Parikkalan kunta Henkilöstöjaoston pöytäkirjan liite nro 2 / 1.4.2014 / 14 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon täydentävät ohjeet Sisältö 1. Ohjeen sisältö ja tarkoitus 2 2. Esimies työnantajan edustajana 2 3. Henkilöstösuunnittelu ja -hankinta 2 4. Valintaprosessi ja päätös 3 5. Oikeudet ja velvollisuudet palvelussuhteen aikana 5 Työnantaja 5 Viranhaltija / työntekijä 5 6. Sivutoimet 5 7. Perehdyttäminen 5 8. Kehityskeskustelut 6 9. Palkkaus- ja palvelussuhdeasiat 6 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 6 Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) 8 Opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES) 9 Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) 10 Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat 11 OTO-korvaukset (lisätehtävä ja vastuu) 11 Kouluttajakorvaukset 12 Kertapalkkio / kokouspalkkio 12 Matkustusohjeet 13 Työaika ja -korvaukset 13 Vuosiloma 14 Virka- ja työvapaat 15 10. Kehittämistoiminta ja työhyvinvointi 17 Henkilöstökoulutus 17 Oppisopimuskoulutus 18 Työnohjaus 18 Työhyvinvointitoiminta 18 Työpaikkaruokailu ja kahvitauot 19 Työterveyshuolto ja sairaanhoito 19 Aloitetoiminta 19 Henkilöstön muistaminen 19 Savuttomat työpaikat 19 11. Yhteistoimintajärjestelmät ja työsuojelu 20 Työsuojelu 20 Luottamusmiesjärjestelmä 20 Yhteistoiminta 20 12. Eläkkeelle siirtyminen 21
1. Ohjeen sisältö ja tarkoitus Ohjeet täydentävät lakien, virka- ja työehtosopimusten sekä muiden ohjeiden määräyksiä eivätkä pääsääntöisesti sisällä niissä jo olemassa olevia määräyksiä. Täydentävät ohjeet on tarkoitettu Parikkalan kunnan henkilöstön ja esimiesten käyttöön ja sisältävät tietoa henkilöstöhallinnolliseen päätöksentekoon vaikuttavista asioista, henkilöstöpalveluista ja muista henkilöstöä koskevista seikoista. Ajantasaiset ohjeet ovat hallinnon verkossa. 2. Esimies työnantajan edustajana Esimiehet vastaavat työnjohdosta ja -organisoinnista sekä muutosten johtamisesta. Työnjohdolliseen työhön kuuluu työyksikön töiden organisointi mahdollisimman tuloksellisesti. Samalla esimiehet toteuttavat päivittäisessä henkilöstöjohtamisessa Parikkalan kunnan henkilöstöstrategiaa, jossa on päätetty kunnassa noudatettavasta yhteisestä henkilöstöpolitiikasta. Johtamisen kannalta on tärkeää, että esimiehellä ja työntekijällä on yhteneväinen käsitys kunnan tavoitteista ja niiden saavuttamiseen vaadittavista keinoista. Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi esimiestyön osa-alueeksi tulee oppimista ja muutosta edistävä johtajuus. Henkilöstöstrategia 3. Henkilöstösuunnittelu ja -hankinta Henkilöstösuunnittelulla tarkoitetaan kunnan palveluksessa tarvittavat henkilöstön määrän ja rakenteen suunnittelua sekä yksilötasoista henkilöstösuunnittelua. Henkilöstösuunnittelu on kunnan tavoitteiden, talouden ja henkilöstövoimavarojen yhteensovittamista. Henkilöstöhankinnalla tarkoitetaan kunnan palvelukseen tulevien hakua omasta organisaatiosta ja sen ulkopuolelta sekä valintamenetelmien suunnittelemista ja kehittämistä. Virka- ja toimitarve esitetään vuosittain taloussuunnitelman henkilöstöosassa. Avoimiksi tulevat virat ja toimet edellyttävät aina esimiehiltä henkilöstöselvitystä. Esimiehen tulee selvittää, onko vapautunut työpaikka jatkossa tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen vai tulisiko virka / toimi muuttaa toimipaikan tarpeita paremmin vastaavaksi. Lisäksi selvitetään työtilanne muun henkilöstön keskuudessa (sisäiset siirrot). Henkilöstösiirtoja käytetään ensisijaisesti seuraavissa tapauksissa: sijaisuudet ja määräaikaiset tehtävät, työn olennainen vähentyminen, palvelujen ja tehtävien uudelleenjärjestely ja vakinaiselle viralle ja toimelle annettu täyttölupa. Tehtävien tilapäistä hoitamista varten jokaiseen tehtävään määrätään varahenkilö, joka merkitään TVA-lomakkeelle. Sijaisuuksia 2
järjestettäessä henkilöstöä voidaan tarpeen mukaan siirtää hallintokuntien kesken. Siirto edellyttää ensisijaisesti ao. henkilön ja esimiehen suostumusta. Tarvittaessa kuullaan työterveyshuollon asiantuntijaa. Sijaisuudesta määrää tarvittaessa kunnanjohtaja hallintosäännön perusteella. Jos sisäiset siirrot eivät ole mahdollisia, vakinaiset virat ja toimet sekä pitkäaikaiset sijaisuudet ilmoitetaan haettavaksi. Hakuilmoitukset julkaistaan ilmoitustaulun lisäksi hallintosäännön edellyttämällä tavalla. Viran- ja toimenhakuilmoitukset lähetetään työvoimatoimistoon. Lyhytaikaiset äkilliset määräaikaiset työsuhteet voidaan täyttää ilman haettavaksi ilmoittamista. Tällöin apuna käytetään työvoimatoimistoa. Ennakolta tiedettävät määräaikaiset virka- ja työsuhteet ilmoitetaan ensisijaisesti haettavaksi. Vuosi- ja sairauslomat tulee mahdollisuuksien mukaan hoitaa työyhteisön sisällä sisäisin tehtäväjärjestelyin. Mikäli määräaikaisia (esim. sijaisia) palkataan, otetaan heidät työsopimussuhteeseen (ellei tehtävässä ole julkisen vallan käyttöä), joka alkaa ja päättyy todellisena työpäivänä. Lyhytaikaisessa palvelussuhteessa jaksotyössä työsuhde voi päättyä myös vapaapäivään, mikäli teetettävästä työajasta muutoin muodostuu ylityötä. Sijaisen työsopimukseen / virkamääräykseen tulee tarvittaessa sisällyttää lausuma kuitenkin enintään siihen saakka kun vakinainen viranhaltija / työntekijä palaa hoitamaan virkaansa / tointansa. Mikäli opettaja hoitaa tehtävää koko lukuvuoden, palkataan hänet ajalle 1.8. 31.7. Osatyökykyinen ja uudelleensijoitettava sijoitetaan työterveyshuollon asiantuntijoita apuna käyttäen ensisijaisesti oman toimiston tai laitoksen työhön. Ellei tämä ole mahdollista, hänelle pyritään etsimään sopiva tehtävä kunnan muun hallintokunnan palveluksesta. Tarvittaessa käytetään työkokeilua, jolloin yhteistyökumppaneina ovat Kuntien eläkevakuutus, Kela tai työvoimatoimisto. Työkokeilu perustuu suunnitelmaan, jotta kokeilun jälkeen on mahdollisuus tehtäväsiirtoon. Työkokeilu on työntekijälle palkatonta aikaa (korvausta mahdollisesti Kuntien el.vak., Kela tai työvoimatoimisto). Oppisopimuskoulutusta voidaan käyttää työvoimapulasta kärsivillä aloilla (muusta oppisopimuksesta Kehittämistoiminta ja työhyvinvointi -kohdassa). Menettelytapaohjeet työkyvyltään alentuneen ja uudelleen sijoitettavan henkilöstön tehtävien selvittelyssä ja henkilöstön siirroissa *Suostumus asian käsittelyyn Virkojen ja toimien täyttäminen, haettavaksi ilmoittaminen 4. Valintaprosessi ja päätös Työsuhde muodostuu työsopimuksella ja virkasuhde virkamääräyksellä, jotka tehdään web-tallennusohjelmalla. Joissakin tapauksissa työsuhteisen valinnasta on tehty hallintopäätös ja työsopimuksen tekee esimies myöhemmin erikseen. 3
