KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Henkilökunnan turvallisuuskoulutus pe 20.8.2010 Kasarminmäen kampus, Kouvola ma 23.8.2010 Metsolan kampus, Kotka ti 24.8.2010 Jylpyn kampus, Kotka ke 25.8.2010 Metsolan kampus, Kotka to 26.8.2010 Kasarminmäen kampus, Kouvola pe 27.8.2010 Kuusankosken kampus, Kouvola Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto ry Turvallisuusasiantuntija Ira Pasi Puh. 05 7411 405 email: ira.pasi@kaspeli.fi
Päivän ohjelma 9.00 Koulutuksen avaus. Koulutuksen tavoitteet. 9.15 Suunnitelmallinen turvallisuus 10.00 Ennaltaehkäisevää toimintaa. Varautuminen. 11.15 Ruokailu 11.45 Tulipalot 13.30 Kahvitauko 14.00 Uhkaavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvän henkilön kohtaaminen 15.30 Koulutus päättyy
PÄIVÄN TAVOITTEET Tiedostetaan mahdolliset vaaranpaikat Lisätä mielenkiintoa turvallisuusasioihin Riskin aiheuttajasta riskin tunnistajaksi, asenne ratkaisee Vaaratilanteet: ennaltaehkäisy ja hätätilanteissa toimiminen Kuulutusohjeet Kiusaaminen Uhkatilanteet Ensiapu Tulipalo Yleinen vaaramerkki Sähkökatko tai vesihuolto Toiminta kriisitilanteissa
TURVALLISUUSORGANISAATIO Oppilaitoksen johto Toimipisteiden turvallisuusvastaavat ja varahenkilöt Kerrosvastaavat ja varahenkilöt HALUAISITKO SINÄ KERROSVASTAAVAKSI OMASSA TYÖPISTEESSÄSI? Ilmoittaudu siis turvallisuusvastaavalle!
VASTUU JA TEHTÄVÄNJAKO: JOHTO kantaa viime kädessä vastuun kaikesta turvallisuudesta luo oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin perusteet on itse esimerkkinä turvallisuusasioissa valvoo ja ylläpitää turvallisuutta pistokoeluontoisesti: poistumistiet, palo-ovet, alkusammutusvälineet, opasteet jne. ohjaa oppilaitoksessa tehtävää turvallisuustyötä. vastaa henkilökunnan riittävästä kouluttamisesta.
VASTUU JA TEHTÄVÄNJAKO: TURVALLISUUSVASTAAVAT JA VARAHLÖT päivittää toimipaikan riskinarviointia ja turvallisuusohjeita suunnittelee toimipaikan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi huolehtii, että kaikki viat, virheellisyydet ja epäkohdat turvallisuudessa korjataan tai poistetaan varmistaa, että toimipisteessä on riittävät toimintavälineet ja suojavarusteet hätätilanteiden varalle osallistuu toimipisteen läheltä piti tilanteiden ja sattuneiden tapaturmien käsittelyyn
VASTUU JA TEHTÄVÄNJAKO: TURVALLISUUSVASTAAVAT JA VARAHLÖT varmistaa, että toimipisteissä työskentelevät ovat tietoisia toimintamalleista hätätilanteissa valvoo turvallisuuden toteutumista toimipisteessä johtaa tarvittaessa toimintaa onnettomuuspaikalla, kunnes turvallisuuspäällikkö tai viranomainen ottaa johtovastuun muut turvallisuuspäällikön tai johdon antamat turvallisuustehtävät.
VASTUU JA TEHTÄVÄNJAKO: KERROSVASTAAVAT JA VARAHLÖT havainnoi työpaikan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi huolehtii, että kaikki viat, virheellisyydet ja epäkohdat turvallisuudessa korjataan tai poistetaan varmistaa, että kerroksessa työskentelevät ovat tietoisia toimintamalleista hätätilanteissa valvoo, että kerroksen toimintavälineet ja suojavarusteet hätätilanteiden varalle ovat toimintakunnossa valvoo turvallisuuden toteutumista kerroksessa opastaa ja valvoo omassa kerroksessaan hätätilanteissa poistumista sisätiloista.
