OPINTO-OPAS 2009 2010

Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma OPINTO-OPAS 2009 2010 Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos

Tämä arkkitehtuurin laitoksen opinto-opas on myös arkkitehtuurin laitoksen verkkosivulla: http://www.hut.fi/yksikot/osastot/a/opinto-opas/index.htm Toimitus: Ma. suunnittelija Jukka Luotonen Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos PL 1300 02015 TKK Puh. 09-451 4402 S-posti: jukka.luotonen@tkk.fi Ritva Viero ISSN 1795-8288

Sisällysluettelo Opinto-oppaan käyttäjälle... 7 1 Arkkitehtuurin laitoksen esittely 1.1 Laitoksen historiaa... 11 1.2 Laitoksen missio... 15 1.3 Laitoksen hallinto ja TKK:n tiedekuntauudistus... 15 1.4 Laitoksen tilat ja henkilökunta... 18 1.5 Aalto-yliopisto... 22 2 Opintojen ohjaus 2.1 Tuutoriopettajajärjestelmä... 27 2.2 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS)... 27 2.3 Opintoneuvojat... 29 2.4 Studierådgivning på svenska... 30 2.5 Study advising in English... 30 2.6 Isohenkilötoiminta... 31 2.7 Opintososiaaliset asiat... 31 2.8 Arkkitehtikilta... 32 2.9 Maisema-arkkitehtikerho Vista... 33 3 Opiskelu arkkitehtuurin laitoksella 3.1 Tentti- ja opetuskaudet... 37 3.2 Lukujärjestys... 38 3.3 Ilmoittautuminen korkeakouluun... 38 3.4 Ilmoittautuminen kursseille... 39 3.5 Opiskelu... 39 3.6 Palaute... 41 3.7 Tentit ja niihin ilmoittautuminen... 42 3.8 Opintosuoritusten arviointi ja rekisteröinti... 43 3.9 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 43 3.10 Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto... 45 3.11 Tutkintosäännön vaihto... 45 3.12 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat... 45 4 Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot 4.1 Tutkintojen tavoitteet ja rakenne... 49 4.1.1 Alempi perustutkinto... 49 3

4.1.2 Ylempi perustutkinto... 52 4.1.3 Jatkotutkinto... 54 4.2 Harjoittelu... 55 4.3 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari... 59 4.4 Diplomityö... 61 4.5 Ulkopuoliset suoritukset... 62 4.6 Opiskelu muissa korkeakouluissa, JOO-sopimus... 68 4.7 Avoin yliopisto-opetus... 69 4.8 Opiskelu ulkomailla... 70 4.9 Erillisopinnot arkkitehtuurin laitoksella... 72 4.10 Suomen virtuaaliyliopisto... 73 4.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 73 4.11.1 Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti... 74 4.11.2 Ylempi perustutkintotodistus - arkkitehti ja maisema-arkkitehti.74 4.11.3 Todistuksenjakotilaisuudet... 75 4.11.4 TKK:n Urapalvelut... 76 4.11.5 Alumnitoiminta... 76 4.12 Kirjastot... 76 4.13 Tieteellinen jatkokoulutus... 77 5 Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma 5.1 Koulutuksen tavoitteet... 85 5.2 Tutkinnon rakenne... 85 5.3 Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelman kurssit... 86 5.4 Mallilukujärjestys kolmelle ensimmäiselle vuodelle... 90 5.5 Arkkitehtuurin historia ja teoria... 92 Arkkitehtuurin historia... 93 Kurssit... 97 Arkkitehtuuri I (Arkkitehtuurin perusteet ja teoria)... 102 Kurssit... 105 5.6 Rakennussuunnittelu... 109 Rakennusoppi... 111 Kurssit... 113 Rakennetekniikka... 115 Kurssit... 117 Arkkitehtuuri III (Julkiset rakennukset)... 121 Kurssit... 123 Arkkitehtuuri II (Asuntosuunnittelu)... 126 Kurssit... 129 Puurakentaminen... 132 4

