VUOSIKERTOMUS 2015
TOIMINTAVUOSI LYHYESTI KSS-KONSERNI 2015 2014 Liikevaihto, milj. euroa 15,2 15,2 Liikevoitto, milj. euroa 2,5 2,1 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 4,1 4,1 Omavaraisuusaste 59,1 % 57,7 % (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan) Sähkön siirto, GWh 164,0 169,0 Henkilökunnan määrä (keskimäärin) 51 50 Omistus Kunnat 99,8 % 99,8 % Yhteisöt ja yksityiset 0,2 % 0,2 % Kansikuvassa Virtain aluepäällikkö Erkki Korhonen sekä asentaja Juha Hirviaho.
SISÄLTÖ TOIMIALUE 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4-5 ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 6 YRITYSHALLINTO 7 OMISTUS 7 SÄHKÖNMYYNTI 8 VERKKOTOIMINTA 9-10 TILINPÄÄTÖS 11-22 TILINTARKASTUSKERTOMUS 23
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS AJANKOHTAISTA SÄHKÖMARKKINOILTA Vuoden 2015 aikana energia-asiat olivat tavallista voimakkaammin esillä eri medioissa. Tuettu tuulivoima on laskenut sähkön hintaa, mikä on johtanut siihen, että markkinaehtoisista energiainvestoinneista on tullut kannattamattomia. Sähkön markkinahintojen alhaisuus aiheutti sen, että juuri mihinkään uuteen tuotantomuotoon ei ole kannattanut investoida. Poikkeuksen teki tuulivoimatuotanto, johon sai tuotantotukea syöttötariffin muodossa. Hiilivoimalaitoksia suljettiin kannattamattomina alhaisen sähkön hinnan vuoksi. Uusiutuvat energiamuodot, kuten tuulivoima, aurinkovoima, biovoima ja vesivoima ovat alkaneet kiinnostaa entistä enemmän. Loppuvuodesta keskustelu siirtyi sähkönsiirtohintoihin, jotka ovat Suomessa nousseet mm. sähköverojen sekä uuden sähkömarkkinalain vaatimusten johdosta. Sähkön kulutus Suomessa jatkoi laskuaan. Vuonna 2015 sähköä kulutettiin yhteensä 82,5 TWh. Sähkön hankinnasta suurin osa tuotettiin ydinvoimalla (27,1 %), vesivoimalla (20,1 %) ja yhteistuotannolla (14,3 %). Tuulivoiman osuus kaksinkertaistui Suomessa vuodesta 2014 vuoteen 2015, ollen 2,8 % sähkön kokonaishankinnasta. Nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta oli 19,8 %. Sähköä tuotiin Suomeen erityisesti Ruotsista. Huippukulutustilanteissa Suomen oma tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kulutusta. Pohjoismaiden hyvän vesitilanteen vuoksi pohjoismaista markkinasähköä oli runsaasti saatavilla. Pohjoismaisella tasolla sähköstä yli 50 % tuotetaan vesivoimalla. Ilmansaasteiden määrä rikkoi ennätyksiä, mm. Kiinassa vaarallisten pienhiukkasten pitoisuus ylitti 50-kertaisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n ylärajat. Määrä on 4
mittaushistorian suurin. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2015 oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Yhä suurempi osa suomalaisista pitää ilmastonmuutosta todellisena ja äärimmäisen vakavana uhkana. Pariisissa saatiin aikaan ilmastosopimus, jossa on mukana 195 maata. Ilmastosopimus rajaa lämpenemisen alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sopimuksen myötä energia-alan tehtävä on jatkaa määrätietoisesti kohti päästöttömyyttä. Syyskuussa 2013 voimaan tullut uudistettu sähkömarkkinalaki on Suomen sähkömarkkinoiden jatkokehityksen kannalta merkittävä. Aiempaa yleistä kehittämisvelvoitetta laajennettiin kirjaamalla lakiin sähkönjakeluyhtiöille velvoite kehittää sähköverkkoaan toimitusvarmuutta parantavasti. Nykyisellä verkoston rakenteella tätä tavoitetta ei pystytä täyttämään. Käytännössä suuri osa sähköverkosta joudutaan rakentamaan uudestaan ja vanha verkko purkamaan. Koillis-Satakunnan Sähkölle ja muille maaseutuolosuhteissa toimiville verkkoyhtiöille lain määräysten täyttäminen merkitsee nopealla aikataululla erittäin suuria investointeja sähköverkkoon. Useat verkkoyhtiöt ovat ilmoittaneet korottavansa siirtohintojaan. Korotusten taustalla ovat mittavat sähköverkkoinvestoinnit, joilla vastataan sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteisiin. Suomessa sähköverkkoja rakennetaan ja uusitaan seuraavien viidentoista vuoden aikana merkittävästi. Siirtohinnoittelua valvova Energiavirasto on arvioinut, että vuoteen 2029 mennessä jakeluverkkoihin investoidaan yli 8 miljardia euroa. TOIMINTAVUOSI 2015 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n taloudellinen tulos vuodelta 2015 oli hyvä. Sähkön myynti ja sähkön siirto jäivät hieman budjetoitua alhaisemmiksi. Vastaavasti sähkön hankinta saatiin huomattavasti kannattavammaksi kuin edellisenä vuotena, johtuen pääosin vuoden 2015 hyvästä vesivoiman tuotannosta sekä sähköpörssin alhaisista markkinahinnoista. Yhtiön liikevaihto oli suunnitellun mukainen ja liikevoitto budjetoitua parempi. Sähkön kulutus verkkoalueella pieneni noin 3 prosenttia. Vuosi 2015 oli keskimääräistä vuotta lämpimämpi, mistä johtuen lämmityssähkön tarve oli normaalia pienempi. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Verkostoinvestoinnit saatiin toteutettua suunnitelmien mukaisesti. Vuoden pahimmat myrskyt eivät ulottuneet yhtiön verkkoalueelle. Pienempien myrskyjen aiheuttamien vikojen etsintä ja korjaustyöt sujuivat joutuisasti ja asiakkaiden keskeytysajat olivat lyhyitä. Tytäryhtiö Killin Voima Oy:n kulut olivat budjetoidulla tasolla. Vesivoiman vuosituotanto oli keskimääräistä normaalivuotta parempi. Killin Voima Oy on selvittänyt vuoden 2015 aikana mahdollisuutta rakentaa uusi vesivoimalaitos Ähtärin Inhankoskeen. Tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy:n tulos oli budjetoidun mukainen. Alueverkon vuosittaiset kunnossapitotyöt ja johtokatujen raivaukset tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Koillis-Satakunnan Sähkö on laatinut strategian tuleville vuosille 2016-2020. Yhtiön päätehtävä on turvata asiakkaille sähkön saatavuus kilpailukykyiseen hintaan kaikissa olosuhteissa. Haluamme säilyttää yhtiön elinvoimaisena