OPETUSMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 27.6.2007 Arja Mäkeläinen OPETUSMINISTERIÖN ASETUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA OLEVAN OPISKELIJAN OPINTOSOSIAALISISTA EDUISTA TIETOPUOLISEN OPETUKSEN AIKANA 1 Nykytilanne Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalla on oikeus palkkaan tai muuhun vastikkeeseen siten kuin siitä työsopimuksella on sovittu. Työnantaja maksaa opiskelijalle yleensä työehtosopimuksen mukaisen palkan sekä huolehtii palvelusuhteeseen liittyvistä sivukuluista ja vakuutuksista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 37 :n mukaisesti ammatilliseen perustutkintoon tähtäävä oppisopimuskoulutus on sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen että tietopuolisten opintojen ajalta opiskelijalle maksutonta. Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä muussa lisäkoulutuksessa voidaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 17 :n nojalla periä opiskelijoilta kohtuullinen opiskelumaksu. Opiskelumaksuja peritään lähinnä tietopuolisten opintojen ajalta. Lisäksi lain 17 :n mukaan näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkintomaksu. Maksuton ateria tai asuminen opiskelija-asuntolassa eivät kuulu oppisopimuskoulutuksessa opiskelevan lakisääteisiin oikeuksiin (39 :n 1 momentti ja 37 :n 2 ja 3 momentti). Koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaan oppisopimusopiskelijat eivät ole oikeutettuja koulumatkatukeen eivätkä opintotukilain (65/1994) 6 :n mukaan myöskään opintotukeen. Oppisopimusopiskelijalla on kuitenkin oikeus saada opintososiaalisia etuja tietopuolisten opintojen aikana. Etuja maksetaan myös näyttötutkintoon osallistumisen ajalta. Edut on lueteltu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 39 :ssä ja niitä on tarkennettu opetusministeriön asetuksella oppisopimuskoulutukseen kuuluvista opintososiaalisista eduista tietopuoleisten opintojen aikana (1130/2001). Etuja ovat päiväraha ansiomenetyksen korvauksena (14 euroa opetuspäivältä), päiväraha perheavustuksena (16 euroa opetuspäivältä), matkakustannusten korvaus opiskelujakson alkaessa ja päättyessä sekä erityisestä syystä opintojakson aikana. Majoittumiskorvausta (5 euroa) maksetaan, jos tietopuolinen opetus järjestetään opiskelijan koti- tai oppisopimuskoulutuspaikkakunnan ulkopuolella. Jos opiskelija saa tietopuolisten opintojen tai näyttötutkintoon osallistumisen ajalta palkkaa, opiskelijalla on oikeus vain matka- ja majoittumiskustannusten korvauksiin. Sama koskee tilannetta, jossa opiskelijalla on oikeus muihin kuin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisiin lakisääteisiin etuihin. Koulutuksen järjestäjä maksaa opintososiaaliset edut saamastaan yksikköhintaan perustuvasta rahoituksesta. Opintososiaaliset menot olivat vuonna 2005 noin 6 % oppisopimuskoulutuksen kokonaiskustannuksista (ammatillinen peruskoulutus 8 %, lisäkoulutus 4 %) eli 7 865 000 euroa. Opintososiaalisten menojen osuus kokonaiskustannuksista on säilynyt melko vakaana. Vuosina 2001 2003 osuus oli 7 %.
2 2 Muutostarpeet Tavoitteena on kohentaa opintososiaalisia etuja niin, että suunnitelmallinen ja täysipainoinen opiskelu on mahdollista. Oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisiin etuihin on tehty tarkistus viimeksi vuonna 2001. Elinkustannukset ovat nousseet vuosien 2001 2006 aikana hieman yli viisi prosenttia, mikä aiheuttaa paineita korottaa opintososiaalisia etuja vastaavasti. Erityisen ongelmallisena on pidetty matkakorvausten määräytymisperusteita ja majoittumiskorvauksen pienuutta. Asetus asettaa minimitason koulutuksen järjestäjän maksamille opintososiaalisille eduille. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan maksaa erityisestä syystä matkakorvauksia myös tietopuolisen opintojaksojen ajalta, ja näin on meneteltykin. Yksittäisen opiskelijan kannalta mahdollisuus ottaa huomioon erilaiset olosuhteet on ollut hyvä. Toisaalta harkinnanvaraisuus aiheuttaa sen, että opiskelijat eri puolilla Suomea ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan. Tämä luo tarvetta vähentää harkinnanvaraisuutta ja täsmentää matkakustannusten korvaamissäännöksiä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän näkökulmasta ongelmallista on myös se, että opintososiaaliset edut ovat suuret niissä oppisopimustoimistoissa tai -keskuksissa, joiden alueella etäisyydet opiskelijan koti- tai oppisopimuspaikkakunnan ja tietopuolisen opetuksen välillä ovat pitkät. Oppisopimuskoulutuksen