Kelan opintoetuudet FPA:s studieförmåner

9 Kelan opintoetuudet FPA:s studieförmåner 2014 Opintotuki Studiestöd Opintoraha Studiepenning Asumislisä Bostadstillägg Opintolainan valtiontakaus Statsgaranti för studielån Korkoavustus Räntebidrag Opintolainahyvitys Studielånskompensation Opintolainavähennys Studielånsavdrag Ateriatuki Måltidsstöd Koulumatkatuki Stöd för skolresor Aikuiskoulutustuen lainatakaus Lånegaranti i anslutning till vuxenutbildningsstöd Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 301

Opintotukijärjestelmän tarkoitus on turvata päätoimisesti opiskelevan henkilön toimeentulo opintojen aikana. Opintotuesta säädetään opintotukilaissa ja siihen liittyvissä muissa säädöksissä. Opintotuen toimeenpano kuuluu Kelan tehtäviin. Sen kehitystä selostetaan liitteessä 7. Tarkempaa tilastotietoa www.kela.fi/tilastot Syftet med studiestödet är att trygga försörjningen under studietiden för personer som studerar på heltid. Om studiestöd stadgas i lagen om studiestöd och tillhörande författningar. FPA har hand om skötseln av studiestödet. Studiestödets utveckling refereras i bilaga 7. Mer detaljerad statistik www.fpa.fi/statistik 9.1 Opintotuki Opintotukea voidaan myöntää kotimaassa opiskelevalle Suomen kansalaiselle. Muun maan kansalainen voi saada opintotukea, jos hänen oleskelunsa Suomessa on vakinaista ja oleskelun peruste muu kuin opiskelu (tästä on eräitä poikkeuksia). Ulkomailla opiskelevalle myönnetään opintotukea, jos vastaavat opinnot Suomessa oikeuttavat tukeen tai opinnot sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Opintotuki voidaan myöntää kokonaan ulkomailla suoritettavaan tutkintoon ainoastaan Suomen, EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalaiselle ja hänen perheenjäsenelleen sillä edellytyksellä, että henkilö on asunut Suomessa vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltäneen viiden vuoden aikana ja että oleskelu ulkomailla on tilapäistä. Ulkomaan kansalaisen on lisäksi täytettävä tiettyjä lisäehtoja saadakseen tukea ulkomailla suoritettavaan tutkintoon. Opintotuen määriin ja ehtoihin tuli runsaasti muutoksia 1.8.2014. Muutokset on selostettu pääpiirteissään liitteessä 7. Oikeus opintotukeen. Opintotukea voi saada oppilaitokseen hyväksytty, päätoimisesti opiskeleva henkilö, joka edistyy opinnoissaan ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeisiin opintoihin, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Tukeen oikeuttavat: lukio-opinnot ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus korkeakoulututkinnon tai ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorittaminen muut erikseen säädetyt opinnot. Tietyt etuudet estävät opintotuen saannin. Tukea ei myönnetä, jos opiskelija saa esimerkiksi eläkettä (pl. perhe-eläke), kuntoutusrahaa, työttömyysturvaa, koulu- 9.1 Studiestöd Studiestöd kan beviljas finska medborgare som studerar i Finland. Andra än finska medborgare kan få studiestöd om de vistas permanent i Finland och grunden för vistelsen är en annan än studier (med vissa undantag). Studiestöd beviljas för studier utomlands om motsvarande studier i Finland berättigar till stöd eller om de ingår i en examen som avläggs i Finland. För en examen som i sin helhet avläggs utomlands kan studiestöd beviljas enbart den som är finsk medborgare, medborgare i ett EU- eller EES-land eller schweizisk medborgare och dennes familjemedlemmar, om personen i fråga har haft en permanent hemort i Finland i minst två år under de fem åren närmast före studierna och utlandsvistelsen är tillfällig. Utländska medborgare ska även uppfylla vissa tilläggsvillkor för att få stöd för examen som avläggs utomlands. Många ändringar gällande studiestödsbelopp och -villkor trädde i kraft 1.8.2014. En redogörelse för dessa i huvuddrag finns i bilaga 7. Rätt till studiestöd. Studiestöd kan beviljas den som godkänts för studier vid en läroanstalt, studerar på heltid, har framgång i studierna och är i behov av ekonomiskt stöd. Studiestöd beviljas för studier som bedrivs efter grundskolan och som varar i minst två månader utan avbrott. Studier som berättigar till understöd: gymnasiestudier yrkesinriktad grundutbildning och tilläggsutbildning fullgörande av högskoleexamen eller ett yrkesinriktat fortbildningsprogram. andra särskilt fastställda studier. Vissa förmåner utgör hinder för beviljande av studiestöd. Studiestöd beviljas inte den som t.ex. har pension (utom familjepension), rehabiliteringspenning, arbetslöshets- 302 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

tuspäivärahaa, vuorottelukorvausta tai aikuiskoulutustukea, jonka saaminen ei kuitenkaan estä opintolainan valtiontakausta. Opintotukea ei myönnetä myöskään, jos henkilö suorittaa oppisopimuskoulutusta taikka varusmies- tai siviilipalvelusta. Myös vastaavat etuudet ulkomailta saatuina estävät opintotuen saannin. Opintotuen kesto. Opintotukea maksetaan yleensä yhdeksältä kuukaudelta lukuvuodessa. Lukio-opintoja lukuun ottamatta tuen voi saada myös päätoimisiin kesäopintoihin. Pääsäännön mukaan opintotuen voi saada kalenterikuukaudelta, jossa on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Korkeakouluopinnoissa tutkintokohtainen enimmäistukiaika määräytyy suoritettavan tutkinnon laajuuden mukaan. Yhden lukuvuoden eli 60 opintopisteen opinnot oikeuttavat yhdeksän kuukauden tukeen. Enimmäistukiaika on näin laskettu tukiaika lisättynä viidellä tukikuukaudella (10 tukikuukaudella, jos opiskelija on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014). Ammatillisessa koulutuksessa opintotukea voi saada opintojen laajuutta vastaavaksi ajaksi. Lukiossa opintotuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi opintojen alkamisesta lukien. Tämän tukiajan jälkeen opintotukea voi saada samoihin opintoihin enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Kun säännönmukainen opiskeluaika on päättynyt, opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajaksi. Säännönmukainen opiskeluaika on lukiokoulutuksessa neljä vuotta, ammatillisessa perustutkinnossa opintojen laajuutta vastaava aika lisättynä yhdellä vuodella ja muussa koulutuksessa opintojen laajuuden tai opetussuunnitelman mukainen suoritusaika. Yhden korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi saada käyttöönsä lisätukikuukausia, jotka hän voi käyttää jatko-opintoihin tai muihin korkeakouluopintoihin. Opintotukea voi saada korkeakouluopintoihin yhteensä enintään 64 kuukautta (70 kuukautta, jos opiskelija on aloittanut uudet korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014). Toisen asteen opintoihin myönnettävää kokonaistukiaikaa ei ole rajoitettu, eikä niihin käytetty opintotuki lyhennä korkeakouluopintojen opintotukiaikaa. förmåner, utbildningsdagpenning, alterneringsersättning eller vuxenutbildningsstöd, som dock inte utgör ett hinder för statsgaranti för studielån. Studiestöd beviljas inte personer som deltar i läroavtalsutbildning eller fullgör sin bevärings- eller civiltjänst. Också motsvarande förmåner från utlandet utgör hinder för studiestöd. Utbetalningstid. Studiestöd betalas i regel för nio månader per läsår. Stöd kan också beviljas för studier på heltid under sommarmånaderna, men detta gäller inte gymnasiestudier. I regel kan man få studiestöd för en kalendermånad om den innefattar minst 18 dagar som berättigar till studiestöd. När det gäller högskolestudier fastställs maximistödtiden enligt examens omfattning. Studier som motsvarar ett läsår, dvs. 60 studiepoäng, berättigar till nio månaders stöd. Maximistödtiden är den på detta sätt beräknade stödtiden plus fem stödmånader (eller 10 stödmånader om den studerande inlett sina första högskolestudier före 1.8.2014). I fråga om yrkesutbildning kan studiestöd beviljas för den tid som motsvarar studiernas omfattning. Vid gymnasiestudier beviljas stödet för de första tre studieåren (räknat från studiestarten). Efter detta kan studiestöd beviljas för samma studier högst för ett läsår åt gången. Efter det att den normala studietiden är slut kan studiestöd beviljas för högst 12 månader. Den normala studietiden är fyra år vid gymnasiestudier, vid grundläggande yrkesexamen den tid som motsvarar studiernas omfattning utökad med ett år och vid annan utbildning den tid det tar att slutföra studierna enligt studiernas omfattning eller läroplanen. Då den studerande har avlagt en högskoleexamen kan han eller hon beviljas tilläggsstödmånader som kan användas för fortsatta studier eller andra högskolestudier. Studerande kan få studiestöd för högskolestudier för totalt 64 månader (eller 70 månader om de nya högskolestudierna inletts före 1.8.2014). Den totala stödtiden för studier på andra stadiet är inte begränsad och studiestöd som använts för sådana studier förkortar inte heller stödtiden för högskolestudier. Opintotukietuudet Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Pienituloiselle voidaan myöntää korkoavustusta opintolainojen korkojen maksuun. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua tuetaan ateriatuella. Lukuvuonna 2014/2015 ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa aloittaneet ja määräajassa tutkinnon Studiestödsförmåner Studiestödet består av studiepenning, bostadstillägg och statsgaranti för studie lån. Låginkomsttagare kan beviljas räntebidrag för betalning av räntor på studielån. Måltider för högskolestuderande subventioneras med måltidsstöd. De som inlett sina första högskolestudier läsåret 2014/2015 och som avlagt examen inom föreskriven Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 303