Kurssit... 134 5.7 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu... 136 Yhdyskunta- ja Kaupunkisuunnittelu... 137 Kurssit... 143 6 Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma 6.1 Koulutuksen tavoitteet... 153 6.2 Tutkinnon rakenne... 153 6.3 Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelman kurssit... 154 6.4 Mallilukujärjestys kolmelle ensimmäiselle vuodelle... 158 6.5 Maiseman suunnittelu ja hoito... 160 Kurssit... 162 6.6 Maiseman suunnittelu ja rakentaminen...168 Kurssit... 169 7 Liitteet Arkkitehtuurin laitoksen tenttijärjestys 2009 2010... 177 Tenttijärjestys... 177 A-laitoksen yleiset tenttipäivät (vihreillä viikoilla)... 178 Ohjeet tenttiin osallistujalle... 178 Teknillisen korkeakoulun lukuvuoden 2009 2010 luento- ja tutkintokaudet sekä lauantaitentit... 180 Arkkitehtuurin tutkintokaavio 2009-2010... 181 Maisema-arkkitehtuurin tutkintokaavio 2009-2010... 182 5

6

Opinto-oppaan käyttäjälle Teknillisen korkeakoulun uusi tutkintosääntö tuli voimaan 1.8.2005. Tutkinnonuudistus perustuu ns. Bolognan julistukseen, jonka tavoitteena on eurooppalaisten korkeakoulututkintojen harmonisointi ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen, eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen. Uuden tutkintosäännön mukaan tutkintorakenne on kaksiportainen, jolloin opiskelijat suorittavat ensin 3-vuotisen tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen 2-vuotisen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Tavoitteellinen suoritusaika alemmalle ja ylemmälle perustutkinnolle on yhteensä viisi vuotta. Opintojen tavoite- ja maksimisuoritusajoista löytyy lisää tietoa tämän oppaan kohdasta 3.12. Opetus annetaan kursseina, joiden laajuus lasketaan opintopisteinä. Tavoitteellisen opiskelutahdin mukaan opiskelijan tulisi suorittaa 60 opintopistettä vuodessa, mikä vastaa 1600 työtuntia. Tutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä. Vanhassa, vuoden 1995 tutkintosäännössä opintojaksojen laajuus määriteltiin opintoviikkoina, jolloin 1 opintoviikko vastasi 40 työtuntia. Opiskelijan opintorekisterissä voi siirtymäkautena olla sekä opintopisteitä että opintoviikkoja. Opintoviikkojen ja -pisteiden väliseksi muuntokertoimeksi on TKK:ssa sovittu 1 ov = 1,5 op. Uusien kurssien vanhoille opiskelijoille aiheuttamat ongelmat ovat yleensä melko pieniä. Olennaista on, että vanhamuotoisen tutkinnon sisällölliset vaatimukset ja tutkinnon 180 opintoviikon vähimmäislaajuus täyttyvät. Tämän oppaan kurssikuvauksissa kaikki laajuudet on ilmoitettu opintopisteinä, samoin on kerrottu, minkä vanhan opintojakson kukin uusi kurssi korvaa. Opintonsa ennen tutkinnonuudistusta aloittaneet opiskelijat voivat opiskella vanhan tutkintosäännön mukaisesti 31.7.2010 asti, minkä jälkeen kaikki siirtyvät opiskelemaan vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan. Opiskelija voi siirtyä uuteen tutkintosääntöön jo tätä ennen kirjallisella hakemuksella. Huom. Tutkintorakenteissa voi tapahtua muutoksia opiskelun kestäessä. Opiskelijan tulee seurata näitä muutoksia vuosittain, mutta pääsääntöisesti hän opiskelee sen (opinto-oppaan) mukaan, mikä hänen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa on vahvistettu. 7

