Työ- ja elinkeinoministeriö 10.9.2010 PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO HAKEMUS (sis. suunnitelma) kansallisesta varauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin 2010 (Dnro TEM 1975/581/2008) Lue täyttöohje ennen hakemuksen kirjoittamista 1. Hakemuksen/suunnitelman laatijan tiedot Hakemuksen laatija(t) Lisätietoja hakemuksesta antavat Jouko Lankinen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), Susanna Kaskinen (Etelä-Karjalan liitto), Juha Haapaniemi (Kymenlaakson Liitto) Edellä mainitut MYR käsittelyn pvm Kymenlaakson MYRS 23.8.2010, Etelä-Karjala MYR 7.9.2010 2. Kohdealue Maakunta Seutukunta(t) Kunnat Kymenlaakso, Etelä-Karjala Kouvolan seutukunta, Kotkan-Haminan seutukunta, Lappeenrannan seutu, Imatran seutu 3. Kohdealueen tunnuslukuja Kohdealue (seutukunta- tai kuntataso) Kotka-Haminan seutukunta Työttömyysprosentti 14,2 %, heinäkuu 2010 Työvoiman määrä 40 391 Irtisanotut (2009 2010), työttömät Todennäköisesti irtisanottavat (ytmenettelyn piirissä) Irtisanottuja 613, joista työttömänä vajaa puolet Joitakin kymmeniä Kohdealue (seutukunta- tai kuntataso) Kouvolan seutukunta
2 Työttömyysprosentti 11,5 %, heinäkuu 2010 Työvoiman määrä 44 421 Irtisanotut (2009 2010), työttömät Irtisanottuja 562, joista työttömänä puolet Todennäköisesti irtisanottavat (ytmenettelyn Joitakin kymmeniä piirissä) Kohdealue (seutukunta- tai kuntataso) Lappeenrannan seutukunta Työttömyysprosentti 12,8 %, heinäkuu 2010 Työvoiman määrä 42 484 Irtisanotut (2009 2010), työttömät Todennäköisesti irtisanottavat (ytmenettelyn piirissä) Irtisanottuja 679, joista työttömänä hieman yli puolet Joitakin kymmeniä Kohdealue (seutukunta- tai kuntataso) Imatran seutukunta Työttömyysprosentti 13,7 %, heinäkuu 2010 Työvoiman määrä 19 582 Irtisanotut (2009 2010), työttömät Todennäköisesti irtisanottavat (ytmenettelyn piirissä) Irtisanottuja 259, joista työttömänä vajaa puolet Muutamia 4. Hakemuksen perustelut Kaakkois-Suomi on metsäteollisuuden rakennemuutoksen pahiten koettelemaa aluetta alkaen vuonna 2006 UPM:n Voikkaan tehtaan sulkemisesta. ETLAn tietojen mukaan Kaakkois-Suomen metsäteollisuudesta on vähentynyt v 2000-2009 noin 6 000 työpaikkaa. ETLAn ennusteen mukaan vuoteen 2013 mennessä työpaikkojen vähennys on vielä yli 2 000. Maailmantalouden epävarmuus näkyy edelleen merkittävästi Kaakkois-Suomen tuotannossa ja työmarkkinoilla. Alueelle tärkeä vientikysyntä on vilkastunut vasta metsäteollisuudessa, mutta tilausten vähäisyys pitää monien muiden toimialojen yritysten lähiajan näkymät epävarmoina. Tuotannon epävarmuus näkyy selvästi työvoiman käytössä. Työvoiman määrää on vähennetty yleisesti ja työssä olevien työaikaa supistettu mm. lomautuksin. Suurten tehdasyksiköiden lopetuksia koetaan Kaakkois-Suomessa edelleen. Vuoden 2010 alussa UPM päätti sulkea Lappeenrannan Kaukaan vaneritehtaan. Henkilöstö, n. 300 henkeä on ollut lomautettuna ja tuli nyt siis irtisanotuksi. Metsäteollisuuden työpaikkojen vähennys jatkuu myös monissa muissa yksiköissä. Stora Enson konsernin tuotantosuunnitelmat tuovat työvoiman vähennyksiä Imatran