1 Asialistan kohta 4: Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 2 Käyttövarmuuden hallinta Tuontiriippuvuus säilyy talvipakkasten huippukuormitustilanteessa Ei merkittäviä käyttöhäiriöitä loka-marraskuussa Useita neuvotteluja menossa muiden omistamien varavoimalaitosten käyttöoikeudesta nopeaksi häiriöreserviksi 1
3 Markkinoiden edistäminen Baltia Hinta-alue Estlinkin aikataulu 1.4 näyttää pitävän Seuraava vaihe (Baltian spot-markkinat) käynnistymässä Luoteis-Euroopan (NWE) spot-markkinoiden integrointi Saksa/Tanska market coupling onnistui lopulta 9.11 12 TSOn projekti valmistelee koko alueen integrointia noin vuonna 2011 Eurooppalainen markkinamalli pitkälti ENTSOn valmistelema pääosin pohjoismainen malli (paitsi forward) hyväksyntä Firenzen Foorumissa 10.12.2009 4 Siirtokapasiteetin varmistaminen 400 kv kantaverkko Rakenteilla oleva 400 kv kantaverkko Investointisuunnitelman keskeiset hankkeet Konsernin investoinnit 1.-11.2009 115 M (77 M vuonna 2008 ) Valmistuneet hankkeet: Pohjoisen vaihtosähköyhteyksien siirtokyvyn vahvistamiseen liittyvä projektikokonaisuus valmistunut ; 53 milj. : Keminmaa - Petäjäskoski 400 kv voimajohto (Eltel Networks Oy) Petäjäskosken (Empower Oy) ja Keminmaan (ABB) sähköasemien uusimis- ja laajentamistyöt, Asmuntin ja Tuomelan sarjakompensointiasemat (ABB) sekä Kangasalan SVC (Areva) Kopulan uusi 400/110 kv sähköasema otettiin käyttöön (Empower Oy), 10 M 2x110 kv voimajohto Nurmijärvi - Ruotsinkylä otettiin käyttöön (ETDE S.A) ), 3,5 M Inkoo Anttila Lupa ja ympäristöasiat: Inkoo Karjaa johto etenee suunnitellusti, Korkein Hallintooikeus hylkäsi maanomistajien valitukset lunastusluvasta Suomi-Ruotsi 3. AC yhdysjohdon lykkääntymisen vaikutukset selvitetty 2
5 Asiakkaat- ja sidosryhmät Tuulivoiman, turpeen ja biokaasun tuki todettiin yllättäen veroksi, eikä Fingrid TEM:in näkemyksen mukaan voi hallinnoida syöttötariffeja. Tuuliatlas julkistettiin 25.11 ei merkittävää muutosta kantaverkon suunnitteluun ja laajentamistarpeisiin Teollisuuden sähkön käyttö kääntynyt kasvuun, lisäksi uusia myönteisiä päätöksiä Kevitsan kaivos päätetty käynnistää Stora käynnistää Sunilan tehtaan Fingridin asiakastyytyväisyys säilynyt korkealla tasolla Lähde:ET 6 Strategiset toimenpiteet 2010-2019 Korkean käyttövarmuuden varmistaminen ja käyttötoiminnan korkea laatu sekä tehokkuus Toimiva i häiriötilanteiden iötil t id hallinta uudessa toimintaympäristössä i t i tö ä Keskeytyssuunnittelu: taloudellinen optimointi ja turvallisuus Jännitetöiden hallittu lisääminen Tehokkaasti toimivat integroidut sähkömarkkinat Markkinaintegraation lisääminen; Luoteis-Eurooppa, Baltia ja Venäjä Säätömarkkinoiden kehittäminen ja kapasiteetin pullonkaulojen hallinta Kysynnän hintajouston edistäminen ENTSO-E: europpalaisten markkinasääntöjen valmistelu Oikein mitoitettu siirtokapasiteetti ja kustannustehokas toiminta: 1,6 miljardin euron investointiohjelma Itämeren alueen ja kansallinen verkkosuunnitelma verkon kehittämisestä Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Verkon ja varavoimalaitosten ikääntymisen hallinta 3
