Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin syksyllä 2012 vuonna 2007 valmistuneille maistereille sekä päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille. Vastausprosentti oli 45. Kyselyssä olivat mukana Helsingin, Itä Suomen, Jyväskylän, Lappeenrannan, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Aalto yliopisto, Hanken, Tampereen teknillinen yliopisto ja Åbo Akademi. Aineiston tarkastelu on tehty koulutusaloittain.
Vastaajien määrät koulutusaloittain KOULUTUSALA N % Teknillistieteellinen 1137 18,5 Humanistinen 850 13,8 Kasvatustieteellinen 835 13,6 Luonnontieteellinen 731 11,9 Kauppatieteellinen 718 11,7 Yhteiskuntatieteellinen 602 9,8 Terveystieteiden 215 3,5 Lääketieteellinen 199 3,2 Farmasian 195 3,2 Oikeustieteellinen 155 2,5 Maatalous metsätieteellinen 133 2,2 Teologian 114 1,9 Psykologian 92 1,5 Taideteollinen 58 0,9 Liikuntatieteellinen 53 0,9 Hammaslääketieteellinen 29 0,5 Vastauksia tulkittaessa on hyvä huomioida, että etenkin eläin ja hammaslääketieteelliseltä sekä liikuntatieteelliseltä ja taideteolliselta koulutusalalta on hyvin vähän vastauksia. Suurimmat koulutusalat ovat teknillistieteellinen, humanistinen, kasvatustieteellinen, luonnontieteellinen ja kauppatieteellinen. Nämä viisi koulutusalaa kattavat lähes 70 % kaikista vastaajista. Eläinlääketieteellinen 26 0,4 YHTEENSÄ 6142 100
Naisten osuus eri koulutusaloilla (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Naiset ovat enemmistönä kaikilla muilla paitsi teknillistieteellisellä alalla. Liikuntatieteellisellä ja luonnontieteellisellä alalla naisia on vastanneista vain hieman enemmän kuin miehiä. Naisvaltaisimmat alat ovat terveystieteellinen (96 %), eläinlääketieteellinen (92 %) ja farmasia (91 %).
40 Mediaani ikä valmistuessa 30 20 10 0 Kaikkien vastaajien valmistumisikien mediaani on 27 vuotta. Kuten edellisessä, vuonna 2005 valmistuneita tarkastelleessa selvityksessä, myös tässä korkein mediaani löytyy terveystieteiden koulutusalalta (42 v.). Myös taideteollisen alan vastaajat ovat valmistuneet keskimääräistä vanhempina (32,5 v.). Muutoin koulutusalojen väliset erot ovat hyvin vähäisiä. Farmasian koulutusalan vastaajat ovat valmistuneet hieman muita nuorempina (25 v.), mikä varmasti selittyy pitkälti sillä, että suurin osa heistä on suorittanut ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon.
Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä Terveystieteiden (214) Teknillistieteellinen (1132) Lääketieteellinen (198) Farmasian (195) Eläinlääketieteellinen (26) Kauppatieteellinen (716) Hammaslääketieteellinen (29) Taideteollinen (58) Psykologian (92) Yhteiskuntatieteellinen (598) KAIKKI (6113) Oikeustieteellinen (155) Kasvatustieteellinen (828) Humanistinen (847) Luonnontieteellinen (727) Maatalous metsätiet. (133) Liikuntatieteellinen (52) Teologian (113) Työssä Työtön Muu tilanne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Valmistumishetkellä hieman yli 70 % kaikista vastaajista oli työssä, vajaa 14 % oli työttömänä ja reilu 13 % muussa tilanteessa (mm. opiskelijana, perhevapaalla, työskentely apurahalla). Apurahalla työskentelijöitä oli noin yksi prosentti vastaajista. Heistä lähes puolet oli valmistunut luonnontieteelliseltä alalta. Koulutusalojen väliset erot työmarkkinatilanteessa ovat tilastollisesti merkitseviä. Teologian, farmasian ja liikuntatieteen aloilla vastaajien valmistumishetken työttömyys oli hieman kohonnut vuonna 2005 valmistuneisiin verrattuna. Muuten valmistumishetken työttömyyslukemat olivat pienempiä kuin edellisessä selvityksessä.
Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä Teknillistieteellinen (1133) Terveystieteiden (214) Kauppatieteellinen (713) Taideteollinen (57) KAIKKI (6102) Lääketieteellinen (199) Kasvatustieteellinen (829) Luonnontieteellinen (727) Oikeustieteellinen (155) Farmasian (193) Yhteiskuntatieteellinen (597) Teologian (111) Hammaslääketieteellinen (29) Liikuntatieteellinen (53) Psykologian (92) Humanistinen (842) Maatalous metsätiet. (132) Eläinlääketieteellinen (26) Työssä Työtön Muu tilanne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Syksyllä 2012 eli viitisen vuotta valmistumisen jälkeen työttömien osuus on selvästi pienentynyt; enää reilu 2 % vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä. Työssä oli noin 84 % ja muussa tilanteessa 14 % vastaajista. Apurahalla työskenteleviä oli myös kyselyhetkellä noin prosentti vastaajista, mutta luonnontieteilijöiden osuus oli lähes puolittunut valmistumishetkeen verrattuna. Humanistit, yhteiskuntatieteilijät ja terveystieteilijät taas olivat kasvattaneet osuuksiaan.
Vakituinen työsuhde (%) Kauppatieteellinen Teknillistieteellinen Terveystieteiden Taideteollinen Farmasian Oikeustieteellinen KAIKKI Yhteiskuntatiet. Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Hammaslääketiet. Maatalous metsätiet. Kasvatustieteellinen Humanistinen Teologian Eläinlääketieteellinen Psykologian Lääketieteellinen ensimmäinen työ nykyinen työ 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kaikista vastaajista hieman yli 40 %:n ensimmäinen työsuhde oli vakituinen. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen vastaava osuus oli noussut peräti 75 prosenttiin. Vakituisten työsuhteiden osuus oli kasvanut kaikilla koulutusaloilla. Ainoastaan lääketieteen vastaajien keskuudessa määräaikaisuudet olivat edelleen kyselyhetkellä vakituisia työsuhteita yleisempiä. Kauppatieteilijät olivat useimmin vakituisessa työsuhteessa niin ensimmäisessä kuin nykyisessä työssään.
Työttömyyttä valmistumisensa jälkeen kokeneet (%) Humanistinen (833) Maatalous metsätieteellinen (131) Kasvatustieteellinen (817) Teologian (112) Luonnontieteellinen (723) Taideteollinen (58) Yhteiskuntatieteellinen (596) KAIKKI (6066) Psykologian (92) Liikuntatieteellinen (52) Oikeustieteellinen (153) Teknillistieteellinen (1130) Kauppatieteellinen (711) Eläinlääketieteellinen (26) Farmasian (195) Terveystieteiden (210) Hammaslääketieteellinen (29) Lääketieteellinen (198) 0 10 20 30 40 50 60 Keskimäärin joka kolmas vastaaja on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Koulutusalojen väliset erot ovat merkittäviä: humanisteista jopa 53 % vastaajista on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen, kun taas lääketieteellisellä alalla vastaava luku on vain 1 %. Useimmilla aloilla työttömyyttä kokeneiden osuus on suurempi kuin vuonna 2010 tehdyssä selvityksessä. Erityisen suurta nousu on ollut psykologian, teknillistieteellisen ja eläinlääketieteellisen koulutusalan vastaajien keskuudessa. Laskua puolestaan on tapahtunut liikuntatieteellisellä, oikeustieteellisellä ja etenkin hammaslääketieteellisellä alalla.
Osuus kaikista vastaajista, jotka arvioivat seuraavien tekijöiden vaikeuttaneen työllistymistä paljon tai erittäin paljon (%) 40 30 20 10 0 Alueellinen työmarkkinatilanne, alan heikko työmarkkinatilanne sekä työkokemuksen ja suhdeverkostojen puute koettiin eniten työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi.
