Suomen Ilmailuliitto ry 8.10.2005 Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki 1 LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Tämä ohje on ilmailumääräyksen OPS M6-1 tarkoittama hyväksytty koulutusohje ja -ohjeisto. Tämä ohje korvaa Suomen Ilmailuliitto ry:n aiemman samannimisen koulutusohjeen. Ilmailuhallinto (IH) ja Suomen Ilmailuliitto ry (SIL ry) ovat 16.3.2006 yhdessä vahvistaneet tämän ohjeen. Tämä ohje korvaa Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnon aiemmat samasta asiasta annetut kirjeet ja ohjeet. Tämä ohje astuu voimaan 1.5.2006. SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL ry:n) koulutuslupaan liittyminen... 2 3 Koulutuslupa... 3 4 Koulutusorganisaatio... 3 4.1 Yleistä... 3 4.2 Koulutuspäällikkö ja apulaiskoulutuspäällikkö... 3 4.3 Hyppymestari, nova- ja tandemhyppymestari... 4 4.4 Kalustopäällikkö... 4 4.5 Turvallisuuspäällikkö... 4 4.6 Muut kouluttajat... 4 5 Oppilashyppypaikka, oppilashyppääjän varusteet sekä opetustilat ja -välineet... 5 5.1 Oppilaskoulutukseen käytettävä hyppypaikka... 5 5.2 Oppilashyppääjän varusteet... 5 5.3 Muut mahdolliset vaatimukset... 5 5.4 Opetustilat ja -välineet... 6 6 Koulutusta koskevat määräykset... 6 6.1 Kelpoisuuden toteaminen... 6 6.2 Hyväksymisrajat... 6 6.3 Koulutuksesta vapauttaminen... 6 6.4 Koulutuskirjanpito... 7 6.5 Koulutuksessa käytettävä laskuvarjokalusto... 7 6.6 Koulutushyppyjen varmentaminen... 7 6.7 Koulutuksen keskeyttäminen... 7 7 Muut oppilaskoulutusta koskevat määräykset... 7 7.1 Alkeiskurssi ja nova-alkeiskurssi... 7 7.2 Alkeiskoulutus... 7 7.3 Tuulirajat oppilastoiminnassa... 7 8 Vakuutukset... 8 9 Koulutusta koskevien asiakirjojen säilytys... 8
2 1 Yleistä Tämä ohje koskee laskuvarjohyppytoimintaan liittyvää koulutusta. Koulutus on järjestettävä Ilmailuhallinnon hyväksymien koulutusohjelmien ja -ohjeiden mukaisesti. Koulutuksen antamiseen vaaditaan Ilmailuhallinnon lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijaorganisaatio täyttää suunnitellun koulutustoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävät edellytykset. Koulutusluvan haltija voi järjestää koulutuksen siten, että muu kuin luvan haltija antaa koulutuksen tai osia siitä, erikseen myönnetyn luvan mukaisesti. Laskuvarjokoulutusta koskevan luvan varsinainen haltija vastaa kuitenkin kokonaisuudessaan siitä, että koulutustavoite tulee saavutetuksi. Tässä ohjeessa tarkoitetaan: koulutusorganisaatiolla koulutuksella/ hyppykoulutuksella koulutusluvan ehdot täyttävää kouluttavaa yksikköä; sitä koulutusta, joka tähtää laskuvarjohyppytoiminnassa vaadittavan kelpoisuuden saavuttamiseen; tällä ei kuitenkaan tarkoiteta C- tai D-luokan kelpoisuuden voimassa pitämiseksi suoritettuja hyppyjä; oppilaalla kouluttajalla alkeiskoulutuksella peruskoulutuksella jatkokoulutuksella novakoulutuksella tandemkoulutuksella alkeis-, perus-, jatko- tai tandemkoulutuksessa olevaa henkilöä; hyppymestaria, nova- tai tandemhyppymestaria, tai muuta kouluttajaa, joka on vähintään C-luokan kelpoisuuden omaavaa koulutuspäällikön tai apulaiskoulutuspäällikön hyväksymä henkilö; sitä koulutusta, joka tähtää oppilaan A-luokan kelpoisuuden saavuttamiseen; alkeiskoulutuksen jälkeistä koulutusta, joka tähtää oppilaan B-luokan kelpoisuuden saavuttamiseen; peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta, joka tähtää C-luokan kelpoisuuden saavuttamiseen; nopeutetun vapaapudotusohjelman mukaista alkeiskoulutusta ja sitä koulutusta, jossa oppilas hyppää tandemhyppymestarin kanssa samalla laskuvarjokokonaisuudella. 