Hallintosäännön mukaan henkilöstöltä vaadittava kelpoisuus määritellään tapauskohtaisesti aina ennen viran tai toimen haettavaksi ilmoittamista. Määräaikaisesti virka ja toimi voidaan täyttää viran / tehtävän erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Ennen valintaa hakijoista laaditaan ansiovertailu. Henkilöstövalintaa valmisteltaessa käytetään pääsääntöisesti palvelukseen ottohaastattelua, joka tulee edeltäpäin suunnitella (samassa haastattelussa yhdenmukainen haastattelulomake). Soveltuvuuden arviointia käytetään tarvittaessa. Virkasuhteeseen palkattaessa on noudatettava kunnallisessa viranhaltijalaissa säädettyjä vaatimuksia. Työsuhteen valintaprosessista ei ole muotomääräyksiä laissa, mutta kunnassa noudatetaan samanlaisia valintakäytäntöjä palvelussuhteen luonteesta riippumatta. Hakijoita kohdellaan valintaprosessissa yhdenvertaisesti, tasapuolisesti ja syrjimättä. Viranhaltijan suorittamat henkilöstövalintapäätökset ovat hallintolain (434 / 6.6.2003) mukaan perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Monijäsenisen toimielimen toimittamassa vaalissa perustelut voidaan jättää esittämättä, mutta Kuntaliiton (Ahvenainen, Harjula) mukaan hyvään hallintoon kuuluu, että viran hakijalle pyritään pyynnöstä ilmoittamaan perusteet (jos päätös riitautetaan, toimielinten vaalipäätökset on syytä perustella oikaisuvaatimusratkaisussa tai valitusviranomaiselle annettavassa lausunnossa). Perustelut voivat jäädä melko yleiselle tasolle, riittävänä Kuntaliiton mukaan voidaan pitää esim. viittaamista haastatteluihin tai soveltuvuustesteihin. Yksityiskohtien esilletuominen ei ehkä ole edes mahdollista salassapitosäännösten vuoksi. Päätökseen voidaan laittaa esim. ansiovertailun ja haastattelujen perusteella Palvelukseen otettaessa käytetään pääsääntöisesti koeaikaa, josta määrätään viimeistään ottamispäätöstä tehtäessä. Koeajasta on syytä mainita haastattelujen yhteydessä. Suositeltavaa on, että koeajasta ilmoitetaan jo hakuilmoituksessa. Esimiehen on keskusteltava koeajan puolivälissä työssä onnistumisesta, jotta viranhaltijalla / työntekijällä on mahdollisuus työssään tarvittaessa ottaa huomioon esimiehen näkemykset. Lääkärintodistus vaaditaan aina vakinaisesti virkaa tai tointa täytettäessä. Todistus vaaditaan lisäksi, jos virka tai toimi täytetään yli 6 kuukauden määräajaksi eikä valittu ole käynyt työhöntulotarkastuksessa edellisen 6 kuukauden aikana. Jos terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ei ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa, ottaminen on suoritettava ehdollisena (laki kunnallisesta viranhaltijasta 304 / 11.4.2003) työsopimusta tehtäessä, ja työntekijä ei toimita hyväksyttävää lääkärintodistusta tai lääkärintodistus osoittaa, ettei työntekijä ole terveydentilansa puolesta soveltuva työhön, voidaan työsuhde päättää vain, jos työsopimuslain koeaikapurkua, irtisanomista tai purkua koskevat edellytykset täyttyvät (KVTES I luku 9 ). Yksinkertaisinta olisi, jos lääkärintodistus olisi käytettävissä jo palkkauspäätöstä / työsopimusta tehtäessä. Työn edellyttäessä on työntekijältä / viranhaltijalta pyydettävä ennen vaalin vahvistamista lakien vaatimat todistukset, esim. hygieniapassi tai rikosrekisteriote. Työnantaja ei saa ottaa alkuperäistä 4
rikosrekisteriotetta, kopioida tai kirjata ylös siinä olevia tietoja. Selvityksestä kirjataan päätökseen ainoastaan se, että rikosrekisteriote on näytetty, ja se on palautettava selvityksen toimittaneelle henkilölle välittömästi takaisin. Esimiehet pyytävät uutta viranhaltijaa / työntekijää varaamaan ajan työterveyshuoltoon työhöntulotarkastusta varten, jos palvelussuhde kestää yli 6 kk tai erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä 4 kk:n kuluessa työn aloittamisesta. Web-tallennuksen käyttöohjeet *Web-tallennusohje - koulutuskeskeytykset Palkkalaskennan ohjeet Tiedote työterveyshuollon palveluista 5. Oikeudet ja velvollisuudet palvelussuhteen aikana Työnantaja Viranhaltija / työntekijä Työntekijää velvoittaa työsopimuslaissa säädetty velvollisuus suorittaa työnsä huolellisesti, viranhaltijalaissa on säädetty velvollisuus suorittaa virkaan kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä. Esimiehet edustavat työssään kuntaa työnantajana. He vastaavat työnjohdosta ja organisoinnista sekä muutosten johtamisesta. Yleisenä velvollisuutena on mm. huolehtia henkilöstön riittävästä työhön opastuksesta ja perehdyttämisestä huolehtia henkilöstön mahdollisuuksista suoriutua työtehtävien hoidosta tehtävien tai toimintatapojen muuttuessakin edistää suhteita palveluksessa olevaan henkilöstöön sekä edistää heidän keskinäisiä suhteitaan kohdella henkilöstöä tasapuolisesti ja syrjimättä huolehtia työturvallisuudesta ja terveyshaittojen sekä ammattitautien ehkäisystä vastata kehittämis- ja yhteistyöstä. Viranhaltijalla / työntekijällä on mm. velvollisuus noudattaa työaikaa ja työnantajan siitä antamia määräyksiä noudattaa annettuja ohjeita, määräyksiä ja turvallisia työtapoja korjata epäkohtia tai ilmoittaa niistä esimiehelle esittää työn kehittämiseen liittyviä näkökohtia osallistua terveystarkastuksiin työkykyisyyden selvittämiseksi. Tasa-arvosuunnitelma Yhdenvertaisuussuunnitelma 6. Sivutoimet Sivutoimien ilmoittamisen osalta viranhaltijat noudattavat kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain määräyksiä. Varsinaisesta sivutoimesta voi 5