suorittaneet voivat saada opintolainahyvityksen eli Kelan maksaman opintolainan lyhennyksen. Aiemmin aloittaneet voivat saada opintolainavähennyksen verotuksessa mutta vain, jos opinnot on aloitettu lukuvuonna 2005/2006 tai sen jälkeen. Opintoraha Opintorahan määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, asumismuoto, siviilisääty, oppilaitos, taloudellinen tilanne ja korkeakouluopinnoissa opintojen aloitusajankohta. Alle 17-vuotiaat opiskelijat kuuluvat lapsilisän saajiin eivätkä siksi ole oikeutettuja opintorahaan. Opintorahan perusmäärä lukuvuonna 2014/2015: tid kan få studielånskompensation, dvs. en amortering på studie lånet som FPA betalar. De som inlett sina studier tidigare kan få studielåns avdrag i beskattningen men endast om studierna inletts läsåret 2005/2006 eller senare. Studiepenning Studiepenningens belopp beror på den studerandes ålder, boendeform, civilstånd, läroanstalt, ekonomiska situation och, när det gäller högskolestudier, tidpunkten för inledande av studier. Studerande under 17 år omfattas av barnbidraget och är därför inte berättigade till studiepenning. Studiepenningens grundbelopp läsåret 2014/2015: Vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias 20 v täyttänyt Toinen aste, /kk 38,50 81,04 Korkeakoulu, 1 ) /kk 55,72 123,59 Korkeakoulu, 2 ) /kk 61,80 136,76 Bor hos sin förälder under 20 år från 20 år Andra stadiet, /mån. 38,50 81,04 Högskola, 1 ) /mån. 55,72 123,59 Högskola, 2 ) /mån. 61,80 136,76 Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 18 v täyttänyt 101,31 249,21 146,89 301,89 163,10 335,32 Bor självständigt under 18 år från 18 år 101,31 249,21 146,89 301,89 163,10 335,32 Avioliitossa oleva tai elatusvelvollinen 249,21 301,89 335,32 1 ) Ensimmäiset korkeakouluopinnot aloitettu ennen 1.8.2014. 2 ) Ensimmäiset korkeakouluopinnot aloitettu 1.8.2014 tai sen jälkeen. Gifta eller försörjningspliktiga studerande 249,21 301,89 335,32 1 ) De första högskolestudierna har inletts före 1.8.2014. 2 ) De första högskolestudierna har inletts 1.8.2014 eller senare. Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai tämän omistamassa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, opintoraha maksetaan samansuuruisena kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle. Opintorahan määrään vaikuttavat opiskelijan omat tulot ja tietyissä tapauksissa hänen vanhempiensa tulot. Opiskelijan omien tulojen vaikutus. Opiskelijan omat tulot huomioidaan tarveharkinnassa koko kalenterivuoden ajalta. Opiskelijalla saa opintotukietuuksien lisäksi olla muita tuloja tietty määrä kalenterivuodessa. Tuloiksi lasketaan veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä apurahat. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, moneltako kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea: jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohti muita tuloja voi olla 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1 970 euroa. Opiskelija voi ansaita tulonsa milloin vain kalenterivuoden aikana. Ennen opintojen aloittamista tai opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin tuloraja ylittyisi niiden perusteella. En studerande som bor i en bostad som han hyr av sin förälder, eller som föräldern äger och som finns i samma fastighet som förälderns stadigvarande bostad, får i studiepenning det belopp han skulle få om han bodde hos sin förälder. På studiepenningsbeloppet inverkar den studerandes egna och i vissa fall föräldrarnas inkomster. Inverkan av den studerandes egna inkomster. Vid behovsprövningen beaktas den studerandes egna inkomster för hela kalenderåret. Utöver studiestödsförmånerna får en studerande ha andra inkomster upp till ett visst belopp per kalenderår. Som inkomster betraktas skattepliktiga förvärvs- och kapitalinkomster samt stipendier. Årsinkomstgränsen fastställs på basis av hur många månader den studerande lyft studiestöd: för varje studiepennings- eller bostadstilläggsmånad får den studerande ha 660 euro i övriga inkomster och för varje månad utan stöd 1 970 euro. Inkomsterna får tjänas in när som helst under kalenderåret. Inkomster som förvärvas innan studierna inleds eller sedan de avslutats beaktas inte till den del inkomstgränsen skulle överskridas på grund av dem. 304 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