kehittämistä pohtinut työryhmä piti tärkeänä, että osaamisen hankkiminen eri tavoin on kannustavaa. Oppisopimuskoulutuksen osalta on otettava huomioon, että opiskelija on pääosin palkallisessa koulutuksessa. Opintososiaalisista eduista olisi mahdollista luopua, jos osana työehtosopimuksia voitaisiin sopia palkkauksesta niin, että koko koulutusaika olisi kaikilla opiskelijoilla palkallista. Lyhyellä aikavälillä opintososiaalisiin etuihin on tarpeen tehdä maltillinen tasokorotus. Matka- ja majoituskorvausta tarkastellaan erikseen. Asetustekstin sanamuodoilla pyritään siihen, että käytännöt eri puolilla Suomea olisivat mahdollisimman yhtenäiset, mutta jouston mahdollisuutta ei täysin suljeta pois. Opetusministeriö selvittää mahdollisuutta harkinnanvaraiseen avustukseen alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi tilanteissa, joissa tietopuoliset opinnot on pakko hankkia kaukaa ja opintososiaaliset menot ovat tästä syystä suuret. 3 Yksityiskohtaiset perustelut 1. Päiväraha, perheavustus ja majoituskorvaus. Oppisopimusopiskelijalle ansiomenetyksen korvauksena maksettava päiväraha ja perheavustuksena maksettava päiväraha vastaavat suuruudeltaan muita opiskelun tukimuotoja ja niihin sisältyvää päivittäistä tukea, joten päivärahoihin esitetään tehtäväksi maltillinen indeksikorotus. Ansiomenetyksen korvauksena maksettava päiväraha korotettaisiin 14 eurosta 15 euroon jokaiselta opetuspäivältä. Korotus olisi 7,1 %. Perheavustuksena maksettava päiväraha korotettaisiin vastaavasti 16 eurosta 17 euroon, jolloin korotus olisi 6,3 %. Myös perheavustuksen maksaminen edellyttäisi päivärahan tavoin ansionmenetystä. Menettely vastaisi nykykäytäntöä. Etuisuuksiin esitetyt korotukset ovat hieman suurempia kuin elinkustannusindeksin nousu vastaavana aikana (5,4 %). Päivärahat on kuitenkin tarkoituksenmukaista korottaa lähimpään täyteen euroon. Suurempi korotus on perusteltua myös siksi, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjien kokemuksen mukaan opintososiaalisten etujen
3 pienuus aiheuttaa opiskelijoille toimeentulo-ongelmia etenkin silloin, kun opintojaksot ovat pitkiä tai tutkintotilaisuudet kestävät useita päiviä. Majoituskorvaus korotettaisiin 5 eurosta 8 euroon opetuspäivältä. Korotuksen määrää puoltaa se, että oppisopimusopiskelijan majoituskorvaus on nyt pienempi kuin vastaava tuki muissa opiskelun tukimuodoissa eikä vastaa todellisia majoittumiskustannuksia. Majoituskorvausta maksettaisiin, jos tietopuolinen opetus tai tutkintotilaisuus järjestettäisiin muualla kuin opiskelijan koti- tai oppisopimuspaikkakunnalla ja edellyttäisi majoittumista tuona aikana. 2. Matkakorvaus. Matkakustannukset korvattaisiin edelleen halvimman matkustustavan mukaan tietopuolisen opintojakson alkaessa ja päättyessä. Korvausperusteita muutettaisiin lähemmäs koulumatkatuen myöntämisperusteita. Esityksen mukaan oppisopimusopiskelija olisi oikeutettu matkakustannusten korvauksiin, jos yhdensuuntainen matka opiskelijan kotoa tai oppisopimustyöpaikasta opetuksen järjestämispaikkaan olisi yli 10 kilometriä. Samaa kilometrimäärää käytetään myös koulumatkatuen myöntämisen perusteena. Etäisyyden mittaaminen tapahtuisi samoin perustein kuin valtion matkustussäännössä. Esityksessä täsmennettäisiin perusteita, joilla matkakorvausta voitaisiin maksaa myös tietopuolisten opintojen osallistumisen aikana. Nykyisen asetuksen mukaan matkakorvausta voidaan maksaa myös tietopuolisen opintojakson aikana erityisestä syystä. Koska erityisiä syitä ei ole täsmennetty, asetusta on tulkittu eri puolilla Suomea eri tavoin. Tämän vuoksi asetusta esitetään täsmennettäväksi niin, että matkakorvausta maksettaisiin myös viikoittaisesta kotimaisesta matkasta, jos tietopuolinen opintojakso olisi yli viikon mittainen. Viikoittaisten matkakustannusten korvaus on tarpeen opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi. Matkakustannusten korvaaminen olisi rajattu koskemaan kotimaan matkoja, jotta korvaukset eivät tulisi kohtuuttomiksi koulutuksen järjestäjille. Matkakorvausta voitaisiin erityisistä syistä maksaa myös, jos opiskelija majoittuisi kotonaan, jolloin majoituskorvaus jäisi pois. Erityinen syy antaa tällöin koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden harkintaan, jotta opiskelijoiden yksilölliset elämäntilanteet voidaan ottaa huomioon. 