olla kysymys vain viranhaltijan kohdalla, mutta myös työntekijää koskee kielto käyttää työaikaansa muuhun kuin työtehtäviensä hoitamiseen. Kilpailevan toiminnan kielto koskee sekä virka- että työsuhteista. Viranhaltijalta voidaan kieltää sivutoimen pitäminen, jos se edellyttää työajan käyttöä tai jos viranhaltija tulee sivutoimen vuoksi esteelliseksi tehtävässään tai sen hoitaminen vaarantaa luottamusta viranhaltijan tasapuolisuuteen virkatehtävissään tai muutoin haittaa virkatehtävien asianmukaista hoitamista. Työajan käyttäminen sivutoimen hoitamiseen edellyttää aina työnantajan lupaa, josta päättää hallintosäännössä määrätty viranomainen. 7. Perehdyttäminen Kunnan palvelukseen tulevat tai tehtävästä toiseen siirtyvät sekä tarvittaessa myös pitkiltä virka- / työvapailta palaavat perehdytetään suunnitelmallisesti ja ohjatusti tehtäviinsä, työympäristöönsä, työolosuhteisiin sekä työpaikan toimintaan perehdyttämissuunnitelman mukaisesti. Perehdyttämisohjeet *Perehdyttämissuunnitelma 8. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään esimiehen ja työntekijän / ryhmän välillä vähintään kerran vuodessa. Keskustelut ovat tavoitteellisia vuorovaikutustilanteita, joissa tarkastellaan edellisen kauden suorituksia ja sovitaan tulevan kauden tavoitteista, toiminnan puitteista ja henkilökohtaisista kehittämistoimenpiteistä. Kehityskeskusteluun valmistaudutaan huolella ennalta suunnitellusti. Apuna voi käyttää kehityskeskustelulomakepohjaa ja aikaisemmin työntekijän kanssa käydyistä keskusteluista laadittuja muistiinpanoja. Keskusteluissa puhutaan avoimesti toteutuneista ja suunnitelluista kehittämistarpeista, työssä havaituista heikkouksista ja vahvuuksista. Tilaisuudesta laaditaan muistiinpanot, joista ilmenee ainakin avaintulokset ja tulostavoitteet sekä henkilön kehittämistarpeet. Kehityskeskustelulomake Tiimin kehityskeskustelulomake Esimiespalautelomake 9. Palkkaus- ja palvelussuhdeasiat Palkkauksessa noudatetaan oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, jonka perusteena on tehtävien vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen lisän perusteet. Viranhaltijan toimivalta palkkauksen osalta on määritelty hallintosäännön Toimivalta henkilöstöasioissa -luvussa. 6
Henkilökohtaisen palkanosan maksamiseen käytetään virka- ja työehtosopimuksen järjestelyeriä siten kuin työntekijäjärjestöjen kanssa sovitaan. Yhteisenä ohjeena on kaikille sopimusaloille aikaisemmin myönnettyjen henkilökohtaisten lisien osalta: Henkilö siirtyy tehtävästä toiseen palvelussuhteen katkeamatta: henkilökohtainen lisä siirtyy uuteen tehtävään, mikäli uusi tehtävä kuuluu saman virka- ja työehtosopimuksen soveltamispiiriin Henkilökohtainen harkinnanvarainen lisä säilyy, jos henkilö tulee samaan tai rinnasteiseen tehtävään saman virka- ja työehtosopimuksen soveltamispiiriin, vaikka työsuhde on ollut välillä poikki enintään 6 kk. Mikäli henkilö siirtyy toisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamispiiriin, henkilökohtaista harkinnanvaraista lisää ei makseta uusissa tehtävissä. Esimiehet vastaavat tehtäväkohtaisten palkanmuutosten tekemisestä (hyväksytyt korit ja tva-tekijät) silloin, kun henkilön tehtävät muuttuvat vaativammiksi tai toisaalta muuttuvat vähemmän vaativiksi. Muut yksityiskohtaiset ohjeet ovat sopimusaloittain. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Tehtäväkohtaista palkkausta määriteltäessä noudatetaan seuraavia periaatteita (kokonaisarviointi): Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkuvauslomakkeen mukaiset sijaisuudet yhdessä tai useammassa jaksossa tehtynä 3 kuukauteen asti kalenterivuodessa on otettu huomioon koreissa (mikäli sijaisuus on jatkunut niin kauan, että tehtävässä on mahdollisesti korotettu palkkaa sijaisuudesta johtuen, ei vuoden vaihtuminen yhdenjaksoisessa sijaisuudessa pudota palkkaa). 1) Täytetään TVA-lomake 2) Jos henkilöllä ei ole työkokemusta tehtäviä vastaavalta alalta oman tai muun työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä jos työkokemusta vastaavalta alalta alle vuosi, maksetaan palkkahinnoittelun peruspalkka sen kuukauden loppuun, jonka aikana vuosi täyttyy (lasketaan todellinen työssäolo) Edellä mainituista palkkauksen muutoksista määräaikojen täytyttyä tehdään päätös samassa yhteydessä, kun viranhaltija / työntekijä palkataan. 3) Jos vuoden työkokemus täyttyy ennen palvelussuhteen alkamista, palkka määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella ja vaihtoehtoina ovat: määräaikaiset (yleensä yli 1 kk palvelussuhde, tehtävissä ei eroja vakinaisen tehtäviin vuoden työkokemuksen jälkeen) lyhyt määräaikainen palvelussuhde (enintään yleensä 1 kk määräaikaiset, tehtävät poikkeavat vakinaisen tehtävistä)? peruspalkka tai vakinaisen henkilöstön koria alhaisempi kori määräaikainen tehtävä, jossa ei ole ollut vakinaista työntekijää. 7
4) Uusi tehtävä: joko vakinainen tai määräaikainen ja vuoden työkokemus on täyttynyt selvitetään henkilöstösihteerin kanssa (pyritään selvittämään jo siinä vaiheessa, kun tehtävän tarve todetaan) palkkauksen määräytyminen (kori / peruspalkka / uusi kori). Tehtäväkuvauslomake Ammattitaitokyselylomake lomittajat *Liite ammattitaitokyselyyn, lomituspalveluohjaajan ehdotus palkkakorista Työkokemuslisä Henkilöstöä palkattaessa esimiehen on selvitettävä oikeus työkokemuslisään. Kopiot työtodistuksista on lähetettävä palkkalaskentaan. Lisät myöntää henkilöstösihteeri. KVTES:n mukaan yrittäjätoiminnasta on esitettävä luotettava selvitys. Tällainen on esim. vakuutusyhtiön todistus yrittäjäeläkevakuutuksesta, jossa näkyy vakuutuksen voimassaolopäivät tai maaseutuviranomaisen antama todistus yrittäjätoiminnan ajasta. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi ja se on euromääräinen. Arvioinnin suorittamisen perusteet Arvioinnin perustana on työntekijälle / viranhaltijalle ennalta asetetut tavoitteet, jotka pohjautuvat tehtäväkuvauslomakkeeseen, joka on perustana myös työn vaativuuden arvioinnissa. Selvitys arviointitekijöissä onnistumisesta tehdään vuosittain esimies / alaiskeskustelujen (kehityskeskustelujen) yhteydessä. Esimies antaa myös välipalautetta henkilöstön työsuorituksista. Arviointi tehdään kirjallisesti ja se perustuu työntekijän ja esimiehen yhteisesti hyväksymän selvityksen / arviointilomakkeen tietoihin. Arvioinnin suorittavat esimies ja tulosalueen päällikkönä toimiva sekä tarvittaessa aikaisempi esimies objektiivisuuden ja yhteismitallisuuden varmistamiseksi. Esimies antaa arvioinnista palautteena arvioinnin tulokset ja perustelut sekä vaikutukset palkkaan ja työtehtäviin. Arvioitavalla on mahdollisuus tuoda esiin erimielisyytensä arvioinnin tuloksesta ja se käsitellään henkilöstöasioista päättävässä toimielimessä. Selvitys arviointitekijöissä onnistumisesta Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtäväkuvauksen ja arviointilomakkeen pohjalta (kokonaisarviointi): Tehtävän vaativuuden taso selvitetään vertaamalla samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtäväkuvauksia ja aikaisempia tehtäväkohtaisten palkkojen euromääriä toisiinsa. Esim. jos aikaisemmin arvioidun tehtäväkohtainen palkka on vähemmän vaativa 8