VASTUU JA TEHTÄVÄNJAKO: JOKAINEN HENKILÖ on ensisijaisesti kuitenkin itse vastuussa omasta ja läheistensä kaikkinaisesta turvallisuudesta työntekijän vastuulla on ylläpitää työpaikan turvallisuutta parhaansa mukaan työntekijä on velvollinen ilmoittamaan viipymättä havaitsemistaan puutteista ja vioista työnantajalle työntekijä on velvollinen mahdollisuuksien mukaan poistamaan ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat tai puutteellisuudet.
Lisäksi turvallisuusorganisaatioon voi tai tulee kuulua Turvallisuuspäällikkö Työsuojelupäällikkö Jokaisella työpaikalla Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 hlöä. Työsuojelutoimikunta Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 hlöä.
LÄHELTÄ PITI TILANTEET VALMIUSSUUNNITELMA TAPATURMIEN SEURANTA TURVALLISSUUSKANSIO PELASTUSSUUNNITELMA KRIISISUUNNITELMA OPPILASHUOLTO KOULUKIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY VARHAINEN PUUTTUMINEN VÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISY TURVALLISUUDEN PORTAAT
KYAMK:in TURVALLISUUSKANSIO Yhteinen turvallisuuskansio Turvallisuussuunnittelu Ennaltaehkäisy Varautuminen Ohjeita ongelmatilanteisiin Jälkihoito Kiinteistökohtainen turvallisuuskansio Rakennuksen tiedot Yhteystiedot Ennalta ehkäisy (liitteenä riskienarviointi ja turvallisuustarkastukset) Varautuminen Sähkökatkot ja vesihuolto Huoneiden seinillä turvallisuusohjeet Opiskelijoille turvaopas
Huoneen seinälle tulee
Jokaiselle taskuohje
Kansion päivittäminen Tulisi käydä läpi ennen lukuvuoden alkua ja varmistaa sen ajan tasaisuus. Mikäli ohjeet eivät vastaa käytäntöä a) Muutetaan ohjeita. b) Muutetaan käytäntöä (varmistetaan myös tiedon perille meno). Päivityksessä huomioitava muutokset toiminnassa tai toimintaympäristössä: Työntekijät Opiskelijat Fyysinen ympäristö
Mitä on turvallisuus? Toimintamalleja hätätilanteisiin? Varautuminen? Ennaltaehkäisy? Tietoa ja taitoa Asenne ja arvot kohdallaan Käytännön tekoja ja toimia TARJOLLA EI OLE TAIKATEMPPUJA VAAN PIENIN ASKELIN JA YHDESSÄ
SUUNNITELMALLINEN TURVALLISUUS Tunnistamatonta riskiä ei voi hallita Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ehkäistään vaarallisia tilanteita helpottaa arjen hallintaa ja ihmisten ahdistusta turvallisessa ympäristössä on mukava työskennellä ennaltaehkäisy on vahinkojen korjaamiseen verrattuna myös taloudellisesti erittäin kannattavaa, puhumattakaan mahdollisista fyysisten tai henkisten vaurioiden suuruudesta Hätätilanteissa on myöhäistä suunnitella mitään tai kouluttaa ketään, juuri sinun toimintasi voi olla ratkaisevaa Suunnitelmallinen turvallisuus on työtä, niin suunnittelua kuin käytännön tekoja, toiminnan turvaamiseksi VOISIKO MEIDÄN TOIMIPISTEESSÄ SATTUA JOTAIN?
ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTA Riskien arviointi Suunnitelmat, projektit sekä niistä johtuvat toimenpiteet turvallisuuden kehittämiseksi Koulutus ja perehdyttäminen Turvalliset ja ennakoivat toimintatavat Työympäristön jatkuva tarkkailu Turvallisuustarkastukset Kehitysehdotukset Vaaratilanteiden kirjaus ja käsittely Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen
KOULUTUS KOKO HENKILÖKUNTA Turvallisuuskoulutus ja perehtyminen turvallisuuskansioon Aihekohtaiset koulutukset hätäensiapu ja ensiapu alkusammutus uhkatilanteet (vain poliisi ja sisäisinä koulutuksina) ERI VASTUUHENKILÖT Väestönsuojanhoitajan kurssi Työsuojelukurssit Kriisiryhmälle suunnatut kurssit Turvallisuus- ja suojelujohdon perus- ja jatkokurssit HENKILÖKUNTA + OPISKELIJAT poistumisharjoittelu
PEREHDYTTÄMINEN oppii talon tavoille erityisesti koneiden ja laitteiden turvallisuus tarvittavat yhteystiedot vaaranpaikat ja ennaltaehkäisy: miten niihin on varauduttu? alkusammutus ja ensiapu miten toimitaan eri vaaratilanteissa? miten niistä ilmoitetaan? paloilmoituksen tekeminen hätäpoistumistiet sisälle suojautuminen kokoontumispaikka
ENNAKOIVAT TOIMINTATAVAT muutamia esimerkkejä Operatiiviset ohjeet toiminnoista Esim. TILAN VIIMEINEN KÄYTTÄJÄ Varmista, että kaikki laitteet sammutetaan Sulje ikkunat Varmista, että vesihanat ovat suljettu Sammuta valot Varmista, että ovet lukittuvat perässäsi Tapaamisten suunnittelu Huoneen kalusteiden järjestely Oman työympäristön tarkkailu Harjoita palotarkastajan silmääsi koko turvallisuuden näkökulmasta Maalaisjärki Kiinnitä huomiota normaalista poikkeaviin asioihin Tunne tai ennakkoaavistus, intuitio Huolellisuus ja asenne!
TURVALLISUUSTARKASTUKSET Parhaat asiantuntijat löytyvät työpaikan sisältä eli henkilökunnasta Tarkastuksia olisi hyvä tehdä säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa Erityisesti ennen suuria tapahtumia Olemassa valmiita listoja, jotka kannattaa muokata sopiviksi omaan käyttöön.
VAARATILANTEIDEN KIRJAUS JA KÄSITTELY VAARATILANNE = EPÄTAVALLINEN TAI ODOTTAMATON TAPAHTUMA, JOLLA ON HAITALLISIA SEURAUKSIA TAI MAHDOLLISUUS NÄIDEN SEURAUSTEN SYNTYYN. SYNTYYN VAIKUTTAVAT USEIN: vallinneet olosuhteet sekä toimintatavat tai suunniteltu toimintatapa. A) Onnettomuuksia B) Läheltä piti -tilanteita
KORJAAVA JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA KORJAAVAT TOIMENPITEET ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMEN- PITEET 1 10 100 1000 MENETYS MOKAT LÄHELTÄ PITI MAHDOLLISET ONGELMAT TOIMINTA VOISIKO NÄISTÄ OPPIA JOTAIN?