tehtaille. Konsernin Kotkan yksiköt on myyty kansainväliselle pääomasijoittajalle, mutta toiminnan laajuus tulevaisuudessa on epävarma. Tehdasyksiköt työllistävät yhdessä yli 600 henkeä. Kotkassa sijaitseva Sunilan sellutehdas päätettiin sulkea henkilöstön oltua jo pitkään lomautettuna. Loppuvuonna 2009 tehdas kuitenkin käynnistyi uudelleen sellun markkinahinnan merkittävästi noustessa. Uudelleenkäynnistys ulottuu kuitenkin vain vuodelle 2010, sen jälkeinen jatko on edelleen epävarma. Tehdas työllistää runsaat 200 henkeä. Muitakin tehtaiden tai yksiköiden lopetuspäätöksiä on Kaakkois-Suomessa tehty. Metsäteollisuuden lisäksi maailmantalouden tilanne on varjostanut metalliteollisuuden sekä kuljetusten ja varastoinnin näkymiä. Molemmat toimialat ovat Kaakkois-Suomessa tärkeitä. Erityisesti Kotkan-Haminan seutu on kärsinyt näiden toimialojen laskevasta kehityksestä. Lisäksi Kotka menetti Karhulan lasitehtaan
3 lopetuksen myötä noin sadan henkilön työpaikan. Satamaliikenne laski vuonna 2009 noin kolmanneksen. Eniten väheni autojen transitokuljetus. Tilanne näkyy satamatoimijoiden työvoiman käytön vähennyksinä. Satamatoimintojen epävarmuus jatkuu lähitulevaisuudessa. Positiivisiakin tapahtumia tuotantotoiminnan viime ajan kehityksestä löytää. Tuulivoimateollisuus on kasvamassa erityisesti Haminassa, mutta myös Lappeenrannassa. Energiatuotannolta odotetaan muutoinkin uutta. Uusia voimalaitoksia on valmistunut ja suunnitteilla. Alan innovointia tukevat mm. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja sen kanssa yhteistyötä tekevät kumppanit. It palveluyritys Googlen sijoittuminen Haminaan Summan entisen paperitehtaan tiloihin tuo paitsi viitisenkymmentä työpaikkaa valmistuessaan, myös selvää imagohyötyä alueelle. Kotkassa on käynnistynyt Itämeren maakaasuputkien pinnoitustoiminta, mikä toiminta työllistää 150-200 ihmistä. Vuoden 2010 alussa saatiin pitkään odotettu tieto Lappeenrannan Rauhan matkailualueen investointien rahoituksesta. Alueelle rakennetaan kylpylähotelli ja muuta majoitustilaa, golf kenttä jne. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on n. 300 henkilötyövuotta ja itse hotellin lasketaan valmistuttuaan kesällä 2011 tarjoavan 250 työpaikkaa. UPM Oy on selvittämässä mittavan biodiesel-laitoksen käynnistämistä Kouvolan Kuusankoskelle. Green Campus-koulutus- ja liiketoimintojen kehittämishanke halutaan toteuttaa koko kahden maakunnan yhteistoiminta-alueella. Metsäteollisuuden uudistaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen ovat molempien maakuntaohjelmien yhteisen osion painopisteitä. Hanke tukee aiemmin käynnistettyjä EAKRohjelman hankkeita (mm. Kaakosta Voimaa ja Biotuli-hanke, jotka ovat myös maakuntien yhteisiä ponnistuksia). Lisäksi Kymenlaaksossa ovat käynnissä EAKR-osarahoitteiset Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) BioSampo- ja BioHybridi-hankkeet. KSAO on mukana myös tässä Green Campus-hankkeessa. SETELI-hanke puolestaan pyrkii lisäämään yksityistä hyvinvointialan yrittäjyyttä luomalla palvelusetelimallin, joka edesauttaa yhdenmukaistamaan kuntien ja yksityisten yritysten välistä yhteistyötä lisääntyvien palvelutarpeiden tyydyttämisessä. 