kuin nyt arvioitavan, on tehtäväkohtaisen palkan oltava suurempi. Seuraavaksi katsotaan vaativamman tehtävän arviointi ja verrataan näitä toisiinsa oikeudenmukaisen palkkatason saamiseksi. Tarvittaessa apuna voi käyttää entisen pistejärjestelmän painoarvoja. : Tehtäväkuvauslomake Tehtäväkohtaisen palkan arviointilomake (Pistejärjestelmän painoarvotaulukot) Ammattialalisä Henkilöstöä palkattaessa esimiehen on selvitettävä oikeus ammattialalisään. Kopiot työtodistuksista on lähetettävä palkkalaskentaan. Lisät myöntää henkilöstösihteeri. TS:n mukaan yrittäjätoiminnasta on esitettävä luotettava selvitys. Tällainen on esim. vakuutusyhtiön todistus yrittäjäeläkevakuutuksesta, jossa näkyy vakuutuksen voimassaolopäivät tai maaseutuviranomaisen antama todistus yrittäjätoiminnan ajasta. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi ja se on prosentuaalinen tehtäväkohtaisesta palkasta. Arvioinnin suorittamisen perusteet Arvioinnin perustana on työntekijälle / viranhaltijalle ennalta asetetut tavoitteet, jotka pohjautuvat tehtäväkuvauslomakkeeseen, joka on perustana myös työn vaativuuden arvioinnissa. Selvitys arviointitekijöissä onnistumisesta tehdään vuosittain esimies / alaiskeskustelujen (kehityskeskustelujen) yhteydessä. Esimies antaa myös välipalautetta henkilöstön työsuorituksista. Arviointi tehdään kirjallisesti ja se perustuu työntekijän ja esimiehen yhteisesti hyväksymän selvityksen / arviointilomakkeen tietoihin. Arvioinnin suorittavat esimies ja tulosalueen päällikkönä toimiva sekä tarvittaessa aikaisempi esimies objektiivisuuden ja yhteismitallisuuden varmistamiseksi. Esimies antaa arvioinnista palautteena arvioinnin tulokset ja perustelut sekä vaikutukset palkkaan ja työtehtäviin. Arvioitavalla on mahdollisuus tuoda esiin erimielisyytensä arvioinnin tuloksesta ja se käsitellään henkilöstöasioista päättävässä toimielimessä. Yleiset perusteet suoritusarvioinnille ja tekijät Selvitys arviointitekijöissä onnistumisesta Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi Opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES) Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtainen palkka määräytyy seuraavasti: TVA-lomakkeelle kirjataan tehtävän tarkoitus ja keskeisen tehtäväkokonaisuudet ja mikäli on muita toistuvia tehtäviä (muita toistuvia tehtäviä voi luetella, vaikka niitä ei juuri sillä hetkellä olekaan). Lomaketta muutetaan vain tehtävän tarkoituksen ja / tai keskeisten tehtävien / tehtäväkokonaisuuksien muuttuessa. 9
Vaativuustekijät-lomake: työsuunnitelman liitteenä, alaviitteinä on vahvistetut, tehtäväkohtaista palkkaa korottavat tekijät. Euromäärät vahvistetaan vaativuustekijöittäin, jolloin opettajan tehtäväkohtaisen palkan vahvistaminen on selkeää (OVTES:n tehtäväkohtainen palkka + vaativuudesta tuleva) Työsuunnitelman opettajatietolomakkeelle merkitään tehtäväkohtainen palkka yhtenä euromääräisenä summana ja muutospäätös tehdään tarvittaessa. Vaativuuden mukaan tehtäväkohtaista palkkaa korottavat tekijät ovat määräaikaisia. Mikäli vaativuustekijät muuttuvat kesken työvuoden ja vaikutus palkkaukseen vahvistettujen perusteiden mukaan: jos muutosajankohta tiedossa, merkitään näkyviin työsuunnitelma-vaiheessa ellei tiedossa, tarkistetaan työvuoden aikana tarvittaessa Viranhaltijan on mahdollisuus esittää oma näkemyksensä lomakkeilla perusteluineen, mikäli se poikkeaa joiltain osin yhteisesti hyväksytyistä. Rehtorin osalta täytetään vastaava TVA-lomake kuin mitä on käytetty KVTES:n osalta, kokonaisarviointi. Tehtäväkuvauslomake Opetusalan vaativuustekijät ja euromäärät Vuosisidonnainen lisä Opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuosisidonnaisen lisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti. Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi ja se on euromääräinen. Arvioinnin suorittamisen perusteet Arvioinnin perustana on työntekijälle / viranhaltijalle ennalta asetetut tavoitteet, jotka pohjautuvat tehtäväkuvauslomakkeeseen, joka on perustana myös työn vaativuuden arvioinnissa. Selvitys arviointitekijöissä onnistumisesta tehdään vuosittain esimies / alaiskeskustelujen (kehityskeskustelujen) yhteydessä. Esimies antaa myös välipalautetta henkilöstön työsuorituksista. Arviointi tehdään kirjallisesti ja se perustuu työntekijän ja esimiehen yhteisesti hyväksymän selvityksen / arviointilomakkeen tietoihin. Arvioinnin suorittavat esimies ja tulosalueen päällikkönä toimiva sekä tarvittaessa aikaisempi esimies objektiivisuuden ja yhteismitallisuuden varmistamiseksi. Esimies antaa arvioinnista palautteena arvioinnin tulokset ja perustelut sekä vaikutukset palkkaan ja työtehtäviin Arvioitavalla on mahdollisuus tuoda esiin erimielisyytensä arvioinnin tuloksesta ja se käsitellään henkilöstöasioista päättävässä toimielimessä. Selvitys arviointitekijöissä onnistumisesta Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi 10
Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Tuntipalkka Tuntipalkka määräytyy sopimuksen ammattien palkkaryhmiin sijoittelun perusteella työn vaativuuden mukaan. Työkokemuslisä Henkilöstöä palkattaessa esimiehen on selvitettävä oikeus työkokemuslisään palveluvuosien perusteella. Kopiot työtodistuksista on lähetettävä palkkalaskentaan. Lisät myöntää henkilöstösihteeri. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi ja se on euromääräinen. Arvioinnin suorittamisen perusteet Arvioinnin perustana on työntekijälle ennalta asetetut tavoitteet, jotka pohjautuvat tehtäväkuvaukseen. Selvitys arviointitekijöissä onnistumisesta tehdään vuosittain esimies / alaiskeskustelujen (kehityskeskustelujen) yhteydessä. Esimies antaa myös välipalautetta henkilöstön työsuorituksista. Arviointi tehdään kirjallisesti ja se perustuu työntekijän ja esimiehen yhteisesti hyväksymän selvityksen / arviointilomakkeen tietoihin. Arvioinnin suorittavat esimies ja sekä tarvittaessa aikaisempi esimies objektiivisuuden ja yhteismitallisuuden varmistamiseksi. Esimies antaa arvioinnista palautteena arvioinnin tulokset ja perustelut sekä vaikutukset palkkaan ja työtehtäviin. Arvioitavalla on mahdollisuus tuoda esiin erimielisyytensä arvioinnin tuloksesta ja se käsitellään henkilöstöasioista päättävässä toimielimessä. Selvitys arviointitekijöissä onnistumisesta Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) työaikaluvun 22 :ssä todetaan, että viranhaltijat / työntekijät, joiden toimivaltainen viranomainen katsoo olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa, rajautuvat KVTES:n yleisten työaikakorvausten suorittamista koskevien määräysten ulkopuolelle. Johtava asema Arvioitaessa sitä, onko viranhaltijan / työntekijän katsottava olevan johtavassa asemassa, tulee kiinnittää huomiota henkilön asemaan organisaatiossa. Osaston, toimiston jne. päällikkönä toimiva henkilö on tällaisessa asemassa. Myös muu kuin varsinaisessa päällikön tehtävässä oleva viranhaltija / työntekijä voidaan katsoa tällaisessa asemassa olevaksi, mikäli hän toimii vastaavantasoisessa johtotehtävässä tai hänet muutoin voidaan rinnastaa päällikön tehtävässä olevaan viranhaltijaan / työntekijään. Viranhaltija / työntekijä, jonka pääasiallinen tehtävä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa viranhaltijoiden / työntekijöiden työhön, ei pääsääntöisesti ole tässä tarkoitetussa johtavassa asemassa. 11
Itsenäinen asema Viranhaltijan / työntekijän voidaan katsoa olevan itsenäisessä asemassa, mikäli hänen tehtäviensä luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan käytön tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisia viranhaltijoita ovat esimerkiksi yleensä esimiesasemassa olevat, suunnittelu- tai tutkimustoimintaa tekevät sekä sellaiset henkilöt, jotka tekevät esimerkiksi osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolelle (kenttätyössä). KVTES:n luvun III työaikamääräyksissä on erityiset määräykset johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvauksista. Henkilöstöjaosto päättää hyväksyä maksettavaksi itsenäisessä ja johtavassa asemassa oleville viranhaltijoille ja työntekijöille, lukuun ottamatta Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työaikaluvun 23 :n 3 momentissa mainittuja (kunnanjohtaja, tulosalueen päällikkö), iltatyökorvaukset 1.1.2005 alkaen. Henkilöstöjaosto on 12.11.2013 määritellyt johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat seuraavasti: johtavassa asemassa olevat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, elinkeinojohtaja, rehtori, varhaiskasvatuspäällikkö, kulttuuripäällikkö, yhdyskuntatekniikan päällikkö, kunnossapitopäällikkö, rakentamispäällikkö ja itsenäisessä asemassa olevat: rakennustarkastaja, kirjastonjohtaja, liikunnanohjaaja, ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö, lomituspalvelupäällikkö. OTO-korvaukset (lisätehtävä ja vastuu) Mikäli viranhaltija / työntekijä hoitaa yhdessä tai useammassa erässä kalenterivuoden aikana TVA-lomakkeelle merkityn sijaistettavan henkilön tehtäviä enintään 3 kuukautta, ei tästä makseta eri korvausta, vaan sijaisuus on otettu huomioon työn vaativuuden arvioinnissa (korit). KVTES:iin sisältyy soveltamisohje lisätehtävästä ja vastuusta tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä, varsinaista OTO-korvausta ei sopimuksessa ole. Kunnassa noudatetaan lisätehtävästä ja vastuusta (vaativuustekijä) seuraavaa ohjetta: Mikäli viranhaltija / työntekijä hoitaa toisen viranhaltijan / työntekijän tehtäviä oman toimensa ohella (lähinnä hallinnollisissa tehtävissä) siten, että sitä ei ole otettu huomioon työn vaativuuden arvioinnissa (siis OTO yli 3 kk tai muu kuin TVA-lomakkeelle merkitty OTO), maksetaan korvausta sopimusten edellytysten täyttyessä seuraavasti: määräys hoitaa omien työtehtävien ohella vähintään 50 % toisen tehtävistä, korvaus on 5 % hoidettavan tehtävän perus- / tehtäväkohtaisesta palkasta. määräys hoitaa alle 50 % toisen tehtävistä, korvaus on enintään 3 % hoidettavan tehtävän perus- / tehtäväkohtaisesta palkasta työmäärä huomioon ottaen. jos tehtävien hoito on jaettu useammalle henkilölle, korvaus jaetaan heille töiden suhteessa määräaikaisesta järjestelystä päätettäessä. OTO-työjärjestely voi kestää enintään vuoden eikä koske esimiehiä alaistensa töiden osalta, ellei enimmäisajasta sekä erityistilanteissa työjärjestelyt huomioiden esimiesten osalta toisin päätetä. 12
Kouluttajakorvaukset Tulosalueen päälliköt tekevät päätöksen OTO-korvauksista, ellei hallintosäännössä toisin ole määrätty. Mikäli työnantaja ja oppisopimuskeskus ovat tehneet sopimuksen, jolla viranhaltija / työntekijä on oikeutettu suorittamaan perus- tai ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksena, maksetaan työpaikkakouluttajalle korvausta seuraavasti: Korvaus on 3 % työpaikkakouluttajan perus- / tehtäväkohtaisesta palkasta. Jos kouluttaja-tehtävä on jaettu useammalle henkilölle, kouluttajakorvaus maksetaan kunkin koulutusjakson ajalta yhdelle kouluttajalle kerrallaan. Kouluttajakorvaus lasketaan kouluttajajakson alkaessa olevasta kouluttajan perus- / tehtäväkohtaisesta palkasta. Mikäli kouluttajan työ jakautuu useisiin jaksoihin, korvaus maksetaan ensimmäisen jakson perusteen mukaisena. Kouluttajakorvaus maksetaan opiskelijan koko oppisopimusajalta vähentämättä kouluttajan vuosiloma- tai mahdollisia sairausloma-aikoja ja opiskelijan teoriajaksoja. Koulutuskorvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, jolta oppisopimuskoulutuskeskus ei maksa työnantajalle työnantajakorvausta. Mikäli viranhaltijalle / työntekijällä on yhtä aikaa useita oppisopimuskoulutettavia, maksetaan korvaus ainoastaan yhden (ensimmäisen) koulutettavan suuruisena. Vastuuhenkilöille ei makseta korvausta oppisopimuskoulutusajalta. Tulosalueen päälliköt tekevät päätöksen kouluttajakorvauksista, ellei hallintosäännössä toisin ole määrätty. Kertapalkkio / kokouspalkkio KVTES ja TS eivät enää sisällä kokouspalkkiota koskevia määräyksiä, vaan tarkoitukseen voidaan soveltaa kertapalkkiota koskevaa kohtaa. Muiden virka- ja työehtosopimusten määräykset: - opetusalan virka- ja työehtosopimuksesssa (OVTES) yleisen osan, osio A, 1 :ssä on todettu, että OVTES:n lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei OVTES:sta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä - tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa (TTES) ei ole kokouspalkkiota tai kertapalkkiota koskevia määräyksiä Kunnanvaltuusto on 15.11.2004 päättänyt, että viranhaltijoiden / työntekijöiden kokouspalkkio määräytyy kunnan palkkiosäännön mukaisesti. Kunnanhallitus on 29.5.2012 hyväksynyt, että niille viranhaltijoille, jotka eivät ole palkkiosäännön tai virka- ja työehtosopimuksen perusteella oikeutettuja kokouspalkkioon, maksetaan 1.1.2012 alkaen KVTES:n säännösten mukaisin rajoituksen kertapalkkiona toimielimen jäsenelle suoritettava kokouspalkkio, mikäli henkilö on kokouksessa muulloin kuin säännöllisenä työaikanaan vähintään puoli tuntia tai niin, että kokous alkaa vähintään kaksi tuntia hänen varsinaisen työaikansa päättymisen jälkeen. 1.3.2014 alkaen näitä määräyksiä sovelletaan myös TS:n alaiseen henkilöstöön. 13
