TIIVISTELMÄ. NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 SZŐREGI RÓZSATŐ EY-N:o: HU-PGI-0005-0389-21.10.2004 SAN ( ) SMM ( X )



Samankaltaiset tiedostot
OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Avomaan vihannesviljely

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Taimien istutusohjeet

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

OHJEITA METSANVIUELUALLE

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

AVOMAANKURKUN KASVATUS

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)

Herukkaviljelmän perustaminen

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

23330 Pensaat ja köynnökset

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

SANEERAUSKASVIT 2016

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Karhunvadelman viljely

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Hamppu viljelykiertokasvina

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2081/92 REKISTERÖINTIHAKEMUS: 5 artikla ( ) 17 artikla (X) SAN (X) SMM ( ) Asiakirjan kansallinen numero: 004/94

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Novarbo luomulannoitteet

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Kurtturuusun torjuntaohje

Viherympäristöliiton hyväksymät

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. tammikuuta 2017 (OR. en)

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37

Kanadalaisten koeruusujen hoito-ohjeita

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä

Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Harsot, kankaat ja katteet

Arkkuhautojen hoitohinnat

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

KOMISSION ASETUS (EU)

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

Novarbo luomulannoitteet

Kotimainen Käyttövalmis Ravinteikas

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13

Hedelmän- ja marjanviljely

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Napapiirin luontokansio

Vientilupamenettelyt

Transkriptio:

22.10.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 310/17 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen (2011/C 310/12) Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 ( 1 ) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta. TIIVISTELMÄ NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 SZŐREGI RÓZSATŐ EY-N:o: HU-PGI-0005-0389-21.10.2004 SAN ( ) SMM ( X ) Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa. 1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen: Nimi: Vidékfejlesztési Minisztérium Élelmiszer-feldolgozási Főosztály (Maaseudun kehittämisestä vastaava ministeriö, elintarvikkeiden jalostuksesta vastaava pääosasto) Osoite: Budapest Kossuth Lajos tér 11. 1055 P. +36 17952000 F. +36 17950096 Sähköposti: 2. Ryhmittymä: efef@vm.gov.hu Agnes.Komari@vm.gov.hu Nimi: Szőregi Virág-Dísznövény Áfész Osoite: Szeged-Szőreg Hősök tere 5. 6771 P. +36 62406606 F. +36 62405138 Sähköposti: szoreg.rozsa@vnet.hu Kokoonpano: Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( ) 3. Tuotetyyppi: Luokka 3.5 Kukat ja koristekasvit 4. Eritelmä: (yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä) 4.1 Nimi: Szőregi rózsatő 4.2 Kuvaus: Myytäväksi tarkoitettu paljasjuurinen jaloruusupensas koostuu perusrungosta ja siihen vartetusta jalolajikkeesta. Perusrunkona voidaan käyttää seuraavia lajikkeita: Laxa, Polmeriana, Schmid's Ideal, Inermis, ( 1 ) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