Tärkeimmät työllistymistä vaikeuttaneet tekijät koulutusaloittain (1 = ei lainkaan 6 = erittäin paljon, md) KOULUTUSALA Alueellinen työmarkkinatilanne Työkokemuksen puute Puutteelliset suhdeverkostot Alan heikko työmarkkinatilanne Lääketieteellinen 1 1,5 1 1 Hammaslääketieteellinen 4 1 2 1 Terveystieteiden 4 2 3 3 Farmasian 3 3 2 3 Eläinlääketieteellinen 1 2 1 1 Kauppatieteellinen 3 3 3 3 Teknillistieteellinen 3 3 3 3 Oikeustieteellinen 2 4 3 2 Liikuntatieteellinen 3,5 3 3 3,5 Psykologian 1 3 3 1 KAIKKI 4 3 3 3 Yhteiskuntatieteellinen 3 4 4 4 Taideteollinen 4 2 3 5 Luonnontieteellinen 5 4 4 4 Teologian 4 3 3 3 Kasvatustieteellinen 4 2 3 3 Maatalous metsätieteellinen 4 4 4 5 Humanistinen 4 3 4 4 Koulutusalakohtaisesta tarkastelusta käy ilmi, että työkokemuksen puute koettiin ongelmaksi etenkin oikeustieteellisen, yhteiskuntatieteellisen, luonnontieteellisen ja maatalous metsätieteellisen koulutusalan vastaajien keskuudessa. Alan heikko työmarkkinatilanne taas oli vaikeuttanut erityisesti taideteollisen ja maatalous metsätieteellisen alan vastaajien työllistymistä.
Valmistumisen jälkeinen oman alan työssäoloaika (ka, vuosia) Hammaslääketieteellinen (27) Teknillistieteellinen (1068) Oikeustieteellinen (149) Psykologian (87) Kauppatieteellinen (666) Farmasian (188) Lääketieteellinen (191) Liikuntatieteellinen (49) Taideteollinen (46) KAIKKI (5683) Eläinlääketieteellinen (24) Kasvatustieteellinen (770) Luonnontieteellinen (679) Terveystieteiden (189) Yhteiskuntatieteellinen (558) Maatalous metsätiet. (126) Teologian (104) Humanistinen (762) 0 1 2 3 4 5 Vastaajat ovat olleet valmistumisensa jälkeen koulutusta vastaavassa työssä keskimäärin 4 v 4 kk. Pisimpään kyselyhetkellä olivat työskennelleet hammaslääketieteen vastaajat (4 v 11 kk) ja lyhimmän aikaa humanistiselta alalta valmistuneet vastaajat (3 v 8 kk).
Työnantajien lukumäärä (ka) 4 3 2 1 0 Reilulla kolmanneksella (37 %) on ollut valmistumisensa jälkeen vain yksi työnantaja. Eniten eri työnantajia on ollut lääketieteellisiltä aloilta ja taideteolliselta alalta valmistuneilla vastaajilla ja vähiten taas teknillistieteellisellä alalla.
10 Työsuhteiden lukumäärä (ka) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Noin viidesosalla vastaajista (21,5 %) on ollut valmistumisensa jälkeen ainoastaan yksi työ tai virkasuhde. Lääketieteellisten alojen vastaajilla on ollut eniten vajaasta kuudesta lähes yhdeksään työsuhteita valmistumisensa jälkeen, kun taas teknillistieteellisen ja kauppatieteellisen alan edustajilla erillisiä työ tai virkasuhteita on ollut keskimäärin alle kolme.
Palkka (md) 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Kaikkien vastaajien mediaanipalkka oli kyselyhetkellä 3520 /kk. Työttömyyttä kokeneiden osalta vastaava luku on 3160,5 ja työttömyyttä kokemattomien 3738,5. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Myös koulutusalojen välillä on huomattavia eroja: yli 4000 euron mediaanipalkkoihin päästään hammaslääketieteen, lääketieteen, oikeustieteen, eläinlääketieteen sekä kauppatieteiden koulutusaloilla. Korkeintaan 3000 euron mediaanikuukausitulot puolestaan on humanistisen, kasvatustieteiden ja farmasian alojen vastaajilla.