5. Hankkeet, joille rahoitusta haetaan (priorisointijärjestyksessä) 1. Rahasto Hankkeen nimi Kohdealue Rahoittava viranomainen/ (ELYn vastuualue) Hankkeen toteuttaja ESR Green Campus Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenranta Innovation Oy, Imatran seudun kehittämisyhtiö Oy, LUT, Kouvolan seudun ammatillinen oppilaitos, Kyamk, energiayhtiöt ja muut yritykset Haettu tuki (EU+valtio) 910 000 Kokonaisrahoitus 1 300 000 Tukijärjestelmä Manner-Suomen ESR-ohjelma, joustovaraus Tietojärjestelmä EURA 2007 Uudet työpaikat, kpl 50 Uudet yritykset 5 Koulutukseen osallistuvat 100 + koulutusmateriaalin kohderyhmä 30 000 Lyhyt hankekuvaus Green Campus- hanke pohjautuu laajasti metsäteollisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka ovat voimakkaasti vaikuttaneet Kaakkois-
4 Suomen elinkeinoelämään. Alueella on runsaasti mm. insinööritoimistoja ja metallikonepajoja, jotka ovat perinteisesti olleet vahvasti metsäteollisuuteen sidoksissa. Muuttuneessa tilanteessa asiakkaita ja tilauksia on hankittava muilta toimialoilta. Uusiutuvien ja puhtaiden energialähteiden hyödyntämiseen liittyvästä liiketoiminnasta tulee keskeinen toimiala myös kaakkoissuomalaisille yrityksille. Kouvola Innovation Oy:n koordinoima, useiden kaakkoissuomalaisten toimijoiden yhteishanke ajoittuu kahdelle vuodelle alkaen 1.1.2011. Tänä aikana luodaan toimiva malli, joka vastaa yritysten uusiutuvaan energiaan liittyviin koulutustarpeisiin, edistää yritysten teknologiatestausta ja auttaa opiskelijoita sijoittumaan PK- yrityksiin. Uusiutuvien energioiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen hanketoiminnan avulla on kuvattu liitteenä olevan alustavan hankesuunnitelman kuvassa 1. Green Campus- ajatuksessa hyödynnetään olemassa olevia yksiköitä ja järjestelmiä (esim. LUT:n Koulutus- ja kehittämiskeskus, KSAO:n Bio- Sampo- konsepti ja BioHybridi- hanke). Tavoitteena on räätälöidä olemassa olevista ja uusista koulutuspaketeista yritysten tarpeita vastaavia ja kehittymistä tukevia kokonaisuuksia. Alueella olevan osaamisen lisäksi tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä Jyväskylän seudun kanssa. Green Campus ei ole fyysisesti yhdessä paikassa sijaitseva Campus vaan koulutuksen, tuotekehityksen, liiketoiminnan kehittämisen ja kansainvälistymisen edistämisen verkoston keskittymä ja sen koordinoija. Toimijat näkevät osaamiskeskittymän kokoamiselle ja koordinoinnille selkeän tarpeen. Green Campuksen kokoavan luonteen vuoksi osa toiminnoista voi tapahtua myös hankkeen ulkopuolella. Green Campus - hankkeeseen liittyvät saumattomasti aikaisemmin käynnistyneet Kaakosta Voimaa, Biotuli, Biosampo ja Biohybridi hankkeet. Hankekokonaisuus eri työpaketteineen on kuvattu liitteenä olevan alustavan hankesuunnitelman kuvassa 2. Työpaketit sisältävät selkeästi toisiaan hyödyntäviä ja täydentäviä osa-alueita ja eri toimijoilla voi olla osaamista useampaan työpakettiin liittyen. Kuvassa on esitetty hankkeen viitekehys sekä protopajat ja teknologioiden testaus-osio, joka