VAARATILANTEIDEN KIRJAUS 1. Vaaratilanteiden tunnistus 2. Välittömät toimenpiteet 3. Vaaratilanteesta ilmoittaminen ja kirjaus 4. Ilmoituksen käsittely Välitön palaute Tiedotus tarvittaville tahoille Tavoitteena löytää tapahtuman syy Parannusehdotukset Tiedotus ja toiminta
VARAUTUMINEN Toimintaohjeet Vaaratilanteista tiedottaminen Oman työympäristön tarkkailu Tekniikka ja rakenne kiinteistössä Poistumisturvallisuus Sisälle suojautuminen Väestönsuojat Tilapäistoiminta
TOIMINTAOHJEET Yleiset ja kiinteistökohtaiset kansiot Pohjapiirustukset kiinteistöstä Tässä olet nyt Poistumistiet Palo-osastoinnin rajat tai palo-ovet Alkusammutusvälineet Paloilmaisinkaappi Ensiapuvälineet Lisäksi turvallisuushenkilöstöllä: sähkön, veden ja ilmastoinnin pääkatkaisijat Huoneen seinällä Turvallisuusohjeet Jaettavat Pieni turvaopas
Vaaratilanteista tiedottaminen KyAMK:ssa INFOMONITORI Vain turvallisuusvastaavat ja johto saavat kirjata ilmoituksia vaara- ja ongelmatilanteista TIETOKONEEN NÄYTTÖ, pakkosyötöllä Vaaratilanteet ja mahdolliset toimintaohjeet Todennäköisesti otetaan käyttöön syksyllä TEKSTIVIESTI Vaaratilanteet ja mahdolliset toimintaohjeet Todennäköisesti alkuvuodesta käyttöön KUULUTUSJÄRJESTELMÄ Voidaan ilmoittaa välittömistä vaaratilanteista
Tekniikka ja rakenne kiinteistössä Palo-osastointi Palo-ovet -> merkitään syksyn aikana: Tämä on palo-ovi. Pidä ovi suljettuna. Palovaroittimet ja -ilmaisimet Alkusammuttimet Lukitukset Hälyttimet, vartiointipalvelu
POISTUMISTURVALLISUUS KyAMK: Jokaisesta tilasta tulee olla kaksi toisistaan riippumatonta poistumistietä, josta tulee voida poistua ilman avainta. KyAMK: pohjapiirustuksin merkitty poistumistiet Kokoontumispaikka, missä? Älä varastoi tilapäisestikään mitään tavaroita poistumisreiteille. Reitti tulee olla aina vapaakulkuinen. Varmistu, että osastoivat palo-ovet pääsevät aina sulkeutumaan ja salpautumaan itsestään. Vaaratilanteessa viimeinen huoneesta poistuja jättää huoneen ulkopuolelle ovenkahvaan HEIJASTIMEN merkiksi siitä, että kaikki ovat poistuneet huoneesta.
POISTUMISHARJOITTELU Nimetkää tarkkailijat harjoitukselle. Kaikkien tulee tietää, että on kyseessä harjoitus. Koko henkilökunnan tulee tietää etukäteen, miten toimia. Sopikaa, miten oikeasta hädästä ilmoitetaan. Varmista, että poistumisteillä ei ole vaaraa aiheuttavia tekijöitä. Sopikaa etukäteen, missä on savua tai missä palaa? Muistakaa käyttäytyä kuten oikeissa tulipaloissa (ovet suljetaan, heijastin laitetaan oveen, kokoonnutaan kokoontumispaikalle jne.). Muista tarvittaessa paloilmoittimien kytkennät irti ja takaisin päälle.
SISÄLLE SUOJAUTUMINEN Suunnittele etukäteen. Varmista, että ovissa on takalukittavat lukkolaitteet. Ovelta ei saa olla suoraa näköyhteyttä suojautumispaikkaan. Suojautumispaikassa puhelimet suljettuina tai äänettömällä. Suojautumista jatketaan, kunnes vaaratilanne on todistettavasti lauennut.
VÄESTÖNSUOJAT Antavat suojaa: sirpalevaikutuksilta sortumilta painevaikutuksilta ionisoivalta säteilyltä sekä suodatuskäyttövaiheessa myrkyllisiltä aineilta.
OHJEITA ONGELMATILANTEISIIN Kuulutusohjeet Kiusaaminen Uhkatilanteet Ensiapu Tulipalo Yleinen vaaramerkki Sähkökatko tai vesihuolto Toiminta kriisitilanteissa
KIUSAAMINEN a) Opiskelijoiden välinen kiusaaminen b) Henkilökunnan ja opiskelijoiden välinen c) Työpaikkakiusaaminen Kiusaamiseen tulee puuttua. Kiusaaminen voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit. Kiusaaminen milloin kiusaaminen on rikos? ota tällöin yhteyttä poliisiin.
