Kotimaiset ja kansainväliset puurakentamiseen liittyvät yhteistyöverkostot Verkostojen kartoittaminen Puu-Hubi-toimintamallin kehittämiseksi (2012-2015) Alueellinen yhteistyöverkosto, Puu-Hubi Puu-Hubi on Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteishanke. Hanke on ESR-projekti ja projektia rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sekä yrittäjät. Hankkeessa on järjestetty puurakentamisen koulutuksia ja tuoteinnovointia Etelä-Pohjanmaan rakennusklusterin pk-yrityksille. Osallistuneet yrittäjät ovat saaneet projektissa hyvät valmiudet puukerrostalojen rakentamiseen. Työpajoissa on verkostoiduttu ja kehitelty yhteistä toimintamallia. Projektin kuluessa on kartoitettu lisäksi uusia koulutus- ja tutkimusaiheita yritysten tarpeisiin. Puu-Hubi -projektissa on järjestetty Tietoprovinssin yhteydessä paneelikeskustelu, sekä seminaareja, joihin ovat voineet osallistua myös muut puurakentamisesta kiinnostuneet tahot ja henkilöt. Tilaisuuksissa on ollut mukana kaupunkikuntien kaavoittajia, rakennuslupaviranomaisia ja paloviranomaisia sekä runsaasti myös muita yrityksiä kuin Puu-Hubin varsinaisia jäsenyrityksiä. Seinäjoella vuonna 2016 järjestettävien Asuntomessujen tiimoilta on osallistunut henkilökuntaa Puu-Hubin tapahtumiin. Julkisissa seminaareissa ja messuilla puurakentamisesta ja puukerrostaloista ovat olleet kiinnostuneita myös suuri yleisö ja mahdolliset tulevat asukkaat. Puukerrostaloja on esitetty mahdolliseksi asumismuodoksi myös opiskelijoille ja senioreille. Yhteistoiminnassa muiden tahojen, esimerkiksi Vaasan yliopiston, kanssa on edistetty liiketoiminnan professuuria Etelä-Pohjanmaalle. Professuurin rahoituksessa on mukana myös Puu- Hubin jäsenyrityksiä. Verkostomalleja Puu-Hubi -projektin aikana on oltu yhteistyössä puualan kehittämisen ja yritysyhteistyön muiden toimijoiden kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Puu-Hubin koulutuksissa ovat esitelmöineet Tampereen teknillisen yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun luennoitsijoiden lisäksi asiantuntijat Oulun yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta. Kouluttajia on saatu myös useista rakennusalan asiantuntijayrityksistä. Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Markku Karjalainen on koonnut esitelmiinsä uusinta tietoa yhteenvetona puurakentamisen kansainvälisestä kehityksestä ja Suomen ajankohtaisesta puurakentamisen tilasta. Puuinfosta, Finnish Wood Researchistä ja Rakennusteollisuus RT:stä on käynyt asiantuntijoita esitelmöimässä Puu-Hubin yrityksille.
PuuSuomi-verkoston, Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen ja Woodpointin kehittäjien sekä muiden toimijoiden kesken on välitetty tietoa yritysyhteistyön ja toiminnan uusimmista kehitysvaiheista. Paikanpäällä on tutustuttu yhdessä yrittäjien kanssa eri organisaatioiden toimintamalleihin. Puurakentamisen pohjoismaisia verkostoja Vihreä kaupunki, Ruotsi, Växjö Växjön puurakentamisstrategia on osa Växjön kokonaisvaltaista ympäristöohjelmaa. Ohjelmaa on valmisteltu ja se toimii poliittisen konsensuksen vallitessa. Mukana ohjelman toteutuksessa ovat Växjön kaupunki, elinkeinoelämä ja Linné-yliopisto. Puurakentamisstrategiassa kaupungin organisaatiot, metsäalan toimijat ja puualan yritykset työskentelevät hyvässä yhteishengessä puurakentamisen edistämiseksi. Linné-yliopiston kampuksen uusien puurakennusten lisäksi Växjössä on rakennettu puukerrostaloja, toimistorakennuksia