2 Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL ry:n) koulutuslupaan liittyminen Laskuvarjohyppykoulutusta harjoittavat koulutusorganisaatiot voivat liittyä Suomen Ilmailuliitto ry:n laskuvarjohyppykoulutusta koskevaan lupaan hakemalla sitä kirjallisesti Suomen Ilmailuliitto ry:ltä. Hakemuksessa on käytävä ilmi seuraavat seikat: a) Hakijan nimi, kotipaikka ja osoite sekä hakijaa koskeva ote asianomaisesta julkisesta rekisteristä (poislukien SIL ry:n jäsenkerhot). b) Koulutuksen tavoitteet (kelpoisuudet, koulutuslajit). c) Koulutusorganisaation nimeämät vastuuhenkilöt, joita ovat koulutuspäällikkö, kalustopäällikkö, turvallisuuspäällikkö sekä mahdollinen apulaiskoulutuspäällikkö. Mikäli koulutuspäällikkö rajoittaa apulaiskoulutuspäällikön oikeuksia tässä ohjeessa määritellyistä, on siitä mainittava hakemuksessa. d) Edellä mainittujen vastuuhenkilöiden kirjalliset suostumukset tehtäviinsä. e) Hyppypaikka, jolle oppilaskoulutushypyt pääasiallisesti tapahtuvat, sekä lentopaikan pitäjän tai maanomistajan kirjallinen suostumus. f) Koulutukseen käytettävät tilat, koulutuspaikat ja -välineistö. g) Käytettävät koulutusohjelmat ja opetusmateriaali.
Suomen Ilmailuliitto ry voi myös vaatia edellisessä kohdassa mainittujen selvitysten lisäksi muita tarpeellisiksi katsomiaan lisäselvityksiä. 3 3 Koulutuslupa Suomen Ilmailuliitto ry:n koulutuslupaan voi liittyä määrättyä kurssia varten tai määräajaksi, jonka maksimipituus on kolme vuotta. Suomen Ilmailuliitto ry ja Ilmailuhallinto voivat tarvittaessa asettaa koulutukselle rajoituksia tai muita ehtoja. Liittyessään Suomen Ilmailuliitto ry:n koulutuslupaan koulutusorganisaatio sitoutuu noudattamaan SIL ry:n antamia ohjeita ja suostuu sen suorittamiin koulutusta koskeviin tarkastuksiin. Mikäli kohdassa 2 mainitut tiedot muuttuvat koulutusorganisaation SIL ry:n koulutuslupaan liittymisen jälkeen, on muutokset hyväksytettävä kirjallisesti SIL ry:ssä. 4 Koulutusorganisaatio 4.1 Yleistä Kouluttavassa organisaatiossa on oltava koulutus-, kalusto- ja turvallisuuspäällikön lisäksi riittävä määrä kouluttajia. Sama henkilö voi toimia useammassa kuin yhdessä tehtävässä, jos Suomen Ilmailuliitto ry ei katso siihen olevan mitään erityistä estettä toiminnan laadun ja laajuuden suhteen. 4.2 Koulutuspäällikkö ja apulaiskoulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö johtaa koko oppilaskoulutustoimintaa. Hänen tehtävänään on huolehtia ja vastata siitä, että koulutustoiminnassa noudatetaan lupaehtoja, voimassa olevia ohjeita ja määräyksiä sekä viranomaisten erikseen hyppytoimintaan antamia ohjeita. Hän vastaa myös siitä, että koulutus tapahtuu hyväksytyn koulutusohjelman ja opetusmateriaalin mukaisesti. Apulaiskoulutuspäällikkö toimii koulutuspäällikön apuna ja tämän johdolla ja valvonnassa. Apulaiskoulutuspäällikön nimittämiseen tulee olla koulutuspäällikön hyväksyntä. Koulutuspäällikön ja apulaiskoulutuspäällikön on valvottava oppilaskoulutuksen edistymistä ja koulutustoimintaa, ja heidän tulee välittömästi puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja määräysrikkomuksiin. Koulutuspäällikkö hyväksyy hyppymestarit, nova- ja tandemhyppymestarit sekä hyppymestarioppilaat ja valvoo heidän toimintaansa. Koulutuspäällikön on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa koulutustehtäviin hyväksytyistä hyppymestareista, nova- ja tandemhyppymestareista sekä hyppymestarioppilaista. Luetteloon on merkittävä hyväksymispäivämäärät ja kouluttajien suostumukset tehtäviinsä. Koulutuspäällikkö varmentaa luettelon ja siihen tehdyt muutokset nimikirjoituksellaan. Koulutuspäällikkö tai apulaiskoulutuspäällikkö hyväksyy muut kouluttajat, oppilashyppykoulutuksessa käytettävän kaluston sekä oppilaskoulutuksessa käytettävät hyppypaikat. Koulutuspäällikön ja apulaiskoulutuspäällikön on yhdessä pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa koulutustehtäviin hyväksytyistä muista kouluttajista, oppilashyppykoulutuksessa käytettävästä kalustosta sekä oppilaskoulutuksessa käytettävistä hyppypaikoista. Luetteloon on merkittävä hyväksymispäivämää-