8

1 Arkkitehtuurin laitoksen esittely Arkkitehtuurin laitoksen esittely 9

10 Arkkitehtuurin laitoksen esittely

1.1 Laitoksen historiaa Suomalaisen arkkitehtiopetuksen historia ulottuu vuoteen 1863, jolloin Helsingin Teknillisen reaalikoulun arkkitehtuurin vanhemmaksi opettajaksi nimitettiin saksalainen arkkitehti Wilhelm Ludwig Bähr. Bährin kuoleman jälkeen 1869 virkaan haluttiin F.A. Sjöström, mutta hän sai parin vuoden stipendin täydentääkseen pätevyyttään ulkomailla. Sinä aikana arkkitehtuurin opettajan sijaisena toimi insinööri Endre Lekve, kunnes Sjöström palasi Suomeen 1872. Tällöin Sjöström ryhtyi hoitamaan Polyteknillisen kou lun arkkitehtuurin opettajan tointa opetusalanaan rakennusoppi, konstruktio-oppi, taidehistoria ja kom positio har joitukset. Vuonna 1879 Polyteknillisen opiston (entinen Polyteknillinen koulu) arkkitehtuurin opetus vakiinnutti asemansa. Vuonna 1879 perustettiin myös uusi nuoremman opettajan toimi rakennuskonstruktio-opin opettamista varten. Virkaan valittiin Karl Gustaf Nyström, joka nimitettiin Sjöströmin kuoleman jälkeen arkkitehtuurin vanhemmaksi opettajaksi. Nyström toimi arkkitehtiosaston opettajana yhtäjaksoisesti 38 vuotta, siitä yli 30 vuotta osastonjohtajana. Teknillisen korkeakoulun rehtorina hän oli vuosina 1907 1910. Nyström oli keskeinen hahmo arkkitehtiosastolla ja tunnettu julkisten rakennusten suunnittelija. Vuosina 1919 1925 osastonjohtajana toimi Armas Lindgren (Arkki tehtuuritoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen). Lindgren toimi arkkitehtuurin professorina kuolemaansa saakka ( 1929). Armas Lindgrenin jälkeen nimitettiin arkkitehtuurin professoriksi J. S. Siren, klassistisen arkkitehtuurin pääedustaja Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla. Hän toimi opetustehtävissä 27 vuotta ja tuli tunnetuksi vaativana ja ankarana opettajana, joka korosti erityisesti graafisen ilmaisun merkitystä. Rakennuskonstruktio-opin opettajan toimi muuttui pro fessuu riksi vuonna 1908 ja professoriksi nimitettiin Onni Tarjanne. Vuosina 1917-1921 Onni Tar janne toimi ylijohtajana Yleisten rakennusten ylihallituksessa ja hänen sijaisenaan oli Henrik Reinhold Helin. Tarjanne nimitettiin uudelleen rakennusopin pro fesso riksi 1921 ja Carolus Lindberg asemakaavaopin opettajan virkaan vuonna 1922. Lindberg nimitettiin vuonna 1924 rakennustaiteen historian professoriksi. Vuodesta 1925 lähtien asemakaavaopin opetuksesta vastasi Harald Anderson. Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1936 opettajaksi tuli Otto-I. Meurman, joka nimitettiin asemakaavaopin professoriksi Arkkitehtuurin laitoksen esittely 11