Matkustusohjeet Työaika ja -korvaukset Kunnan viranhaltijoiden/työntekijöiden matkakustannusten korvausten yleiset määräykset ovat KVTES:n liitteenä nro 17 ja sitä noudatetaan kaikkien sopimusalojen henkilöstöön. Virkamatkalla ja virantoimitusmatkalla tarkoitetaan myös työntekijöiden vastaavia matkoja. Virka- ja työehtosopimusten lisäksi kunnassa noudatetaan kunnan matkustusohjeita ja verotuksellisia ohjeita matkakustannusten korvauksista. Matkalaskut täytetään ensisijaisesti sähköisesti. Matkustusohjeet Verotuksellisia ohjeita matkakustannusten korvauksista Matkalaskulomake Palvelukseen otettaessa määritellään tehtävään soveltuva työaikajärjestelmä. Toiminnan tarpeen mukaan voidaan työaikajärjestelmää tarkistaa. Työaika sijoitetaan tehtävien edellyttämällä tavalla ja työaikasäännökset huomioon ottaen. Päivittäinen työaika pyritään mahdollisuuksien mukaan määrittelemään yhdenjaksoiseksi. Työaikajärjestelmien lisäksi on vahvistettava työvuoroluettelot ja tarvittaessa tasoittumisjärjestelmä. Mikäli näitä on tarvetta muuttaa, on huomioitava virka- ja työehtosopimuksen määräykset yhteistoiminnasta. Osa-aikatyötä tekevän kanssa ei voida sopia sellaisista työaikajärjestelyistä, että ne vaikeuttavat toiminnan ja palvelujen järjestämistä osa-aikatyöhön siirryttäessä tai myöhemmin palvelussuhteen aikana. Liukuva työaika KVTES:n liitteessä 15 on määräykset liukuvasta työajasta. Koneellisen ajantarkkailun piirissä olevat voivat olla tasoittumattomassa liukuvassa työajassa ja heitä koskevat seuraavat määräykset: liukuvaan työaikaan on mahdollisuus kaikilla toimistotyöaikaa tekevillä (tulosalueen päälliköt eivät ole ajantarkkailun piirissä) liukumamuoto on tasoittumaton: saa olla maks. 6 t tai +20 t liukuma-ajat ovat aamulla 7.00 9.00 ja iltapäivällä 15.00 17.00 kiinteä työaika on 9.00 15.00 lukuun ottamatta ruokataukoa ruokatauko pidetään mahdollisuuksien mukaan 11.00 12.30 välisenä aikana ½ t 1 t, kuitenkin vähintään ½ t Mikäli liukuvassa työajassa oleva ei ole koneellisen ajantarkkailun piirissä, voi KVTES:n mukaan tasoittumisjakso olla enintään viikko. Ylityömääräystä annettaessa tulee sopia, että ylityömääräyksen voimassa ollessa ei olla liukuvassa työajassa: jokaisena työpäivänä tehdään vähintään säännöllisen työajan tunnit, ellei ole pakottavaa tarvetta jättää säännöllisen työajan tunnit vajaaksi palkattomia vapaapäiviä tai ylityövapaita ei anneta kuin pakottavissa tilanteissa. 14
Vuosiloma Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvaukset on määritelty KVTES:ssä ja tarkennettu kunnan henkilöstöjaoston päätöksellä (kts. johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat). KVTES:n työaikaluvun 4 :n soveltaminen Työntekijän / viranhaltijan omalla ajalla tapahtuu (huomioitava mahdollisuuksien mukaan työvuorosuunnittelussa) : fysikaalinen hoito oma-aloitteinen lääkärissä käynti lääkärin määräyksestä säännöllisesti tapahtuvat tarkastukset ja tutkimukset. Mikäli ikävuositarkastusaika sattuu työajaksi, ei tähän käytettyä työaikaa tarvitse tehdä takaisin. Työaikakorvaukset annetaan vapaana silloin, kun se työtehtävien kannalta on mahdollista. Työajan laskenta ylityötilanteissa ajantarkkailun piiriin kuuluvien osalta Yleisiä ohjeita työskenneltäessä yhtä aikaa kahdessa tai useammassa palvelussuhteessa Henkilöstön vuosiloma-oikeus määräytyy virka- ja työehtosopimusten sekä vuosilomalain mukaan. Vuosiloman yhdenjaksoisuuden ja antamisajankohdan osalta tämä tarkoittaa mm. sitä, että työnantaja ja viranhaltija / työntekijä voivat sopia että vain 10 vuosilomapäivän ylittävä loman osa voidaan pitää yhdessä tai useammassa erässä jos virkasuhde / työsuhde päättyy ennen kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) aikana ajalla 1.4.-31.12. eli ennen kuin viranhaltijalla / työntekijällä on vuosilomamääräysten mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja viranhaltija / työntekijä saavat palvelussuhteen kestäessä sopia palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä. Vuosilomaoikeuksista huomioitavaa: Vuosilomamääräyksissä on luettelo työssäolon veroiseksi hyväksyttävästä ajasta. Muun virka- / työvapaan osalta ei käytetä 30 päivän anteeksiantoa silloin, kun viranhaltija / työntekijä saa vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan palvelussuhteen perusteella. Työaikakorvauksista tai työajan tasoittumisesta aiheutuvat vapaapäivät eivät ole työssäolopäivien veroisia. Vuosilomasuunnittelussa esimiesten tulee huolehtia lomien sijoittamisesta niin, että toiminta turvataan myös lomien aikana lomia porrastamalla ja vuorotteluperiaatteella. Vuosilomat suunnitellaan ja vahvistetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa: kesäkauden ja talvikauden lomat. Ennen kesäkauden lomien vahvistamista lähetetään yksityiskohtaiset vuosittaiset lomaohjeet, joissa ilmoitetaan mm. lomasta säästövapaaksi jätettävien päivien suurin mahdollinen määrä sekä säästövapaapäivien yhteenlaskettu enimmäismäärä. 15