alati muuttuvassa toimintaympäristössä, vastata kiristyvään kilpailuun, säilyä alueellisesti arvostettuna ja merkittävänä työnantajana sekä tuottaa voittoa omistajillemme. Strategisina painopisteinä ovat säävarma sähköverkko, kannattava sähkökauppa sekä asiakaskeskeisyys ja uusiutumiskyky. Avainmenestystekijöitä ovat paikallisuus, luotettavuus ja palvelukyky. Sähköyhtiön olemassaolon mahdollistavat asiakkaat, henkilöstö ja omistajat. Selkeä strategia, tyytyväiset asiakkaat, ammattitaitoinen henkilökunta, eteenpäin näkevä hallitus ja hallintoneuvosto sekä paikallinen omistajataho antavat hyvän pohjan kehittää yhtiötä oikeaan suuntaan jatkossakin. Koillis-Satakunnan Sähkö on toimittanut asiakkailleen sähköä luotettavasti seitsemänkymmenen vuoden ajan. Koillis-Satakunnan Sähkön perustamisajankohtana pidetään joulukuun 14. päivää vuonna 1946, jolloin kahdentoista pioneerihenkisen virtolaisen toimesta pidettiin yhtiön perustamiskokous. Tarkoituksena oli saada toimintaan paikallinen sähköyhtiö, jonka päätehtävänä tulisi olemaan haja-asutusalueen talouksien sähköistäminen. Haluan kiittää kaikkia tälle 70-vuotismatkalle osallistuneita. Kiitos yhteisistä vuosista, kokemuksista ja kanssakäymisestä tähän saakka. Toivon, että jatkatte kanssamme yhteistä taivalta myös tästä eteenpäin. Meidän tehtävä on ansaita luottamus toiminnallamme ja tuottaa energiaa elämään, asumiseen sekä yrittämiseen. VESA HÄTILÄ, toimitusjohtaja 5
ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA ORGANISAATIO 31.12.2015 TILINTARKASTAJAT Markus Koro Jaakko Laitakari JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Osastopäälliköt YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO Pj. Vesa Haapamäki HALLITUS Pj. Eero Johde TOIMITUSJOHTAJA Vesa Hätilä KÄYTTÖTOIMINTA Juha Koivula VALVOMOTOIMINNOT Timo Rentto LAITOSTEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Raimo Pitkänen Eero Raiskinmäki Tapani Raivio Marko Laine VERKKOTOIMINTA Markku Pouttu VERKOSTO- SUUNNITTELU Matti Kolari Petri Lahti Sami Ilvesaho Timo Mäkelä Arto Teppo Arttu Ahonen MATERIAALI- TOIMINNOT Heikki Ruohonen ALUEYKSIKÖT TALOUSHALLINTO Anu Rantala LIIKEKIRJANPITO Maire Hakala Sirpa Myllymäki PALKAT Mari Puromäki HALLINTO- JA ASIAKASPALVELUT Marja-Leena Niemenmaa SÄHKÖN MYYNTI JA HANKINTA SEKÄ LASKUTUSPALVELUT Aarne Haikonen SÄHKÖN MYYNTI Minna Kalliojärvi SÄHKÖLASKUTUS Anitta Ukkola-Matikainen Sini Ilvesaho ICT-JÄRJESTELMÄT JA LASKUTUS- MITTARIT Jari Hakala MITTAUKSET JA TASESELVITYS Kalle Kiljunen Pirta Iso-Hirvelä Mikko Savilahti TIETOJÄRJESTELMÄT Kimmo Hakala Toimintavuoden päättyessä yhtiön palveluksessa oli 50 vakinaista työntekijää ja toimihenkilöä. Sijaisia ja muita määräaikaisia työntekijöitä oli 4. Määräaikaisuudet, vuorotteluvapaat yms. huomioon ottaen kaikkien vuoden aikana palveluksessa olleiden yhteenlasketuksi työpanokseksi muodostui 51,2 henkilötyövuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 45,7 vuotta. VIRTAIN ALUE Erkki Korhonen Ismo Mäntysalmi Juha Hirviaho Antti Keskitalo Matti Moisio Jukka Rantanen Pekka Saikkonen Tero Savilahti Kimmo Sihvonen Heikki Suutari Timo Viertola Juha Yläjärvi ÄHTÄRIN ALUE Matti Takamäki Tapio Puromäki Kari Kauttu Tuomas Liikala Petri Mäkinen Juhani Niemi Pertti Pöyhölä Matti Rajala Jukka Sahi Matti Vuorela Henkilöstöryhmittäin vakinainen henkilöstö jakautui seuraavasti: toimitusjohtaja ja osastopäälliköt 6 teollisuustoimihenkilöt 7 tekniset toimihenkilöt 13 asentajat 24 50 6
YRITYSHALLINTO YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.4.2015 Virroilla. Puheenjohtajana toimi Risto Harju Ähtäristä. Edustettuna oli 6 osakkeenomistajaa, jotka omistivat yhteensä 99,79 prosenttia yhtiön osakekannasta. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. OMISTUS OSAKEPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN Ähtäri 19,9 % Yksityiset 0,2 % Alavus 25,3 % HALLINTONEUVOSTO Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Virrat 41,6 % Keuruu 9,8 % Puheenjohtaja toimikausi Vesa Haapamäki, Virrat 2014-2017 Varapuheenjohtaja Heimo Pirttimäki, Ähtäri 2013-2016 Muut jäsenet Lasse Anttila, Alavus 2014-2017 Heikki Ihainen, Seinäjoki 2013-2016 Tapio Järvinen, Ähtäri 2015-2018 Sami Lamminmäki, Keuruu 2013-2016 Olli Korpi, Alavus 2015-2018 Jari Kortesmäki, Alavus 2014-2017 Veijo Leino, Ähtäri 2014-2017 Tommi Matomäki, Keuruu 2013-2016 Aimo Mäkinen, Virrat 2014-2017 Armi Rajala, Virrat 2015-2018 Erkki Vainionpää, Alavus 2015-2018 Pentti Vaara, Virrat 2015-2018 Harri Yli-Hietanen, Kihniö 2013-2016 HALLITUS Hallitus kokoontui vuoden kuluessa kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Kihniö 3,2 % Puheenjohtaja toimikausi Eero Johde, Ähtäri 2016-2018 Varapuheenjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, Alavus 2014-2016 Jäsenet Jorma Lamminmäki, Alavus 2014-2016 Hannu Paloranta, Keuruu 2015-2017 Pentti Tikkanen, Virrat 2015-2017 YHTIÖN HALLITUS Vasemmalta: Vesa Hätilä (tj), Hannu Paloranta, Jorma Lamminmäki, Pentti Tikkanen, Markku Pouttu (siht.), Pekka Ala-Mäenpää, Eero Johde (hallituksen pj.), Vesa Haapamäki (hallintoneuvoston pj.). JOHTORYHMÄ Vasemmalta: Myyntipäällikkö Aarne Haikonen, ICT-päällikkö Jari Hakala, toimitusjohtaja Vesa Hätilä, talouspäällikkö Anu Rantala, verkostopäällikkö Markku Pouttu. Kuvasta puuttuu käyttöpäällikkö Juha Koivula. 7