Työnantajasektorit yritys (%) Kauppatieteellinen Farmasian Teknillistieteellinen Oikeustieteellinen Taideteollinen KAIKKI Luonnontieteellinen Maatalous metsätieteellinen Humanistinen Eläinlääketieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Psykologian Terveystieteiden Liikuntatieteellinen Teologian Kasvatustieteellinen Ensimmäinen työ Nykyinen työ 0 20 40 60 80 Suurin työllistäjä on yrityssektori, jonka alaisuudessa kyselyhetkellä työskenteli n. 46 % vastaajista. Koulutusaloista kauppatieteelliseltä, teknillistieteelliseltä ja farmasian alalta työllistyttiin selvästi useimmin yrityssektorille. Merkittävin ero ensimmäisen ja nykyisen työn välillä on hammaslääketieteestä valmistuneiden vastaajien keskuudessa: yrityssektorilla työskentelevien osuus kasvoi lähes 40 prosenttiyksikköä.
kunta (%) Hammaslääketieteellinen Kasvatustieteellinen Lääketieteellinen Psykologian Liikuntatieteellinen Terveystieteiden Eläinlääketieteellinen Humanistinen Taideteollinen KAIKKI Yhteiskuntatieteellinen Teologian Luonnontieteellinen Maatalous metsätieteellinen Farmasian Oikeustieteellinen Kauppatieteellinen Teknillistieteellinen Ensimmäinen työ Nykyinen työ 0 20 40 60 80 Kuntasektori työllistää lähes kolmanneksen kaikkien alojen vastaajista. Kasvatustieteellisen ja lääketieteellisen koulutusalan vastaajista noin 80 % työskenteli kyselyhetkellä kuntasektorilla. Hammaslääketieteen vastaajistakin yli 80 % työskenteli kuntasektorilla heti valmistumisensa jälkeen, mutta kyselyhetkellä osuus oli enää reilu 40 % eli hammaslääketieteestä valmistuneet näyttävän aloittavan uransa kuntien palveluksessa mutta siirtyvät nopeasti yrityssektorille.
valtio (%) Oikeustieteellinen Maatalous metsätieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Humanistinen Luonnontieteellinen KAIKKI Psykologian Kauppatieteellinen Teknillistieteellinen Eläinlääketieteellinen Terveystieteiden Kasvatustieteellinen Lääketieteellinen Taideteollinen Liikuntatieteellinen Hammaslääketieteellinen Farmasian Teologian Ensimmäinen työ Nykyinen työ 0 10 20 30 Valtio työllistää reilut 6 % kaikista vastaajista. Koulutusaloittain tarkasteltuna oikeustieteilijät olivat useimmin valtion palveluksessa; suurin piirtein kolmannes oikeustieteen vastaajista työskenteli valtiosektorilla. Valtiosektorilla kyselyhetkellä työskentelevien psykologian alan vastaajien osuus lähes kaksinkertaistui valmistumishetkeen verrattuna. Hammaslääketieteellisen, liikuntatieteellisen ja taideteollisen koulutusalan vastaajista kukaan ei työskennellyt valtiosektorilla valmistumis tai kyselyhetkellä.
yliopisto (%) Luonnontieteellinen Teknillistieteellinen Maatalous metsätieteellinen KAIKKI Yhteiskuntatieteellinen Humanistinen Liikuntatieteellinen Terveystieteiden Eläinlääketieteellinen Psykologian Teologian Farmasian Taideteollinen Kauppatieteellinen Kasvatustieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Hammaslääketieteellinen Ensimmäinen työ Nykyinen työ 0 10 20 30 Valmistumishetkellä 11 % kaikista vastaajista työskenteli yliopistoissa, kyselyhetkellä vastaava osuus oli noin 8 %. Useimmin yliopistoissa työskentelivät luonnontieteilijät sekä maatalous metsätieteelliseltä alalta valmistuneet.