Opiskelijan on itse huolehdittava, etteivät hänen vuoden aikana ansaitsemansa tulot ylitä tulorajaa. Opiskelija voi säädellä vuositulorajaansa seuraavasti: hän ei hae tukea kaikille opiskelukuukausille, hän peruu myönnetyn tuen haluamiltaan kuukausilta tai hän oma-aloitteisesti palauttaa saamansa tuen. Opiskelijan oikeus maksettuun tukeen tarkistetaan vuosittain verotuksen valmistumisen jälkeen. Opiskelijan tuloja verrataan opiskelijan vuositulorajaan. Jos tuloraja ylittyy, opintorahaa ja asumislisää peritään takaisin. Takaisinperintä ei palauta korkeakouluopiskelijan tukikuukausia uudelleen käytettäviksi. Kun tulot ylittävät vuositulorajan, Kela perii ylityksen jokaista alkavaa 1 310:tä euroa kohden takaisin yhden kuukauden opintorahan ja asumislisän. Etuuksia ei kuitenkaan peritä takaisin, jos ylitys on enintään 220 euroa. Takaisinperittävään määrään lisätään 15 %:n korotus. Vanhempien tulojen vaikutus. Vanhempien tulot vaikuttavat perheettömän alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan suuruuteen. Jos opiskelija asuu vanhempansa luona tai on alle 18-vuotias, vanhempien yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintotukea, jos ne ovat vähintään 41 810 euroa, ja estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 euroa. Jos opiskelija asuu muualla kuin vanhempansa luona ja on 18 19-vuotias, vanhempien yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahan määrää, jos ne ovat vähintään 54 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 73 200 euroa. Tuloilla tarkoitetaan puhtaita ansio- ja pääomatuloja. Jos vanhemmat ovat pienituloisia, opintoraha voidaan myöntää korotettuna sillä edellytyksellä, että opiskelija asuu itsenäisesti ja on alle 18-vuotias tai asuu vanhempansa luona. Opintoraha on veronalaista tuloa. Siitä peritään 10 %:n ennakonpidätys, jos opintoraha on 170 e/ kk tai enemmän. Opintorahavähennyksen ansiosta opiskelija ei kuitenkaan joudu maksamaan opintorahasta veroa, jos hänellä ei ole vuoden aikana muita veronalaisia tuloja. Asumislisä Asumislisää voivat saada Suomessa tai ulkomailla opiskelevat opiskelijat, jotka asuvat vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisään ei ole oikeutta opiskelijalla, joka asuu vanhempansa luona asuu oman tai puolison lapsen kanssa asuu puolison omistamassa asunnossa tai on oikeutettu oppilaitoksen maksuttomaan asuntolapaikkaan. Den studerande ska själv se till att de inkomster som intjänas under året inte överskrider inkomstgränsen. Han kan justera sin årsinkomstgräns genom att: inte söka studiestöd för samtliga studiemånader annullera beviljat studiestöd för de månader han önskar eller på eget initiativ återbetala studiestöd som han erhållit. Rätten till utbetalat studiestöd kontrolleras årligen efter slutförd beskattning. Den studerandes inkomster jämförs med årsinkomstgränsen. Om inkomsterna överskrider inkomstgränsen återkrävs studiepenningen och bostadstillägget. Återkravet medför inte att den högskolestuderandes stödmånader återinförs och kan användas på nytt. När inkomsterna överskrider årsinkomstgränsen återkräver FPA en månads studiepenning och bostadstillägg för varje påbörjad 1 310 euro som överskrider årsinkomstgränsen. Om den överskjutande delen är högst 220 euro återkrävs ingenting. Det belopp som återkrävs höjs med 15 procent. Inverkan av föräldrarnas inkomster. Föräldrarnas inkomster inverkar på studiepenningen för studerande på andra stadiet som inte fyllt 20 år och som inte har familj. Om den studerande bor hos sin förälder eller är under 18 år minskar föräldrarnas totala årsinkomster studiestödet om de uppgår till minst 41 810 euro, och om de uppgår till minst 61 000 euro betalas inget studiestöd alls. Om den studerande bor någon annanstans än hos sin förälder och är 18 19 år minskar föräldrarnas totala årsinkomster studiepenningen om de uppgår till minst 54 010 euro, och om de uppgår till minst 73 200 euro betalas ingen studiepenning alls. Med inkomster avses förvärvs- och kapitalinkomster efter naturliga avdrag. Om föräldrarna har låga inkomster, kan förhöjd studiepenning beviljas förutsatt att den studerande bor självständigt och är under 18 år eller bor hos sina föräldrar. Studiepenningen är skattepliktig inkomst. På studiepenningen innehålls 10 procent i förskottsskatt om studiepenningen är 170 euro per månad eller mera. På grund av studiepenningsavdraget behöver den studerande dock inte betala någon skatt på studiepenningen om han eller hon inte har andra skattepliktiga förvärvsinkomster under året. Bostadstillägg Bostadstillägg kan utbetalas till studerande som studerar i Finland eller utomlands och som bor i en hyres- eller bostadsrättsbostad. Rätt till bostadstillägg har inte en studerande som bor hos sin förälder bor med sitt eget eller makens barn bor i en bostad som ägs av maken eller har rätt till fri internatplats vid läroanstalten. Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 305

Oman tai puolison lapsen kanssa asuva voi kuitenkin saada asumislisän, jos asunto on opiskelun vuoksi vuokrattu ja sijaitsee toisella paikkakunnalla kuin perheen vakituinen asunto. Jos opiskelijalla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään, hän voi hakea Kelasta yleistä asumistukea. Asumislisä on 80 % hyväksyttävistä kuukausittaisista asumismenoista. Menot otetaan huomioon 252 euroon asti, joten suurin maksettava asumislisä on 201,60 e/ kk. Jos asumismenot ovat alle 33,63 e/kk, asumislisää ei makseta lainkaan. Ulkomailla opiskelevan asumislisä on pääsääntöisesti 210 e/kk, mutta joissakin alhaisen vuokratason maissa asumislisän määrä on tätä pienempi. Kun samassa asunnossa asuu useita henkilöitä, asumislisä määräytyy henkilökohtaisten asumismenojen mukaan. Jos asukkailla on yhteinen vuokrasopimus, koko asunnon asumismenot jaetaan asukkaiden kesken. Vanhempansa omistamassa tai vanhemmaltaan vuokraamassa asunnossa asuvan opiskelijan asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Asumislisän määrään vaikuttavat opiskelijan omat tulot ja alle 18-vuotiaan ollessa kyseessä myös vanhempien tulot. Opiskelijan omat tulot otetaan huomioon samalla tavoin kuin opintorahan tarveharkinnassa. Vanhempien yhteenlasketut vuositulot pienentävät toisella asteella opiskelevan ja perheettömän alle 18-vuotiaan opiskelijan asumislisää, jos ne ylittävät 41 810 euroa vuodessa. Puolison tulot eivät vaikuta asumislisän määrään. Asumislisä on veroton etuus. Opintolainan valtiontakaus Opiskelija, joka saa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea, voi saada opintolainan valtiontakauksen. Tietyissä tapauksissa lainatakaus voidaan myöntää myös opiskelijalle, joka ei ole oikeutettu opintorahaan. Aikuiskoulutustukeen liittyvä lainatakaus käsitellään luvussa 9.3. Den som bor med egna eller makens barn kan emellertid få bostadstillägg för en bostad som hyrts på grund av studier och som är belägen på en annan ort än familjens permanenta bostad. Om en studerande inte har rätt till studiestödets bostadstillägg, kan han eller hon ansöka om allmänt bostadsbidrag hos FPA. Bostadstillägget är 80 procent av de godtagbara boendeutgifterna per månad. Utgifter upp till 252 euro beaktas, och därmed är det största bostadstillägget 201,60 euro per månad. Om boendeutgifterna är mindre än 33,63 euro per månad betalas inget bostadstillägg. Bostadstillägget för studier utomlands är i regel 210 euro per månad; i vissa länder med låg hyresnivå är beloppet mindre. Om det bor flera personer i samma bostad bestäms bostadstillägget enligt de personliga boendeutgifterna. Om alla har ett gemensamt hyresavtal fördelas boendeutgifterna för hela bostaden mellan samtliga hyresgäster. Bostadstillägget för en studerande som bor i en bostad som ägs av endera föräldern eller som han hyr av denne är högst 58,87 euro per månad. På bostadstilläggsbeloppet inverkar den studerandes egna inkomster, och även föräldrarnas inkomster om studeranden är under 18 år. Vid behovsprövningen beaktas den studerandes egna inkomster på samma sätt som när det gäller studiepenningen. Föräldrarnas sammanlagda årsinkomster minskar bostadstillägget för studerande på andra stadiet som inte fyllt 18 år och inte har familj, ifall inkomsterna överstiger 41 810 euro om året. Makens inkomster påverkar inte bostadstilläggets belopp. Bostadstillägget är en skattefri förmån. Statsgaranti för studielån Studerande som har studiestöd eller vuxenutbildningsstöd kan få statsgaranti för studielån. I vissa fall kan lånegaranti beviljas trots att den studerande inte har rätt till studiepenning. Lånegaranti i anslutning till vuxenutbildningsstöd behandlas i avsnitt 9.3. Opintolainan valtiontakauksen määrät tukikuukautta kohti lukuvuonna 2014/2015: /kk Korkeakouluopiskelijat 400 Muut opiskelijat alle 18-vuotiaat 18 v täyttäneet 260 400 Ulkomailla opiskelevat 700 Statsgaranti för studielån per stödmånad läsåret 2014/2015: /mån. Högskolestuderande 400 Övriga studerande under 18 år från 18 år 260 400 Studerande utomlands 700 306 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