rät ja kouluttajien suostumukset tehtäviinsä. Koulutuspäällikkö tai apulaiskoulutuspäällikkö varmentaa luettelon ja siihen tehdyt muutokset nimikirjoituksellaan. 4 Koulutuspäälliköllä sekä apulaiskoulutuspäälliköllä tulee olla voimassa oleva hyppymestarin kelpoisuus, ja heidän tulee olla hyvin perehtyneitä kyseisen koulutusorganisaation toimintaan. 4.3 Hyppymestari, nova- ja tandemhyppymestari Hyppymestari, nova- ja tandemhyppymestari vastaa koulutuspäällikön ohjeiden mukaisesti siitä, että hänen johdollaan ja valvonnassaan annettava koulutus on järjestetty turvallisesti, että koulutukseen osallistuvat noudattavat annettuja määräyksiä ja ohjeita ja että annettavaan koulutukseen osallistuvilla on kaikilla tehtäväänsä riittävä kelpoisuus. Hyppymestarin, nova- ja tandemhyppymestarin on ennen hänen johdollaan ja valvonnassaan tapahtuvan oppilashyppytoiminnan aloittamista varmistettava, että säätila on oppilaan tiedoille ja taidoille sopiva kyseisen hyppypaikan erityisvaatimukset huomioon ottaen. Hyppymestarilla on oltava voimassa oleva hyppymestarin kelpoisuus. Novahyppymestarilla on oltava voimassa oleva novahyppymestarin kelpoisuus. Tandemhyppymestarilla on oltava voimassa oleva tandemhyppymestarin kelpoisuus. 4.4 Kalustopäällikkö Kalustopäällikön tulee valvoa ja huolehtia, että oppilaskoulutuksessa käytettävien laskuvarjojen sekä muun hyppykaluston pakkaus-, huolto- ja korjaustoiminta sekä sen hyppykelpoisuuden valvonta on niin hyvin järjestetty, että määräysten mukaiset toimenpiteet tulevat asianmukaisesti suoritetuiksi. Hänen tulee huolehtia ja valvoa, että kaikilla tähän tehtävään osallistuvilla on riittävä kelpoisuus, koulutus sekä kokemus. Kalustopäällikön on oltava hyvin perehtynyt käytettävän oppilashyppykaluston pakkaus-, tarkastus- ja huoltotoimintaan, ja hänellä tulee olla vähintään varavarjon pakkaajan kelpoisuus. 4.5 Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö kokoaa ja ylläpitää turvallisuuskansiota, joka on oltava kaikkien hyppääjien nähtävillä. Kansio sisältää hyppyturvallisuuteen liittyvien valtakunnallisten ohjeiden, määräysten ja tiedotteiden lisäksi myös kerho- ja hyppypaikkakohtaiset ohjeet, määräykset ja tiedotteet. Pelastus-, onnettomuustilanne- ja ensiapuohjeet sekä vaaratilanneraportit on lisättävä myös turvallisuuskansioon. Turvallisuuspäällikkö valvoo organisaatiossa hyppyturvallisuutta. Hän valvoo, että C- ja D-luokan kelpoisuushyppääjien hyppytoiminnassa noudatetaan voimassa olevia ilmailumääräyksiä, niiden nojalla annettuja ohjeita ja muita mahdollisia ohjeita sekä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin. Turvallisuuspäällikkö valvoo, että laskuvarjohyppytoiminnassa sattuneet vaaratilanteet ilmoitetaan viipymättä Ilmailuhallinnolle. Turvallisuuspäällikkö toimii yhteistyössä muun organisaation kanssa hyppyturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Turvallisuuspäälliköllä on oltava vähintään laskuvarjohyppääjän C-luokan kelpoisuus. 4.6 Muut kouluttajat Koulutusorganisaation valvonnassa voi muuna kouluttajana toimia C- tai D-luokan kelpoisuuden haltija niissä tehtävissä, joihin hän on saanut koulutuksen ja koulutus- tai apulaiskoulutuspäällikön hyväksynnän.