sekä useita urheiluhalleja. Växjön innoittamana jo viidellätoista ruotsalaisella kunnalla on puurakentamisen strategiaohjelma. Kokonaisvaltainen toimija, Ruotsi, Skellefteå Skellefteåssa kaupunki, puurakennusyritykset ja tutkimustoiminta tähtäävät yhteisiin päämääriin. Kaupungin ohjauskeinojen avulla rakennusalaa ohjataan kohti kestävää puurakentamista. Kaupunki suosittelee aina ensisijaisesti puun käyttöä rakennusmateriaalina. Jos puuta jostain syystä ei voida käyttää, selvitetään tutkimuksen avulla, miten ongelma voidaan ratkaista seuraavassa vaiheessa puun hyväksi. Skellefteån keskustaan on rakennettu puukerrostaloja sekä lisäkerrosrakentamista, parkkitalo ja silta puusta, myös kaupungin ostoskeskus on puurakenteinen. Ostoskeskus on saanut Ruotsissa vuosittain jaettavan puupalkinnon. Perinteestä jatkumo, Norja, Bergen ja Trondheim Norjassa puurakentaminen on jatkunut katkeamattomana ketjuna. Puukaupungeissa on kunnioitettu perinteitä, ja traditionaalisten puurakennusten rinnalle on rakennettu moderneja rakennuksia myös puusta. Puuta on arvostettu rakennusmateriaalina, ja sen rinnalla on käytetty myös muita materiaaleja. Suuren mittakaavan puurakennukset ovat usein hybridirakenteisia. Norjassa puurakentamisen yhteistyö on monimuotoista, esimerkiksi Forum Holzbau 2014:ssä jaettiin puurakentamisen kehittämispalkinto arkkitehtitoimistolle, joka on perustanut Norjan ensimmäisen CLT-tehtaan. Suunnittelutoimistoilla on usein myös oma verkosto muiden puurakentamisyritysten ja tuotetoimittajien kanssa. Laaja yhteistyö, Nordic Wooden Cities Nordic Wooden Cities on organisaatio, joka yhdistää modernin puurakentamisen tavoitteiden asettelua pohjoismaisella tasolla. Puukaupunkiverkosto on syntynyt Växjön, erityisesti Hans
Anrénin, aktiivisuuden ansiosta. Puukaupunkiverkostoon kuuluu jo useita kaupunkeja eri Pohjoismaista. Suomesta mukana on Kouvola ja Espoo. Myös Seinäjokea on pyydetty mukaan puukaupunkiverkoston jäseneksi. Växjön lisäksi Ruotsista mukana on mm. Skellefteå, Norjasta Trondheim, Bergen ja Orkdal. Useita uusia jäseniä liittyy verkostoon vuosittain. Puun käyttö kokonaisvaltaisesti kaupunkirakentamisessa on puukaupunkiverkoston ensisijainen tavoite. Puurakentamisen parhaita käytäntöjä kehitetään yhteistoiminnassa, suunnittelussa, projektinhallinnassa ja logistiikassa. Puukaupunkiverkostolla on yhteisiä laajoja tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Myös julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten yhteistyötä pyritään laajentamaan. Puukaupunkiverkoston jäsenkaupungit järjestävät vuosittain Forum Holzbau Nordic -konferenssin. Keski-Eurooppa ja Viro Suunnittelijavetoinen yhteistyö, Itävalta, Voralberg Itävallan puurakentamisen toimintamallit pohjautuvat perinteisiin puurakennuskiltoihin. Yritykset ovat vanhoja perheyrityksiä, joissa puurakentamistaidot ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Suunnittelijat keräävät ympärilleen alueen puurakennusyrityksiä, joiden kanssa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä viimeisteltyjä puurakennuksia. Asuinrakennusten lisäksi puusta on rakennettu liikerakennuksia, toimistotaloja ja muita julkisia rakennuksia. Laadukkaat toteutukset ovat saaneet useita puupalkintoja. Itävallan moderni puurakentaminen on herättänyt laajalti huomiota ja elävöittänyt alueelle suuntautuvaa matkailua. Kestävä kehitys, Saksa, esimerkkinä Freiburg Saksan modernissa