliset kirjaukset; Opinto-ohjaus 5.21 Opinto-ohjaus OP Koulukohtaiset kurssit 3. Opi oppimaan (OP3) 4. Jatko-opinto- ja työelämäportfolio (OP4) 5.23 Teemaopinnot Paikalliset kirjaukset 5.23 Teemaopinnot TO1-TO3 Valtakunnallisten teemaopintojen toteuttaminen Porkkalan lukiossa 1. Monitieteinen ajattelu (TO1) 2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2) 3. Osaaminen arjessa (TO3) TO4- Koulukohtaiset teemaopinnot Porkkalan lukiossa 4. Opiskelijan tieto- ja viestintätekniikka, TVT (TO4) 5. Tutortoiminta (TO5) 6. Yhteisötoiminta (TO6) 7. Opiskelijakuntatoiminta (TO7) 8. Opintomatka (TO8) 9. Syventävä perehtyminen teema-alueeseen (TO9) 10. Syventävä perehtyminen teema-alueeseen (TO10) 11. Luonnontuntemus (TO11) 12. Tieteentuntemus (TO12) 13. Teknologiantuntemus (TO13) 14. Taiteentuntemus (TO14) 15. Oppilaitoksen sisäinen teemakurssi (TO15) 5.24 Lukiodiplomit Paikalliset kirjaukset 5.24 Lukiodiplomit Lukiodiplomien suorittaminen Porkkalan lukiossa Lukiodiplomin suorittaminen Liikunnan lukiodiplomi Liikunnan lukiodiplomi (LILD4) Kuvataiteen lukiodiplomi Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD2) Kirjallisuuden lukiodiplomi Kirjallisuuden lukiodiplomi (KILD9) Musiikin lukiodiplomi Musiikin lukiodiplomi (MULD6) Kopio: Autero, Matti 13/338

Median lukiodiplomi Median lukiodiplomi (MELD5) MEDIAN LUKIODIPLOMIN POLKU PORKKALAN LUKIOSSA 5.25 Taiteiden väliset kurssit 5.25 Taiteiden väliset kurssit TA1-TA3 Taiteiden väliset kurssit Porkkalan lukiossa 1. Monitaiteellinen musiikkiprojekti (TA1) 2. Nykytaiteen keinoin (TA2) 3. Taidetta kaikilla aisteilla (TA3) 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet Paikalliset kirjaukset 6.1 Arvioinnin tavoitteet 6.2 Kurssisuorituksen arviointi 6.2 Kurssisuorituksen arviointi 6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät 6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät Kurssisuorituksen kriteerit Kurssisuorituksen kriteerit Koulukohtaisten kurssien arviointi 6.2.1. Koulukohtaisten kurssien arviointi Keskeytyneen kurssin uusiminen Keskeytynyt kurssi 6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi 6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi Paikalliset kirjaukset Itsenäisen opiskelun ja etäopiskelun arviointi Itsenäisen kurssin arviointi 6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi 6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi 6.2.4 Opinnoissa edistyminen 6.2.4 Opinnoissa edistyminen Opintojen seuranta ja etenemisesteen asettaminen Opintojen seuranta ja etenemisesteen asettaminen Hylätyn kurssiarvosanan korottaminen Hylätyn kurssiarvosanan korottaminen Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Hyväksytyn kurssin uusiminen Kopio: Autero, Matti 14/338

6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Paikalliset kirjaukset 6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Osaamisen tunnustaminen ja hyväksilukeminen Osaamisen tunnustaminen ja hyväksilukeminen 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi 6.4 Lukion oppimäärän suoritus 6.4 Lukion oppimäärän suoritus 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Liitteet LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Liitteet: LIITE 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUN KOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (942/2014) VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUN KOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (942/2014) LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN OPISKELIJAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Liitteet: 6. Tekstit ja vaikuttaminen (OÄI6) Kopio: Autero, Matti 15/338

Kirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma 2016 (valmis) Suomenkielisen nuorten lukiokouluksen opetussuunnitelma Tämä opetussuunnitelma on Kirkkonummen suomenkielisen nuorten lukiokoulutuksen ja samalla Porkkalan lukion opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu 27.10.2015 annettuihin lukion opetussuunnitelman perusteisiin ja astuu voimaan 1.8.2016. 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998) valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen (810/1998) 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman näiden lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan, jollei opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä järjestämisluvasta muuta johdu. Jos lukiokoulutuksen järjestämislupaan liittyy erityinen koulutustehtävä, siihen liittyvät määräykset otetaan huomioon opetussuunnitelmaa laadittaessa. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman pohjalta lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon muiden oppilaitosten opetustarjonta sekä lukion toimintaympäristö, paikalliset osaamisvahvuudet ja erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, historia, kieliolosuhteet sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy lukion opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava oppimisen ja opiskelun tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lukion henkilöstön, opiskelijoiden, opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien sekä säännösten edellyttämiltä osin lisäksi sosiaali- ja Kopio: Autero, Matti 16/338

terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä opetussuunnitelman laatimisessa voidaan tehdä myös muiden koulutuksen järjestäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Kaikilla opiskelijoiden vanhemmilla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan. Ennen opetussuunnitelman hyväksymistä koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja lukion henkilöstöä sekä varata lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyöllä eri tahojen kanssa pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, tukevat opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikusta lukion sisällä ja suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Paikalliset kirjaukset: Opetussuunnitelman rakenteesta Tämä opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 mukaisesti siten, että osa näissä perusteissa edellytetyistä erillisistä suunnitelmista julkaistaan opetussuunnitelman liitteinä. Näiden suunnitelmien toteutumista ja ajanmukaisuutta arvioidaan lukuvuosittain ja päivitetään tarvittaessa hyväksyttäväksi Porkkalan lukion opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosittaisen suunnitelman liitteenä. Nämä suunnitelmat sekä muut lukuvuosittaisen suunnitelman yhteydessä päivitettävät, opetussuunnitelmaan perustuvat toimintamallit ja käytännöt on mainittu opetussuunnitelman tekstin varsinaisissa luvuissa. Tavoitteena on käsikirjamainen rakenne, jossa opetussuunnitelman sitovien määräysten ohjaamina ja niiden rajoissa voidaan päivittää oppilaitoksen käytänteitä lukuvuosittain ajantasaisesti. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako kieliohjelma toimintakulttuurin pääpiirteet opiskeluympäristöt ja menetelmät itsenäisen opiskelun periaatteet aihekokonaisuudet oppiaineen tehtävä, oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet ja arviointi tavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittain kodin ja oppilaitoksen yhteistyö yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma ohjaussuunnitelma oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskeluhuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi. Kopio: Autero, Matti 17/338

Lukion opetussuunnitelmassa tulee kuvata kaikkien siihen sisältyvien kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita tai taideopintokursseja, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 :n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Lukiolain 21 :n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Kyseinen suunnitelma on kirjattava oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), 13 ]. Lukiolain 21 :n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja ohjeistaa opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasaarvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan. 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukiokoulutuksen tehtävä Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä. Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön. Kopio: Autero, Matti 18/338

Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja muilla näytöillä. Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen. 2.2. Arvoperusta Toiminnan arvopohjan toteuttaminen Paikallisesti korostuvia, opetussuunnitelman perusteisiin tukeutuvia lukion toimintaa ohjaavia arvoja ovat tuloksellisuus lukion koulutustehtävissä, laadukasta oppimista tukeva monipuolinen pedagogiikka, opiskelumyönteisyys, hyvinvointi ja yksilöllisyyden huomioiminen, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, ihmiskeskeisyys yhteisöllisen toiminnan perustana, moderni kansalaisuus sekä ajanmukaisten teknologia- ja mediataitojen edistäminen. Lukion arvopohja toteutuu sen monipuolisessa opetustarjonnassa, arjen toimintakulttuurissa sekä oppilaitoksen käytänteissä, joita kaikkia määritellään ja kuvataan tässä opetussuunnitelmassa ja sen liitteissä. 2.2. Arvoperusta Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsimällä. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä. Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Lapsen oikeuksien sopimukseen. Lukio-opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Lukio-opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa. Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-opetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kehitystavoitteiden suunnassa. Kopio: Autero, Matti 19/338

Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Lukion arvoperustaa syventävät näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvatut aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen. 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Oppimisympäristöt, digitalisaatio ja itseohjautuva opiskelu Porkkalan lukiossa Monipuoliset oppimisympäristöt kokonaisvaltaisen kasvun ja oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelulla tuodaan lukio-opiskeluun ajanmukaisuutta sekä monipuolisia, kehittyviä ja innostavia työskentelyn tapoja. Lukion oppimiskäsitystä seuraten erilaiset oppimisympäristöt kannustavat kokonaisvaltaiseen oppimiseen, jossa nuorella on mahdollisuus tunnistaa vahvuuksiaan ja käyttää oppimisessaan persoonansa eri puolia. Erilaisten oppimisympäristöjen, myös koulun ulkopuolisten, hyödyntäminen rikastaa opiskelua paitsi Kopio: Autero, Matti 20/338

tiedollisesti myös kokemusten ja elämysten kautta. Niiden käyttö oppiaineiden luonteen mukaisesti antaa opiskelijalle myös tietoa ja näkemystä jatko-opintojen suunnitteluun. Lukion toiminnallisten liikunta- ja taidepainotusten yksi tehtävä on antaa opiskelijalle mahdollisuuksia monipuolisiin oppimiskokemuksiin myös henkilökohtaisen kasvunsa sekä muun oppimisen tueksi. Digitaaliset oppimisympäristöt ja lukion digisuunnitelma Digitaalista tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) käytetään monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opiskelussa ja opettamisessa sekä yhteisön viestinnässä. TVT luo osaltaan perustaa henkilökohtaisille oppimispoluille sekä avoimelle, vuorovaikutteiselle ja yhteisölliselle lukion toimintakulttuurille. Lukiossa digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja ei käytetä itsetarkoituksellisesti, vaan ne tarjoavat yhden tärkeän oppimisympäristön siihen kuuluvine työtapoineen ja opetusmenetelmineen. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelukäytössä opiskelija kehittää samalla oppimisen taitojaan sekä oppimaan oppimisen taitojaan, kuten myös tiedonhakuun, tietoturvaan, tiedonkäsittelyyn ja tiedon arviointiin liittyviä taitojaan. TVT:n käytön keskeisenä perusteena on edistää sekä oppimista että ajanmukaista lukion pedagogiikkaa. Osana digitaalisia oppimisympäristöjä lukiossa käytetään myös sähköisiä opiskelun aineistoja sekä sähköisiä koeympäristöjä ja muita arvioinnin välineitä. Digitaalisilla käytänteillä ja työtavoilla tuetaan opiskelijoiden valmiuksia osallistua sähköisiin ylioppilaskirjoitusten kokeisiin. Porkkalan lukion digisuunnitelma on tämän opetussuunnitelman liitteenä. Siinä kuvataan yksityiskohtaisemmin lukion digitaalisia käytäntöjä. Digisuunnitelma päivitetään tarvittavin osin lukuvuosittain ja hyväksytään opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Etäopiskelu ja itsenäinen opiskelu Porkkalan lukiossa etäopiskelu tarkoittaa ohjattua ja rytmitettyä opiskelua, jossa opiskelijan tulee noudattaa opettajan laatimaa kurssiohjelmaa. Etäkurssi suoritetaan kokonaan kahden peräkkäisen opetusjakson aikana. Kurssiin voi sisältyä tarpeellinen määrä lähiopetusta ja muuten työskentely perustuu opettajan ja opiskelijan yhdessä sopimaan etätyöskentelyn tapaan. Pääsääntöisesti tämä vuorovaikutus tapahtuu oppilaitoksen käyttämissä sähköisissä oppimisympäristöissä. Kurssin opiskelussa kokonaan itsenäisesti opiskelija vastaa itseohjautuvasti opinnoistaan opettajan perusohjeistuksen tuella. Osaamisen näytöistä kurssin arvioimiseksi sovitaan opettajan ja opiskelijan kesken kurssin alkaessa. Kokonaan itsenäinen kurssi tulee suorittaa kahden peräkkäisen opetusjakson aikana opiskelijan ja opettajan keskenään sopimalla aikataululla. Osittain itsenäisessä opiskelussa osa kurssista opiskellaan opettajajohtoisesti lähiopetuksena ja osa opiskelijan itsenäisenä työskentelynä. Kurssi aikataulutetaan ja arvioidaan kuten vastaava lähiopetuksen kurssi huomioiden tarkoituksenmukaiset näytöt myös itsenäisesti opiskelluista osuuksista. Opiskelijan itsenäisen työskentelyn osuuksista päätetään kurssin alkaessa. Sekä etäopiskelu että itsenäinen opiskelu edellyttävät opiskelijalta valmiuksia itseohjautuvuuteen. Lähtökohtana näille opinnoille ovat näytöt hyvistä oppimistuloksista ja opiskelun taidoista oppiaineen edeltävissä opinnoissa. Kokonaan itsenäisen opiskelun lähtökohtana kiinnitetään huomiota myös opiskelijan erityiseen ja osoitettuun kiinnostukseen oppiaineen opintoja kohtaan. Kopio: Autero, Matti 21/338