5 5 Oppilashyppypaikka, oppilashyppääjän varusteet sekä opetustilat ja -välineet 5.1 Oppilaskoulutukseen käytettävä hyppypaikka Oppilashyppykoulutukseen liittyvät hypyt on tehtävä koulutuspäällikön tai apulaiskoulutuspäällikön hyväksymälle hyppypaikalle. Hyppypaikan on oltava vaarallisista esteistä vapaa vallitsevan maatuulen suunnassa 300 metrin ja tuuleen poikittain nähden 150 metrin matkalta. Muilta osin oppilashyppypaikan on täytettävä Laskuvarjohyppääjien toiminnalliset ohjeet ja kelpoisuusvaatimukset kohdassa 1.1 esitetyt vaatimukset. Lisäksi oppilashyppypaikalla on oltava viestintävälineet pelastuspalvelun hälyttämistä varten. Tandemhypyillä alueen on oltava esteistä vapaa vallitsevan maatuulen suunnassa 100 metrin ja tuuleen poikittain nähden 25 metrin matkalta. 5.2 Oppilashyppääjän varusteet Oppilashyppääjällä on oltava hyppytoiminnassa vähintään seuraavat varusteet: a) Oppilastoimintaan hyväksytyt pää- ja varavarjo sekä valjaat. Nova- ja tandemkoulutuksessa varjojen ja valjaiden tulee edellisen lisäksi olla vielä erikseen ko. toimintaan hyväksyttyjä. Mikäli pakkolaukaisuoppilas kiipeää tai liikkuu uloshypyssä lentokoneen ulkopuolella, on pakkolaukaisurepussa käytettävä 12 20 kg:n vedonkestävää varmistusjärjestelmää (varmistussidosta). b) Kova suojakypärä, jossa hihna kulkee kypärän reunan päältä, nousun, lähestymisen tai laskun aikana 300 metrin lentokorkeuden alapuolella sekä hypyn aikana. Tandemoppilaan käyttämä suojapäähine ei saa olla kova kypärä, vaan ns. huuvamallinen suojapäähine. c) Suojalasit tai integraalikypärässä visiiri. d) Yksiosainen kokohaalari. Haalarin alla vaatetuksen on oltava vuodenaikaan ja säähän nähden asianmukaista. e) Sormikkaat, kun ilman lämpötila hypyn aikana on alle 0 C. f) Koukkupuukko kiinnitettynä siten, että se on hypyn aikana helposti käytettävissä. g) Visuaalinen korkeusmittari, joka on luettavissa hypyn aikana. Koulutushypyillä, joissa kouluttaja on mukana vapaassa pudotuksessa, suositellaan käytettäväksi edellisen lisäksi äänikorkeusmittaria. h) Pelastusliivit, jos oppilashyppytoimintaan käytettävällä alueella sijaitsee vesialue, jossa on ilmeinen hukkumisvaara. Edellä kuvatulle, maalla sijaitsevalle maalialueelle, on sallittua hypätä ilman pelastusliivejä, mikäli edellä esitettyjen sekä tämän ohjeen kohdassa 5.1 mainittujen lisäksi seuraavat ehdot täyttyvät: oppilas on uimataitoinen oppilaalla on vähintään laskuvarjohyppääjän B-luokan kelpoisuus tai kyseessä on tandemoppilas oppilas käyttää liitovarjotyypistä pää- ja varavarjoa. i) Jalkineiden tulee olla hyppytoimintaan soveltuvat. j) Oppilaalla tulee olla varavarjon automaattilaukaisin kaikilla hypyillä ennen B-luokan saamista. Tandemvarjossa tulee aina olla tandemvarjon valmistajan hyväksymä varavarjon automaattilaukaisin. 5.3 Muut mahdolliset vaatimukset Suomen Ilmailuliitto ry tai Ilmailuhallinto voivat, koulutustoiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottaen, määrätä hyppypaikalle ja varustukselle lisävaatimuksia.