12 Arkkitehtuurin laitoksen esittely vuonna 1940. Otto-I. Meurman, suomalaisen asemakaavoituksen grand old man, loi pohjan arkkitehtiosaston yhdyskuntasuunnittelun opetukselle. Sodan jälkeen arkkitehtiosaston oppilasmäärä kasvoi ja oppilaiden vuosiotto saavutti noin 50 oppilaan määrän. Myös opettajakunta laajeni. Asuntosuunnittelun professuuri perustettiin 1950-luvulla. Viranhoitajia ovat olleet Hilding Ekelund, Esko Suhonen (1960 1972) ja Jaakko Laapotti (1975 1994). Hänen jälkeensä, 1.6.1994 alkaen, virkaan nimitettiin Tuomo Siitonen, ensin määräaikaisesti ja pysyvästi 1.11.1999 lukien. Viran jäätyä avoimeksi vuonna 2006 sitä ovat hoitaneet väliaikaisesti Markku Hedman sekä 1.10.2007 alkaen pysyvästi Hannu Huttunen. Olli Pöyryn hoitama arkkitehtuurin lehtorin virka muuttui professuuriksi vuonna 1963. Virkaan nimitettiin Aarno Ruusuvuori ja hänen jälkeensä vuonna 1967 Martti Jaatinen. Keväällä 1992 virkaan nimitettiin Juhani Pallasmaa kutsusta viiden vuoden määräajaksi. 1.1.1998 läh tien arkkitehtuurin perusteiden ja teorian professori on ollut Simo Paavilainen. Rakennustaiteen historian (vuodesta 1972 lähtien arkkitehtuurin historian) professorina ovat olleet Carolus Lindberg, Nils Erik Wickberg (1956 1972), Henrik Lilius (1975 1983) ja Vilhelm Helander (1986 2005). Heidän jälkeensä virkaa on hoitanut, ensin määräaikaisena ja 1.3.2007 alkaen pysyvästi Aino Niskanen. Yleisten rakennusten suunnittelun (nyk. julkiset rakennukset) professorina ovat olleet J. S. Siren, Aulis Blomstedt (1958 1966) ja Osmo Lappo (1967 1991). Nykyinen julkisten rakennusten suunnittelun professori on Markku Komonen, joka nimitettiin määräaikaiseksi professoriksi kutsusta 1.7.1994 ja pysyvästi 1.11.1999 lukien. Asemakaavaopin professorina ovat olleet Olli Kivinen (1960 1972), Ahti Korhonen (1975 1988) ja Jouko Mähönen (1990 1997). Mähösen jälkeen professuuria hoiti määräaikaisena Heikki Kukkonen (1998 30.6.1999). 1.4.2001 yhdyskuntasuunnittelun professoriksi nimitettiin Kimmo Lapintie viiden vuoden määräajaksi ja 1.4.2006 pysyvästi. Yhdyskuntasuunnittelun apulaisprofessorina toimi Risto Mäkitalo vuosina 1978 1996. Virka muutettiin professuuriksi vuonna 1997 ja opetusalaksi täsmennettiin kaupunkisuunnittelu. 1.8.1999 kaupunkisuunnittelun professoriksi nimitettiin Trevor Harris viiden vuoden määräajaksi ja 1.8.2004 pysyvästi. Lisäksi yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun on 1.4.2005 viiden vuoden määräajaksi nimitetty pro-

fessoriksi Peter Ache, erikoisalueenaan kaupunkitutkimus ja eurooppalainen suurkaupunkisuunnittelu. Rakennusopin professorina toimi Jussi Paatelan ja Antero Pernajan jälkeen Bengt Lundsten vuosina 1969 1994. Vuoden 1998 alusta aina kevätlukukauden 2002 loppuun asti professuuria hoiti Jan Söderlund. Hänen seuraajakseen nimitettiin 1.8.2002 lähtien Antti-Matti Siikala. Rakennetekniikan apulaisprofessorina ovat toimineet Reino Sopanen (1962 1970), Heikki Poijärvi (1972 1974), Pekka Kanerva (1975 1977), Erkki Leppävuori (1978 1980) ja Pentti Vähäkallio (1980 1986). Syksyllä 1986 virkaa tuli hoitamaan Tor-Ulf Weck, joka nimitettiin rakennetekniikan apulaisprofessoriksi vuonna 1988. Virka muutettiin rakennetekniikan professuuriksi vuonna 1998. Arkkitehtiosaston uusin opetusala on puurakentaminen. Puuinformaatio ry lahjoitti viiden vuoden määräaikaisen viran syksyllä 1995. Professuurin tarkoitus oli antaa opetusta silloisten arkkitehtiosaston, rakennus- ja ympäristötekniikan osaston ja maanmittausosaston sekä prosessi- ja materiaalitekniikan osaston opiskelijoille. Kauden 1995 2000 puurakentamisen professorina toimi Eero Paloheimo. Hänen seuraajakseen nimitettiin kolmen vuoden määräajaksi Georg Grotenfelt vuosiksi 2001-2003. Tällä hetkellä, niin ikään määräaikaisena professorina toimii koulutuspäällikkö Pekka Heikkinen. Maisema-arkkitehtuuri Puutarha- ja maisema-arkkitehtien korkeakoulutus käynnistyi Suomessa vuonna 1964 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan puutarhatieteen laitoksella, jonne perustettiin tuolloin puutarha- ja maisema-arkkitehtuurin tutkintoaine. Vuoteen 1964 asti koulutuksesta vastasi vuonna 1910 Hämeenlinnan perustettu Lepaan puutarhaopisto. Vuonna 1969 opetus siirrettiin Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle ja jo keväällä 1973 perustettiin maisemasuunnittelun oma apulaisprofessuuri antamaan opetusta maisemaarkkitehtuurin alalla. Tällöin arkkitehdin tutkintoon saattoi liittää maisema-arkkitehtuurin opintoja. Vuonna 1982 katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi perustaa arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmaan maisemasuunnittelun suuntautumisvaihtoehto, jolloin opiskelijat suuntautuivat maisemasuunnitteluun opintojensa alusta lähtien. Suuntautumisvaihtoehtoon valittiin lukuvuodesta 1983 1984 alkaen 7 opiskelijaa vuosittain. Suuntautumisvaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetty statukseltaan riittävänä alan korkeakoulutukseen ja muiden Euroopan maiden Arkkitehtuurin laitoksen esittely 13