7 Valot päällä valtakunnassa Asialistan kohdat 5 ja 6: Kantaverkon rajaus ja kantaverkkotariffi 2012 - tilannekatsaukset t k t Neuvottelukunta Pertti Kuronen 4
9 Tilannekatsaukset Kantaverkon rajaus (kohta 5) Kantaverkkopalvelun hinnoittelurakenne 2012 10 Kantaverkko muodostaa yhden kokonaisuuden Kantaverkolla tarkoitetaan rengaskäyttöistä maan kattavaa suurjänniteverkkoa ja merkittäviä valtion rajat ylittäviä yhteyksiä Fingrid kehittää kantaverkkoa pitkäjänteisesti, ennakoitujen siirtotarpeiden perusteella eurooppalaisia mitoitusperiaatteita ja kansallista suunnittelukäytäntöä noudattaen Verkonkehittämisen keskeinen tavoite on korkean käyttövarmuuden ylläpitäminen teknisin ratkaisuin ja ohjein 5
11 Kantaverkon rajausperiaate - Fingridin "vanha" kuvaus Kantaverkon laajuuden tulee kattaa kohtuullisessa määrin koko maan alue 400 kv ja 220 kv siirtoverkot t ovat keskeinen k osa kantaverkkoa, kk ml. yhteiseen markkina-alueeseen kuuluvat rajajohdot Säteittäiset, useimmiten voimalaitosten liityntäjohdot eivät ole kantaverkkoa 110 kv rengaskäyttökelpoiset runkoyhteydet kytkinkenttineen 400/220 kv verkkoa tukevat yhteydet Teknis-taloudellisista syistä 110 kv toteutetut runkoyhteydet Johdot, joita ei ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää käyttää renkaana tai joiden rengaskäyttö perustuu asiakkaan omaan käyttövarmuustarpeeseen, eivät kuulu kantaverkkoon Yhtä liittyjää palvelevat johdot eivät ole kantaverkkoa kuten teollisuus- ja taajamaverkot 12 EMV:n alustavia näkemyksiä kantaverkon rajaukseen Nykyisen kantaverkon laajuus OK, käyttötavan muutokset huomioitava, rajausmuutokset perustuttava vapaaehtoisuuteen, uudet lisäykset arvioitava rajauskriteerien mukaan Käyttövarmuus kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitämiseksi tarvittavat verkon osat ovat osa kantaverkkoa Käyttötapa rengaskäyttöinen verkko Saatavuus etäisyys kantaverkosta kohtuullinen Siirtotarve, siirtokyky verkonosakohtainen, tapauskohtainen Kantaverkko muodostaa yhden erottamattoman kokonaisuuden pistehinnoittelu, tasapuolinen verkkoon pääsy 6
13 Asiakkaiden suoria näkemyksiä Yleisesti kantaverkon nykyiseen rajaukseen ollaan tyytyväisiä, joka voidaan todeta asiakas- ja verkkotoimikuntakeskusteluiden perusteella Asiakasryhmä 1 Kantaverkko on ulotettava laajemmalle, varsinkin alueilla, joissa rengasyhteydet ja suuret siirrot. Eli siis kaupunki- ja teollisuusverkot. Laajuus tällä hetkellä epäoikeudenmukainen. Kantaverkkoa pitäisi voida vaihtoehtoisesti omistaa myös muut verkkoyhtiöt Pitäisi olla myös 400 kv tariffi, joka olisi nykyistä halvempi, kun ei tarvita 110 