3. Tutkintotilaisuus ja ammattiosaamisen näyttö. Oppisopimuskoulutuksen tietopuolista opetukseen rinnastettavia tilaisuuksia ovat myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen tutkintotilaisuudet sekä ammattiosaamisen näytöt. Korvaukset tulisivat kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa tilaisuudet järjestetään muualla kuin koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen yhteydessä järjestettävissä tutkinto- ja näyttötilanteissa perusteita korvauksiin ei yleensä synny. 4. Koti- ja oppisopimuspaikkakunta. Paikkakuntia koskevaan säännökseen ei tule muutoksia. 5. Voimaantulo. Asetuksen esitetään tulevan voimaan syyskuun alussa 2007. 4 Taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset Opintososiaalisten etujen tarkistamisesta aiheutuvat kustannusvaikutukset ovat vähäiset. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät maksavat opintososiaaliset edut saamastaan yksikköhintarahoituksesta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa oppisopimuskoulutuksen yksikköhinta on 77 % opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
4 5 Asian valmistelu (635/1998) mukaisesta ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Yksikköhinta on vuonna 2007 kunnallisilla järjestäjillä 6 543,52 euroa ja yksityisillä 6 877,90 euroa. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opetusministeriö määrää valtion talousarvion rajoissa. Tutkintoon johtavassa lisäkoulutuksessa yksikköhinta on vuonna 2007 3 027,38 euroa ja muussa lisäkoulutuksessa 2 186,44 euroa. Opintososiaalisten etujen tarkistaminen ylöspäin lisää todennäköisesti jonkin verran oppisopimuskoulutuksen kokonaiskustannuksia. Siitä aiheutuva korotuspaine kohdistuu erityisesti lisäkoulutuksen yksikköhintaan, koska lisäkoulutuksessa opiskelijakohtaiset kustannukset ylittävät hieman yksikköhintarahoituksen. Peruskoulutuksessa yksikköhinta taas ylittää selvästi koulutuksen keskimääräiset kustannukset. Tämä hillitsee kustannuspaineita, koska suurin osa opintososiaalisista eduista maksetaan peruskoulutuksen puolella. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien taloudessa opintososiaaliset menot olivat vuonna 2005 noin 6 % oppisopimuskoulutuksen kokonaiskustannuksista. Niiden osuus on suurempi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opetushallituksen selvityksen mukaan noin kaksi kolmasosaa ammatillista perustutkintoa suorittavista opiskelijoista ei saa palkkaa tietopuolisten opintojen ajalta ja ovat näin ollen oikeutettuja kaikkiin opintososiaalisiin etuihin, myös päivärahoihin. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa taas vain reilu neljäsosa on oikeutettu kaikkiin opintososiaalisiin etuihin. Opintososiaalisten etujen muutoksesta koulutuksen järjestäjille aiheutuvaa kustannusvaikutusta voidaan arvioida karkeasti aiempien vuosien kustannusten perusteella. Opintososiaalisiin menoihin tehtävien korotusten jälkeen niiden arvioidaan nousevan vuoden 2005 noin 7,9 miljoonasta eurosta noin 8 966 000 euroon. Lisäyksen vaikutus oppisopimuskoulutuksen noin 132,9 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin olisi noin 0,8 %. Asetusmuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että matka- ja majoittumiskustannusten perusteiden muutokset korvaavat osittain toisiaan. Lisäksi tietopuolisen opintojakson tai tutkintotilaisuuden aikaisia matkakustannuksia on korvattu jo nyt erityisistä syistä asetuksen mukaisesti, mutta niiden kustannusvaikutusta ei tiedetä. Esitys parantaa opiskelijoiden opintososiaalisia etuja etenkin silloin, kun he eivät saa palkkaa tietopuolisen opetuksen aikana, sekä selkeämpien matkakustannusten korvaussäännösten takia. Keskimääräinen korotus aiempiin euromääräisiin summiin on noin 14 %. Esitys ei vaikuta opetusministeriön tai Opetushallituksen toimintaan. Koulutuksen järjestäjät joutuvat sen sijaan tarkentamaan matka- ja majoittumiskustannusten korvausperusteiden muutosten takia korvaushakemuksia. Asetus on valmisteltu opetusministeriössä virkatyönä. Esitys pohjautuu maaliskuussa 2007 muistionsa jättäneen opetusministeriön Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen -työryhmän muistiossa (OPM 2007:25) tehtyihin ehdotuksiin. Työryhmässä olivat mukana keskeiset työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden edustajat sekä työministeriö, Opetushallitus ja Suomen Kuntaliitto. Samoilta tahoilta on saatu lausunnot toukokuun lopulla. Lausunnon antajat kannattavat ehdotuksia. Asetusluonnos on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimistossa.
5 6 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2007.