C 310/18 Euroopan unionin virallinen lehti 22.10.2011 Multiflora ja Superbe. Perusrungoilla on oltava seuraavat ominaisuudet: ne selviävät jopa 30 C:n pakkasesta vaurioitta, ovat taudinkestäviä (selviävät ennen kaikkea ruosteista ja härmästä) ja kestävät hyvin kuivuutta ja märkyyttä, kasvavat hyvin (vahvasti, terveesti ja nopeasti), sietävät hyvin kalkkia (poikkeuksena Multiflora) ja niiden lisääminen on helppoa (on tärkeää, että siemenet itävät nopeasti). Szőregi rózsatő -ruusupensaan tuotannossa voidaan käyttää seuraavien ryhmien jalolajikkeita: puutarha- ja kukkapenkkiruusut, teehybridiruusut, polyantharuusut, floribundaruusut, köynnösruusut, miniatyyriruusut ja maanpeiteruusut. Kaikki ryhmät (poikkeuksena floribundaruusut) voidaan varttaa myös oman lajikkeen perusrunkoon, jolloin varttamiskorkeus on 40 140 senttimetriä. Suojatun maantieteellisen merkinnän saaneen Szőregi rózsatőn ominaisuudet voidaan jaotella seuraavasti A- ja B-luokkaan: A-luokkaan kuuluvat jaloruusupensaat ovat paljasjuurisia. Varttamiskohdasta kasvamaan lähtevään jaloruusuun kehittyy vähintään 2 oksaa, kolmas oksa haarautuu varttamiskohdasta laskettuna 5 senttimetrin sisällä, oksien yhteenlaskettu halkaisija on 24 mm, ja kunkin oksan halkaisija on vähintään 6 mm. Jaloköynnösruusuissa oksien pituus on vähintään 40 cm, miniatyyriruusuissa 20 cm, muissa ryhmissä (puutarha- ja kukkapenkkiruusut, teehybridiruusut, polyantharuusut, floribundaruusut ja maanpeiteruusut) puolestaan 30 cm. Pääjuuriston täytyy haaroittua 10 senttimetrin sisällä hyvin kaikissa ryhmissä. Juurten on oltava vähintään 20 cm pitkiä. B-luokkaan kuuluvat jaloruusupensaat ovat paljasjuurisia. Varttamiskohdasta kasvamaan lähtevään jaloruusuun kehittyy vähintään 2 oksaa, oksien yhteenlaskettu halkaisija on vähintään 16 mm, ja kummankin oksan oma halkaisija on vähintään 6 mm. Jos näiden kahden oksan halkaisijat eivät ole yhteensä 16 mm, 5 senttimetrin sisällä täytyy haarautua kolmas oksa, jonka halkaisija on vähintään 6 mm. Kaikki ryhmät (poikkeuksena jaloköynnösruusu) voidaan varttaa myös lajikkeen omaan perusrunkoon, jolloin varttamiskorkeus on 40 140 senttimetriä. Vartteeseen on kehityttävä vähintään 3 oksaa, ja oksan halkaisijan on oltava vähintään 6 mm. 4.3 Maantieteellinen alue: Suojatun maantieteellisen merkinnän saaneita Szőregi rózsatő -jaloruusupensaita kasvatetaan seuraavissa Csongrádin läänissä sijaitsevissa kunnissa: Szeged-Szőreg, Szeged-Mihálytelek, Szeged-Gyálarét, Algyő, Deszk, Újszentiván, Kübekháza ja Tiszasziget. 4.4 Alkuperätodisteet: Viljelijän on pidettävä viralliset vaatimukset täyttävää kirjanpitoa, jonka toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat ja todentavat. Kirjanpidosta on käytävä ilmi seuraavat tiedot: maarekisterinumero, istutettujen perusrunkojen määrä, lajike ja alkuperä, istutuskartta, varttamissuunnitelma ja suunnitelman toteutuminen, lajikekohtaiset varttamismäärät, lopputuotteiden määrä ja laatu, myydyt määrät lajikekohtaisesti sekä vastaanottaja tai ostaja, myyntisopimuksen numero, tuottajan numero ja kasvikoodi. Szőregi rózsatő -nimisuojan saaneiden jaloruusupensaiden myynnissä Szőregi Virág-Dísznövény Áfészin pitämä yhtenäinen tietokoneistettu rekisteröintijärjestelmä takaa yhtenäisen laadun. Kun jaloruusupensaat ovat lähteneet tuottajalta, ne myydään varustettuina yhtenäisellä etiketillä, kuvalla ja lajikkeen nimellä. 4.5 Tuotantomenetelmä: Tuotanto alkaa perusrunkojen hankinnalla ja kasvatuksella. Jos viljelijä itse tuottaa perusrungot, siemenet on kylvettävä syksyllä tai keväällä riippuen siitä, hoidetaanko kylmäkäsittely koneellisesti vai luonnollisesti. Perusrunkojen taimet nostetaan myöhään syksyllä. Noston jälkeen taimet valitaan ja niputetaan juurenniskan paksuuden perusteella. Tässä tuotantovaiheessa on mahdollista myydä taimia (niille viljelijöille, jotka eivät tuota niitä itse). Itse tuotetut tai ostetut niput on pantava viistosti kaivantoihin ja peitettävä mullalla huolellisesti niin, että varret on peitetty kaikkialla tasaisesti kolme neljäsosan pituudelta.