SÄHKÖNMYYNTI HANKINTA JA MYYNTI Tukkusähkön fyysisen hankinnan tuntihinnat laskivat 18 prosenttia Ensimmäisen kvartaalin aikana tuntihintojen keskiarvot vaihtelivat 3,38-2,94 sentin kilowattituntihinnoissa. Suomen aluehintaero oli keskimäärin 0,40 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Maltillinen aluehintaero johtui lauhan talven lämpötiloista. Kevään ja alkukesän aikana kilowattitunnin systeemihinta liikkui 3,01-2,15 sentin välillä. Huhtikuussa Olkiluodon ydinvoimalayksiköiden huoltoseisokit vaikuttivat Suomen aluehintaan, joka oli keskimäärin 0,51 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi toisen vuosineljänneksen aikana. Kesäkuussa hinta oli vuoden halvin 2,15 senttiä kilowattitunnilta. Kolmannen kvartaalin aikana Suomen aluehinta nousi 1,68 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa kalliimmaksi. Tuolloin aluehinta vaihteli 2,76-3,18 sentin kilowattituntihintojen välillä. Sähkön tarjonta ylitti tarpeen Norjassa ja Ruotsissa mutta Fenno-Skan 1 siirtoyhteyden teknisestä iästä johtuva siirtorajoitus vaikutti epäedullisesti Suomen aluehintaan. Vuoden viimeisellä kvartaalilla Suomen aluehinta vaihteli 3,35-2,66 senttiä kilowattitunnilta. Aluehinta oli 0,86 senttiä systeemihintaa korkeampi. Lokakuun jälkeen hinnat laskivat ja ero hieman pieneni. Fenno-Skan 1 siirtorajoitus jatkui edelleen, mutta erittäin lauha sää marras-, joulukuussa hillitsi kysyntää. Syksyllä avattu uusi kaapeliyhteys Etelä-Ruotsista Liettuaan kevensi myös Suomen kantaverkon siirtoa ja Suomen aluehintaa. Vuosijaksolla tarkasteltuna Suomen aluehinta oli keskimäärin 0,86 senttiä kilowattitunnilta systeemihintaa korkeampi. Tunnusomainen piirre oli Suomen aluehinnan repeäminen systeemihintaa kalliimmaksi kesäkuusta alkaen. Kokonaisuudessaan tukkusähkön tuntihinnat toteutuivat edellisvuotta alempina. Keskihinta oli 2,97 senttiä kilowattitunnilta, joka 18 prosenttia edellisvuotta alempi. Vuoden alin tuntihinta 0,03 senttiä kilowattitunnilta oli joulupäivänä, perjantaina 25. päivä joulukuuta klo 04-05. Vuoden korkein kilowatin tuntihinta 15,6 senttiä oli maanantaina 23. päivä marraskuuta klo 17-18. Fyysisen tukkusähköhankinnan tuntikohtaista hintariskiä suojataan ostamalla sähköjohdannaisia. Toimintavuonna spot-hinnat toteutuivat hankittuja sähköjohdannaisia halvempina, joten fyysisen hankinnan edullisuutta ei voitu suoraa tuoda myyntihintoihin. Omien voimalaitosten tuotanto kohdistetaan vuorokauden kalleimmille tunneille. Tämä ei kuitenkaan antanut merkittävää etua, koska fyysinen sähkö oli halpaa pörssistä ostettunakin. 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Elspot keskihinnat kuukausittain Nord Pool, snt/kwh tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu Hankinnan osuudet Hankitusta tukkusähköstä 75 prosenttia oli peräisin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tytäryhtiö Killin Voiman vesivoimalaitosten tuotanto Virroilla ja Parkanossa oli 24 prosenttia hankitun tukkusähkön määrästä. Hankinta Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksesta oli noin yksi prosentti. Sähkön myynti Sähkön myynnin kireänä jatkunut hintakilpailu ja uusien myyjien esiin tulo hyödytti asiakkaita ja toi lisää haastetta myyntiin. Toimitusvelvollisen myynnin energian hintoja alennettiin keskimäärin 8 prosenttia huhtikuun alusta alkaen. Sen ohella tarjottiin asiakkaille määräaikaisia sopimuksia, joita solmittiin tasaiseen tahtiin koko toimintavuoden ajan. Määräaikaisten sopimusten hintatasoa laskettiin vuoden aikana keskimäärin noin viisi prosenttia. Uutena tuotteena lanseerattiin Spot-sähkö, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden edullisten tuntihintojen hyödyntämiseen. Myydyn energian määrä jäi noin 2 prosenttia kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Systeemi lokakuu marraskuu Suomi joulukuu edellisvuotta pienemmäksi. Myyntivolyymi säilyi verkkoalueen ulkopuolelle solmittujen sähkösopimusten ansiosta. Markkinointi Yhtiö paransi näkyvyyttään osallistumalla eri yleisötapahtumiin vuoden aikana. Markkinointitiimi esittäytyi Alavuden Yrittäjät Areenalla-messuilla 25.-26. huhtikuuta, josta saatiin runsaasti myönteistä asiakaspalautetta. Lisäksi oltiin mukana Visuveden Teollisuusalueen markkinoilla 5.-6. kesäkuuta sekä Erä- ja puutarhatapahtumassa 15.-16. elokuuta Ähtäri Zoon piha-alueella. Syyskuun viimeisenä lauantaina järjestettiin Ähtäri Zoossa asiakaspäivä, johon osallistui lukuisa määrä yhtiön asiakkaita. Viikolla 41 osallistuttiin valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon ja vietettiin Virtain toimistolla avoimien ovien päivää 7. lokakuuta. Päivän aikana toimistolla vierailleet asiakkaat ja päiväkotiryhmät saivat muun muassa tietoa energian säästämisestä. Markkinointitiimi: Minna Kalliojärvi, Sini Ilvesaho ja Pirta Iso-Hirvelä. 8
VERKKOTOIMINTA Yleistä Toimintavuonna sähkön toimitusvarmuuden kehittämistoimet kohdistettiin kahden edellisen vuoden tapaan suurimpiin taajamiin. Taajamien nopeassa tahdissa tehtävällä maakaapeloinnilla tähdätään siihen, että sähkömarkkinalain vaatimus enintään 6 tunnin keskeytysajasta toteutuu kaikissa asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevissa käyttöpaikoissa vuoden 2019 loppuun mennessä. Valio-myrskyn ja runsaan lumentulon syksyllä Hämeessä ja Pirkanmaalla aikaansaamat laajat ja vuorokausia kestäneet sähkönjakelun keskeytykset tekivät sähköverkon säävarmuuden parantamisesta entistä perustellumpaa. Uusia liittymiä myytiin ennätyksellisen vähän Talouden lama ja siitä johtuva rakentamisen vähäisyys sekä teollisuustuotteiden heikko kysyntä pitivät uusien ja aikaisempaa isompien liittymien tarpeen pienenä. Toimintavuonna uusia sähköliittymiä myytiin vain 40, kun parhaina vuosina uusia liittymiä on myyty noin 250 ja edellisenä vuonnakin vielä 66. Lisäliittymissopimuksia pääsulakkeen suurentamiseksi tai liittymän kolmivaiheiseksi muuttamiseksi tehtiin 11. Määrä alittaa edellisen vuoden määrän 5 kappaleella. Liittymien euromääräinen kokonaismyynti 167.115 oli 38,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja vain vajaa kolmasosa parhaiden vuosien liittymämyynnistä. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli 2.550. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvaan pitkiltä sähkökatkoilta Verkostoinvestoinnit kohdistuivat suurimpien taajamien asemakaavoitettujen alueiden ja niitä syöttävien johtojen maakaapelointiin. Eli sinne, missä valtaosa ympäri vuoden asutuista käyttöpaikoista ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä vesi-, jätevesi- ja lämpöhuollon kohteista sijaitsee. Virroilla pitkien jakelukeskeytysten riskiä pienentäviä kaapelointitöitä tehtiin Sampolan teollisuusalueella, Umpipohjassa sekä Mäkitien varressa. Ähtärissä kaapeloitiin Pöyhösen, Törön ja Hankolan alueiden sähköjohtoja. Töysässä kaapelointien painopiste oli Toopakan sähköaseman ja Töysänjoen välisellä alueella. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin 25,7 km ja pienjänniteverkkoa 72,2 km. Vuoden lopussa pienjännitejohdoista oli maakaapelia 28,7 %, 20 kv johdoista 5,3 prosenttia. Kaapeloinnin lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin siirtämällä muutamia 20 kv johtoja metsästä tienvarteen. Toopakan sähköasema varustettiin maasulkuvirran sammutuslaitteistolla. Kahdessa saneerauskohteessa 20 kv johto korvattiin 1 kv johdolla. Sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tehdyt investoinnit ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Investointien rahoittamiseksi yhtiö korotti vuoden 2015 alussa siirtohintojaan, mutta joutui ottamaan myös lainaa. M 4 3 2 1 0 Investoinnit Poistot 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ka Lapsivieraat tutustumassa energian säästämiseen avoimien ovien päivänä 7.10.2015 Virtain toimistolla. 9
VERKKOTOIMINTA Sähkönkäyttö väheni 3,0 % Vuonna 2015 toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille 164.013 MWh eli 3,0 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tätä pienempi kulutus on ollut edellisen kerran vuonna 2000. Lämpötilaltaan helmi-, marras- ja joulukuu olivat poikkeuksellisen leutoja, mikä yhdessä talouden alavireisyyden kanssa selittää kulutuksen alenevaa kehitystä. Suurimmillaan sähkön kulutus oli 22.1.2015 klo 8-9 välisenä aikana, jolloin yhden tunnin keskitehoksi mitattiin 40,07 MW. Tehontarve on sähkönkulutuksen tapaan ollut laskusuunnassa jo useita vuosia. Yksityiset kotitaloudet käyttivät asumiseen liittyviin toimintoihin lähes puolet jakelualueella kulutetusta sähköstä. Maatalouksien ja vapaaajan asuntojen osuudet kulutuksesta olivat noin 10 %. Palvelu ja jalostus käyttivät sähköstä noin 15 % kumpikin ja julkinen sektori noin 11 %. Sähkönkäyttäjät Vuoden lopussa verkkoon kytkettynä oli 16.133 sähkönkäyttäjää, joista 4.953 eli 30,7 % on erilaisia vapaa-ajan asuntoja. Maatalouksien lukumäärä supistui edelleen, tosin hitaasti. Vuoden lopussa maatalouksia oli enää 802 eli 5,0 % sähkönkäyttäjistä. Suurjännitteellä sähkönsä osti kolme sähkönkäyttäjää. Verkoston ja vesivoimalaitosten käyttö Valvomo toimi suuren osan vuotta sijaisjärjestelyin. Siitä huolimatta oman jakeluverkon, Killin Voima Oy:n kolmen vesivoimalaitoksen ja Sähkö- Virkeät Oy:n 110 kv alueverkon käyttö sekä Ähtärinreitin vesistön säännöstely lupaehtojen mukaisesti sujuivat ongelmitta. Lisäksi valvomo antoi yhden sähköaseman kaukokäyttöpalvelua vikatilanteissa Lehtimäen Sähkö Oy:lle. Sähköasemien ja voimalaitosten kunnossapidon parissa pitkän päivätyön tehnyt Kari Andersson jäi keväällä eläkkeelle. Killin Voima Oy teetti Inhankoskeen rakennettavaksi suunnitellun neljännen vesivoimalaitoksen luvitusta varten luontoselvityksen. Sähkö-Virkeät Oy:llä oli käynnissä Keuruun Sähkö Oy:n Multian sähköasemaa varten vuosikymmenen lopulla rakennettavaa 110 kv johtoa koskeva selvitystyö. Sähkö-Virkeät Oy osti 110 kv alueverkon tarkastus-, kunnossapito- ja viankorjauspalvelut Eltel Networks Oy:ltä. Käyttöhäiriöt Ukkosia oli tavanomaista vähemmän ja siksi sähkönjakelu toimi kesällä lähes ilman häiriöitä. Myrskyt ja runsas lumisade sen sijaan kiusasivat jakelua aiheuttaen keskijänniteverkkoon runsaasti keskeytyksiä. Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 kv jakeluverkossa oli yhteensä 146 pysyvää häiriökeskeytystä, valtaosa myrskyn kaatamien puiden aiheuttamia. Pysyvien vikojen määrä oli 62,2 % suurempi kuin edellisvuonna. Jälleenkytkennällä selvinneiden keskeytysten kokonaismäärä 458 oli 35,4 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Toimintavuonna keskimääräinen viankorjausaika oli 0,99 tuntia. Ilman myrskyjen ja runsaan lumisateen vaikutusta korjausaika oli 0,57 tuntia eli hiukan lyhyempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Viereinen pylväsdiagrammi esittää keskimääräisen viankorjausajan (mph/ mpk) kehitystä vuodesta 1988 lähtien. Pylväiden erivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamaa lisäystä kyseisten vuosien tunnuslukuihin. Viankorjausaika alkaa venyä siinä vaiheessa, kun samanaikaisten vikojen määrä kasvaa niin suureksi, ettei kaikkien korjausta pystytä aloittamaan välittömästi. Käyttöhäiriöiden jakauma 2015 Eläimet 2 % Ukkonen 3 % Rakenneviat 10 % Muut syyt 6 % Tuuli ja myrsky 56 % Lumi- ja jääkuormat 23 % Sähkönkäytön ja huipputehon kehitys verkkoalueella 2006-2015 Keskimääräinen viankorjausaika 1988-2015 10