muu sektori (%) Teologian Yhteiskuntatieteellinen Liikuntatieteellinen Maatalous metsätieteellinen Terveystieteiden Humanistinen Taideteollinen KAIKKI Oikeustieteellinen Kasvatustieteellinen Eläinlääketieteellinen Luonnontieteellinen Kauppatieteellinen Psykologian Farmasian Teknillistieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Ensimmäinen työ Nykyinen työ 0 10 20 30 40 50 60 Muilla sektoreilla (mm. järjestöt, seurakunnat, säätiöt ja yhteisöt) työskenteli seitsemisen prosenttia vastaajista. Ylivoimaisesti eniten joukossa on teologeja; heistä lähes 60 % lukeutuu tähän sektoriin. Tämä selittyy sillä, että seurakunnat on aineistossa laskettu kuuluviksi luokkaan muu työnantaja.
Työskentely suurimmilla paikkakunnilla syksyllä 2012 Jyväskylä Oulu Turku Tampere Hki, Vantaa, Espoo 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Noin 38 % vastaajista työskenteli kyselyhetkellä Helsingissä, Vantaalla tai Espoossa. Toiseksi eniten vastaajia, lähes 8 %, työskenteli Tampereella. Turussa ja Oulussa työskenteli nelisen prosenttia ja Jyväskylässä hieman yli 3 %. Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta kaikkien muiden isojen kaupunkien osuudet laskivat hieman valmistumishetkeen verrattuna. Valmistumishetkellä yhteensä 59 % vastaajista työskenteli jossakin taulukon kaupungeista, kun taas kyselyhetkellä vastaava osuus oli noin 57 %.
Työ vastaa koulutusta vaativuustasoltaan hyvin tai on sitä vaativampaa (%) Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Psykologian Eläinlääketieteellinen Farmasian Kasvatustieteellinen Liikuntatieteellinen Teknillistieteellinen Teologian Luonnontieteellinen Oikeustieteellinen KAIKKI Taideteollinen Humanistinen Kauppatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Maatalous metsätieteellinen Terveystieteiden Ensimmäinen työ Nykyinen työ 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vajaa 70 % vastaajista koki, että ensimmäinen työ valmistumisen jälkeen vastasi vaativuudeltaan koulutusta joko hyvin tai oli sitä vaativampaa. Kyselyhetkellä vastaava osuus oli noussut noin 85 %:iin. Loput pitivät työnsä vaativuustasoa osittain tai selvästi yliopistokoulutusta alhaisempana. Lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen ja psykologian alan vastaajista yli 95 % piti sekä ensimmäisen että nykyisen työnsä vaativuustasoa koulutusta hyvin vastaavana tai sitä vaativampana. Heikoimmaksi nykyisen työnsä vaativuustason ja koulutuksen vastaavuuden kokivat taideteollisen, humanistisen ja maatalous metsätieteellisen alan vastaajat; näillä aloilla useampi kuin joka viides arvioi nykyisen työnsä olevan vaatimustasoltaan osittain tai selvästi koulutusta alhaisempaa.
Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä Hammaslääketiet. (29) Eläinlääketieteellinen (26) Psykologian (88) Lääketieteellinen (199) Oikeustieteellinen (151) Terveystieteiden (205) Kasvatustieteellinen (784) Farmasian (188) Kauppatieteellinen (697) KAIKKI (5785) Yhteiskuntatiet. (564) Maatalous metsätiet. (123) Teknillistieteellinen (1097) Luonnontieteellinen (663) Taideteollinen (54) Liikuntatieteellinen (50) Humanistinen (763) Teologian (104) hyödyntää jatkuvasti hyödyntää jonkin verran ei pysty hyödyntämään lainkaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Noin 96 % kaikista vastaajista ilmoitti voivansa hyödyntää yliopistossa opittuja asioita työssään jonkin verran tai jatkuvasti. Lääketieteellisten alojen lisäksi psykologian ja oikeustieteellisen koulutusalan vastaajista lähes kaikki pystyivät hyödyntämään oppimaansa ainakin jonkin verran. Teologian koulutusalan vastaajat olivat selkeästi kaikkein useimmin (11,5 %) sitä mieltä, etteivät pysty hyödyntämään oppimaansa lainkaan. Vastauksista näkyy, että ns. generalistialoilla on toisinaan vaikea arvioida, kuinka laajasti oppimaansa pystyy työssä hyödyntämään. Paremman kuvan koulutusalojen välisistä eroista saa tarkastelemalla niiden osuuksia, jotka eivät pysty hyödyntämään oppimaansa työssä lainkaan.