UHKATILANTEET Uhkaus voi kohdistua henkilön (asianomistajarikos) fyysiseen koskemattomuuteen henkiseen koskemattomuuteen johonkin tahoon, rakennukseen tms.
VÄKIVALTA Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen, täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkit. Pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, jonka poliisi tutkii aina. Myös oppilaitos voi olla tällaisessa tapauksessa ilmoituksen tekijä.
ENSIAPU JA HÄTÄENSIAPU verenvuodot tukehtuminen tajuttomuus ja elottomuus elvytys myrkytystapaturmat
YLEINEN VAARAMERKKI Todennäköisesti kysymyksessä on kaasu-, säteily- tai muu suojautumista vaativa vaaratilanne. Siirry aina välittömästi sisätiloihin yläkerroksiin! Vältä kellarikerroksiin menoa. YLEINEN VAARAMERKKI Nouseva (7 s) ja laskeva (7 s) ääni, kesto 1 minuutti. VAARA OHI -MERKKI Yhtämittainen tasainen ääni, kesto 1 minuutti. MITEN VARMISTETAAN TIEDON SAANTI KIINTEISTÖN SISÄLLÄ OLEVILLE?
TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN TEHTÄVIÄ YLEISEN VAARAMERKIN JÄLKEEN Varmista, että kaikki siirtyvät sisätiloihin. Pysäytä koneellinen ilmastointi. Varmista, että ovet ja ikkunat ovat suljettu. Varmista, että kaikki osaavat toimia ohjeiden mukaan (kuulutus). Seuraa tiedotusta radiossa tai tv:ssä. Rauhoita ihmisiä: Sisällä olemme suojassa.
MIKÄLI KYSEESSÄ ON SÄTEILYVAARA Toimi, kuten edellä neuvottiin. Mikäli on varmuus säteilyvaarasta: voidaan siirtyä rakennuksen keskiosiin ja/tai kellarikerrokseen tai väestönsuojaan. Joditabletit otetaan vasta viranomaisen kehotuksesta. Vältä ulkona liikkumista. Jos ulos on pakko mennä, suojaudu.
SÄHKÖKATKO VAHTIMESTARI TAI KIINTEISTÖN HOITAJA VARMISTAA: onko syy kiinteistön omissa sulakkeissa? onko hissiin jäänyt ihmisiä loukkuun? turvajärjestelmien toimivuus? ja tekee tarvittaessa vikailmoituksen. SÄHKÖKATKOT OVAT YLEENSÄ LYHYTAIKAISIA: Pyydä opiskelijoita asettumaan aloilleen. Älä kuormita puhelinlinjoja turhilla puheluilla. Säästä linjat todellisiin hätäpuheluihin. Kytke virta pois sellaisista laitteistoista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä.
VESIHUOLTO VESIVAHINKO Sulje vuoto, pääsulku sijaitsee? Pelasta kosteudelle arka omaisuus Ilmoita asiasta vahtimestarille. JOS PUHDASTA VETTÄ EI SAADA Tieto tulee saada mahdollisimman pian vahtimestarille tai infoon. Turvallisuushenkilöstö antaa toimintaohjeita keskusradiolla sähköpostilla pakkosyöttönä tietokoneille ja info-monitoreissa
VESIHUOLTO JOS VETTÄ EI SAADA OLLENKAAN TAI JÄTEVESIPUTKET OVAT RIKKOUTUNEET Turvallisuushenkilöstö ilmoittaa asiasta näkyvillä ilmoituksilla sähköpostilla pakkosyöttönä tietokoneille ja info-monitoreissa
TOIMINTA KRIISITILANTEISSA = ÄKILLINEN MUUTOS TAI KOHTALOKAS HÄIRIÖ Tehtävän jako kriisitilanteissa Kaikista kriiseistä tulee tiedottaa välittömästi esimiestä ja rehtoria. Rehtori vastaa ulkoisesta tiedottamisesta. Ainoastaan omaisilla on oikeus keskustella asiasta median kanssa, jos he haluavat.