puurakentamisessa keskeisenä periaatteena on kestävän rakentamisen kehittäminen. Kestäviä ratkaisuja on toteutettu erityisesti Freiburgin kaupungissa, jossa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja on käytetty sekä kaupunkisuunnittelussa että rakentamisessa. Freiburgissa puuta on käytetty rakennusmateriaalina pientalojen ohella myös puukerrostaloissa. Energiatehokkuus ja passiivitaloratkaisut ovat rakennussuunnittelun päätavoitteita. Saksassa asukkaat ovat olleet aktiivisia yhteisasumisen kehittämisessä ja rakennuttamisessa. Saksan moderneja puurakennuksia on toteutettu kansainvälisellä yritysyhteistyöllä. Vienti ja kansainvälistyminen, Viro, Kodumaja-yhtiö Virolainen Kodumaja on ryhmä yrityksiä, jotka valmistavat puukerrostaloja myös vientiin. Puukerrostalojen tilaelementit valmistetaan tehtaassa teollisesti. Virolaisin voimin puukerrostaloja on rakennettu mm. Norjaan ja Tanskaan. Kodumaja on rakentanut 14-kerroksisen puukerrostalon Bergeniin yhteistyössä norjalaisten yritysten kanssa. Kodumajalla on ollut jatkuvasti käynnissä
kerrostalojen kehittämis- ja tutkimushankkeita eri organisaatioiden kanssa. Puurakentamisen kansainvälisesti yhtenäiset säännöt ja määräykset, sekä rakennejärjestelmien ja puutuotteiden yhteensovittaminen säännösten tasolla, helpottavat myös puurakennusten vientitoimintaa. SUOMI Valtakunnallinen puurakentamisohjelma, TEM, työ- ja elinkeinoministeriö Valtakunnallinen puurakentamisohjelma on osa työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategista ohjelmaa. Ohjelman avulla halutaan lisätä puukerrostalojen ja puusta rakennettujen julkisten rakennusten määrää, sekä kasvattaa puutuotealaa ja kaksinkertaistaa viennin osuus. Tavoitteena puukerrostalojen rakentamisessa on 10 %:n markkinaosuus. Kehittämispäällikkönä ohjelmassa on toiminut Markku Karjalainen. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä ja tavoitteena on puualan laaja koordinoiminen sekä toimijoiden ja yritysten yhteen saattaminen konkreettisten toimenpiteiden aikaansaamiseksi. Valtakunnallinen yhteistyö, PuuSuomi-verkosto Puu-Suomi-verkosto on Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä verkostohanke, jonka tarkoituksena on edistää puurakentamisen ja puutuotealan kehittämistä metsäalan strategisen puurakennusohjelman ohjauksessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä vientiä ja kansainvälistymistä sekä saada konkreettisia puurakennuskohteita käyntiin. PuuSuomi-verkosto on kerännyt aktiiviset puurakentamisen kehittäjät yhteistyöverkostoksi. Verkoston sisällä on järjestetty tapaamisia, ja alan kehityksestä sekä uusista toimista on tiedotettu jatkuvasti. Suomen puurakentamisen tiedonjakelukanava, Puuinfo Puuinfo on Suomen puurakentamisen keskeinen tiedonjakelukanava. Puuinfo kerää ja välittää tietoa puun käytöstä ja puusta, puutuotteista sekä ajankohtaisesta puurakentamiskehityksestä. Nettisivujen ohella Puuinfo toimittaa Puulehteä, julkaisee kirjoja sekä järjestää erilaisia koulutus- ja tiedotustapahtumia. Vuosittain järjestettävä Puupäivä on keskeinen koulutus- ja verkostoitumistilaisuus puualan toimijoille ja yrityksille. Puupäivässä jaetaan vuosittain puupalkinto taholle, joka on esimerkillisesti edistänyt puun käyttöä. Puuinfo tekee yhteistyötä myös eri oppilaitosten opettajien ja oppilaiden kanssa. Yhteistutkimusyhtiö, Finnish Wood Research Finnish Wood Research on voittoa tavoittelematon puutuotealan yhteistutkimusyhtiö. Yhtiössä harjoitetaan kansallisen ja EU-tason tutkimustoimintaa. Finnish Wood Research suunnittelee ja järjestää puutuotealan yritysten liiketoiminnan kannalta oleellisia tuotekehitys-, tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Tutkimustoimintaa teetetään myös alihankintana alan tutkimuslaitoksilla,