Työssä tarvittavat taidot (kaikkien koulutusalojen ka, 6 = erittäin tärkeä 1 = ei lankaan tärkeä) 6 5 4 3 2 1 Kaikkien koulutusalojen vastaajien mielestä tärkeimmät työssä tarvittavat taidot ovat ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot, suomen kielen viestintätaidot, tiedonhankintataidot sekä organisointi ja koordinointitaidot. Vähiten tärkeinä pidettiin ruotsin ja muiden vieraiden kielten (ei englanti) viestintätaitoja. Kunkin taidon perässä oleva keskihajontaluku kuvaa sitä, kuinka yksimielisiä eri koulutusalojen vastaajat ovat. Mitä pienempi keskihajonta on, sitä paremmin keskiarvo kuvaa kyseisen taidon merkitystä koulutusalasta riippumatta.
Työssä tarvittavat taidot koulutusaloittain (6 = erittäin tärkeä 1 = ei lainkaan tärkeä; ka) tärkeä tai erittäin tärkeä vähän tai ei lainkaan tärkeä KOULUTUSALA Ongelmanratkaisutaidot Ryhmätyö ym. Sosiaaliset taidot Viestintä suomen kielellä Tiedonhankintataidot Organisointi ja koordi nointitaidot Analyyttiset taidot Neuvottelutaidot Tieto ja viestintätekniikan taidot Esiintymistaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Opetus /koulutus /ohjaustaidot Projektinhallintataidot Viestintä englannin kielellä Lainsäädännön tuntemus Esimiestaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Viestintä ruotsin kielellä Viestintä muilla kielillä Humanistinen 5,15 5,2 5,34 5,1 5,16 4,62 4,79 5,02 4,83 4,02 4,61 4,27 4,22 3,56 3,01 2,78 2,57 2,95 2,7 Kasvatustiet. 5,41 5,68 5,45 5,04 5,49 4,55 5,44 4,92 5,37 4,68 5,7 4,3 3,3 4,44 3,56 2,8 2,11 2,31 1,52 Kauppatiet. 5,38 5,28 4,95 5,04 5,27 5,15 4,95 4,88 4,85 4,21 4,09 4,85 4,72 4,07 3,86 4,12 4,38 2,66 1,81 Luonnontiet. 5,35 5,05 4,76 5,17 4,87 5,11 4,46 4,9 4,72 4,46 4,33 4,4 4,54 3,37 3,22 2,83 2,49 1,96 1,44 Lääketiet. 5,62 5,29 5,25 5,35 4,53 5,39 4,87 4,22 3,91 5,62 3,89 3,27 3,73 4,32 3,88 2,39 2,02 3,04 1,78 Oikeustiet. 5,55 4,98 5,51 5,31 4,77 5,37 5,02 4,3 4,93 4,85 3,94 4,16 4,31 5,49 3,16 2,67 3,74 3,16 1,81 Psykologian 5,48 5,57 5,53 4,97 5,09 5,25 5,22 4,33 4,56 5,11 4,5 3,61 3,56 4,35 2,48 2,2 2,16 2,2 1,43 Teknillistiet. 5,43 5,03 4,77 5,16 4,87 5,24 4,57 4,79 4,57 4,43 3,84 4,62 4,98 3,27 3,55 3,36 3,37 1,95 1,72 Teologian 4,84 5,36 5,24 4,79 5,07 4,66 4,91 4,77 5,27 4,31 5,05 4,22 3,37 3,75 3,56 3,28 2,09 2,77 1,86 Terveystiet. 5,45 5,54 5,55 5,28 5,6 5,05 5,45 5,37 5,43 5,06 5,17 4,62 3,68 4,75 4,16 3,87 2,99 2,74 1,46 Yhteiskuntatiet. 5,27 5,28 5,3 5,2 5,24 5,03 4,94 4,94 4,91 3,93 4,24 4,44 4,05 4,27 3,42 3,28 2,88 2,79 1,88 Farmasian 5,17 5,24 5,47 5,35 4,64 4,61 4,64 4,78 4,15 5,07 3,92 3,43 4,35 4,74 2,88 2,47 2,52 3,26 2,12 Maatal. metsätiet. 5,25 5,11 4,92 5 5,19 4,77 4,79 4,85 4,75 4,06 4,23 4,63 4,14 3,91 3,36 3,63 3,19 2,51 1,89 Eläinlääketiet. 