liittyy oleellisesti GreenCampus ajatukseen. Protopajatoiminta ja eri yritysten teknologioiden testaus on osa tuotekehitystä ja sen avulla pyritään saamaan markkinoille laadukkaita tuotteita riittävän nopeasti. Protopajan tavoitteena on muuttaa keksinnöt kaupallistettaviksi tuotteiksi ja lyhentää aikaa, joka yleensä kuluu uuden tuotteen keksimisestä sen markkinoille saamiseen. Hankkeen työpaketit ovat: 1. Liiketoimintamallien kehittäminen 2. A. Täydennyskoulutus B. Muuntokoulutus 3. Oppimateriaalin tuottaminen 4. Koordinointi, markkinointi ja kansainvälistyminen
5 2. Rahasto Hankkeen nimi Kohdealue Rahoittava viranomainen/ (ELYn vastuualue) Hankkeen toteuttaja ESR SETELI Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Kaakkois-Suomen ELY-keskus Haettu tuki (EU+valtio) 562 500 (2011-2013) Kokonaisrahoitus 750 000 Tukijärjestelmä Tietojärjestelmä EURA 2007 Uudet työpaikat, kpl Uudet yritykset Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy Manner-Suomen ESR-ohjelma, joustovaraus Ei suoria työpaikkavaikutuksia Ei välittömiä yritysvaikutuksia Koulutukseen osallistuvat 200 Lyhyt hankekuvaus Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita uudistettaessa ja kustannustehokkuutta sekä asiakaslähtöisyyttä parannettaessa on noussut esiin tarve luoda uusia palvelumalleja, joissa julkinen ja yksityinen palvelutuotanto täydentävät toisiaan. Tämä sekä kasvava yksityinen kysyntä edellyttävät uusien yritysten syntymistä. Palveluseteli on muualla maassa havaittu hyväksi keinoksi vastata julkisen sektorin tarpeisiin ja samalla lisätä yksityistä kysyntää. Palvelusetelimallin käyttöönoton on todettu lisäävän yksityisen hyvinvointialan työpaikkoja, joita Kaakkois- Suomessa tarvitaan. Palvelusetelikäytäntöjen yhdenmukaisuus on tarpeellista sekä asiakkaiden tasavertaisuuden turvaamiseksi että yrittäjien toiminnan helpottamiseksi.. Tavoite: Luoda Kaakkois-Suomeen (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) yhteinen palvelusetelimalli ja aloittaa sen käytäntöön vieminen yhteistyössä kuntien kanssa sekä edistää yksityistä hyvinvointialan yrittäjyyttä. Toimenpiteet: 1. Käynnistetään palveluseteliin liittyvän kokonaisprosessin yhtenäistäminen Kaakkois-Suomessa. Kokonaisprosessiin kuuluvat: - tuottajien hyväksyminen ja yrittäjien kouluttaminen palveluseteliyrittäjiksi ja toimimaan palveluseteliyrittäjinä - arvon määrittely, myöntämis-, laskutus- ja tiedonsiirtoprosessit ja laadun valvonta sekä kuntatoimijoiden kouluttaminen 2. Palveluseteliyrittäjien, muiden hyvinvointialan yrittäjien sekä kolmannen sektorin paikallisten toimijoiden sähköisen rekisterin ja sähköisen varausjärjestelmän sekä jaettavan oppaan kehittäminen ja integrointi olemassa oleviin järjestelmiin. Projektin toimenpiteiden tuloksena syntyy yhtenäinen palvelusetelin kokonaisprosessin malli Kaakkois-Suomeen (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) Projektin toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen ja kehittävät toimialaa. Sosiaali- ja terveysalan julkisen ja