TULIPALOISSA ONNEKSI OPPILAITOSTEN TULIPALOISSA IHMISIÄ EI KOVIN TODENNÄKÖISESTI KUOLE, mutta opetusmateriaalisi tuhoutuu -> joudut tilamaan uudet materiaalit tai saat käyttää oppituntien pitämisessä melkoisesti mielikuvitusta opetusta jatketaan tilapäisissä tiloissa työpäiväsi pitenevät tilapäiset tilat ahdistavat työmatkasi pitenee opiskelu on tavanomaisesta poikkeavaa, se näkyy varmasti myös tunneilla työpisteet hajaantuvat eri puolille kaupunkia opiskelua jatketaan pakollisen tauon jälkeen joskus, kesälläkin? varmasti pystyt jatkamaan tätä luetteloa
Viisas yrittää päästä vähemmällä 1. HAVAINNOI usein hitaasti ja raukkamaisesti salaa ilmaantuvat RISKIT! 2. Tee niille oitis jotain urhoollista! MUISTATHAN: Työssä opitut rutiinit ovat helppo viedä myös kotiin - ja päinvastoin. myös turvallisuusmyönteinen asenne! Kulje tätä tietä koko ajan!
0 Kauanko aikaa kuluu palokunnan tuloon? 1 3 4 6 8 min PALO ON JO PITKÄLLÄ! Tiedustelu ja selvitys ~ 2-5 min Ajoaika ~ min / km Valmius asemalla 1 min Soitto hätäkeskukseen 1+1 min Palovaroitin hälyttää 1 min
SAVU TAPPAA! ÄKKIÄ TURVAAN SAVUISESTA TILASTA! Kokonainen huone täyttyy mustasta ja myrkyllisestä savusta muutamassa minuutissa. Ilma on puhtainta ja viileintä lattianrajassa. VAIN OMAT TOIMET RATKAISEVAT! Palokunta tulee onnettomuuden uhrien kannalta valitettavasti aina myöhässä. KAUANKO TEILLÄ AIKAA KULUU PALOKUNNAN TULOON?
TULIPALOJEN EHKÄISY! Ajankäyttö perinteisesti palotarkastuksissa 80 % tekniikan tarkastamiseen 20 % ihmisen toiminnan tarkasteluun Tilastojen mukaan kuitenkin onnettomuuksista aiheutuu 80 % ihmisen toiminnasta 20 % viallisesta tekniikasta.
Ihmisen oma toiminta ja Sähköpaloturvallisuus Ennen laitteen käyttöä, tutustu laitteeseen ja lue käyttöohje! Käytä laitetta ohjeiden mukaan! Älä säilytä liedellä mitään! POISTA LAITTEET, JOITA EI KÄYTETÄ! Mm. liedet ja keittolevyt irti verkkovirrasta. Puhdista sähkölaitteet säännöllisesti! Älä käytä viallisia laitteita, ml. loisteputket. Huollata epäkuntoiset laitteet heti. Monien sähkölaitteiden palot ovat nopeita ja rajuja sekä tuottavat palaessaan todella runsaasti myrkyllistä savua.
Kynttilän liekki on avotuli! KyAMK:ssa elävien kynttilöiden käyttö jatkossa on kielletty. Erikoistilaisuuksissa kynttilöitä voidaan käyttää turvallisuusvastaavan luvalla. Luvan saanut henkilö valvoo kynttilän käyttöä ja sammuttamista. KYNTTILÄT OVAT TUNNELMALLISIA TULIPALO EI Hyvä kynttilänjalka ei kaadu eikä pala Jätä tilaa kynttilöiden väliin vähintään 5 cm Sijoita kynttilät turvalliseen paikkaan Älä jätä kynttilöitä hetkeksikään ilman valvontaa Ulkoroihut tulee sijoittaa vähintään 3 m kulkutiestä ja 3-5 m rakennuksiin, aitoihin tai pensaisiin. Kiinnitä ulkotulet huolella! Viimeinen sammuttaa aina kynttilät! HUOLEHDI MYÖS SÄHKÖKYNTTILÖISTÄ!