yrityksillä ja yliopistoilla. Osakasyrityksinä Finnish Wood Research:ssä on merkittäviä suuria suomalaisia puutuotealan yrityksiä. Tavoitteena toiminnassa on yritysten liiketoiminnan kasvu. Koulutus ja tutkimus, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto Aalto-yliopistossa järjestetään puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin yliopistokoulutusta ja tutkimusta. Tutkimusprojekteina on perustutkimuksen lisäksi puun hiilijalanjälki, kerrostalojen korjausrakentaminen (TES-järjestelmä) ja lisäkerrosrakentaminen. Aalto-yliopistolla on yhteistyöhankkeita Keski-Euroopan korkeakoulujen kassa, ja se pyrkii luomaan yritysyhteistyötä ja saamaan konkreettisia toteutuksia tutkimus- ja kehittämistoimilleen. Aalto PRO on järjestänyt myös puurakennuksen täydennys- ja asiantuntijakoulutusta. Pääkaupunkiseudulle on valmisteilla yksittäisten puukerrostalojen lisäksi aluerakennuskohteita ja useita julkisia rakennuksia. Espoon luontokeskus Haltia on puurakenteinen, ja Helsingin pääkirjastossa käytetään pääasiallisesti puuta rakennusmateriaalina. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio on toiminut aktiivisesti modernin puurakentamisen koulutuksessa ja tutkimuksessa. Puurakennuksia, puukerrostaloja ja julkisia rakennuksia, on suunniteltu harjoitustöinä ja niitä on myös rakennettu konkreettisesti. Oulun puukerrostalojen syntylähteet ovat Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opetuksessa. Puurakentamisen edelläkävijänä ja edistäjänä on toiminut rakennusopin professori Jouni Koiso- Kanttila. Tutkimus- ja kehittämishankkeista on tiedotettu aktiivisesti. Edelläkävijät, yritykset, esim. Lakea, Stora Enso ja Metsä Wood Yksittäiset yritykset ovat tehneet laaja-alaisesti kehitystyötä puurakentamisen alueella. He ovat etsineet uusia ratkaisuja puurakentamisen yleistymiseksi. Omaehtoisen toiminnan lisäksi he ovat tehneet yhteistyötä mm. korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Lakea Oy on kehittänyt uudenlaisia puukerrostalojen CLT-tilaelementtiratkaisuja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Lakean rakennustoiminnan yhtenä alkulähteenä ja yhteistyöalueena on asiakaslähtöisyys. Stora Enso ja Metsä Wood ovat kehittäneet ja toimittaneet omia puurakennusjärjestelmiään sekä tehneet yhteistyötä muiden puurakennusalan yritysten kanssa. Puurakentamisen konkreettiset toimenpiteet, Versowood, Koskisen, Rakennusliike Reponen, Heinola Heinolan alueella on puualan yritysten kesken syntynyt yhteistyötä, joka on johtanut konkreettisiin toteutuksiin ja jatkuvuuteen puurakentamisen alalla. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Versowood, Koskisen Oy ja Rakennusliike Reponen. Heinolassa on sahatoimintaa ja sahatavaran jalostusta, liimapuutuotantoa, levytuotantoa sekä suurelementtien valmistusta. Rakennusliike Reponen on aktiivinen puukerrostalorakentaja, joka kehittää jatkuvasti uusia yhä parempia ratkaisuja kerrostalojen rakenteisiin. Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela on henkilökohtaisesti innostunut puukerrostaloista ja uskoo puurakentamisen tulevaisuuteen.