Valtiontakaus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Sitä ei myönnetä opiskelijalle, jonka aikaisemmat lainat Kela on joutunut takaajana maksamaan tai jolla on maksuhäiriömerkintä luottotietorekisterissä, ellei takauksen myöntämiselle ole erityistä syytä. Valtion takaamaa opintolainaa haetaan pankista. Pankki ja opiskelija sopivat keskenään korosta ja muista kuin opintotukipäätöksessä mainituista lainaehdoista. Opintolainan korot lisätään lainan pääomaan eli pääomitetaan niinä lukukausina, jolloin opiskelija saa opintotukea, ja vielä yhtenä lukukautena viimeisen opintotukilukukauden jälkeen. Korkeakouluopiskelijat voivat nostaa lainansa kahdessa erässä lukuvuoden aikana, muissa oppilaitoksissa opiskelevat neljässä erässä. Poikkeuksellisesti esimerkiksi ulkomailla opiskelevat voivat nostaa lukuvuodeksi myönnetyn lainansa yhdessä erässä. Jos lainansaaja laiminlyö koron tai lyhennyksen maksamisen, pankki voi vaatia lainan maksamista välittömästi kokonaisuudessaan takaisin. Jos Kela joutuu takaajana maksamaan lainan pankille, Kela perii saatavat opiskelijalta opintotukiasetuksessa määrätyn koron kera. Saatavaan voidaan tietyin perustein myöntää maksuvapautus. Korkoavustus Pienituloiset voivat hakea opintolainan hoitoon korkoavustusta. Tällöin Kela maksaa erääntyvät korot ilman takaisinmaksuvelvollisuutta. Pienituloisuuden lisäksi edellytetään, että on kulunut riittävän pitkä aika siitä, kun opiskelija on viimeksi saanut opintotukea. Pienituloiseksi katsotaan opintovelallinen, jonka veronalaiset tulot ovat koron erääntymistä edeltävän neljän kuukauden aikana olleet keskimäärin enintään 1 311 e/kk. Opintovelallisen omat tai hänen luonaan asuvat puolison alaikäiset lapset nostavat tulorajaa. Puolison tulot eivät vaikuta korkoavustuksen määrään. Asevelvollisuuttaan suorittavien opintovelallisten opintolainan korot maksetaan korkoavustuksen sijasta sotilasavustuksena. Statsgaranti beviljas för ett läsår i sänder. Studerande vars tidigare lån FPA har betalat i egenskap av borgensman beviljas dock inte statsgaranti och inte heller studerande som har betalningsanmärkningar i kreditupplysningsregistret, om det inte finns särskilda skäl för att bevilja garantin. Statsgaranterade lån ska sökas hos banken. Banken och den studerande avtalar om räntan och andra lånevillkor som inte anges i beslutet om studiestöd. Räntorna på studielånet läggs till lånekapitalet, dvs. kapitaliseras, under de terminer den studerande får studiestöd och ännu under en termin efter den sista terminen med studiestöd. Högskolestuderande kan lyfta sina studielån i två poster under läsåret och studerande vid andra läroanstalter i fyra poster. I undantagsfall fall kan till exempel personer som studerar utomlands lyfta det lånebelopp som beviljats för läsåret i en enda post. Om låntagaren försummar att betala räntor eller amorteringar kan banken kräva att hela lånet omedelbart återbetalas. Om FPA i egenskap av borgensman blir tvungen att betala ett studielån till banken, återkräver FPA fordran hos den studerande med den ränta som fastställts i förordningen om studiestöd. Av särskilda skäl kan betalningsbefrielse beviljas. Räntebidrag Personer med låga inkomster kan ansöka om räntebidrag för skötseln av studielånet. Detta innebär att FPA betalar de räntor som förfaller utan att personen blir skyldig att återbetala dem. Utöver små inkomster förutsätts att det har förflutit en tillräckligt lång tid sedan den studerande senast hade studiestöd. Som låginkomsttagare betraktas den som har studieskulder och vars skattepliktiga inkomster under de fyra månaderna närmast före räntans förfallodatum varit högst 1 311 euro per månad i snitt. Låntagarens egna minderåriga barn eller makens minderåriga barn som bor hos låntagaren höjer inkomstgränsen. Makens inkomster inverkar inte på storleken av räntebidraget. Låneräntorna för värnpliktiga med studielån betalas i form av militärunderstöd i stället för räntebidrag. Opintolainahyvitys ja opintolainavähennys Kela voi maksaa osan opintolainasta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa opintolainan määrästä. Opintolai- Studielånskompensation och studielånsavdrag FPA kan betala en del av studielånet om den studerande avlägger högskoleexamen inom föreskriven tid. Studielånskompensationen är en amortering på studielånet som betalas av FPA, och den kan uppgå till en tredjedel Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 307

nahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Jos opiskelija on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014, hän voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Opiskelija voi saada opintolainavähennyksen, jos hän suorittaa lukuvuonna 2005/2006 tai sen jälkeen aloitetun korkeakoulututkinnon määräajassa. Kun opiskelija tutkinnon suorittamisen jälkeen maksaa opintolainaansa takaisin, hän maksaa opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea. Tästä on eräitä poikkeuksia. Ateriatuki Korkeakouluopiskelijat saavat aterian alennettuun hintaan ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Kela maksaa tuen opiskelijaravintolan pitäjälle, joka vähentää tuen aterian hinnasta. Ravintoloissa noudatetaan valtioneuvoston vahvistamia enimmäishintoja. Ateriatuen suuruus on ollut viime vuodet 1,94 euroa aterialta. av studielånet. Studielånskompensationen gäller endast för högskolestuderande som inlett sina första högskolestudier 1.8.2014 eller senare. Studerande som har påbörjat sina första högskolestudier före 1.8.2014 kan få avdrag för studielån i beskattningen. Studielånsavdrag kan beviljas studerande som avlägger högskoleexamen som påbörjats läsåret 2005/2006 eller senare inom föreskriven tid. Då den studerande efter avlagd examen betalar tillbaka sitt studielån minskar skatten med ett belopp som motsvarar studielånsavdraget. Studielånskompensationen är 40 procent och studielånsavdraget 30 procent av det belopp som överstiger 2 500 euro av det studielån som ska beaktas. För att få dessa krävs i regel ingen separat ansökan, men det finns några undantag. Måltidsstöd Högskolestuderande får måltider till nedsatt pris vid restauranger som omfattas av systemet med måltidsstöd. FPA betalar stödet till den som förestår studentrestaurangen, som i sin tur drar av beloppet på priset för måltiden. Restaurangerna tillämpar de maximipriser som statsrådet fastställt. Måltidsstödet har de senaste åren varit 1,94 euro per måltid. 308 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

146. Opintotuki 1995 2014 Studiestöd 1995 2014 Student financial aid, 1995 2014 Vuoden aikana Under året During the year Kaikki Samtliga All Opintoraha Studiepenning Study grant Aikuisopintoraha 2 ) Vuxenstudiepenning 2 ) Study grant for mature students 2 ) Asumislisä Bostads tillägg Housing supplement Opintolainojen korkotuki 3 ) Räntestöd för studielån 3 ) Interest subsidy for student loan 3 ) Opintolainojen korkoavustukset Räntebidrag för studielån Interest allowance for student loan Maksetut takausvastuut Erlagda borgensansvarsbetalningar Loan guarantee payments Ateriatuki Måltidsstöd Meal subsidies Milj. million 1995 614,39 401,55 33,55 102,36 38,03 6,71 25,67 6,53 1996 574,56 391,88 25,94 101,59 21,83 5,87 19,88 7,60 1997 575,25 404,92 19,14 104,28 10,44 4,77 21,91 9,39 1998 586,50 430,04 14,25 103,38 5,59 3,77 18,81 10,65 1999 586,95 434,54 12,17 101,41 3,38 3,09 20,73 11,63 2000 623,92 1 ) 423,78 11,64 146,17 2,08 3,08 24,18 13,52 2001 689,95 1 ) 428,27 8,39 209,23 1,34 3,05 26,32 14,05 2002 701,89 1 ) 434,09 1,69 219,62 0,81 3,23 26,69 16,69 2003 701,20 1 ) 440,23 0,68 224,79 0,46 2,72 18,98 16,59 2004 705,93 1 ) 439,56 0,58 227,76 0,24 2,14 19,84 19,56 2005 700,27 1 ) 431,96 0,39 231,66 0,11 1,53 18,14 20,21 2006 706,22 1 ) 418,96 0,23 250,59 0,04 1,41 18,13 20,64 2007 682,06 1 ) 405,95 0,15 242,67 0,01 1,57 25,24 4 ) 23,75 2008 701,59 1 ) 440,73 0,10 241,92 0,00 1,68 22,97 4 ) 24,13 2009 795,71 1 ) 503,83 0,07 266,64.. 1,30 26,63 4 ) 24,47 2010 806,04 1 ) 510,27 0,05 274,36.. 0,54 21,80 4 ) 24,63 2011 780,20 1 ) 491,57 0,04 267,22.. 0,44 18,60 4 ) 27,13 2012 764,10 1 ) 478,80 0,03 259,72.. 0,52 21,99 4 ) 27,78 2013 756,36 1 ) 472,56 0,02 259,23.. 0,32 19,26 4 ) 29,64 2014 777,87 1 ) 486,72 0,01 266,03.. 0,20 17,24 4 ) 30,23 1 ) Takaisinperityt opintolainojen takaussaatavat ja takaisinperittyyn opintotukeen lisätty 15 prosentin korotus on vähennetty yhteissummasta. Summaa ei kuitenkaan ole vähennetty tukilajikohtaisista euromääristä. Återkrävda borgensfordringar på studielån samt de förhöjningar på 15 % som betalats på återkrävt studiestöd har dragits av från det sammanlagda beloppet. Dessa har dock inte dragits av från beloppen per stödslag. The amount recoverable on collected student loan debt and the 15 percent collection penalty have been deducted from the total amount but not from the amounts for the individual categories of financial aid. 2 ) Lakkasi 31.12.2002. Slopades 31.12.2002. Discontinued at year-end 2002. 3 ) Korkotuettujen opintolainojen valtiontakauksen voimassaolo päättyi 31.7.2008. Statsgarantin för studielån med räntestöd upphörde att gälla 31.7.2008. Government guarantees for interest-subsidised student loans ended on 31 July 2008. 4 ) Opintolainojen uusi takausvastuujärjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa 2007. Siitä lähtien Kelan pankeille maksamista opintolainojen takausvastuista ei ole vähennetty Kelan opiskelijoilta perimiä takausvastuusaatavia. Ett nytt system för borgensansvarsfordringar i samband med studielån togs i bruk i maj 2007. De borgensansvarsbetalningar som FPA erlagt till bankerna har därefter inte längre minskats med de borgensfordringar som FPA indrivit hos de studerande. Following the introduction of a new loan guarantee system for student loans in May 2007, loan guarantees recovered from students have no longer been deducted from the guarantee payments made by Kela to the lending banks. Lähde: Kelan opintotukikeskus; SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FPA:s studiestödscentral; FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 309