5.4 Opetustilat ja -välineet 6 Koulutusluvan haltijalla on oltava käytettävissään luvan määrittelemää toimintaa varten tarkoituksenmukaiset ja riittävät opetustilat sekä -välineet. Opetusvälineistön avulla pitää voida havainnollistaa riittävän tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti koulutusohjelman edellyttämä tavoite. Koulutettavien saatavilla, joko opetustiloissa tai henkilökohtaisesti, tulee olla koko koulutusajan seuraavat hyppytoimintaa koskevat, voimassa olevat asiakirjat: - Ilmailulaki - Ilmailuasetus - Laskuvarjohyppääjien toiminnalliset ohjeet ja kelpoisuusvaatimukset - laskuvarjohyppääjien koulutusta koskeva ohje (tämä) - muut yleistä laskuvarjotoimintaa koskevat Ilmailuhallinnon määräykset ja tiedotukset - Ilmailuhallinnon hyväksymät harjoitettavan laskuvarjohyppykoulutuksen koulutusohjelmat ja -ohjeet. - Suomen Ilmailuliitto ry:n hyväksymät Turvallisuusmääräykset ja -tiedotteet. Lisäksi koulutettaville on jaettava riittävä määrä kirjallista aineistoa itseopiskelua ja opetuksen kertaamista varten. 6 Koulutusta koskevat määräykset 6.1 Kelpoisuuden toteaminen Ennen hyppykoulutuksen aloittamista kouluttavan organisaation koulutuspäällikön, apulaiskoulutuspäällikön, hyppymestarin, nova- tai tandemhyppymestarin on todettava, että oppilas täyttää kaikki kyseisen koulutusmuodon edellyttämät vaatimukset siten, kuin ohjeessa "Laskuvarjohyppääjien toiminnalliset ohjeet ja kelpoisuusvaatimukset" määritellään. Tässä ohjeessa on myös määritelty koulutuksen aikana ajan tasalla pidettävät dokumentit, asiakirjat ja lääketieteelliset vaatimukset laskuvarjohyppääjien osalta. Koulutettavan on osallistuttava kaikille hyväksytyn koulutusohjelman mukaisille oppitunneille ja harjoituksiin, niiden yhteydessä pidettäviin kirjallisiin ja käytännön kokeisiin sekä suoritettava hyppymestarin, nova- tai tandemhyppymestarin valvonnassa kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvat taidonnäytteet ja hyppysuoritukset ennen kunkin kelpoisuusluokan myöntämistä. 6.2 Hyväksymisrajat Hyväksyttyyn kirjalliseen kokeeseen vaaditaan, että koulutettava vastaa vähintään 70 prosenttiin koekysymyksistä hyväksyttävästi. Käytännön kokeissa koulutuspäällikkö, apulaiskoulutuspäällikkö, hyppymestari, nova- tai tandemhyppymestari arvioivat, mikä on kuhunkin koulutukseen riittävä osaamisen taso. Alkeis-, A- ja B-kelpoisuusluokan koesuoritukset ovat voimassa yhden vuoden suorituspäivästä lukien, paitsi varavarjon käyttönäyte, joka on voimassa 2 kuukautta suorituspäivästä lukien. 6.3 Koulutuksesta vapauttaminen Koulutuspäällikkö tai apulaiskoulutuspäällikkö voi vapauttaa oppilaan osasta oppitunteja, harjoituksia tai kokeita hänen aiemmin saamansa saman tai muun vastaavan koulutuksen perusteella. Tieto vapautuksesta perusteluineen on merkittävä oppilaan koulutuskirjanpitoon.