6 yksityisen sektorin yhteistyö paranee. Kolmannen sektorin resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden tarpeisiin yksilöllisistä palveluista voidaan vastata paremmin ja asiakkaiden tyytyväisyys lisääntyy. Ikääntyvien palveluihin liittyen kunnat saavuttavat kustannussäästöjä. ( esimerkiksi palveluasumisessa. ). Vaikutukset: Projektin toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen ja kehittävät toimialaa. Palvelusetelin avulla voidaan siirtää tällä hetkellä julkiselle sektorille kohdistuvaa kysyntää yksityiselle sektorille ja lisätä hyvinvointipalvelujen ostamista. Sosiaali- ja terveysalan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja palveluseteliosaaminen paranee. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy ja kansalaisten/asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata entistä monipuolisemmin. 6. Yhteenveto haettavasta rahoituksesta (EU+valtio) EAKR TEM/liitto TEM/ELY Kohdealue 1 Kohdealue 2 Kohdealue 3 Kohdealue 4 Yhteensä ESR TEM/liitto TEM/ELY Kohdealue 1 Kohdealue 2 Kohdealue 3 Kohdealue 4 Yhteensä 1 472 500 7. Seuranta Hankkeiden seuranta toteutetaan EURA 2007-järjestelmässä normaalin menettelyn mukaan. Hankkeille asetetaan ohjausryhmät, jossa ovat seutukuntien asettamien edustajien ohella mukana molempien maakuntien edustajat sekä ELY-keskuksen edustaja(t). Vuoden 2007-2008 joustorahoitusta saaneet hankkeet, Digikasvu, Innorail Development ja Technogrow, on joustorahoituksen osalta maksettu loppuun ja ne jatkuvat normaalilla EAKRohjelman rahoituksella. Yritykset ovat varsin hyvin olleet hankkeissa mukana.
7 Innorail-hankkeessa oli mukana 86 yritystä kehittämässä liiketoimintaverkostoa ja Kouvolan rautatieliikennekeskuksen tunnettuutta. Hankkeessa kehitettiin mm. VR Oy:n kanssa blokkijunakuljetusmalli satamista Kouvolan kautta Japaniin ja Kiinaan. Liikenteen käynnistäminen viivästyi talouden taantuman takia. Junaliikenne ei taantumassa pysty kilpailemaan alentuneiden merikuljetustariffien kanssa. Technogrow-toimialahankkeen avulla on syntynyt toistaiseksi 52 työpaikkaa ja yksi uusi yritys. Kohdeyrityksiä on ollut 35 kpl. Toinen menossa oleva toimialahanke on Digikasvu. Hankkeen avulla on saatu toistaiseksi aikaan 78 työpaikkaa ja 15 uutta yritystä. Vuonna 2009 EAKR-joustorahoitusta saanut Kaakosta Voimaa-hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen on tehty yksi pieni maksatus v 2009 toteutuneisiin kuluihin ja v 2010 tammikuun ja kesäkuun välisen ajan kuluihin on tullut juuri maksatushakemus sisään. Myös vuoden 2009 rahoitusta saanut TILTU-hanke on käynnistynyt v 2010 alusta. Vuoden 2010 EAKR-joustorahoitusta saanut Biotuli-hanke on jätetty rahoitushakemuksena Etelä-Karjalan liitolle syyskuussa 2010. LIITTEET Green Campus-hankesuunnitelma