22.10.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 310/19 Seuraava tuotantovaihe on istutusta edeltävä maanmuokkaus. Tisza- ja Marosjokialueen maaperä sopii erinomaisesti ruusunviljelyyn. On kuitenkin huolehdittava siitä, että perusrungot istutetaan ravinteikkaaseen ja rikkakasvittomaan maahan. Ruusunviljelyssä on käytettävä viljelykiertoa. Edellisenä kasvustona on viljeltävä viljalajeja tai sinimailasta. Kun edellinen kasvusto on korjattu pois, on tehtävä kasvinsuojelutoimet ja syksyllä syväkyntö (30 40 cm). Muokkaus viimeistellään kiekkoäkeellä tai jyrsimellä. Istutus tapahtuu helmikuun puolivälistä maaliskuun alkuun. Perusrungot istutetaan riviin järjestyksessä paksuimmista ohuimpiin. Perusrungot on käsiteltävä ennen istutusta: juuret katkaistaan 17-senttimetrisiksi, ja varret leikataan 10-senttimetrisiksi. Istutus tehdään suurimmaksi osaksi käsin, mutta se voidaan myös tehdä koneellisesti. Riviväli on 80 90 cm, ja perusrunkojen istutusväli on 12 14 cm. Istutuksen jälkeen muokataan harjut. Istutussyvyys on hyvin tärkeä: taimen kaulaosan on jäätävä 2 3 cm maanpinnan yläpuolelle, jotta se on helppo varttaa. Kasveja on hoidettava ja suojattava koko tuotantosyklin ajan. Maanmuokkaus tuhoaa rikkakasvit ja tuholaiset. Ravinteiden lisääminen parantaa ruusun vastustuskykyä. Lannoitukseen voidaan käyttää keinolannoitteita tai orgaanista karjanlantaa. Kasvinvuorotuksella voidaan ehkäistä tiettyjen tuholaisten leviämistä. Perusrungoista on kitkettävä rikkakasvit säännöllisesti. Tämä voidaan tehdä koneellisesti lautasmuokkaimella, auraamalla tai käsin haraamalla. Näin maa ilmastuu riittävästi. Tämä täytyy tehdä 4 6 kertaa vuodessa. Kasvit on ruiskutettava säännöllisesti sienitauteja ja tuholaisia vastaan. Kastelu on hyvin tärkeää, säästä riippuen. Istutuksen jälkeen varttaminen tapahtuu kesäkuun jälkipuoliskolta lähtien syyskuun alkuun saakka. Ruusuja vartettaessa jalo-oksien on oltava lepotilassa. Varttamisessa on kolme erillistä vaihetta: perusrunkojen avaaminen, varttaminen ja sitominen. Jalo-oksat on otettava edellisvuonna vartetuista, kohtuullisen paljon kukkineista jaloruusulajikkeista. Varttamisen jälkeinen ensimmäinen tehtävä on lannoittaa perusrungot yhdistelmälannoitteella talvella. Seuraavana vuonna työt alkavat keväällä ruusujen leikkaamisella. Perusrunko katkaistaan varttamiskohdan yläpuolelta terävillä puutarhasaksilla. Versojen väliset mahdolliset villiversot on poistettava. Sen jälkeen kun villiversot on poistettu, jaloversot lyhennetään 5 10 cm pitkiksi, jotta ruusupensas versoisi. Jaloruusupensaan keväisiin ja kesäisiin hoitotoimiin kuuluvat myös rikkakasvien koneellinen poistaminen, käsin tehty haraus ja ruiskutus. Kesän aikana ruusupensaista on leikattava talteen perusrunkojen varttamiseen tarvittavat jalo-oksat. Ruusupensaat nostetaan syksyllä. Ihanteellinen aika on lokakuussa. Ennen nostoa pensaat on leikattava 40 cm:n korkeuteen. Nostotraktorilla nostetuista ja käännellyistä ruusupensaista on poistettava lehdet ja villiversot, ja pensaat on luokiteltava, niputettava ja varustettava etiketillä. Kun ruusupensaat on luokiteltu ja niputettu, ne on vietävä mahdollisimman nopeasti viileään varastoon ja suojattava kuivumiselta. Varastointiin sopii parhaiten sellainen kylmävarasto, jossa lämpötila on kesät talvet 0 2 C. Pakkaamisessa perusaineena on turpeen ja puulastujen yhdistelmä (suhteessa 50-50), jota pitää kasassa polyesteri tai paperi. Paperi voidaan istuttaa yhdessä paperirullan kanssa, sillä ne maatuvat. Tarkoituksena on suojata ruusupensaiden juuria myynnin aikana kuivumiselta tai mekaanisilta vaurioilta. Samaan luokkaan ryhmittelyt pensaat sidotaan 10 pensaan nipuiksi, ja nippuihin kiinnitetään etiketit. Näin muodostetut 10 ruusupensasta sisältävät niput voidaan edelleen sitoa viiden nipun ryhmiksi. 4.6 Yhteys maantieteelliseen alueeseen: Szőregi rózsatő -ruusupensaan poikkeuksellinen laatu johtuu osaksi jo yli 100-vuotisista viljelyperinteistä ja osaksi maantieteellisen alueen erinomaisista ilmasto-oloista ja geologisista ominaisuuksista.