6.4 Koulutuskirjanpito 7 Laskuvarjokoulutuksen aikana koulutuksesta vastaavan hyppymestarin, nova- tai tandemhyppymestarin on pidettävä oppilaista koulutuskorttia, -päiväkirjaa tai vastaavaa. Siihen tulee merkitä pidetyt oppitunnit, harjoitukset sekä eri oppiaineiden ja harjoitusten hyväksytty koesuoritus ja kokeen vastaanottaneen hyppymestarin, nova- tai tandemhyppymestarin varmennus. Koulutuskirjanpidossa tulee näkyä suoritettujen kokeiden päivämäärät sekä koulutusohjelmaan kuuluvat hyppysuoritukset ja taidonnäytteet. 6.5 Koulutuksessa käytettävä laskuvarjokalusto Laskuvarjohyppykoulutuksessa on käytettävä oppilaan koulutus- ja kokemustasoon soveltuvaa laskuvarjokalustoa, jonka Suomen Ilmailuliitto ry on ao. toimintaan hyväksynyt. 6.6 Koulutushyppyjen varmentaminen Hyppymestari varmentaa hyppykoulutuksessa olevan oppilaan hypyt hyppypäiväkirjaan. Novakoulutuksessa olevan oppilaan tasohypyt varmentaa novahyppymestari. 6.7 Koulutuksen keskeyttäminen Mikäli koulutusorganisaatio toteaa koulutuksen aikana oppilaan soveltumattomaksi laskuvarjohyppykoulutukseen, hänen koulutuksensa on keskeytettävä. Koulutuspäällikön tai apulaiskoulutuspäällikön on tehtävä välittömästi keskeyttämisestä ja sen syistä kirjallinen, allekirjoitettu ilmoitus Suomen Ilmailuliitto ry:lle. 7 Muut oppilaskoulutusta koskevat määräykset 7.1 Alkeiskurssi ja nova-alkeiskurssi Alkeiskurssiin ja nova-alkeiskurssiin kuuluva tietopuolinen sekä maassa annettava käytännön opetus on annettava yhtenäisen kurssin muodossa. Koulutettavan on ennen ensimmäistä hyppyä suoritettava hyväksytysti tietopuolisten aineiden kirjalliset kokeet, uloshyppynäyte, varavarjon käyttönäyte harjoitusvaljaissa sekä kaatumistaidon näyte. Näistä on oltava merkintä koulutuskirjanpidossa ja hyppypäiväkirjassa. 7.2 Alkeiskoulutus Koulutettavan on suoritettava vähintään 6 pakkolaukaisuhyppyä, joista vähintään kolmella on oltava tehty harjoitusveto hyväksytysti, ennen kuin hän voi suorittaa itseaukaisuhypyn. Hyppymestari voi vaatia oppilaan suorittamaan useampia hyväksyttyjä harjoitusvetohyppyjä ennen itseaukaisua, jos oppilaan taito- tai kokemustaso edellyttää sitä. Pakkolaukaisuhypyt eivät koske novakoulutusmuotoa. Viimeinen pakkolaukaisuhyppy, jolla on tehty hyväksytty harjoitusveto, ja ensimmäinen itseaukaisuhyppy tulee suorittaa saman tai seuraavan kalenterivuorokauden sisällä. 7.3 Tuulirajat oppilastoiminnassa Maatuulen nopeus ei saa ylittää 8 metriä sekunnissa oppilashyppytoiminnassa, paitsi tandemhypyillä, joilla tuuliraja on 11 metriä sekunnissa. Mikäli oppilashyppääjän varusteissa ei ole liitovarjotyyppistä varavarjoa, ei maatuulen nopeus saa ylittää 7 m/s.
8 Vakuutukset 8 Koulutusluvan haltijan tulee ilmoittaa kirjallisesti oppilaille tiedot (vakuutusyhtiö, sopimusnumero, vakuutuksen laji ja korvaussummat) koulutusta koskevista ja koulutuksen aikana voimassa olevista vakuutuksista. Ellei koulutusorganisaatiolla ole oppilaalle hyppytoiminnassa sattuvia vahinkoja korvaavaa tapaturmavakuutusta ja kolmannen osapuolen vastuuvakuutusta, on organisaation vakuutusturvaa koskevaan kirjalliseen ilmoitukseen liitettävä suositus laskuvarjotoimintaa koskevan tapaturmavakuutuksen ja/tai kolmannen osapuolen vastuuvakuutuksen hankkimisesta. 9 Koulutusta koskevien asiakirjojen säilytys Koulutusorganisaation on taltioitava seuraava koulutukseen liittyvä aineisto: koulutuskirjanpito kirjalliset kokeet vastauksineen, merkintä hyväksytystä käytännön kokeesta terveydentilavakuutukset, merkintä tarkastetusta lääkärintodistuksesta holhoojan suostumukset muu koulutuksessa kertynyt aineisto. Tämä aineisto on taltioitava ja säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan kunkin oppilaan kyseisen koulutusvaiheen päättymisestä lukien. Tämä aineisto on pyydettäessä esitettävä Suomen Ilmailuliitto ry:n tai Ilmailuhallinnon määräämälle tarkastajalle. Laskuvarjohyppääjän on säilytettävä mahdollista lääkärintodistustaan 24 kuukautta todistuksen myöntämispäivästä lukien, ja se on tarvittaessa esitettävä tarkastavalle viranomaiselle.