8 Täyttöohje 1. Hakemuksen tiedot Tähän kohtaan merkitään hakemuksen laatineet organisaatiot sekä henkilöt (yhteystietoineen), jotka tarvittaessa antavat lisätietoja. 2. Kohdealueen tiedot Tähän merkitään ne alueet, joille rahoitusta haetaan. Kohdealueet esitetään maakunnittain omissa taulukoissaan (tarvittaessa kopio taulukko). Kuntia ei ole tarpeen luetella, jos koko seutukunta on hakemuksen kohteena. Kohdealueeksi voidaan esittää muutakin kuin valtioneuvoston nimeämää äkillisen rakennemuutoksen aluetta. EAKR:n osalta kohdealueen määrittely on ilman erityistä syytä sitova. ESR:ssa rahoitusta voidaan käyttää vähäisessä määrin myös esitetyn kohdealueen ulkopuolisen alueen hyväksi (esim. koulutuksiin osallistujat). Etelä- ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmista rahoitusta (TL1-3) voidaan hakea valtioneuvoston nimeämälle äkillisen rakennemuutosalueelle, vaikka alue ei olisi ohjelma-asiakirjan määrittelemä haasteellinen alue. 3. Kohdealueen tunnuslukuja Jokaisesta kohdealueesta (seutukunnasta/kunnasta) esitetään oma taulukko. Tunnuslukujen perässä ilmoitetaan niiden kohdevuosi. Irtisanottujen lukumäärän lisäksi merkitään mahdollisuuksien mukaan heistä tällä hetkellä työttömänä olevien määrät sekä irtisanovat/irtisanoneet yhtiö ja niiden toimialat. Mikäli kohdealue on valtioneuvoston nimeämä äkillisen rakennemuutoksen alue, tämä kohta voidaan jättää täyttämättä. 4. Hakemuksen perustelut Perusteluissa voidaan analysoida kohdealueen tilannetta, mahdollisuuksia äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa sekä edellä esitettyjä tunnuslukuja. Perustelut ovat erityisen tärkeät, jos rahoitusta haetaan VN:n nimeämien alueiden ulkopuoliselle alueelle. Hakemuksen arvioinnissa otetaan huomioon hakemuksessa esiin tuotujen rakennemuutosongelmien äkillisyys, suuruus sekä hakijan esittämien hankkeiden toteuttamisvalmius. Perustelut pyydetään pitämään tiiviinä, noin ½ -sivun mittaisena. Tarkempia tilastotietoja ym. voi esittää liitteissä. 5. Hankkeet, joille rahoitusta haetaan Tässä esitetään hankkeet, joita kansallisen varauksen rahoilla suunnitellaan rahoitettavaksi. Hankkeet tulee esittää rahastokohtaisesti tärkeysjärjestyksessä. Koska rahoitusta ei kuitenkaan myönnetä hankekohtaisesti, voi viranomainen harkintansa mukaan tilanteen muuttuessa vaihtaa hankkeen myöhemmin toiseen. Mikäli täsmällistä hanketta ei vielä ole tiedossa tai kyseessä on yrityshanke (salassa pidettävää), esitetään tiedot niiltä osin kun se on mahdollista. Jokaisesta hankkeesta täytetään oma taulukko (kopio lisätaulukot). Tukijärjestelmällä tarkoitetaan tukimuotoa (tai lakia), jonka perusteella tuki myönnetään, esim. perusrakenteen investointi tai työllisyysperusteinen investointi. Tietojärjestelmällä tarkoitetaan joko EURA2007 tai TUKI2000 tietojärjestelmää, jossa hanketta hallinnoidaan.
9 6. Yhteenveto haettavasta rahoituksesta (EU+valtio) Tässä eritellään rahoituksen kohdentuminen viranomaisittain. ELY-keskuksen eri vastuualueiden rahoitusta ei ole tarpeen eritellä. 7. Seuranta Tässä kuvataan lyhyesti kansallisen joustovarauksen rooli osana koko kohdealueen rakennemuutossuunnitelman toimeenpanoa ja seurantaa. Mikäli kohdealue, jolle nyt haetaan rahoitusta, on saanut jo aikaisemmin (vuosina 2009 ja 2010) kansallisen joustovarauksen rahoitusta, tulee tässä esittää myös rahoituksen tähänastinen käyttö tai suunniteltu käyttö ja aikataulu. LIITTEET Liitteenä voidaan esittää muuta hakemusta/suunnitelmaa tukevaa aineistoa, kuten tilastoja.