mallin mukaan haluttiin oma koulutusohjelma. Vihdoin vuonna 1988 Teknillisen korkeakoulun hallitus päätti perustaa korkeakouluun maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman ja maisema-arkkitehtuurin professuurin 1.8.1989 lukien ja valtioneuvoston tekemällä päätöksellä muutettiin asetusta teknillis-tieteellisistä tutkinnoista siten, että maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmasta valmistuvien tutkintonimike on maisema-arkkitehti. TKK:lla on maassamme ainoana yliopistona oikeus myöntää perus- ja jatkotutkintoja alalla. Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmaan otetaan vuosittain 10 20 uutta opiskelijaa osittain erillisillä pääsykokeilla. Vuonna 1973 perustettuun maisemasuunnittelun apulaisprofessorin virkaan nimitettiin ensimmäisenä Katri Luostarinen, joka hoiti virkaa kevään 1983 loppuun. Vuonna 1984 virkaan nimitettiin Tom Simons, hän hoiti virkaa vuoteen 1991. Maisemasuunnittelun apulaisprofessorin virkaa hoiti viransijaisena vuosina 1991-1995 Camilla Rosengren. Virka muutettiin vuonna 1997 professuuriksi ja lukuvuonna 1998 1999 maisemasuunnittelun professuuria hoiti osa- ja määräaikaisena professorina Eeva Ruoff. Maisema-arkkitehtuurin professuuria hoitamaan tuli aluksi vuodesta 1989 Pentti Peurasuo. Lukuvuonna 1990 91 virkaa hoitivat vuorotellen vt. professoreina Tuula-Maria Merivuori, Maija Rautamäki ja Jorma Panu. 1.5.1994 alkaen virkaan nimitettiin Tom Simons, joka oli hoitanut virkaa tilapäisesti vuodesta 1991. Hän jäi eläkkeelle 1.8.2004, minkä jälkeen 1.4.2005 alkaen virkaan nimitettiin Jyrki Sinkkilä. Maisemansuojelun ja -hoidon professoriksi nimitettiin 1.8.1996 alkaen Maija Rautamäki. Arkkitehtuurin laitoksen opettajakuntaan kuuluvat edellä mainittujen 12 professorin lisäksi yliopisto-opettajat, assistentit, noin 100 sivutoimista tuntiopettajaa, dosentit sekä laboratorioinsinööri. Laitokselle otetaan vuosittain yhteisvalinnan pääsykokeilla noin 50-55 uutta opiskelijaa. Vuonna 2009 sisäänotto oli arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmassa 35 opiskelijaa ja maisema-arkkitehtuurissa 17. Tämän lisäksi on uuden kaksiportaisen tutkinnon myötä tullut mahdolliseksi pyrkiä ns. toisen vaiheen valinnassa suoraan ylempiin maisterivaiheen ohjelmiin. Tässä paperivalinnassa hyväksyttiin laitokselle keväällä 2009 yhteensä 20 uutta opiskelijaa. Vuodenvaihteessa 2008 2009 arkkitehtuurin laitoksella opiskeli noin 600 perus opiskelijaa ja noin 100 jatko-opiskelijaa. Tämän lisäksi laitoksella vierailee vuosittain noin 40 50 ulkomaalaista opiskelijaa. 14 Arkkitehtuurin laitoksen esittely