kv verkkoa ollenkaan Asiakasryhmä 2: Fingrid vastaa silmukoidun ja rinnankäyvän kantaverkon suojauksesta ja suojaussuunnittelusta sekä valtakunnan tehotasapainosta. Samoin Fingridillä on erinomainen osaaminen 110 kv 400 kv verkkojen kustannustehokkaasta ja luotettavasta ylläpidosta. Jos kantaverkko pilkotaan pieniin osiin, niin tärkeiden siirtoverkkojen ylläpito-osaaminen todennäköisesti heikkenee. Sähkömarkkinalaki edellyttää sähkön siirrolta pistehinnoittelua läpi Suomen (vertailuna voi käyttää muuta infrastruktuuria, kuten rauta- ja valtateitä). Pistehinnoittelun toteutuminen edellyttää kantaverkon kohtuullista saatavuutta kaikissa valtakunnan osissa. Kaikkein vaikeinta on usean toimijan kenttä. Jo nykytilanteessa on 110 kv johtopätkiä, jotka eivät kiinnosta vierekkäisiä verkkotoimijoita. Tämä johtaa vaikeisiin neuvotteluihin (vara)yhteyksien säilyttämiseksi. Suuria muutoksia kantaverkon määrittelyyn ei ole tarvetta tehdä. Valtakunnallisesti pienimerkityksellinen kantaverkon supistaminen voi aiheuttaa merkittäviä kustannusvaikutuksia paikalliselle yhtiölle 14 Kantaverkon rajauksen tilanne Useita keskusteluja eri asiakasryhmien i edustajien kanssa EMV:n kanssa Vertailut muiden maiden rajauksiin järjestelmien ja rakenteiden erilaisuus vaikeuttaa vertailua EMV tilasi ulkopuolisen asiantuntijanäkemyksen Pöyryltä sähköverkkoinfrastruktuurin kehitysnäkymät pääpaino kantaverkon k määrittelyn kriteereissä i asiakas- ja sidosryhmähaastattelut raportti valmis tammikuun 2010 lopussa Rajausperiaate selvillä keväällä 2010 7
15 Tuulipuistojen liittäminen kantaverkkoon liityntäverkon kautta Liittyjä vastaa liityntäkustannuksista täk t k i t Fingrid voi hallinnoida liityntäverkon usean toimijan tapauksessa Liityntäverkko kattaa omat kustannuksensa, ei rasita kantaverkkotariffia pääoma käyttö ja kunnossapito häviöt Tuulivoimaprojekti Kantaverkon sähköasema Yhteinen verkon osa 16 Tilannekatsaukset Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelun hinnoittelurakenne 2012 (kohta 6) 8
17 Kantaverkkotariffi 2008-2011 Yksikköhinnat 18 Fingridin kantaverkkopalvelu edullisimpia Euroopassa Energiamarkkinaviraston alustava laskelma Fingridin alituotto vuonna 2008 n. 64 M (2005-2007 98 M ) Lähde: ETSO / tf tariffs 2009 9
19 Eurooppalainen kantaverkkohinnoittelun vertailu Pohjoismainen markkina Eriyttäminen 1990 -luku Eurooppalainen markkina Eriyttäminen pääosin 2000 -luku 2009 +10% 2010 +32% 2009 +15%* 2010 +34%* 2009-2010 tariffi tasossa ei suuria muutoksia 2009 +5% 2010 +10-33% 2009 +23% 2010 avoin 2009 +4,5% 2010 +4,5% * ei sisällä pullonkaulatulojen ja häviöiden vaikutusta tariffiin Suurhäiriö 2003 Keskimääräinen siirtotariffi kattaa kantaverkkoliiketoiminnan kulut ja edustaa keskimääräista tariffia 5000 tunnin käyttöajalla Tuotantotariffin suuruus Euroopassa vuonna 2008 Tuotantotariffin kehitys