3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Lukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet. Koska oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen, käytetään lukiossa monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineissa edellytetty käsitteellinen ja menetelmällinen osaaminen. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan rakentaa kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Lukion opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toimintaja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Lisäksi opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä heidän kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijoita rohkaistaan ratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Lukiossa opiskelijat toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät opiskelumotivaatiota. Opiskeluympäristöjen kehittämisellä tuetaan vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista itsenäisen työskentelyn ohella. Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa. Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään monin tavoin. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa. Opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja verkko-opiskelutaitojen kehittymistä tuetaan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös etäopiskeluna. Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta, ja siinä käytetään monipuolisesti tietoverkkoja sekä muuta tieto- ja viestintäteknologiaa. Etäopiskelussa pyritään käyttämään myös yhteisöllisiä työtapoja. Lukiokurssi voidaan järjestää myös monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja -opiskelun lisäksi kurssi sisältää myös lähiopetusta ja - ohjausta. Kopio: Autero, Matti 22/338

Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa. LIITE: Porkkalan lukion digisuunnitelma Porkkalan lukion digisuunnitelma (2016) Porkkalan lukiossa tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti ja tuloksekkaasti oppimisessa ja opettamisessa kaikissa oppiaineissa sekä viestinnässä. TVT luo perustaa henkilökohtaisten oppimispolkujen toteuttamiselle sekä avoimelle, vuorovaikutteiselle ja yhteisölliselle lukion toimintakulttuurille. TVT:n käytössä kehittyvät tärkeät oppimisen taidot, kuten tiedonhaku, tietoturva, tiedonkäsittely ja tiedon arviointitaidot. TVT-toiminnan tavoitteena on parantaa oppimista ja helpottaa opettamista. Digisuunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain ja päivitetään tarvittaessa lukuvuosisuunnitelmaan. Jokaisella lukion opiskelijalla tulee olla käytössään oma henkilökohtainen päätelaite, joka täyttää Digabin kriteerit sähköisissä yo-kokeissa vaadittavillle laitteille. Lukiolainen voi osallistua koneellaan sähköisiin yokokeisiin. LINKKI kotisivuilla oleviin ohjeisiin opiskelijan kannettavan tietokoneen hankintaan. LINKKI YTL:n DIGABI-sivuille. (YO-kokeiden sähköistämisprojekti.) Porkkalan lukiossa on käytössä sähköinen oppimisalusta, jonka käyttöön opiskelijat perehdytetään opintojen alussa. Alustan mukana opiskelija saa käyttöönsä mm. sähköpostiosoitteen ja yleisimmät toimisto-ohjelmat. Oppimisalustalla opiskelija pääsee käyttämään muiden jakamaa materiaalia sekä tuottamaan materiaalia myös itse tai yhteistyössä muiden kanssa Myös muita interaktiivisia sähköisiä opetusalustoja ja -materiaaleja käytetään Porkkalan lukiossa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija voi seurata opintojensa edistymistä sähköisessä opiskelijatietojärjestelmässä. Eri oppiaineiden kursseilla opiskellaan TVT-taitoja kuten medialukutaitoa, tekijänoikeuksia ja netikettiä. Osa kurssien kokeista järjestetään sähköisesti ja käytetään sähköisen arvioinnin menetelmiä. Porkkalan lukiossa opiskelijat tutustuvat YTL:n käyttämään DIGABI-koeympäristöön. Tämä valmentaa opiskelijaa osallistumaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Laitteita ja ohjelmistoja ei käytetä itsetarkoituksellisesti, vaan ne täydentävät muita työtapoja ja opetusmenetelmiä. 3.3 Toimintakulttuuri Paikalliset kirjaukset: Porkkalan lukion toimintakultturista Porkkalan lukion toimintakulttuuri korostaa valtakunnallisia toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia teemoja seuraten ja arvolähtöisesti opiskelumyönteisyyttä, laadukasta pedagogiikkaa ja tuloksellisuutta lukion perustehtävissä, ihmiskeskeisyyttä ja oikeudenmukaisuutta yhteisön toiminnan järjestämisessä, Kopio: Autero, Matti 23/338