Virka- ja työvapaat Jos viranhaltija / työntekijä on vuosilomalla kaikki viikon työpäivät, vahvistetaan lomaa koko viikoksi maanantai-sunnuntai. Osa-aikatyötä tekevälle vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Osa-aikatyön (määräaikainen) kestäessä on pääsääntöisesti pidettävä vuosilomasta osa-aikatyön ajalta kertyvä suhteellinen vuosiloman osuus. Vuosiloman keskelle sattuvaa 50- ja 60-vuotispäivää (joka muutoin olisi ollut työpäivä) ei lueta vuosilomapäiväksi, vaan se myönnetään hakemuksesta palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuosiloman siirto viranhaltijan / työntekijän sairastumisen takia Jos viranhaltija / työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa ta9 sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija / työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. (KVTES vuosilomaluku 11.) Viranhaltija / työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai asiantuntijafysioterapeutin todistuksen työkyvyttömyydestään (esimiehellä ei ole oikeutta myöntää sairauslomaa oman ilmoituksen perusteella). Virka- ja työvapaat perustuvat pääasiassa lakeihin, virka- ja työehtosopimuksiin tai suositussopimuksiin, jolloin ne myönnetään säännösten mukaisesti. Sairausloma Viranhaltijalla / työntekijällä on oikeus saada esimiehelle annettavan oman selvityksen perusteella palkallista sairauslomaa kerrallaan enintään 3 kalenteripäivää (lomake), mikäli hän on estynyt hoitamasta virkaansa tai tehtäviään epidemialuonteisen äkillisen tai lyhytaikaisen sairauden takia, jollei sairausloman myöntäjä katso terveydenhoitajan, asiantuntijafysioterapeutin tai sairaanhoitajan todistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa tarpeelliseksi. Esimies ei kuitenkaan voi myöntää sairauslomaa oman ilmoituksen perusteella niissä tapauksissa, joissa on kysymys vuosiloman siirtämisestä (kts. vuosiloma-kohta). Mikäli sairaus jatkuu kauemmin kuin 3 kalenteripäivää, on sairausloman myöntämisen edellytyksenä, että työkyvyttömyydestä esitetään hyväksyttävä terveydenhoitajan, asiantuntijafysioterapeutin, sairaanhoitajan tai lääkärin todistus. Terveydenhoitaja, asiantuntijafysioterapeutti tai sairaanhoitaja voivat antaa todistuksen enintään viiteen sairauslomapäivään saakka (oman selvityksen mukaisen kolmen päivän lisäksi siis vielä kaksi päivää). Todistusten työkyvyttömyydestä tulee olla yhdenjaksoiset, ts. viranhaltijan / työntekijän vapaapäivien tulee olla mukana sairaslomatodistuksissa. Todistuksessa työkyvyttömyydestä pitää olla diagnoosi. Viranhaltijalla / työntekijällä on oikeus saada sairausloma-ajan palkkaa myös ulkomailla kirjoitetun lääkärintodistuksen perusteella. EU-säännösten mukaan lääkärintodistuksen alkuperä ei voi yksin olla perusteena palkan maksamatta jättämiselle. 16
Työnantajan palkkailmoitus katsotaan sairauspäivärahahakemukseksi, joten erillistä sairauspäivärahahakemusta työntekijän ei tarvitse täyttää. Työtapaturma-asiat Esimiehillä on oikeudet (oikeudet antaa hanllintojohtaja) If yrityskansioon, jossa hoidetaan sähköisesti tapaturma-asiat: sisäinen tapaturmailmoitus ja vakuutustodistus työntekijälle. Harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat Palkattomia harkinnanvaraisia virka- ja työvapaita myönnetään yksityisasioiden hoitamista varten enintään yksi vuosi. Mikäli perusteena on toisen viran tai tehtävän hoitaminen, virka- ja työvapaata voidaan myöntää yhteensä kaksi vuotta edellyttäen, että toisen tehtävän hoidosta on hyötyä kunnan palvelukseen. Lyhyiden virka- ja työvapaiden myöntämisessä käytetään seuraavia periaatteita (ei jaksotyössä, jossa noudatetaan katkenneen jakson määräyksiä): tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta jos vapaata haetaan kalenterivuonna 3 4 työpäivää, on haettava lisäksi yksi vapaapäivä jos vapaata haetaan kalenterivuonna 5 työpäivää, on haettava lisäksi kaksi vapaapäivää. Mikäli harkinnanvaraista virka- tai työvapaata ei voida myöntää hakemuksen mukaisesti: Vh / tt suostumuksella voidaan myöntää lyhyempänä. Anottua pidempänä ei voida myöntää suostumuksellakaan, vaan vapaa pitää anoa uudestaan (esim. jos vh /tt anoo harkinnanvaraista palkatonta lomaa ma-pe, ilmoitetaan hänelle, että vapaa voidaan myöntää, jos hän uudella hakemuksella hakee ma-su). Vuosiloman keskelle sattuvaa 50- ja 60-vuotispäivää (jos muutoin olisi työpäivä) ei lueta vuosilomapäiväksi, vaan se myönnetään hakemuksesta palkallisena vapaapäivänä. Perheenjäsenen (aviopuoliso, avopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ja kotona asuvat lapset) kuoleman johdosta kunnan palveluksessa oleville myönnetään kahden päivän palkallinen virka- tai työvapaa ilman työkyvyttömyydestä erikseen hankittavaa. Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen ajaksi myönnetään virka- / työvapaa kutsussa mainituksi ajaksi (ei lasketa harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden tarkasteluun). Pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokoukset Virka- ja työehtosopimuksen suosituksen mukaisesti pääsopijajärjestöjen päättävien elinten (lueteltu sopimuksessa) kokouspäiviksi myönnetään palkallista virka- tai työvapaata sopimuksessa mainituin perustein. Perhevapaat / tilapäinen hoitovapaa Mikäli viranhaltija / työntekijä on virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti estynyt hoitamasta virkaansa tai tehtäviään äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi, voidaan palkallinen, enintään kolmen kalenteripäivän pituinen virka- / työvapaa myöntää oman selvityksen perusteella. Myös lapsen sairaustapauksissa on esimiehellä oikeus tarvittaessa vaatia viranhaltijan / työntekijän oman 17
selvityksen sijasta terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin todistus. Koska tilapäinen hoitovapaa on virka- ja työehtosopimuksen mukaan tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten, ennen vapaan myöntämistä esimiehet selvittävät viranhaltijan / työntekijän kanssa perusteet tilapäisen hoitovapaan myöntämiselle. Joissakin tilanteissa saattaa olla tarvetta harkinnanvaraisen palkattoman virka- / työvapaan hakemiseen / myöntämiseen, jos tilapäisen hoitovapaan perusteet eivät täyty, esim. lapsen ollessa sairaalahoidossa. Osa-aikaeläke ja vuorotteluvapaa Osa-aikaeläkkeiden ja vuorotteluvapaan hakemiseen suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen, että kussakin tapauksessa tehtävien hoito voidaan järjestää työyksikön tarpeet huomioon ottaen ja toimintaedellytykset turvaten. Ennen päätöksen tekemistä on selvitettävä, miten työajan käyttö ja tehtävät jaetaan. Mikäli viranhaltijalle myönnetään osittainen virkavapaa, eivät vakinainen viranhaltija ja sijainen voi olla työssä yhtä aikaa. Johtavassa asemassa olevan ja esimiehen mahdollisuudet tehdä osa-aikatyötä ratkaistaan tapauskohtaisesti. Toimintaedellytysten turvaaminen tulee erityisesti ottaa huomioon niissä tehtävissä, joita hoitaa vain yksi henkilö. Kunnalliset luottamustehtävät (oma kunta) Viranhaltijalle / työntekijälle myönnetään palkallista virka- / työvapaata kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen luottamushenkilöelinten kokouksiin tai enintään kahden päivän kestäviin luottamushenkilöelinten tehtäviin liittyviin tilaisuuksiin. Edellytyksenä on, että luottamushenkilöllä on oikeus ansionmenetyksen korvaukseen luottamushenkilöiden palkkiosäännön perusteella. 