TUHOPOLTTO! = TAHALLAAN SYTYTETTY TULIPALO Seuraukset yleensä vakavat. Kohteena lähes aina rakennus, yleensä julkinen tila, kuten oppilaitos. Yleisimmät sytytyskohteet: roskakatokset, varastot, ullakot ja kellarit. o Tyypillinen tuhopolton ajankohta on viikonloppu tai yö. o Vain alle 10 %:lla tuhopolttajista on teolleen rationaalinen syy.
Estä tuhopolttajan toiminta! Puutteellinen valvonta Motivoitunut tekijä MUISTA: JOKA KOLMAS TULIPALO ON TUHOPOLTTO! Rikostilaisuus Ilman tilaisuutta jokainen tuhopoltto olisi jäänyt tekemättä! Tuhopolttajien motiiveihin emme voi vaikuttaa POISTA TUHOPOLTTAJALTA TILAISUUS!
10 keinoa tuhopolttojen ehkäisyyn: 1. Varmistu, että ulko-ovet sulkeutuvat kunnolla. 2. Ovet, ikkunat ja luukut pidetään suljettuina. 3. Ulkovalaistusta tehostetaan: pihat ja seinustat ovat kunnolla valaistut. 4. Ulkovarastot, tarvikevarastot, siivouskomerot jne. pidetään lukittuina. 5. Tavarat varastoidaan asianmukaisiin paikkoihin. Pakkausmateriaalit ja muut roskat aina välittömästi oikeisiin paikkoihin. 6. Rakennuksen seinustat pidetään vapaana palavasta tavarasta. 7. Jäteastiat ja roskalavat rakennuksesta vähintään 8 m etäisyydellä. Jäteastiat sijoitetaan lukittuihin tiloihin tai astioissa on lukittavat kannet. 8. Porraskäytävillä ja poistumisteillä ei säilytetä mitään tavaraa. 9. Pyörätelineet, roskakorit, penkit, maisemointikivet, yms. kiinnitetään niin, ettei niitä voida käyttäämurtovälineenä. 10. Epämääräisiltä liikkujilta tiedustellaan, ketä tai mitä he etsivät.
TURVAJÄRJESTELMIÄ: Turvamääräykset, opasteet vieraille Palo-osastointi, palo-ovien toiminta Vaikeasti syttyvät materiaalit Paloilmoitin, sammutuslaitteisto Operatiiviset ohjeet Henkilökunnan koulutus Alkusammuttimet ja niiden opasteet Poistumistiet ja niiden opasteet Savunpoistojärjestelyt
TURVAMÄÄRÄYKSET, OPASTEET kulunvalvonta, lukitukset talon numero valaistu, sisäänkäynnit nimetty jätteiden säilytys iltakäyttö vieraiden opastus turvaopasteet sisäinen turvakävely uusien työntekijöiden opastus hätätilaohjeet
PALO-OSASTOINTI Paloteknisellä osastoinnilla estetään ja hidastetaan palon leviämistä rakennuksessa. Toimiva osastointi mahdollistaa myös turvallisen poistumisen rakennuksesta. PALO-OVET MERKITÄÄN syksyn aikana KYAMK:ssa TARROILLA, samoin kerrosnumerot.
Toimiva palovaroitin Havaitsee pienenkin määrän tulipalossa syntyvää savua. Hälyttää voimakkaalla äänellä. Palovaroittimen soidessa, on siis soitettava 112. Palovaroittimia asennetaan syksyn aikana käytäville, joissa ei ole paloilmaisinta. ENTÄ TOIMIIKO PALOVAROITIN? Toistuvat testaukset pitävät sekä pariston että hälyttimen toimintakykyisinä pidempään. Pölyisissä paikoissa palovaroittimen voi imuroida kevyesti ulkopuolelta. Vaihda paristot vuoden välein 11.2. Vaihda palovaroitin kuuden vuoden välein.