lähivuosina G:n taso G -suhde (G/L) Norja Nousee Pienenee Ruotsi Nousee Säilyy Tanska Säilyy Pienenee Viro G=0, säilyy Säilyy Liettua Nousee Nousee Latvia G=0, säilyy Säilyy 20 Lähde: ETSO / tf tariffs 2009 EU komission päätös tulee (noin vuonna 2011) asettamaan tuotantotariffin yleiseksi tasoksi manner Eurooppassa 0 0,5 /MWh (pl. häviöt). Pohjoismaissa tuotantotariffin maksimiarvo tulee olemaan manner Euroopan arvoa suurempi (0,7 1,2 /MWh). 10
21 Tariffin jakautuminen eri maissa teho- ja energiakomponenttiin Austria Belgium Bulgaria Czech Republic Denmark Estonia Finland France Germany Great Britain Greece Hungary Power part Ene rgy par t Power part Energy part 21 % 79 % 34 % 66 % Ireland 47 % 53 % 0 % 100 % Italy 0 % 100 % 72 % 28 % Lithuania 15 % 85 % 67 % 33 % Netherlands 0 % 100 % 58 % 42 % Norway 0 % 100 % 44 % 56 % Poland 0 % 100 % 20 % 80 % Portugal 37 % 63 % 0 % 100 % Romania 82 % 18 % 21 % 79 % Slovak Republic 60 % 40 % 36 % 64 % Slovenia 61 % 39 % 59 % 41 % Spain 0 % 100 % 52 % 48 % Sweden Lähde: ETSO / tf tariffs 2009 22 Keskusteltavia asioita uuden tariffin kehittämisessä Sähkön tuotanto Tuotannon maksukomponentti? EU komission i päätökset häviösähkökustannukset kasvussa tuotannon verkkoinvestoinnit tuotannon kilpailukyky Pientuotannon huomiointi? pidettäneen nykyinen raja 1 MVA yleinen raja pientuotannolle ja sama raja myös tasepalvelussa 11
23 Keskusteltavia asioita uuden tariffin kehittämisessä Sähkön kulutus Kulutus- ja kuormitusmaksun suhde? yksi keskeinen kysymys selkeät vastakkaiset näkemykset Teho- vai energiaperusteinen maksu? huipputeho mitoittaa pitkälti sähköverkon siirtokapasiteetin talvikauden kesää korkeampi tariffi kompensoi energiaperusteisessa tariffissa pidempää käyttöaikaa vaikutus sähkön käytön tehostamisvaateeseen Locational signals - häviömaksussa? Ruotsissa ja Norjassa käytössä Suomessa siirtotilanne vaihtelee voimakkaasti kuiva vuosi vienti hallitseva märkä vuosi tuonti hallitseva 24 Keskusteltavia asioita uuden tariffin kehittämisessä Muita asioita Kiinteä sopimuskohtainen maksu? nykyisin i liityntäpistemaksu i kattaa mm. mittauksista i ja käytöstä ä aiheutuvia kustannuksia pienitehoiset liitynnät alue- ja jakeluverkkoon Hinnoittelurakenne Taloudelliset tavoitteet Odotukse t Hyvä kantaverkkohinnoittelu 2012 12
Valot päällä valtakunnassa 26 Asialistan kohta 4: Neuvottelukunnan kokoonpano 1.1.2010 Jäsenet ja toimikaudet Yritys 2010 loppuun Hannu Linna Vaasan Sähkö Oy pj. Karri Mäkelä Nord Pool Finland Oy Pekka Tynkkynen UPM-Kymmene Oyj Markus Lehtonen Helsingin Energia 2011 loppuun Kalle Ahlstedt Fortum Power and Heat Oy Mikko Rintamäki Outokumpu Oyj Elina Engman Kemira Oyj Risto Vesala Pohjolan Voima Oy 2012 loppuun Pentti Kellokumpu Inergia Oy Tapani Liuhala Vattenfall Verkko Oy Timo Pylvänen Savon Voima Oyj Janne Savelainen Lahti Energia Oy 13
27 14