1.2 Laitoksen missio Arkkitehtuurin laitoksen tehtävänä on lisätä arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin taiteellista ja ammatillista osaamista sekä tietoa arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin alojen ominaispiirteistä, vaikutuksesta ja merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Tehtävää toteutetaan antamalla arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin taiteelliseen ja tieteellisen työhön perustuvaa, yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän tarpeet huomioivaa ylintä opetusta sekä harjoittamalla alojen taiteellista kehittämistyötä ja tieteellistä tutkimusta. Laitoksen strategiana on ylläpitää ja kehittää laitosta kansainvälisesti korkeatasoisena, yhteiskunnallisesti vastuullisena ja inno vatiivisena teknisen, taiteellisen ja tieteellisen osaamisen yhdistävänä, ammatilliseen huippuosaamiseen suuntautuvana arkkitehtikouluna. 1.3 Laitoksen hallinto ja TKK:n tiedekuntauudistus Teknillisessä korkeakoulussa toteutettiin 1.1.2008 hallinollinen organisaatiomuutos, jossa aikaisempien 12 osaston sijaan muodostettiin neljä tiedekuntaa. Arkkitehtuurin laitos on osa Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa, johon entisen Arkkitehtiosaston ohella liitettiin Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Maanmittausosasto sekä Konetekniikan osasto. Erillislaitoksista tiedekuntaan liitettiin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) sekä TKK:n Lahden keskus (ympäristötekniikka). Perusopiskelijan arjessa tiedekuntauudistus ei juuri näy. Käytännössä se ilmenee siten, että monet asiat, jotka aiemmin käsiteltiin osastoilla, vahvistetaan nykyisin vielä tiedekuntaneuvostossa. Näitä asioita ovat mm. tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat sekä kaikki jatko-opintoihin liittyvät asiat. Lisätietoa hallinnosta verkkosivuilta http://www.tkk.fi/fi/yleista/ organisaatio/. Tiedekuntaneuvosto Tiedekunnan ylin päättävä elin on tiedekuntaneuvosto. Sen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja siihen kuuluvat tiedekunnan dekaani, laitosten johtajat, muun henkilökunnan edustajia, opiskelijoiden edustajia sekä kaksi yliopiston ulkopuolista henkilöä. Rehtori päättää tarkemmin kunkin tiedekuntaneuvoston jäsenten lukumäärästä Arkkitehtuurin laitoksen esittely 15