Kuvio 61. Opintotuki 1995 2014 Figur 61. Studiestödet 1995 2014 Chart 61. 61. Student financial aid, 1995 2014 Milj. (vuoden 2014 rahana) Milj. (2014 års penningvärde) million (At 2014 prices) 1 000 800 600 400 200 Ateriatuki Måltidsstöd Meal subsidies Maksetut takausvastuut Erlagda borgensansvarsbetalningar Loan guarantee payments Korkotuki ja korkoavustukset 2 ) Räntestöd och -bidrag 2 ) Interest subsidy and interest allowance for student loan 2 ) Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Aikuisopintoraha Vuxenstudiepenning Study grant for mature students Opintoraha Studiepenning Study grant 2014 Milj. million 30,23 17,24 0,20 266,03. 486,72 1 ) 3 ) 0 1995 2000 2005 2010 2014 Yhteensä Sammanlagt Total 777,87 4 ) 1 ) Ks. taul. 146 alaviite 4. Se fotnot 4 till tabell 146. See Table 146 footnote 4. Lähde: Källa: 2 ) Ks. taul. 146 alaviite 3. Se fotnot 3 till tabell 146. See Table 146 footnote 3. Kelan opintotukikeskus; SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. FPA:s studiestödscentral; FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. 3 ) Ks. taul. 146 alaviite 2. Se fotnot 2 till tabell 146. See Table 146 footnote 2. 4 ) Ks. taul. 146 alaviite 1. Se fotnot 1 till tabell 146. See Table 146 footnote 1. 310 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

147. Opintotuen saajat ja tuen osat 2000 2015 Studiestödstagare och stöddelar 2000 2015 Recipients of student financial aid and aid components, 2000 2015 Lukuvuoden aikana Under läsåret During academic year Joulukuussa I december December Opiskelijoita opintotuen piirissä Studerande med studiestöd Students receiving financial aid Lukumäärä Antal Number % 17 34- vuotiaista % av 17 34-åringar % of population aged 17 34 Opintotuen saajia Studiestödstagare Recipients of student financial aid Aikuis opinto tuen 1 ) saajia Mottagare av vuxenstudie stöd 1 ) Recipients of aid for mature students 1 ) Opintotukia, joihin sisältyi Studiestöd innefattande Payments including Opintoraha Studiepenning Study grant Aikuisopintoraha 1 ) Vuxenstudiepenning 1 ) Study grant for mature student 1 ) Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Opintolainan valtiontakaus Statsgaranti för studielån State guarantee for student loan Lukuvuoden aikana Under läsåret During academic year 2000/2001 301 583 25,5 297 312 4 664 290 008 4 664 175 988 131 158 2001/2002 297 499 25,3 295 890 1 818 288 262 1 818 184 611 129 631 2002/2003 298 129 25,5 298 023 271 289 894 271 189 857 124 724 2003/2004 295 825 25,6 295 825. 289 358. 193 406 118 761 2004/2005 292 949 25,3 292 949. 286 168. 194 390 117 617 2005/2006 288 068 24,8 288 068. 281 141. 192 738 117 840 2006/2007 283 580 24,2 283 580. 276 856. 188 678 114 063 2007/2008 286 092 24,2 286 092. 281 009. 183 901 109 199 2008/2009 290 933 24,3 290 933. 285 903. 185 006 107 659 2009/2010 304 591 25,2 304 591. 299 265. 194 608 117 051 2010/2011 300 280 24,7 300 280. 294 522. 193 913 121 127 2011/2012 292 269 24,0 292 269. 287 316. 190 520 198 223 2012/2013 288 390 23,6 288 390. 283 171. 188 511 197 208 2013/2014 286 526 23,4 286 526. 281 080. 188 930 197 055 2014/2015 288 057 23,5 288 057. 283 197. 191 120 201 840 Joulukuu December December 2000 259 080 21,9 255 776 3 313 239 088 3 313 142 302 114 140 2001 255 944 21,8 254 511 1 434 236 887 1 434 151 006 113 182 2002 256 536 21,9 256 328 208 239 129 208 155 152 108 158 2003 248 060 21,5 248 060. 238 300. 157 433 97 532 2004 243 532 21,0 243 532. 233 445. 157 364 96 353 2005 240 179 20,6 240 179. 230 080. 157 016 95 542 2006 231 346 19,8 231 346. 220 837. 151 107 90 854 2007 230 529 19,5 230 529. 221 118. 145 666 86 151 2008 241 578 20,1 241 578. 233 443. 149 649 85 116 2009 253 993 21,0 253 993. 244 786. 159 201 93 095 2010 249 299 20,5 249 299. 239 359. 157 045 93 752 2011 239 199 19,6 239 199. 230 685. 150 985 162 503 2012 236 576 19,3 236 576. 227 919. 149 968 163 170 2013 234 648 19,1 234 648. 225 783. 150 333 162 870 2014 235 972 19,2 235 972. 227 217. 151 851 167 266 1 ) Lakkasi 31.12.2002. Slopades 31.12.2002. Discontinued at year-end 2002. Lähde: SVT. Kela: Opintotuki; Kela: Kelan väestötilasto www.kela.fi/tilastot. Källa: FOS. FPA: Studiestöd; FPA: FPA:s be folkningsstatistik www.fpa.fi/statistik. Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 311