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS PÄÄKOHTIA KOILLIS-SATAKUNNAN SÄHKÖ OY:N TILINPÄÄTÖKSESTÄ, SIVUT 11-22 Yhtiön tilinpäätös sekä tytäryhtiöiden Sähkö-Virkeät Oy ja Killin Voima Oy tilinpäätökset ovat luettavissa yhtiön kotisivuilla, osoite www.ksat.fi. LIIKETOIMINTA Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy (100 %) ja Sähkö-Virkeät Oy (64,5 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy harjoittaa sähköverkkotoimintaa ja sähkön myyntiliiketoimintaa. Killin Voima Oy tuottaa sähköä kolmella vesivoimalaitoksella (Killinkosken ja Soininkosken voimalaitokset Virroilla ja Käenkosken voimalaitos Parkanossa). Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja omistaa 110 kv alueverkon välillä Alajärvi Ähtäri Virrat Keuruu Petäjävesi. Vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, minkä johdosta sähkön siirron ja myynnin energiamäärät sekä liikevaihto jäivät tavoitteesta. Emoyhtiön ja konsernin kannattavuus ja liikevoitto olivat edellistä vuotta paremmat ja ylittivät tavoitteet. Vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat hyviä. ARVIO LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISESTÄ Alkaneena vuonna konsernin ja emoyhtiön liiketoiminta jatkuu aikaisempien vuosien laajuisena. INVESTOINNIT JA RAHOITUS Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat konsernissa 4,062 milj. euroa ja osakkeisiin 0,331 milj. euroa. Investoinnit rahoitettiin liittymismaksuilla, tulorahoituksella, kassavaroilla ja lainoilla. Liittymismaksujen lisäys oli 0,201 milj. euroa. Investoinnit sähköverkon säävarmuuden parantamiseksi jatkuivat. Investointien painopiste on ollut Virtain ja Ähtärin asemakaavoitettujen alueiden maakaapeloinneissa, 20 kv:n johtojen rakentamisessa teiden varsille, pienjännitejohtojen maakaapeloinneissa sekä verkostoautomaation kehittämisessä. Sähkömittarit ovat etäluettavia tuntimittareita ja laskutus tapahtuu todellisten kulutustietojen perusteella. TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT: Konserni 2015 2014 2013 Liikevaihto EUR 15 153 977 15 173 861 14 549 423 Liikevoitto EUR 2 523 715 2 107 448 1 569 759 Liikevoitto %:a liikevaihdosta 16,7 % 13,9 % 10,8 % Oman pääoman tuotto % 13,2 % 11,7 % 14,0 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu 59,1 % 57,7 % 57,7 % omaan pääomaan) Emoyhtiö 2015 2014 2013 Liikevaihto EUR 14 614 339 14 637 204 14 047 942 Liikevoitto EUR 2 318 105 1 825 002 1 453 135 Liikevoitto %:a liikevaihdosta 15,9 % 12,5 % 10,3 % Oman pääoman tuotto % 12,8 % 11,0 % 8,6 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu 66,1 % 64,4 % 64,3 % omaan pääomaan) YHTIÖN OMISTUS JA OSAKKEET Verkkoalueen kunnat omistavat yhtiön osakkeista 99,8 prosenttia. Omistus jakautuu seuraavasti: Virrat 41,6 %, Alavus 25,3 %, Ähtäri 19,9 %, Keuruu 9,8 %, Kihniö 3,2 %, muut omistajat 0,2 %. Osakkeiden määrä on 51.196 kappaletta. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeiden siirtoa rajoittavat yhtiöjärjestyksen määräykset. HENKILÖSTÖ Toimitusjohtajana emoyhtiössä ja tytäryhtiöissä on toiminut Vesa Hätilä. Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 51 henkilöä (vuonna 2014 oli 50 henkilöä). YMPÄRISTÖASIAT Emoyhtiöllä on sähköverkossaan CCAkyllästettyjä puupylväitä ja tytäryhtiö Sähkö- Virkeät Oy:llä kreosoottikyllästettyjä pylväitä. Käytöstä poistettavat pylväät käsitellään jätelain ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. CCA-kyllästettyjä pylväitä voidaan luovuttaa uusiokäyttöön niitä ammatissaan tarvitseville vastaanottajille. RISKIENHALLINTA Sähköverkkotoiminnan merkittävin riski on sähköverkon vaurioituminen poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Sähköturvallisuuteen, vesivoiman tuotantoon ja ympäristöasioihin liittyy myös merkittäviä riskejä. Riskejä vähennetään investoinneilla vaurioalttiimpiin verkon osiin, varautumalla verkoston ja voimalaitosten pääkomponenttien yllättävään rikkoutumiseen, säännöllisillä kuntotarkastuksilla, ennaltaehkäisevän huolto-ohjelman avulla sekä hoitamalla vastuuntuntoisesti sähköturvallisuus- ja ympäristöasiat. Sähkön myyntiliiketoiminnan taloudelliset riskit johtuvat sähkön markkinahintojen ja sääolosuhteiden vaikeasta ennustettavuudesta. Sähkökaupan riskejä pyritään hallitsemaan sähkömarkkinoiden seurannalla, tehokkaalla salkunhallinnalla sekä nopealla reagoinnilla muutoksiin. HALLITUKSEN EHDOTUS TILIKAUDEN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 668 760,75 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 7,60 euroa osakkeelta eli yhteensä 389 089,60 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia yhtiön taloudellisessa asemassa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. 11
Tuloslaskelma/Konserni 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 LIIKEVAIHTO 15 153 977 15 173 862 Valmistus omaan käyttöön 3 304 409 3 364 464 Liiketoiminnan muut tuotot 74 646 90 527 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 6 314 317 7 257 805 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 73 633 36 532 Ulkopuoliset palvelut 2 432 451-8 820 401 2 404 374-9 698 711 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 509 612 2 282 828 Henkilösivukulut Eläkekulut 486 192 463 401 Muut henkilösivukulut 133 992-3 129 796 122 650-2 868 879 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 412 795-2 373 189 Liiketoiminnan muut kulut -1 646 325-1 580 626 LIIKEVOITTO 2 523 715 2 107 448 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot 28 750 24 383 Korkokulut ja muut rahoituskulut -298 554-269 804-307 380-282 997 VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 253 911 1 824 451 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -163 439-91 496 Laskennalliset verot -314 026-477 465-282 049-373 545 Vähemmistöosuudet -98 787-117 158 TILIKAUDEN VOITTO 1 677 659 1 333 748 12