kuitenkin siten, että sekä muun henkilökunnan että opiskelijoiden edustajia on molempia vähintään kaksi. Tiedekuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen laitostensa johtajista dekaanin ja varadekaanin/varadekaanit. Dekaani johtaa tiedekuntaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. IA-tiedekunnan dekaani on professori Petri Varsta ja varadekaani professori Juha Paavola. Arkkitehtuurin laitokselta tiedekuntaneuvostoon kuuluvat professori Antti-Matti Siikala sekä professori N.N. (varajäsen). Koulutusneuvosto Arkkitehtuurin laitoksen ylin päättävä elin on koulutusneuvosto ja sen toimikausi on kolme kalenterivuotta. Tiedekuntaneuvosto päättää koulutusneuvostojen perustamisesta. Arkkitehtuurin laitoksen tutkinto-ohjelmia ovat arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkintoohjelmat, joita varten on yksi yhteinen koulutusneuvosto. Jokaisesta koulutusneuvostossa edustettuna olevasta tutkintoohjelmasta tulee olla sekä opettaja- että opiskelijaedustus. Opiskelijajäsenten toimikausi on yksi vuosi. Koulutusneuvoston tehtävänä on: tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkintoohjelmien opetussuunnitelmista määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat, diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt hyväksyä ohjelmiinsa suoritetut tutkinnot lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja lukuun ottamatta käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Nykyisen koulutusneuvoston jäsenet ovat: Jäsen Varajäsen Prof. Simo Paavilainen Yo-opettaja Juha Jääskeläinen Prof. Tor-Ulf Weck Ma. prof. Pekka Heikkinen Prof. Markku Komonen Yo-opettaja Saija Hollmen Prof. Kimmo Lapintie Yo-opettaja Juhani Karanka Prof. Trevor Harris Yo-opettaja Antti Ahlava Prof. Maija Rautamäki Yo-opettaja Kati Susi-Wolff Prof. Jyrki Sinkkilä Yo-opettaja Kati Susi-Wolff Prof. Hannu Huttunen Yo-opettaja Pirjo Sanaksenaho Prof. Aino Niskanen Yo-opettaja Sari Kivimäki Prof. Antti-Matti Siikala Yo-opettaja Päivi Väisänen Tekn. yo. Noora Lehtovaara Tekn. yo. Saara Kantele 16 Arkkitehtuurin laitoksen esittely

Tekn. yo. Annimaija Tarkkanen Tekn. yo. Satu Niemi Tekn. yo. Sini Parikka Tekn. yo. Daniela Rosqvist Laitoksen johtaja Rehtori nimeää laitoksen johtajan ja varajohtajan laitoksen professoreiden keskuudesta kuultuaan laitoksen henkilökuntaa. Johtajien toimikausi on kolme kalenterivuotta. Laitoksen johtaja johtaa, kehittää ja valvoo laitoksen toimintaa ja vastaa sen toiminnan tuloksista. Arkkitehtuurin laitoksen johtaja on 1.8.2009 lähtien professori Antti-Matti Siikala. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta vastaa arkkitehtuurin laitoksen tutkimustoiminnan ja jatkokoulutuksen kehittämisestä, koordinoinnista ja edistämisestä. Toimikunta tekee esityksiä ja aloitteita sekä informoi tärkeistä tutkimus- ja jatko-opintoasioista koulutusneuvostoa. Toimikunta käsittelee ja valmistelee tiedekuntaa varten mm. laitokselle tulevat jatko-opiskeluhakemukset. Toimikunnan sihteerinä toimii suunnittelija Ritva Viero. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnan tämänhetkiset jäsenet ovat: Prof. Kimmo Lapintie, pj. Prof. Trevor Harris Prof. Hannu Huttunen Prof. Aino Niskanen Prof. Maija Rautamäki Prof. Tor-Ulf Weck Lab.insinööri Aija Staffans Yo-opettaja Antti Ahlava Yo-opettaja Päivi Väisänen Professori Raine Mäntysalo (YTK) Tutkimuspäällikkö N.N. (Sotera) Yo-opettaja Kati Susi-Wolff Assistentti Anne Tervo Arkkitehtuurin laitoksen esittely 17