C 310/20 Euroopan unionin virallinen lehti 22.10.2011 Historiallinen yhteys: Szegedin ja Szőregin tienoilla ruusunviljely sekä vartteiden ja leikkoruusujen myynti alkoi Új-Szegedissä 1800-luvun loppupuolella. Szőregin ruusunviljelyn historia on yhteydessä Szegedin ja Új-Szegedin viljelyperinteisiin ja puutarhaviljelyn kehitykseen. Szegedissä taimitarhoilla oppinsa saaneet nuoret varttamismestarit asettuivat Szőregiin, jossa he harjoittivat puutarhanhoitoa 1 440-2 880 m 2 :n suuruisella maa-alalla. He perustivat taimitarhan ja myivät vartteet useimmiten yhdessä heitä työllistävien Szegedin taimitarhojen tilausten kanssa. Szőregiin syntyi 1900-luvun alussa uusi talouden ala, jonka uranuurtajat olivat poikkeuksetta köyhiä maattomia vuokraviljelijöitä, torppareita ja päivätyöläisiä. Szőregin pienpuutarhurit, jotka olivat aktiivista ammattitaitoista väkeä, hioivat taitojaan, ja kun varttamistyöt oli kotona tehty, he lähtivät kauemmaksi varttamaan ja levittivät näin Szőregin mainetta työllään. Tämä pieni ryhmä opetti nykypäivän puutarhureita. Szőregin ruusunviljely eli kultaaikaansa vuonna 1927. Pienet taimitarhat olivat riippuvaisia toisistaan. Erityisesti myynnissä oli vaikeuksia, joten vuonna 1936 perustettiin ensimmäinen osuuskunta. Vuonna 1938 Szegedin ja Szőregin taimitarhojen kokonaisala oli noin 200 hehtaaria (350 maarekisterieekkeriä ( 1 )), ja taimitarhoilla tuotettiin 1 250 000 vartetta. Muualla maassa taimitarhojen kokonaisala oli noin 490 hehtaaria, ja ne tuottivat 2 040 000 vartetta. Szegedin ja Szőregin taimitarhoilta ruvettiin harjoittamaan vientiä jo 1 900-luvun alkuvuosina. Szegedin ja Szőregin taimitarhojen osuus koko maan viennistä oli vuosina 1929 1931 keskimäärin 63,6 prosenttia eli 587 000 vartetta, mikä osoittaa, että näillä pienillä taimitarhoilla kasvatettiin erinomaisia vartteita. Unkarissa viljellyistä ruusupensaista 98 prosenttia tuotetaan Szőregissä ja sen lähiympäristössä eli maan ainoalla isolla ruusunviljelyaluella. Szőregi rózsatő on saanut myös ulkomailla mainetta ja tunnustusta. Tästä on osoituksena se, että vuosittain viljellyistä 4 5 miljoonasta jaloruusupensaasta suurin osa (yli kolme neljäsosaa) menee vientiin. Luontoon liittyvät tekijät: Sen lisäksi, että ruusupensaiden kasvatus tapahtuu perinteisin tavoin, erinomaiset ympäristötekijät liittävät ruusupensaan Szőregiin. Hyvälaatuisten, vastustuskykyisten ja vahvojen ruusupensaiden kasvatus edellyttää kolmea ympäristötekijää: maan on oltava hyvälaatuista ja ravinteikasta, vettä on saatava sopivasti ja auringonpaistetta on saatava riittävästi. Szőregi rózsatő -ruusupensasta viljellään Tisza- ja Marosjokien yhtymäkohdan lähellä, joten seudulla on kosteita entisiä tulvamaita. Maaperä on humuspitoista ja vettä hyvin pitävää, keskitiivistä mustan mullan maata sekä tulvamaata. Tällaisessa maaperässä viljellyillä ruusupensailla on tiheämmin haarautuvat juuret ja enemmän juurikarvoja kuin muilla maaperätyypeillä viljellyillä jaloruusupensailla. Koska maaperä suodattaa hyvin vettä, sitä ei jää seisomaan liikaa. Maaperän kuohkean, ilmavan rakenteen ansiosta siinä on juurten kehittymisen kannalta riittävä määrä happea. Koska juuristo haaroittuu hyvin, ruusupuu pystyy imemään paremmin ravinteita, jalo-osa kasvaa nopeammin ja vahvemmin ja siihen kehittyy enemmän oksia, versoja ja kukkia kuin muunlaisessa maaperässä viljeltyihin kasveihin. Myyntiin tuleva jaloruusupuu on näin ollen paljon vahvempi sekä kestää tauteja, talvea ja hallaa paremmin. Sen voidaan luottaa säilyttävän laatunsa myös muissa maaperätyypeissä. Tisza- ja Marosjokien läheisyys tuottaa ruusunviljelylle ihanteellisen suhteellisen kosteuspitoisuuden ja varmistaa kastelumahdollisuudet. Ruusunviljelyyn liittyvistä ympäristötekijöistä tärkein on valo, josta saadaan fotosynteesin tarvitsema riittävä energiamäärä. Szőregi rózsatőn laatuun vaikuttavat aurinkoisten tuntien määrän ohella huomattavasti päivän pituus, valon voimakkuus ja valoenergia. Szőregin ruusunviljelyalueella on maan lämpimimmät kesät ja eniten auringonvaloa. Vuoden keskilämpötila on 11,5 C, ja kasvukauden keskilämpötila on 18 C. Auringonvaloa saadaan yli 2 100 tuntia, joka ylittää pohjoisemmassa sijaitsevien alueiden keskiarvon. Kasvukausi alkaa keväällä aikaisemmin ja loppuu syksyllä myöhemmin eli on pidempi kuin pohjoisemmilla alueilla. Näin ollen kasvit saavat enemmän valoa ja lämpöä. Tämän ansiosta versojen kasvu on voimakasta. Jaloruusupensaat selviävät hyvin syksyyn ja tuottavat paksuja, sopivasti puumaiseksi muuttuneita oksia, joissa on hyvin kehittyneitä terveitä silmuja. Voimakkaiden varsien hyvät ravinnevarat mahdollistavat syksyllä nostettujen ruusupensaiden pidemmän varastoinnin ( 1 ) Maarekisterieekkeri on vanha mittayksikkö, joka vastaa 1 600 négyszögöliä eli 0,5755 hehtaaria (5 755 m 2 ).