Kerrostaloja on rakennettu Vierumäelle ja Vantaan asuntomessuille. Useita uusia kohteita on suunnitteilla esimerkiksi Helsingin alueelle. Aktiivinen puukaupunkitoimija, Kinno, Kouvola Kouvolassa kaupungin kehittämisyhtiö Kinno, Kouvola Innovation, on vahvistanut Kouvolan kaupungin asemaa puukaupunkina. Kinno tukee ja parantaa puurakentamisen yritystoiminnan edellytyksiä. Kouvolassa järjestettiin Forum Holzbau Nordic 2013 ja Kouvola on liittynyt jäseneksi pohjoismaiseen puukaupunkiverkostoon. Kinnossa projektijohtajana toimii Vesa Junttila, joka on toiminut aktiivisesti myös puukaupunkiverkostossa. Kouvolan Biolaaksossa kehitetään uusia puunkäyttötapoja sekä vähähiilistä rakentamista kaupungin innovaatio- ja toimintaverkostossa. Kouvolassa edistetään resurssitehokasta puun käyttöä rakentamisessa. Kouvolaan on rakennettu esimerkiksi uusi moderni puukoulu. Kouvola on mukana rahoittamassa Aalto-yliopiston tulevaa puurakentamisen professuuria. Aktiivinen kaupunki, Pudasjärvi Pudasjärven kunta on toiminut aktiivisesti puurakentamisen edistämiseksi. Kunnat voivat kunnallisella päätöksenteolla ja kaavoituksella vaikuttaa suotuisasti puurakentamiseen. Pudasjärvelle rakennetaan maailman suurinta hirsikorttelia, 10 000 neliön hirsikoulukampusta. Hankkeen yhteistyötahoina ovat: Pudasjärven kaupunki, Kehittämiskeskus Pohjantähti, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio sekä Oulunkaaren seutukunta. Toteutuksessa on mukana paikallinen, paikallista materiaalia jalostava, Kontiotuote Oy. Yritysverkosto, Kuhmo, Woodpolis Kuhmon alueella yhteistyötä ovat luoneet Karelia-ammattikorkeakoulu, yrittäjät ja puualan kehittäjät. Woodpolis tarjoaa yritysverkostolle koulutusta ja tuotekehitystä. Kuhmoon on rakennettu yritysten hyödynnettävissä oleva Koulutustehdas, tuotanto- ja koulutushalli, jonka yhteydessä on nykyaikainen kone-, laite- ja ohjelmistopalvelu. Yhteistyötä on tehostettu, ja Kuhmossa ollaan käynnistämässä Suomen ensimmäistä CLT-tehdasta. Kotimainen CLT-tuotanto aloitetaan vuoden 2015 kuluessa. Metsätoimijat ja yritysverkosto, Woodpoint, Vaasa Woodpoint on Suomen metsäkeskuksen yhteydessä toiminut kehitysverkostohanke. Woodpointin yritysrekisterissä on ollut mukana noin 150 pohjalaista jäsenyritystä. Yritysten lisäksi hankkeen rahoittajana toimi ELY-keskus. Woodpointin tehtävä on tiedon jakaminen ja yhteyden luominen yritysten välille. Yrittäjille on järjestetty koulutus- ja verkostoitumistapahtumia sekä opintomatkoja. Hanke tukee metsätaloutta ja luo edellytyksiä puutaloteollisuudelle ja kestävälle rakentamiselle. CLT-levy, koulutus ja koerakentaminen, Ammattiopisto Lappia, Kemin Digipolis, Kemi
CLT-levyn valmistusta on kokeilu- ja koulutusluonteisesti kehitetty Kemin ammattiopisto Lappian toimesta. CLT-koetehdasprojekti toimii CLT-elementtivalmistuksen ja -rakentamisen koulutus- ja oppimisympäristönä. CLT-levyjen valmistusprosessiin ovat voineet tutustua muidenkin alueiden puualan toimijat. Kemin Digipolis on rakentanut CLT-levyistä koulutusprojektina koerakennuksia. Projekti tukee CLT-rakenteen tuotteistamista ja kaupallistamista. Kontaktipäivä ja yritysverkostot, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Eteläpohjanmaan metsäkeskus on osallistunut useisiin puurakentamisen edistämisen hankkeisiin. Hankkeissa on kehitetty uusia suunnittelu- ja rakennusratkaisuja myös erilaisiin suuren mittakaavan rakennuksiin. Yhteistyötä on tehty puurakennusalan yrittäjien kanssa. Yritysverkostot toteuttavat yhteistyönä mm. Ryhtihallirakennuksia ja navettarakennuksia. Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus järjestää vuosittain Kontaktipäivän, jossa yrittäjät voivat luoda uusia kontakteja ja verkostoitua alan muiden yrittäjien kanssa. Muun kehittämistyön lisäksi Metsäkeskus on järjestänyt opinto- ja verkostoitumismatkoja. Omatoimi-puukerrostalo, Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys Saarijärvellä on kehitetty noin seitsemän vuoden ajan ikääntyvien asuinyhteisöä. Tänä vuonna Saarijärvelle valmistuu Omatoimi-puukerrostalo, joka toteutetaan asumisoikeusasuntoina. Yhdistyksen jäsenistö on päättänyt yksimielisesti rakentaa kerrostalon puusta. Puukerrostalo on valmistettu CLT-tilaelementeistä. Hankkeessa on toiminut hankeneuvonantajana Reijo Pesonen Consulting Oy:stä.