148. Opintotuen saajat sukupuolen ja iän mukaan lukuvuonna 2014/2015 Studiestödstagare enligt kön och ålder läsåret 2014/2015 Recipients of financial aid for students in academic year 2014/2015 analysed by age and sex Ikäryhmä Åldersgrupp Age group Sukupuoli Kön Sex Lähde: SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. Opintotuen saajat Mottagare av studiestöd Aid recipients Kaikki Samtliga Total Opintoraha Studiepenning Study grant Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Opintolainan valtiontakaus Statsgaranti för studielån State guarantee for student loan Kaikki Samtliga Total... 288 057 283 197 191 120 201 840 17... 30 486 29 112 5 933 3 723 18 19... 49 511 46 682 24 249 20 365 20 24... 141 346 140 929 118 143 120 722 25 29... 47 161 46 984 35 235 41 913 30 39... 15 063 15 014 6 472 12 015 40... 4 490 4 476 1 088 3 102 Miehet Män Males... 128 234 126 029 83 130 88 461 Naiset Kvinnor Females... 159 823 157 168 107 990 113 379 149. Opintotuen saajat oppilaitoksittain 2000 2015 Studiestödstagare enligt läroinrättning 2000 2015 Recipients of student financial aid by educational institution, 2000 2015 Lukuvuoden aikana Under läsåret During academic year Joulukuussa I december December Opiskelijoita opintotuen piirissä Studerande med studiestöd Students receiving financial aid Kaikki Samtliga Total Yliopistot ja korkeakoulut Universitet och högskolor Institutes of higher education Ammattikorkeakoulut Yrkes högskolor Polytechnics Lähde: SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. Ammatilliset oppilaitokset ja kansanopistot Yrkesläroanstalter och folkhögskolor Vocational schools and folk high schools Lukiot Gymnasier Upper secondary schools Ulkomailla Utomlands Foreign schools Lukuvuoden aikana Under läsåret During school year 2000/2001... 301 583 80 131 85 685 96 019 34 405 5 340 2001/2002... 297 499 81 725 87 073 91 224 32 491 4 986 2002/2003... 298 129 84 461 87 622 90 775 30 417 4 854 2003/2004... 295 825 86 156 87 253 89 495 28 364 4 557 2004/2005... 292 949 86 988 87 103 88 347 26 137 4 373 2005/2006... 288 068 86 751 86 172 86 522 24 153 4 470 2006/2007... 283 580 85 654 84 284 85 593 23 689 4 360 2007/2008... 286 092 84 227 82 674 88 551 26 213 4 427 2008/2009... 290 933 81 871 82 522 92 922 29 145 4 473 2009/2010... 304 591 84 867 84 753 100 144 29 864 4 963 2010/2011... 300 280 83 474 83 569 98 723 29 056 5 457 2011/2012... 292 269 81 801 81 554 96 136 26 930 5 848 2012/2013... 288 390 80 232 81 110 94 875 25 917 6 256 2013/2014... 286 526 79 634 79 986 95 094 24 959 6 853 2014/2015... 288 057 79 606 80 484 95 740 24 666 7 561 Joulukuu December December 2000... 259 080 70 539 77 932 78 076 27 852 4 705 2001... 255 944 71 667 78 809 74 639 26 516 4 343 2002... 256 536 74 058 79 207 74 664 24 537 4 173 2003... 248 060 72 970 76 168 72 402 22 768 3 752 2004... 243 532 73 303 75 291 70 427 20 838 3 673 2005... 240 179 73 657 74 373 69 045 19 316 3 788 2006... 231 346 70 720 71 712 66 881 18 387 3 646 2007... 230 529 68 610 69 517 68 789 19 915 3 698 2008... 241 578 70 588 71 325 73 290 22 616 3 759 2009... 253 993 72 112 73 605 80 542 23 706 4 080 2010... 249 299 70 834 71 612 79 406 22 970 4 526 2011... 239 199 67 263 68 985 76 871 21 252 4 891 2012... 236 576 66 421 68 721 75 715 20 459 5 303 2013... 234 648 66 007 67 634 75 381 19 718 5 967 2014... 235 972 66 765 68 127 75 344 19 230 6 552 312 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

Kuvio 62. Opintotukietuuksien saajat lukuvuosina 1995/1996 2014/2015 Figur 62. Mottagare av studiestödsförmåner under läsåren 1995/1996 2014/2015 Chart 62. Student financial aid recipients in in academic years 1995/1996 2014/2015 Lukumäärä Antal Number 400 000 300 000 200 000 100 000 Opiskelijoita yhteensä opintotuen piirissä Studerande med studiestöd sammanlagt Total no. of students receiving financial aid Opintorahaa saaneita Mottagare av studiepenning Recipients of study grant Asumislisää saaneita Mottagare av bostadstillägg Recipients of housing supplement Opintolainan korkoavustusta saaneita Mottagare av räntebidrag för studielån Recipients of interest allowance Aikuisopintorahaa saaneita Mottagare av vuxenstudiepenning Recipients of study grant for mature students 0 1995/96 2000/2001 2005/2006 2010/2011 2014/2015 Huom. Anm. Lähde: Källa: Aikasarjan vertailukelpoisuus katkeaa lukuvuodesta 2000/2001. Tämä tekninen muutos peittyy asumislisässä sitä koskevan samanaikaisen lainmuutoksen vastakkaiseen vaikutukseen. Tidsseriernas jämförbarhet avbryts vid läsåret 2000/2001. Effekten av denna tekniska ändring för bostadstilläggets del uppvägs av en samtidig lagändring med motsatt effekt. SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. 150. Opintotuen saajat ulkomailla lukuvuonna 2014/2015 Studiestödstagare utomlands läsåret 2014/2015 Recipients of student financial aid for education abroad in academic year 2014/2015 Maa Land Country Lähde: SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. Kaikki Samtliga Total Lukumäärä Antal Number % Yhteensä Sammanlagt Total Ulkomaista tutkintoa suorittavat Studerar för utländsk examen Degree students Määrä aikai sesti opiskelevat Studerar tillfälligt Visiting students Korkeakoulussa/ yliopistossa Högskole-/universi tets studerande Higher education Ammatillisessa oppilaitoksessa Studerande vid yrkesläroanstalter Vocational institution Kaikki Samtliga Total... 14 984 7 561 7 423 95,2 3,9 Iso-Britannia Storbritannien United Kingdom 2 451 1 938 513 97,7 2,2 Ruotsi Sverige Sweden... 1 902 1 539 363 93,1 3,3 Viro Estland Estonia... 1 187 1 133 54 98,2 1,7 Saksa Tyskland Germany... 1 155 317 838 95,9 4,0 Alankomaat Nederländerna Netherlands... 796 392 404 97,5 2,5 Espanja Spanien Spain... 754 152 602 84,2 13,5 Yhdysvallat Förenta Staterna United States 737 445 292 94,2 3,8 Ranska Frankrike France... 488 111 377 95,9 4,1 Tanska Danmark Denmark... 349 196 153 97,7 1,7 Itävalta Österrike Austria... 316 78 238 99,7 0,3 Kanada Canada... 281 56 225 91,1 7,5 Australia Australien Australia... 265 139 126 78,1 21,5 Belgia Belgien Belgium... 232 62 170 96,6 3,4 Italia Italien Italy... 222 60 162 93,7 5,4 Thaimaa Thailand... 220 64 156 96,8 3,2 Muu maa Annat land Other... 3 436 686 2 750 96,6 3,0 Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable 193 193 88,1 7,3 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 313

151. Opintotukea saavat ulkomaan kansalaiset lukuvuonna 2014/2015 Utländska medborgare med studiestöd läsåret 2014/2015 Foreign recipients of student financial aid in academic year 2014/2015 Kansalaisuus Medborgarskap Nationality Kaikki Samtliga Total Lukumäärä Antal Number Eri oppilaitoksissa opiskelevien osuus, % Andelen studerande vid olika läroinrättningar, % Distribution according to type of educational institution, % Korkeakoulu/yliopisto Högskola/universitet Institute of higher education Ammatillinen oppilaitos Yrkesläro anstalt Vocational school Lukio Gymnasium Upper secondary school Kaikki Samtliga Total... 7 663 33,8 53,3 10,1 Viro Estland Estonia... 1 392 21,3 65,4 11,4 Venäjä Ryssland Russian Federation... 1 003 28,5 56,4 12,2 Somalia... 469 3,0 82,5 10,2 Thaimaa Thailand... 267 4,9 80,1 11,2 Irak Iraq... 254 3,1 78,7 11,4 Kiina Kina China... 234 58,1 23,9 15,0 Afganistan Afghanistan... 207 4,8 69,6 22,2 Ruotsi Sverige Sweden... 194 46,4 39,7 9,3 Myanmar... 159 0,6 88,1 9,4 Vietnam... 157 28,0 49,7 16,6 Nigeria... 150 82,0 14,7 0,7 Iran Iran, Islamic Republic of... 141 33,3 54,6 8,5 Kongo (Kinshasa) Demokratiska republiken Kongo Democratic Republic of the Congo... 133 8,3 77,4 13,5 Iso-Britannia Storbritannien United Kingdom 128 81,3 14,8 2,3 Yhdysvallat Förenta staterna United States 120 85,8 10,0 1,7 Muu Annat Other... 2 655 49,0 40,7 7,8 Lähde: SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. 314 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