22.10.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 310/21 ja seuraavana vuonna istutuksen jälkeisen hyvän juurtumisen. Szőregin seudulla kuumaa kesää seuraa monesti kova talvi. Kylmänkestävyytensä ansiosta kasvit karaistuvatkin sopivasti koko loppuelämäänsä varten. Szőregi rózsatő juurtuu hyvin istutuksen jälkeen. Inhimilliset tekijät, asiantuntemus: Szőregi rózsatő -ruusupensasta on viljelty jo yli 100 vuotta, ja sillä on Unkarissa ainutlaatuiset viljelyperinteet. Jaloruusupensaan viljely vaatii poikkeuksellisen paljon työtä ja asiantuntemusta. Tällaista viljelyä onkin harjoitettu useiden sukupolvien ajan itsenäisissä perheyrityksissä. Seudulla kehittynyt osaaminen ja asiantuntemus siirtyy sukupolvelta toiselle. Siihen sisältyvät viljelyperinteiden, käsin varttamisen tekniikan ja kätevyyden periytyminen. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Tisza- ja Marosjokialueen mannerilmasto, ravinteikas, kuohkea ja liiallisen veden ihanteellisella tavalla poistava hiekan- ja savensekainen maa ja tulvamaa sekä auringonvalo suosivat Szőregi rózsatő -ruusupensaan viljelyä. Ainutlaatuisten luonnonolosuhteiden sekä sukupolvelta toiselle periytyvän asiantuntemuksen ja kokemuksen ansiosta Szőregi rózsatő -ruusupensas säilyttää ominaisuutensa kaikenlaisissa ilmasto-oloissa. 4.7 Tarkastuslaitos: Nimi: Mezőgazdasági Szakigazgatási Hivatal Központ Növénytermesztési és Kertészeti Igazgatóság (Maatalouden keskusvirasto kasvin- ja puutarhaviljelystä vastaava osasto) Osoite: Budapest Kisrókus u. 15/A. 1024 P. +36 13369115 F. +36 13369011 Sähköposti: menyhertt@mgszh.gov.hu 4.8 Merkinnät: Etiketissä lukee Szőregi rózsatő ja lajikkeen nimi, ja siinä on seuraava kuva: Sen jälkeen kun nimitys on kirjattu unionin rekisteriin, käytetään lisäksi mainintaa oltalom alatt álló földrajzi jelzés (suojattu maantieteellinen merkintä) ja vastaavaa unionin tunnusta.