KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla. Esimerkiksi Ruotsissa käsittelyyn saattaa kulua yli 17 kuukautta. Tänä aikana päätöstä odottavalle eläkeläiselle ei Suomessa makseta kansaneläkettä, koska lopullista työeläkelaskelmaa ei ole vahvistettu. Väliaikaisen työeläkepäätöksen perusteella kansaneläkettä ei nykysäännösten mukaan makseta. Esimerkkitapauksessa Suomessa asuva mies saa tällä hetkellä eläkettä alle 500 euroa kuukaudessa. Hän on työskennellyt myös Ruotsissa ja on odottanut sieltä lopullista työeläkepäätöstä pienestä työeläkkeestä jo yli vuoden. Suomessa hänelle ei tämän vuoksi makseta kansaneläkettä, jolloin tilanne on johtanut hänet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen eläkkeiden pitkän käsittelyprosessin aiheuttamista kohtuuttomista taloudellisista vaikeuksista eläkeläisille ja mitä hallitus aikoo tehdä saadakseen ulkomailla työskennelleiden kansalaisten eläkepäätökset käsiteltyä samassa aikataulussa kuin ainoastaan kotimaassa työskennelleiden? Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2004 Risto Kuisma /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 71/2004 vp: Onko hallitus tietoinen eläkkeiden pitkän käsittelyprosessin aiheuttamista kohtuuttomista taloudellisista vaikeuksista eläkeläisille ja mitä hallitus aikoo tehdä saadakseen ulkomailla työskennelleiden kansalaisten eläkepäätökset käsiteltyä samassa aikataulussa kuin ainoastaan kotimaassa työskennelleiden? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Jokainen maa myöntää lakisääteisten eläkejärjestelmien eläkkeet oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaan. Esimerkiksi vanhuuseläkeiät ja työkyvyttömyysmääritelmät vaihtelevat maittain. Työeläke myönnetään jokaisesta työskentelymaasta erikseen. Eläkkeiden haku- ja käsittelymenettelystä on yksityiskohtaiset säännökset EU:n sosiaaliturvaa koskevassa asetuksessa 574/72. Suomessa Eläketurvakeskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa Suomessa asuvien eläkkeenhakijoiden eläkehakemusten välittäminen ulkomaisille yhdyslaitoksille. Samoin sille kuuluu ulkomaisten eläkkeiden hakemiseksi tarvittavien tietojen välittäminen Suomesta niihin EU-maihin, joissa hakija on ollut vakuutettuna. Tiedot välitetään EU-hakemuslomakkeilla, jotka täytetään eläkkeenhakijan, työeläkelaitosten ja Kansaneläkelaitoksen antamien tietojen sekä Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen perusteella. Lomakkeet välitetään ulkomaiseen yhdyslaitokseen siten täytettyinä, että kaikki eläkkeen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ovat mukana. Työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitetään aina lääkärintodistus. Ulkomaisen yhdyslaitoksen ei pääsääntöisesti tarvitse ennen omaa käsittelyään odottaa Suomesta hakemuksen tietojen täydentämistä tai muuta lisäselvitystä, vaan se voi periaatteessa heti käsitellä asian oman lainsäädäntönsä perusteella. Tavallisesti ulkomainen yhdyslaitos joutuu kuitenkin käännättämään työkyvyttömyyseläkeasioissa lääkärinlausunnot omalle kielelleen. Ulkomailla työskennelleiden eläkehakemusten käsittely on monimutkaisempaa ja eläkettä varten tarvitaan ulkomaisia tietoja. Sen vuoksi hakemusten käsittelyajat Ruotsissa ovat viime vuosina olleet tavallista pidempiä, erityisesti silloin, kun eläkettä Ruotsista myönnetään ensimmäistä kertaa. Käsittelyaika on joissakin tapauksissa ollut jopa kaksi vuotta silloin, kun eläkettä Ruotsista on myönnetty ensi kertaa. Pelkästään Suomessa työskennelleiden henkilöiden eläkehakemusten käsittely on erittäin nopeaa. Eläketurvakeskus odottaa tällä hetkellä Ruotsin yhdyslaitoksen päätöstä vuonna 2001 tai ennen sitä lähetetyistä hakemuksista noin 400 tapauksessa (10 % hakemuksista) ja vuonna 2002 lähetetyistä noin 2 000 tapauksessa (50 % hakemuksista). Käsittelyaikojen lyhentäminen on ollut esillä Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen sekä pohjoismaisten yhdyslaitosten neuvotteluissa. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos ovat 2
Ministerin vastaus KK 71/2004 vp Risto Kuisma /sd myös kiirehtineet pitkään käsittelyssä olleita hakemuksia. Työeläkelaitokset antavat työeläkkeestä lopullisen päätöksen heti, kun eläkkeen määrä pystytään arvioimaan. Väliaikainen päätös joudutaan joskus antamaan sellaisissa työkyvyttömyys- ja perhe-eläketapauksissa, joissa ns. tuleva aika jouduttaisiin osittamaan. Ruotsin eläkelainsäädännön muuttumisen vuoksi tulevan ajan osittamisongelma tulee poistumaan työkyvyttömyyseläkkeistä, mutta perhe-eläkkeissä tämä on jatkossakin mahdollista. Kansaneläkepäätös voidaan antaa väliaikaisena, jos Suomen työeläkkeestä on annettu lopullinen päätös ja muut eläkkeen määrään vaikuttavat tulot ovat selvillä. Jos työntekijän pääasiallinen toimeentulo on kansaneläkkeen varassa, kansaneläkettä koskeva päätös voidaan antaa myös väliaikaisen työeläkepäätöksen johdosta. Eläkkeestä voidaan antaa lopullinen päätös vasta, kun kaikki eläkkeeseen vaikuttavat tiedot myös ulkomailta on saatu. Ruotsin pitkien käsittelyaikojen johdosta eläkkeenhakijat saavat Ruotsista eläkkeensä pitkältä ajalta takautuvasti. Jos pääosa eläkkeestä maksetaan Ruotsista, eläkkeenhakija saattaa odottaessaan Ruotsin eläkettä joutua hakemaan Suomen lainsäädännön mukaista toimeentulotukea, joka myönnetään odotettavissa olevaa eläkettä vastaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on pikaisesti selvittää, miten eri maiden eläkekäsittelyaikojen johdosta syntyvä ongelma voidaan poistaa. Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 71/2004 rd: Är regeringen medveten om de oskäliga ekonomiska svårigheter som den långa processen när det gäller behandlingen av pensioner medför för pensionärerna och vad har regeringen för avsikt att göra i syfte att få pensionsbesluten när det gäller medborgare som arbetat utomlands behandlade inom ramen för samma tidtabell som för dem som endast arbetat i hemlandet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Pensionen till en person som arbetat utomlands beviljas separat från vart och ett land där han eller hon arbetat. Detaljerade bestämmelser om ansöknings- och behandlingsproceduren när det gäller pensioner finns i EU-förordningarna om social trygghet och 574/72. I Finland ankommer det på Pensionsskyddscentralen att bl.a. förmedla de i Finland bosatta pensionssökandenas pensionsansökningar till kontaktanstalterna i utlandet. Likaså ankommer det på Pensionsskyddscentralen att till de EUländer där sökanden har varit försäkrad förmedla de uppgifter från Finland som behövs för ansökan om pension från utlandet. Uppgifterna förmedlas på EU-ansökningsblanketter, vilka fylls i på basis av pensionssökandens, arbetspensionsanstalternas och Folkpensionsanstaltens uppgifter samt Pensionsskyddscentralens registeruppgifter. Blanketterna förmedlas till den utländska kontaktanstalten ifyllda på ett sådant sätt, att alla de uppgifter som behövs för pensionsavgörandet finns med. Till invalidpensionsansökan fogas alltid ett läkarutlåtande. Enligt huvudregeln behöver den utländska kontaktanstalten inte före sin egen behandling invänta komplettering av uppgifterna i ansökan eller annan tilläggsutredning från Finland, utan den kan i princip genast behandla ärendet utifrån sin egen lagstiftning. I allmänhet blir den utländska kontaktanstalten dock tvungen att låta översätta läkarutlåtandena till sitt eget språk när det gäller invalidpensionsärenden. Behandlingen av pensionsansökningar i fråga om personer som arbetat utomlands är mer komplicerad och för pensionen behövs uppgifter från utlandet. Därför är tiden för behandlingen av ansökningarna längre än när det är fråga om nationella ansökningar. I Sverige har behandlingstiderna under de senaste åren varit längre än vanligt, i synnerhet då pension från Sverige beviljas för första gången. Behandlingstiden har i vissa fall varit t.o.m. två år i de fall där pension från Sverige beviljats för första gången. Behandlingen av pensionsansökningar som lämnats in av personer som arbetat enbart i Finland är snabb. I detta nu inväntar Pensionsskyddscentralen beslut från kontaktanstalten i Sverige när det gäller ansökningar som lämnats in år 2001 eller tidigare i ca 400 fall (10 % av ansökningarna) och när det gäller ansökningar som lämnats in år 2002 i ca 2 000 fall (50 % av ansökningarna). Förkortningen av behandlingstiderna har varit uppe vid förhandlingar mellan Pensionsskydds- 4
Ministerns svar KK 71/2004 vp Risto Kuisma /sd centralen och Folkpensionsanstalten samt de nordiska kontaktanstalterna. Pensionsskyddscentralen och Folkpensionsanstalten har också skyndat på de ansökningar som varit länge under behandling. Arbetspensionsanstalterna i Finland ger slutgiltigt beslut om arbetspension genast när pensionens belopp kan uppskattas. Ibland måste interimistiskt beslut ges i sådana fall som gäller invalid- eller familjepension, där man blir tvungen att fördela den s.k. återstående tiden. Tack vare ändringarna i lagstiftningen i Sverige kommer fördelningsproblemet när det gäller den återstående tiden att försvinna i invalidpensionerna, men i familjepensionerna är problemet möjligt också i fortsättningen. Beslut om folkpension kan ges som interimistiskt, i fall slutgiltigt beslut har getts om arbetspensionen i Finland och de övriga inkomsterna som påverkar pensionens belopp är klarlagda. Om arbetstagarens huvudsakliga utkomst är beroende av folkpensionen, kan beslut om folkpensionen ges också på basis av ett interimistiskt arbetspensionsbeslut. Slutgiltigt beslut om pensionen kan ges först när alla uppgifter som påverkar pensionen har inkommit, också från utlandet. Till följd av de långa behandlingstiderna i Sverige får pensionssökandena sin pension från Sverige retroaktivt för en lång tid. Om största delen av pensionen betalas från Sverige, kan pensionstagaren medan han eller hon inväntar sin pension från Sverige bli tvungen att ansöka om utkomststöd enligt Finlands lagstiftning. Stödet beviljas mot den förväntade pensionen. Social- och hälsovårdsministeriet har för avsikt att så snabbt som möjligt utreda på vilket sätt problemet som uppstår på grund de olika länderna behandlingstider när det gäller pensioner kan lösas. Helsingfors den 8 mars 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5