nuorten yksilöllisten tarpeiden ja hyvinvoinnin huomioimista, nuorten kasvua moderniin kansalaisuuteen, uuden teknologian tarkoituksenmukaista käyttöä, ajanmukaisia mediataitoja sekä toimivia organisaation käytänteitä. Lukion koulutustehtävien kannalta keskeisiä toiminnan lähtökohtia ovat kannustavan ja opiskelulle myönteisen ilmapiirin luominen opiskelijoita ja heidän työskentelyään arvostavilla toimintatavoilla. Aktiivisen opiskelijan identiteettiä tuetaan kiinnostavan opetustarjonnan lisäksi innostavilla työskentelyn tavoilla ja arvioinnin käytännöillä, monipuolisilla oppimisympäristöillä, riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella sekä ohjaamalla opiskelijoita kannustavien tavoitteiden asettamiseen ja vastuun ottamiseen omista opinnoistaan. Opiskelijoiden osallisuutta ja laadukasta oppimista edistävät lukion liikunta- ja taidepainotukset ja muu yhteistoiminnallisuutta korostava opiskelu, kuten myös yhteisölliset tapahtumat, teemapäivät, retket ja opintomatkat sekä koulun juhlat. Opiskelijakunnan toimintaa sekä opiskeiljoiden tutor-toimintaa vaalitaan yhteisöllisenä voimavarana ja opiskelijoita kuullaan heidän arkeensa liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden erilaisuus rikastaa osaltaan opiskeluyhteisöä. Oppivana yhteisönä lukio kykenee uudistumaan kehittämällä pedagogiikkaansa, muita toimintatapojaan sekä käytänteitään ajanmukaisesti palautteen ja itsearvioinnin kautta. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat. Oppiva yhteisö Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa. Kopio: Autero, Matti 24/338

Osallisuus ja yhteisöllisyys Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa. Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja. 3.4 Opintojen rakenne Paikalliset kirjaukset: Kurssien suoritusjärjestys Kielissä, matematiikassa ja äidinkielessä oppiaineen pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Muissa aineissa tulee ensin opiskella oppiaineen ensimmäinen pakollinen kurssi, minkä jälkeen kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Syventävien kurssien sijoittamisesta opinto-ohjelmaan voidaan lukuvuotta koskien antaa sitovia ohjeistuksia. Oppiaineiden opettajat antavat ohjeita ja suosituksia soveltavien, koulukohtaisten kurssien Kopio: Autero, Matti 25/338