Automaattinen paloilmoitin havaitsee uhkaavan tulipalon ilmaisimien avulla - useimmiten käskee rakennuksessa olevia poistumaan välittää tiedon hätäkeskukseen, joka lähettää apua -> SOITA 112 ja kerro mitä tapahtuu! Vahtimestarin rooli Tekniikka auttaa turvallisuusasioissa, mutta kaiken takana on lopultakin aina ihminen!
Automaattinen vesisammutusjärjestelmä havaitsee uhkaavan palon välittää tiedon palosta hätäkeskukseen käskee käyttäjiä poistumaan aloittaa tehokkaasti sammutustoimet
TULIPALO ENSIMMÄINEN JOKA HUOMAA tai SAA TIETÄÄ TULIPALOSTA, TOIMII: pelasta ilmoita ja hälytä sammuta rajoita opasta ÄLÄ HENGITÄ SAVUA! JOKAINEN OSAAMATON TYÖNTEKIJÄ ON RISKI!
JOKAISEN TYÖNTEKIJÄN TEHTÄVÄT TULIPALOSSA: Huolehtii, että oma ryhmä pääsee poistumaan. -> turvallisen reitin valinta! -> merkitsee heijastimella tyhjän huoneen ovenkahvan käytävän puolella! Opastaa muita kiinteistössä tapaamiaan poistumaan turvallisesti. Toimii tulipalotilanteisiin laadittujen ohjeiden mukaan ja avustaa turvallisuudesta vastaavia mahdollisuuksien mukaan, mikäli se on turvallista, mm. kiinteistön tyhjennys, opastaminen ulos hätäkeskukseen soittaminen alkusammutus viranomaisten opastaminen oikealle sisäänkäynnille ja siitä eteenpäin.
VAARATILANTEEN JOHTAJAN TEHTÄVÄT TULIPALOSSA: JOHTAA HENKILÖKUNNAN TOIMINTAA HÄIRIÖTILANTEISSA Tiedustelee tilanteen Soittaa varmistussoiton 112 Organisoi tarkistustoimenpiteet, että kaikkien huoneiden ovissa on heijastimet Järjestää alkusammutuksen Organisoi paloautojen opastuksen oikealle ovelle Johtaa henkilökuntaa pelastusjohtajan ohjeiden mukaan
HARJOITTELE! SAMMUTA (Sammutuspeite, käsisammutin, pikapaloposti ) TUTUSTU! jos voit tehdä sen turvallisesti. Älä hengitä savua. Muistathan, että savu tappaa! TILASTOJEN MUKAAN AINA, KUN ON EDES YRITETTY SAMMUTTAA, VAHINGOT OVAT JÄÄNEET PIENEMMIKSI. RAJOITA PALOA Jokainen suljettu ovi antaa palokunnalle lisäaikaa paikalle ehtimiseen.
AIKA ON RAHAA MYÖS TULIPALOISSA KUN PALOKUNTA VOI KESKITTYÄ TULIPALON SAMMUTTAMISEEN, - SEN SIJAAN, ETTÄ PELASTAA IHMISIÄ SAVUISELTA KÄYTÄVÄLTÄ TODENNÄKÖISESTI MATERIAALISET VAHINGOTKIN JÄÄVÄT PIENEMMIKSI. Myös ovien sulkeminen antaa palokunnalle lisää aikaa.
Oma työpisteesi Mitkä ovat kaksi valinnaista poistumistietä ulos? Voiko ikkunan kautta paeta turvallisesti? Missä on lähin ja siitä seuraava alkusammutin mikä se on? Tutustu niiden toimintaan. Missä on lähimmät paloilmoitinpainikkeet?