10. Kehittämistoiminta ja työhyvinvointi Työn muuttuvat vaatimukset ja uudet haasteet edellyttävät oppimista. Kunnallisissa työyhteistöissä on siirrytty jatkuvan oppimisen aikaan. Oppimisesta on tullut osa jokapäiväistä työtä ja itsensä kehittäminen on siten myös jokaisen viranhaltijan/työntekijän velvollisuus. Sitä tuetaan koulutuksen lisäksi erilaisilla työssä oppimisen ja henkilöstön kehittämisen menetelmillä, kuten työkierrolla, mentoroinnilla, tiimityöllä, itseopiskelulla jne. Henkilöstön osaaminen varmistetaan kehittämällä erityisesti työssä oppimisen menetelmiä ja turvaamalla oppimiselle myönteinen ilmapiiri. Myös perehdyttäminen kuuluu normaaliin työntekoon ja on osa työpaikkakoulutusta. Jokaista perehdytettävää varten laaditaan yksilöllinen suunnitelma. Henkilöstökoulutus / henkilöstön kehittäminen Koulutussopimuksessa määritellään ammatillinen henkilöstökoulutus täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukseksi sekä perehdyttämiseksi. Lisäksi sopimuksessa on määritelty ammattiyhdistyskoulutus sekä osallistumisoikeus ja palkallisuus. Henkilöstökoulutuksen suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä ja suunnittelun tulee tapahtua kiinteästi toiminnan suunnittelun yhteydessä esimies-alaiskeskusteluun tai osaamiskartoitukseen perustuen. 18
Oppisopimuskoulutus Työnohjaus Työhyvinvointitoiminta Esimiehet vastaavat oman henkilöstönsä koulutuksen suunnittelusta. Henkilöstökoulutus sisältää myös lakimääräisen täydennyskoulutuksen. Koulutuskorvauksiin oikeuttavista koulutuksista on erillinen ohje. Mikäli koulutukseen osallistumispäätöksessä on hyväksytty maksettavaksi matkakustannukset, suoritetaan korvaus edullisimman matkustustavan mukaan kokonaiskustannukset huomioiden. Mikäli viranhaltija / työntekijä on ohjeesta poiketen suorittanut matkan esim. omaa autoa käyttäen, maksetaan matkakustannusten korvauksena matkat halvimman matkustustavan mukaan vähennettynä mahdollisella sopimusalennuksella ja alv:lla. Välittömästi työhön liittyvä työnantajan hyväksymä koulutus, joka tapahtuu työntekijän vapaapäivänä, korvataan vastaavalla vapaa-ajalla. Koulutusohjeet Ohje koulutuskorvauksista Henkilöstökoulutuksen suunnittelulomake Web-tallennus-ohje / koulutuskeskeytykset Matkustusohjeet Oppisopimuskoulutukseen suhtaudutaan myönteisesti. Lähtökohtana oppisopimuskoulutuksessa pidetään sitä, että viranhaltija / työntekijä tekee työtä pääasiassa omalle työnantajalle ja virka- tai työsuhde kestää vähintään oppisopimusajan (esim. pitkä sijaisuus). Edellytyksenä oppisopimuskoulutukselle on, että eri toimipisteissä työskenneltäessä työntekijöitä voidaan vaihtaa, jolloin sijaisia ei palkata. Teoriajaksojen ja muun työnantajan palveluksessa oloajaksi haetaan palkatonta opintovapaata. Ennen päätösten tekemistä on selvitettävä, miten työtehtävät oppisopimuskoulutuksen aikana hoidetaan (tehtävien vaihdot). Tutkinnon suorittanut viranhaltija / työntekijä voidaan siirtää soveltuvaan avoimeksi tulleeseen virkaan/toimeen ilman haettavaksi ilmoittamista. Mikäli soveltuvan tutkinnon on suorittanut useita viranhaltijoita / työntekijöitä, käytetään sisäistä hakumenettelyä (työsopimuslain mukaan myös määräaikaiset voivat hakea). Työnohjauksesta tehdään toimialoittain suunnitelma. Työnohjaus järjestetään ensisijaisesti ryhmäohjauksena ja ohjaajina käytetään mahdollisuuksien mukaan kunnan palveluksessa olevien toisten toimialojen työnohjauskoulutuksen saaneita henkilöitä. Työhyvinvointisuunnitelma vahvistetaan kahdeksi vuodeksi ja siinä määritellään kunnan työhyvinvointitoiminta, josta huolehtiminen parantaa laatua työelämässä, tuloksellisuutta ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Suunnitelma sisältää mm. joka toinen vuosi toteutettavan työhyvinvointikyselyn tulokset, ohjeet virkistystoiminnasta sekä varhaisen puuttumisen ohjeet (työhyvinvointikeskustelu) ja lomakkeet. 19
Liite Työhyvinvointisuunnitelma *Työhyvinvointikeskustelun lomakkeet: Työntekijän lomake: valmistaudun keskusteluun työhyvinvointini edistämiseksi Esimiehen lomake: haastattelurunko Yhteinen sopimus: keskeiset tulokset ja yhdessä sovitut asiat Työpaikkaruokailu ja kahvitauot Työpaikkaruokailulla pyritään edistämään henkilöstön terveellisiä ravintotottumuksia. Tavoitteena on, että henkilöstöllä on työpäivän tai työvuoron aikana mahdollisuus saada työnantajan ruokailutiloissa terveellinen ja kohtuuhintainen ateria. Työpaikkaruokailupaikkoja ovat 1.1.2014 alkaen: aluekeittiöt ja Kirjolan jakelukeittiö. Viranhaltijalle / työntekijälle järjestetään mahdollisuus sopimuksen mukaisiin kahvitaukoihin. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron / työpäivän alkuun tai loppuun. Työpaikat huolehtivat taukojen järjestelyistä ja henkilöstö vastaa kahvien kustannuksista. Aamukahvin nauttiminen ei ole kiellettyä, jos se tapahtuu työn lomassa eikä siitä ole häiriötä toiminnalle. Työvoimatoimiston sijoittamat harjoittelijat Kunnanhallitus on 7.2.2005 päättänyt, että työvoimatoimiston sijoittamille työharjoittelijoille (ei työsuhdetta kuntaan) tarjotaan ilmainen ateria harjoittelupäivinä lähimmässä työpaikkaruokailupisteessä. Ateriasta aiheutuneet kustannukset kirjataan harjoittelukohteen menoksi. (Etu ei koske oppilaitoksista tulevia harjoittelijoita.) Työterveyshuolto ja sairaanhoito Aloitetoiminta Työterveyshuolto ja sairaanhoito toteutetaan vahvistetun työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma *Tartuntatautilain tarkoittamat tarkastukset Flunssarokotukset Esimiehet voivat hankkia työterveyshuollon kautta rokotteet tarpeelliseksi katsomilleen henkilöstöryhmille määrärahojensa puitteissa. Kunnassa on hyväksytty aloitetoiminnan ohje vuonna 2005. Jokaisella kunnan palveluksessa olevalla henkilöllä on oikeus tehdä aloitteita, joita voi tehdä myös ryhmä. Kunnallislain tarkoittama kuntalaisten aloitteenteko-oikeus ei kuulu aloitetoiminnan piiriin. Aloitetoiminnan ohje *Aloitelomake *Suostumus henkilöllisyyden julkaisemiseen 20