5,54 5,23 5,19 5,42 4,88 5,27 4,81 4,12 3,65 5,5 3,42 3,28 3,77 4,62 2,96 2,88 3,54 2,62 1,56 Hammaslääketiet. 5,24 4,83 5,24 4,79 4,21 4,75 4,31 4,07 3,41 5,41 3,45 3,21 3,76 4,14 3,69 2,72 2,93 2,83 1,39 Liikuntatiet. 5,3 5,58 5,08 4,47 5,58 4,12 5,26 4,58 5,4 4,34 5,62 4,17 3,58 3,58 3,38 3,02 2,17 1,91 1,33 Taideteollinen 5,34 5,34 4,82 4,77 5,27 4,62 5,13 5,05 5,11 4,61 4,73 5,05 4,58 3,52 3,91 3,77 3,49 2,59 2,11 KAIKKI 5,34 5,25 5,13 5,12 5,1 4,96 4,87 4,86 4,82 4,44 4,44 4,38 4,25 3,92 3,44 3,14 2,92 2,48 1,84 Eri koulutusalojen vastaajat ovat olleet melko yksimieleisiä viidestä tärkeimmästä taidosta. Koulutusalakohtaisia eroja on selkeimmin mm. esiintymistaitojen, lainsäädännön tuntemuksen, opetus ja koulutustaitojen sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen kohdalla.
Tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoon työuran kannalta (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kaikkien vastaajien osalta tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli noin 63 %. Kaikkein tyytyväisimpiä tutkintoonsa olivat lääketieteelliseltä ja eläinlääketieteelliseltä alalta valmistuneet vastaajat. Vähiten tyytyväisiä taas olivat maatalousmetsätieteellisen ja humanistisen alan vastaajat, joiden kohdalla tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli alle puolet kyselyyn vastanneista. Kuitenkin kaikilla koulutusaloilla oli hyvin vähän vastaajia, jotka olivat suoranaisen tyytymättömiä tutkintoonsa. Eniten tyytymättömiä löytyi humanistiselta, teologiselta ja taideteolliselta alalta: heistä joka kymmenes koki olevansa tyytymätön tai erittäin tyytymätön tutkintoonsa.
Työura on tavoitteiden mukainen Lääketieteellinen (171) Psykologian (76) Hammaslääketiet. (28) Eläinlääketieteellinen (26) Oikeustieteellinen (113) Kasvatustieteellinen (687) Terveystieteiden (188) Teologian (104) Liikuntatieteellinen (49) KAIKKI (5289) Luonnontieteellinen (576) Humanistinen (674) Kauppatieteellinen (625) Yhteiskuntatiet. (515) Teknillistieteellinen (1095) Farmasian (186) Maatalous metsätiet. (123) Taideteollinen (53) Samaa tai täysin samaa mieltä Hieman eri tai hieman samaa mieltä Eri tai täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työuraansa tyytyväisten osuus kaikista vastaajista oli noin 58 %, vajaa kolmannes (32 %) sijoittui mielipiteessään keskivaiheille ja loppu kymmenys ei pitänyt työuraansa tavoitteiden mukaisena. Koulutusalakohtaiset erot ovat suuria. Lääketieteellisten alojen sekä psykologian ja oikeustieteen vastaajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä työuraansa; heistä reilusti alle 5 % oli tyytymättömiä uraansa. Toisessa laidassa taas ovat taideteollisen, maatalous metsätieteellisen ja farmasian alan vastaajat, joista noin 15 % ei pitänyt työuraansa tavoitteiden mukaisena.