Tase/Konserni 31.12.2015 31.12.2014 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1 740 183 1 794 534 Ennakkomaksut 0 1 740 183 19 948 1 814 482 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 5 812 093 5 810 899 Rakennukset ja rakennelmat 5 552 406 5 744 150 Sähköverkko 26 188 461 24 244 628 Koneet ja kalusto 4 871 924 5 274 041 Muut aineelliset hyödykkeet 120 348 125 871 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 219 958 42 765 190 147 150 41 346 739 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1 280 257 948 756 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 45 785 630 44 109 977 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 316 806 390 439 Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset 530 526 530 526 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 3 364 501 3 288 711 Muut saamiset 13 510 18 166 Siirtosaamiset 58 474 3 436 485 106 406 3 413 283 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 686 469 4 970 286 869 727 5 203 975 Vastaavaa yhteensä 50 755 916 49 313 952 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 93 334 93 334 Edellisten tilikausien voitto 12 088 861 11 143 936 Tilikauden voitto 1 677 659 1 333 748 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 13 859 854 12 571 018 VÄHEMMISTÖOSUUDET 270 931 250 243 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 13 305 603 13 756 448 Liittymismaksut ja muut velat 15 854 374 15 652 615 Laskennalliset verovelat 3 546 078 32 706 055 3 232 052 32 641 115 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1 450 844 1 453 158 Ostovelat 943 694 1 125 334 Muut velat 941 561 876 194 Siirtovelat 582 977 3 919 076 396 890 3 851 576 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 36 625 131 36 492 691 Vastattavaa yhteensä 50 755 916 49 313 952 13
Tuloslaskelma/Emoyhtiö 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 LIIKEVAIHTO 14 614 340 14 637 204 Valmistus omaan käyttöön 3 304 409 3 364 464 Liiketoiminnan muut tuotot 74 646 72 604 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 6 725 703 7 645 550 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 73 633 36 532 Ulkopuoliset palvelut 2 142 939-8 942 275 2 189 381-9 871 463 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 504 152 2 276 948 Henkilösivukulut Eläkekulut 485 476 462 721 Muut henkilösivukulut 133 620-3 123 248 122 319-2 861 988 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 045 218-2 017 336 Liiketoiminnan muut kulut -1 564 549-1 498 482 LIIKEVOITTO 2 318 105 1 825 003 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot 170 518 133 914 Korkokulut ja muut rahoituskulut -295 999-125 481-301 902-167 988 VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 192 624 1 657 015 Tilinpäätössiirrot Poistoeron isäys (-) tai vähennys (+) -1 604 636-1 400 007 Tuloverot Tilikauden verot -89 535-11 758 TILIKAUDEN VOITTO 498 453 245 250 14
Tase/Emoyhtiö 31.12.2015 31.12.2014 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1 066 037 1 114 454 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 92 039 90 845 Rakennukset ja rakennelmat 734 712 807 958 Sähköverkko 25 554 064 23 505 149 Koneet ja kalusto 2 450 816 2 810 266 Muut aineelliset hyödykkeet 30 852 32 818 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 143 652 29 006 135 113 307 27 360 343 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 13 900 536 13 900 536 Muut osakkeet ja osuudet 1 280 114 15 180 650 948 613 14 849 149 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 45 252 822 43 323 946 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 316 806 390 439 Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset 530 526 530 526 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 3 225 861 3 153 450 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 118 106 109 574 Siirtosaamiset 58 474 3 402 441 106 406 3 369 430 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 569 168 4 818 941 780 081 5 070 476 Vastaavaa yhteensä 50 071 763 48 394 422 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 93 334 93 334 Edellisten tilikausien voitto 170 308 313 882 Tilikauden voitto 498 453 245 250 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 762 095 652 466 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 16 462 181 14 857 545 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 13 245 603 13 603 948 Liittymismaksut ja muut velat 15 862 476 29 108 079 15 660 716 29 264 664 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 1 358 345 1 263 158 Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille 746 296 158 330 992 673 175 640 Muut velat 911 451 837 581 Siirtovelat 564 986 3 739 408 350 695 3 619 747 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 32 847 487 32 884 411 Vastattavaa yhteensä 50 071 763 48 394 422 15
Rahoituslaskelma 1000 Konserni Emoyhtiö 2015 2014 2015 2014 Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 2 254 1 824 2 193 1 657 Oikaisut: Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot -26-19 -26-19 Suunnitelman mukaiset poistot 2 413 2 373 2 045 2017 Rahoitustuotot ja -kulut 269 283 125 168 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 4 910 4 461 4 337 3 823 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) -14-332 -33-298 Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+) 73 37 74 37 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(-) 61 385 24 322 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 030 4 551 4 402 3 884 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -298-307 -296-302 Maksetut välittömät verot -163-91 -89-12 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 4 569 4 153 4 017 3 570 Liiketoiminnan rahavirta (A) 4 569 4 153 4 017 3 570 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -3 792-3 916-3 643-3 711 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 61 19 26 19 Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin -332-221 -331-221 Sijoitukset rahoitusarvopapereihin 0 0 0 0 Investointien rahavirta (B) -4 063-4 118-3 948-3 913 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen muutos -453 227-263 387 Liittymismaksujen lisäys 202 247 202 247 Saadut korot ja rahoitustuotot 29 24 170 134 Omien osakkeiden osto 0-105 0-105 Maksetut osingot -467-453 -389-392 Rahoituksen rahavirta (C) -689-60 -280 271 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) -183-25 -211-72 Rahavarat tilikauden alussa 869 894 780 852 Rahavarat tilikauden lopussa 686 869 569 780-183 -25-211 -72 16
Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy ja Sähkö-Virkeät Oy. Konsernitilinpäätös on laadittu konserniin kuuluvien yhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden yhdistelmänä. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyhtiöiden sisäiset tuotot ja kulut, konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. Konsernin sisäisen omistuksen eliminoimisessa on käytetty hankintamenomenetelmää. Vähemmistöosuus on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Valmistus omaan käyttöön käsittää sähköverkoston rakentamisen osuuden tarvikkeista, ulkopuolisista palveluista, henkilöstökuluista ja liiketoiminnan muista kuluista kuten ajoneuvojen käyttökulut ja poistot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina omaisuuserien taloudellisen pitoajan perusteella. Emoyhtiön sähköverkon ja johtoalueiden maankäyttöoikeuksien poistoaika on 25-30 vuotta. Sähkö-Virkeät Oy:n 110 kv:n sähköverkon ja maankäyttöoikeuksien poistoaika on 40 vuotta. Killin Voima Oy:n voimalaitoskoneiden poistoaika on 50 vuotta. Poistoajat eri omaisuusryhmille ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet 5-40 v. Rakennukset ja rakennelmat 10-50 v. Johtoverkosto ja maankäyttöoikeudet 25-40 v. Koneet ja kalusto 5-50 v. Muut aineelliset hyödykkeet 15 v. Tuloslaskelmassa on esitetty aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hankintamenoon ja kyseisen omaisuusryhmän pitoaikaan. Killin Voima Oy:n omaisuusarvot on arvostettu konsernitaseessa huomioiden vesivoimalaitosten omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidossa tehtyjen poistojen erotus esitetään tuloslaskelmassa erässä Poistoeron lisäys tai vähennys. Kertynyt poistoero esitetään taseen vastattavissa erässä Tilinpäätössiirtojen kertymä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Materiaalivarasto ja vaihto-omaisuus on arvostettu todellisiin hankinta-arvoihin liukuvaa keskihintaa käyttäen. Valmistus omaan käyttöön Erä sisältää omaan käyttöön valmistetun sähköverkon muuttuvat kulut, joiden erittely on tuloslaskelmariveittäin liitetiedoissa. Vertailtavuus edelliseen vuoteen Vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia ei ole. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Sähkön hankintaan liittyvät vastuut Yhtiö suojaa sähkönhankintaa pitkäaikaisilla ja kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla. Suojaukset kohdistuvat kiinteähintaisiin myyntisopimuksiin, verkkotoiminnan häviösähkön hankintaan ja toimitusvelvollisuuden piirissä olevaan sähkönmyyntiin. Sähkön hankintaan liittyy myös tuotantoyhtiöiden ns. Mankala-vastuita. 17
Eriytettyjen tilinpäätösten lisätiedot ERIYTETTÄVÄT LIIKETOIMINNAT Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n harjoittamat sähkömarkkinalain mukaan eriytettävät liiketoiminnat ovat sähköverkkotoiminta ja muu sähköliiketoiminta, joka käsittää sähkönmyyntiliiketoiminnan sekä työpalvelujen myynnin lähinnä konserniyhtiöille. Tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja se esittää sähkömarkkinalain mukaiset tiedot omassa tilinpäätöksessään. ERIYTTÄMISPERUSTEET Kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle sisäisen laskennan avulla. Tapahtumat on mahdollisuuksien mukaan kohdistettu eriytetyille toiminnoille kirjanpitoon kirjattaessa. Yhteiset kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu kohdistuslaskennan avulla eri liiketoiminnoille. Poistot ja poistoeron muutos saadaan käyttöomaisuuskirjanpidosta. Rahoitustuotot ja -kulut on kohdistettu taseen perusteella. Oma pääoma, varaukset ja kertynyt poistoero jaettiin tasan sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle kun eriyttämislaskelmat tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. ERIYTTÄMISPERUSTEISIIN TEHDYT MUUTOKSET Eriyttämisperusteet ovat aiemman käytännön mukaiset. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT 2015 Netto- Tase-erä investoinnit Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 67 222,82 Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 3 371 614,47 Muut aineettomat hyödykkeet 75 648,89 Ennakkomaksut (aineettomat) 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet 56 392,25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 30 344,81 3 601 223,24 euroa SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI Sijoitetun pääoman tuottoprosentti kirjanpitoarvoin on 7,80 %. Laskentakaava (KTM:n asetuksen 4.2.2005 mukainen): tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut + sähköverkon leasingmaksujen ja vuokrien korko-osuudet Sijoitetun pääoman tuotto % = --------------------------------------------------------------------- X 100 taseen loppusumma - korottomat velat ml. liittymismaksut + sähköverkkoon liittyvät leasing- ja vuokravastuut Konsernilla ei ole laskentakaavassa esiintyviä sähköverkon leasing- ja vuokravastuita. 18
Eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelma SÄHKÖVERKKOTOIMINTA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 LIIKEVAIHTO 8 011 171 7 519 366 Valmistus omaan käyttöön 3 304 409 3 364 464 Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 50 435 47 687 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö 362 653 436 031 Muut ostot tilikauden aikana 1 420 263 1 423 586 Varastojen muutos 73 633 36 532 Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 1 120 393 1 171 541 Muut ulkopuoliset palvelut 1 003 342-3 980 284 997 851-4 065 541 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 071 686 1 898 385 Henkilösivukulut Eläkekulut 401 964 378 556 Muut henkilösivukulut 115 198-2 588 848 106 114-2 383 055 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Sähköverkon hyödykkeistä 1 603 240 1 534 075 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 387 158-1 990 398 429 301-1 963 376 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut 24 224 28 894 Muut liiketoiminnan muut kulut 1 259 855-1 284 079 1 218 828-1 247 722 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 522 406 1 271 823 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 11 326 8 615 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -55 012-43 686-44 772-36 157 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 1 478 720 1 235 666 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Sähköverkon hyödykkeistä -1 640 260-1 453 121 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 35 172-1 605 088 47 818-1 405 303 Tuloverot 25 115 33 901 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -101 253-135 736 19
Eriytetyn liiketoiminnan tase SÄHKÖVERKKOTOIMINTA 31.12.2015 31.12.2014 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 680 224 649 431 Muut aineettomat hyödykkeet 304 617 369 302 Ennakkomaksut 0 984 841 0 1 018 733 Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 27 605 657 25 800 853 Muut aineelliset hyödykkeet 1 195 315 1 385 747 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 143 652 28 944 624 113 307 27 299 907 Sijoitukset 8 738 8 738 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 29 938 203 28 327 378 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 316 806 390 439 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sisäiset saamiset 5 500 000 4 500 000 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 575 6 160 Saamiset muilta 1 866 958 1 819 076 Rahat ja pankkisaamiset 439 090 721 451 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 132 429 7 437 126 Vastaavaa yhteensä 38 070 632 35 764 504 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 46 667 46 667 Edellisten tilikausien voitto -453 756-318 153 Tilikauden voitto -101 253-135 736 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ -508 342-407 222 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 16 440 779 14 835 692 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille 4 120 603 3 728 947 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut 15 862 476 15 660 716 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille 608 344 513 158 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 158 330 175 640 Velat muille 1 388 442 1 546 772 1 257 573 1 433 213 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 22 138 195 21 336 034 Vastattavaa yhteensä 38 070 632 35 764 504 20
Eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelma MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 LIIKEVAIHTO 6 603 169 7 117 838 Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 24 210 24 917 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana 4 942 786 5 785 932 Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut 19 204-4 961 990 19 990-5 805 922 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 432 466 378 563 Henkilösivukulut Eläkekulut 83 513 84 165 Muut henkilösivukulut 18 421-534 400 16 205-478 933 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä -54 820-53 960 Liiketoiminnan muut kulut Muut liiketoiminnan muut kulut -280 470-250 760 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 795 699 553 180 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 141 900 109 650 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 17 292 15 648 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -240 987-81 795-257 129-131 831 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 713 904 421 349 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 452 5 296 Tuloverot -114 650-45 659 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 599 706 380 986 21
Eriytetyn liiketoiminnan tase MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA 31.12.2015 31.12.2014 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 9 81 196 9 95 721 Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet 61 512 60 436 Sijoitukset 15 171 911 14 840 411 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 15 314 619 14 996 568 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset muilta 530 526 530 526 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 108 531 103 413 Saamiset muilta 1 417 376 1 525 907 1 440 780 1 544 193 Rahat ja pankkisaamiset 130 079 58 631 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 186 512 2 133 350 Vastaavaa yhteensä 17 501 131 17 129 918 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 46 667 46 667 Edellisten tilikausien voitto 624 064 632 035 Tilikauden voitto 599 706 380 986 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 270 437 1 059 688 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 21 401 21 853 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille 9 125 000 9 875 000 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Sisäiset velat 5 500 000 4 500 000 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille 750 000 750 000 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat muille 834 293 923 377 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 209 293 16 048 377 Vastattavaa yhteensä 17 501 131 17 129 918 22
Tilintarkastuskertomus 23
Keskustie 10, PL 25, 34801 VIRRAT puh. 03 485 511, fax 03 485 5300 Yrittäjäntie 3, 63700 ÄHTÄRI puh. 03 485 511, fax 03 485 5301 www.ksat.fi