152. Opintotuki keskimäärin 1997 2014 Studiestödet i genomsnitt 1997 2014 Average amount of student financial aid, 1997 2014 Joulukuu December December Kaikkien saajien opin to tuki (ilman laina takauksen euro määrää) Studiestöd till alla motta gare (utan låne garanti i euro) Aid for all students (loan guarantees not included) Lainatakaus päätöksen saa neiden opintotuki (ml. laina takauksen euro määrä) Studiestöd till personer med lånegaranti (inkl. lånegaranti i euro) Aid for students with a government loan gua rantee (incl. the gua ranteed loan amount in euros) Nimellisarvo Nominellt värde Nominal Opintoraha Studiepenning Study grant Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Kaikkien saajien opintotuki (ilman lainatakauksen euromäärää) Studiestöd till alla mottagare (utan lånegaranti i euro) Aid for all students (loan guarantees not included) Lainatakaus päätöksen saaneiden opintotuki (ml. lainatakauksen euro määrä) Studiestöd till personer med lånegaranti (inkl. lånegaranti i euro) Aid for students with a government loan gua rantee (incl. the gua ranteed loan amount in euros) Huom. Aikuisopintoraha sisältyy lukuihin opintoraha-saraketta lukuun ottamatta. Aikuisopintoraha lakkasi 31.12.2002. Anm. Vuxenstudiepenning ingår i talen, utom i kolumnen Studiepenning. Vuxenstudiepenningen upphörde 31.12.2002. N.B. Study grant for mature students is included except in the Study grant column. It was discontinued at year-end 2002. Lähde: SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. Opintoraha Studiepenning Study grant 2014 rahana 2014 års penningvärde At 2014 prices Asumislisä Bostadstillägg Housing supple - ment e/kk e/mån. e/month 1997 226,11 460,70 182,99 121,26 302,99 617,34 245,20 162,49 1998 233,46 474,00 190,89 119,58 310,27 629,95 253,70 158,92 1999 237,72 470,00 195,10 121,94 309,75 612,41 254,21 158,88 2000 283,62 515,30 200,82 150,19 357,07 648,76 252,83 189,09 2001 292,77 522,70 202,67 152,88 362,74 647,63 251,10 189,42 2002 296,80 529,90 205,00 155,00 361,80 645,95 249,90 188,95 2003 301,70 556,80 207,00 157,20 365,36 674,28 250,68 190,37 2004 306,90 561,80 209,00 158,40 370,12 677,53 252,05 191,03 2005 322,60 638,18 210,60 178,50 385,18 761,99 251,46 213,13 2006 325,90 642,43 212,20 181,70 380,65 750,36 247,85 212,23 2007 321,60 645,67 209,20 184,00 366,30 735,42 238,28 209,58 2008 347,60 704,72 236,90 185,90 382,36 775,19 260,59 204,49 2009 346,90 706,40 233,50 188,90 383,67 781,28 258,25 208,92 2010 347,60 705,90 232,90 190,10 373,67 758,84 250,37 204,36 2011 351,50 723,20 233,60 191,10 367,32 755,74 244,11 199,70 2012 353,80 725,20 234,50 192,20 361,23 740,43 239,42 196,24 2013 356,72 727,55 235,65 193,06 358,50 731,19 236,83 194,03 2014 368,15 834,50 244,43 193,83 368,15 834,50 244,43 193,83 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 315

Kuvio 63. Opintotuki keskimäärin oppilaitoksen mukaan joulukuussa 2014 2014 Figur 63. Studiestödet i genomsnitt enligt läroanstalt i december i 2014 2014 Chart 63. 63. Average amount of financial aid for for students by by educational institution in in December 2014 2014 Yliopistot, korkeakoulut, ammattikorkeakoulut Universitet, högskolor, yrkeshögskolor Institutes of higher education Ammatilliset oppilaitokset Yrkesläroanstalter Institutes of vocational education Lukiot Gymnasier Upper secondary schools Ulkomaiset oppilaitokset Utländska läroinrättningar Foreign schools 0 100 200 300 400 500 600 700 297 195 408 180 188 393 93 182 373 307 208 700 /kk /mån. /month Kaikki oppilaitokset Samtliga läroinrättningar All schools 244 194 416 1 ) Vain osa myönnetyistä opintolainoista nostetaan. Av de beviljade studielånen uttas bara en del. Not all granted loans are withdrawn. Opintoraha Studiepenning Study grant Lähde: Källa: Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. Opintolaina 1 ) Studielån 1 ) Student loan 1 ) 316 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

153. Opintolaina keskimäärin 1995 2014 Studielånen i genomsnitt 1995 2014 Average student loan, 1995 2014 Vuosi 1 ) År 1 ) Year 1 ) Kaikki opintolainat Samtliga studielån All student loans Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2014 rahana 2014 års penningvärde At 2014 prices Markkinaehtoinen laina Marknadsbundna lån Market rate of interest Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2014 rahana 2014 års penningvärde At 2014 prices Korkotukilaina Räntestödslån Entitled to interest subsidy Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2014 rahana 2014 års penningvärde At 2014 prices Euroa Euro Euros 1995 4 710 6 471 2 389 3 282 4 593 6 311 1996 4 694 6 412 2 922 3 992 4 454 6 084 1997 4 607 6 220 3 250 4 387 4 309 5 817 1998 4 412 5 872 3 597 4 787 3 975 5 291 1999 4 304 5 664 3 762 4 951 3 736 4 916 2000 4 226 5 380 3 895 4 959 3 414 4 346 2001 4 186 5 195 4 023 4 992 3 206 3 979 2002 4 052 4 951 3 980 4 863 2 931 3 581 2003 4 072 4 931 4 086 4 948 2 671 3 235 2004 4 102 4 960 4 156 5 025 2 432 2 940 2005 4 166 4 991 4 245 5 085 2 203 2 639 2006 4 308 5 075 4 400 5 183 1 984 2 338 2007 4 477 5 144 4 571 5 252 1 765 2 028 2008 4 641 5 123 4 721 5 212 1 580 1 745 2009 4 696 5 184 4 757 5 252 1 378 1 522 2010 4 817 5 255 4 865 5 308 1 194 1 303 2011 4 927 5 193 4 964 5 232 1 018 1 073 2012 5 064 5 191 5 089 5 216 727 745 2013 5 226 5 278 5 241 5 293 614 620 2014 5 429 5 429 5 438 5 438 496 496 1 ) Vuosina 1995 1997 tilastointiajankohta 1.8., vuodesta 1998 alkaen tilastointijakso markkinaehtoisissa lainoissa heinä joulukuu ja korkotuellisissa huhti syys kuu. 1995 1997 är statistikföringstidpunkten 1.8, fr.o.m. 1998 är den juli december för marknadsbundna lån och april september för ränte stödslån. In 1995 1997, the compilation date was 1 August. Starting with 1998 the compilation periods are July December (market-rate loans) and April September (loans subsidised with an interest allowance). Lähde: Kelan opintotukikeskus: Lainarekisteritilasto 1994, 1995 ja 1996 opintonsa päättäneistä ja vuoden 1995, 1996 ja 1997 lainakannasta; SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FPA:s studie stödscentral: Låneregisterstatistik över studerande som avslutat sina studier 1994, 1995 och 1996 och över lånebeståndet 1995, 1996 och 1997; FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 317

154. Opintolainan korkoavustukset 1997 2014 Räntebidrag för studielån 1997 2014 Student loan interest allowances, 1997 2014 Vuosi År Year Korkoavustus Räntebidrag Interest allowance Kaikki saajat Samtliga mottagare All recipients Markkinaehtoinen laina Marknadsbundna lån Market rate of interest Saajia Mottagare Recipients 1 000 e e1,000 e/saaja/v (2014 rahana) e/mottagare/år (2014 års penningvärde) e/recipient/year (At 2014 prices) Korkotukilaina Räntestödslån Entitled to interest subsidy Saajia Mottagare Recipients 1 000 e e1,000 e/saaja/v (2014 rahana) e/mottagare/år (2014 års penningvärde) e/recipient/year (At 2014 prices) 1997... 30 238 10 201 1 476 207,07 20 037 3 228 230,46 1998... 26 592 15 176 1 836 168,34 14 850 1 936 181,55 1999... 24 082 16 279 1 886 157,59 10 323 1 206 159,14 2000... 21 723 16 236 2 271 178,13 7 340 810 140,45 2001... 19 301 15 601 2 498 198,71 5 043 554 136,34 2002... 19 518 15 968 2 631 201,35 4 964 599 147,51 2003... 15 186 12 821 2 205 208,27 3 623 512 171,14 2004... 13 483 11 796 1 856 190,19 2 514 286 137,65 2005... 9 411 8 723 1 451 199,22 985 83 100,34 2006... 7 485 7 153 1 371 225,78 471 39 98,75 2007... 6 832 6 641 1 545 267,28 294 27 104,73 2008... 6 142 6 032 1 667 305,03 175 17 109,36 2009... 5 502 5 439 1 290 261,94 96 8 97,20 2010... 3 509 3 485 535 167,45 31 1 39,52 2011... 2 914 2 902 440 159,73 19 1 37,44 2012... 3 118 3 115 521 171,36 12 0 41,53 2013... 2 370 2 370 317 135,14 7 0 25,22 2014... 1 698 1 698 197 116,23 4 0 16,58 Lähde: SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. 318 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014

Kuvio 64. Opintolainojen takausvastuut ja ja korkoavustukset lainakannasta 1995 2014 Figur 64. Borgensansvarsbetalningarnas och räntebidragens andel av av lånebeståndet 1995 2014 Chart 64. Student loan guarantee payments and interest allowances as as a share a share of of total total loan loan volume, volume, 1995 2014 % 2,0 1,5 Pankeille maksetut takausvastuut 1 ) Borgensansvarsbetalningar till bankerna 1 ) Loan guarantee payments to banks 1 ) 1,0 Korkoavustukset 2 ) Räntebidrag 2 ) Interest allowances 2 ) 0,5 0,0 1995 2000 2005 2010 2014 1 ) Ks. taul. 146 alaviite 4. Se fotnot 4 till tabell 146. See Table 146 footnote 4. 2 ) Sisältää myös asevelvollisille vuodesta 1995 alkaen sotilasavustuksina maksetut markkinaehtoisten opintolainojen ja 2002 kesäkuusta alkaen korkotukilainojen korkoavustukset. Inkluderar även i form av militärunderstöd till värnpliktiga utbetalda räntebidrag för marknadsbundna studielån fr.o.m. 1995 och räntebidrag för räntestödslån fr.o.m. juni 2002. Starting from 1995, also includes interest allowances paid with the regular conscript's allowance in respect of market-rate student loans and (starting from June 2002) interest-subsidised student loans. Lähde: Källa: SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014 319

155. Opintolainat 1995 2014 Studielån 1995 2014 Student loans, 1995 2014 Vuosi År Year Valtion takaama opintolainakanta 31.12., milj. e Statsgaranterat studielånsbestånd 31.12, milj. e Volume of government-guaranteed student loans at year-end, e million Yhteensä Totalt Total Markkinaehtoiset (uudet) Marknadsbundna (nya) Market rate of interest (new loans) Vanhan lain mukaiset Enligt gamla lagen Based on earlier law Yhteensä Totalt Total Korkotuetut, % 2 ) Med räntestöd, % 2 ) With interest subsidy, % 2 ) Opintovelallisia 1 ) Personer med studieskulder 1 ) Persons with outstanding student loan 1 ) Kaikki Samtliga Total Markkinaehtoinen laina Marknadsbundna lån Market rate of interest Kaikki Samtliga Total Opiskelu kesken, % Studierna oavslutade, % Studies unfinished, % Korkotukilaina 2 ) Räntestödslån 2 ) Entitled to interest subsidy 2 ) Kaikki Samtliga Total Opiskelu kesken, % Studierna oavslutade, % Studies unfinished, % 1 ) Tilastointijakso markkinaehtoisissa lainoissa heinä joulukuu, korkotuellisissa lainoissa huhti syyskuu. Statistikföringstidpunkt för marknadsbundna lån juli december, för räntestödslån april september. The compilation periods are July December (market-rate loans) and April September (loans subsidised with an interest allowance). 2 ) Korkotuettujen opintolainojen valtiontakauksen voimassaolo päättyi 31.7.2008. Statsgarantin för studielån med räntestöd upphörde att gälla 31.7.2008. Government guarantees for interest-subsidised student loans ended on 31 July 2008. 3 ) Tilastointiajankohta 1.8. Statistikföringstidpunkt 1.8. The compilation date was 1 August. Takaisin perinnässä oleva lainakanta 31.12., milj. e Lånebestånd under indrivning 31.12, milj. e Volume of loans being recovered at year-end, e million 1995 1 868 327 1 542 47,8 419 827 3 ) 93 951 3 ) 90,7 385 648 3 ) 25,7 90,8 1996 1 774 476 1 297 37,4 402 864 3 ) 128 133 3 ) 72,7 340 506 3 ) 20,4 102,8 1997 1 682 610 1 072 29,2 391 602 3 ) 160 154 3 ) 63,7 297 920 3 ) 16,0 118,2 1998 1 631 759 872 23,2 389 602 211 036 58,1 241 442 14,8 129,5 1999 1 573 880 692 18,3 383 766 234 480 59,3 206 008 12,9 140,9 2000 1 523 982 541 15,0 376 589 253 259 58,8 177 246 13,4 154,0 2001 1 475 1 062 414 11,7 368 098 266 445 51,3 146 284 6,6 165,1 2002 1 378 1 074 304 9,3 354 881 272 994 48,7 119 901 5,3 177,0 2003 1 338 1 121 217 6,9 339 846 276 719 447,1 94 771 4,5 179,5 2004 1 310 1 159 151 4,6 328 523 281 313 45,7 73 385 4,0 181,6 2005 1 300 1 197 103 2,6 318 213 283 247 43,0 55 983 3,5 181,5 2006 1 310 1 241 69 2,7 309 200 283 770 41,3 42 110 2,9 180,0 2007 1 318 1 273 45 0,1 297 469 279 405 39,6 30 941 2,6 181,6 2008 1 311 1 283 28. 285 901 273 654 38,4 22 010 2,5 171,5 2009 1 339 1 322 17. 286 033 277 821 39,8 15 658 2,4 174,2 2010 1 365 1 354 10. 287 271 281 709 41,1 11 007 2,1 171,3 2011 1 441 1 435 6. 292 988 289 233 41,1 7 610 1,5 165,8 2012 1 528 1 525 3. 297 791 295 794 42,1 4 297 1,6 163,7 2013 1 622 1 620 2. 308 006 306 807 42,1 2 696 1,9 159,5 2014 1 774 1 773 1. 325 321 324 645 42,8 1 566 1,5 154,9 Lähde: Kelan opintotukikeskus: Lainarekisteritilasto 1995 ja 1996 opintonsa päättäneistä ja vuoden 1995, 1996 ja 1997 lainakannasta, Perintätilasto vuoden 1995 aikana saatavarekisterissä olleista opintolainoista, Perintätilasto vuoden 1996, 1997, 1998, 1999 ja 2000 aikana saatavareskontrassa olleista opintolainoista; SVT. Kela: Opintotuki www.kela.fi/tilastot. Källa: FPA:s studiestödscentral: Låneregisterstatistik om personer som avslutat sina studier 1995 och 1996 och om lånebeståndet 1995, 1996 och 1997, Indrivningsstatistik om studie lån i fordringsregistret 1995, Indrivningsstatistik om studielån i fordringsreskontrat 1996, 1997, 1998, 1999 och 2000; FOS. FPA: Studiestöd www.fpa.fi/statistik. 320 Kelan tilastollinen vuosikirja FPA:s statistiska årsbok Statistical Yearbook of the Social Insurance Institution 2014