1.4 Laitoksen tilat ja henkilökunta Arkkitehtuurin laitos toimii Otaniemessä, Espoossa. Yhteystiedot Päärakennus Postiosoite PL 1300, 02015 TKK Katuosoite Otakaari 1 X Fax 09-451 3960 Pajatilat Postiosoite PL 7500, 02015 TKK Katuosoite Metallimiehenkuja 4 Osaston verkkosivut http://www.hut.fi/yksikot/osastot/a/menu.htm Sähköpostiyhteydet etunimi.sukunimi@hut.fi Hallinto Laitoksen johtaja Antti-Matti Siikala 451 4406 (A112) Varajohtaja N.N. Hallintopäällikkö Soile Koukkari 3680 (R154b) Osastosihteeri Tarja Makkonen 4401 (A107) Osastosihteeri Pirkko Hiort af Ornäs 4455 (A131b) Toimistosihteeri N.N. 4434 (A235e) Opintoasiat Opintoasioiden suunnittelijat Perusopinnot Jukka Luotonen 451 4402 (A126c) Jatkokoulutusasiat Ritva Viero 451 4411 (466) (Os. Otakaari 7 B, PL 3300) Opintoneuvojat Arkkitehtuuri (ARK) Emilia Pohjanpalo 4415 (A108) Maisema-ark.(MAR) Pipsa Penttinen 4415 (A108) Harjoitteluneuvoja Jussi Partanen 4415 (A108) 18 Arkkitehtuurin laitoksen esittely

Kansainväliset asiat/ International Affairs (Kv-asiat, opiskelijavaihto, kehittämisprojektit, IAP) Suunnittelija/ International Coordinator Auli Puhakka-Autio 451 4460 (A126d) Toimistosihteeri/ IAP Program Secretary Gunilla Antas 4439 (Workshop building, Metallimiehenkuja 4) Kv-opintoneuvoja/ International Study Advisor N.N. 4415 (A108) Opintorekisteri (Oodi) Arkkitehtuuri (ARK): Opintosihteeri Harri Långstedt 451 3683 (R154a) Maisema-arkkitehtuuri (MAR): Osastosihteeri Pirkko Hiort af Ornäs 4455 A131b Mikrotuki Tommi Saranpää 451 5051 (Atk-keskus) Vahtimestarit Irina Rigonen 451 4400 (A103) Jari Savukoski 4461 (A103) Kirjasto Arkkitehtuurin laitoksen kirjasto on avoinna lukukausien aikana: ma to klo 10.00 18.00 pe klo 9.00 15.00 kesäaikana: ma pe klo 9.00 15.00 Kirjaston asiakaspalvelu 451 4418 (A202) Kirjastosihteerit Maija Haapalainen 4443 (A202) Rauni Oksanen 4443 (A202) N.N. 4443 (A202) Arkkitehtuurin laitoksen esittely 19

Valokuvauslaboratorio Arkkitehtuurin laitoksen valokuvauslaboratorio on avoinna lukukausien aikana: ma to klo 8.00 20.00 pe klo 8.00 18.00 kesäaikana: ma pe klo 8.00 16.00 Valokuvausteknikko Anne Kinnunen 451 4409 (A003) N.N. Tietokoneluokka Tietokoneluokka on yleensä avoinna ja opiskelijoiden käytettävissä aina, kun siellä ei ole opetusta. Pajatilat (Metallimiehenkuja 4) Työpajat ovat avoinna lukukausien aikana: ma to klo 8.00 17.00 pe klo 8.00 16.00 kesäaikana: ma pe klo 8.00 16.00 Laboratorioteknikko Markku Makkonen 451 4805 Laboratorioteknikko Jari Simanainen 4805 Harjoitusmestari Topi Falkenberg 4805 Pajatilan opettajainhuone 4975 Aineryhmät Arkkitehtuurin historia ja teoria Toimistosihteeri Anne Åberg 451 4410 (A126a) Arkkitehtuurin historia Professori Aino Niskanen 4421 (A210) Yliopisto-opett. Sari Kivimäki 4446 (A207) Dosentti Liisa Kanerva Dosentti Henri Schildt Arkkitehtuuri I Professori Simo Paavilainen 4408 (A114) Yliopisto-opett. Juha Jääskeläinen 4407 (A113) Lehtori Ipi Kärki 4806 (A309) 20 Arkkitehtuurin laitoksen esittely

Rakennussuunnittelu Projektisihteeri Tuula Soini 451 4412 (A107) Rakennusoppi Professori Antti-Matti Siikala 4406 (A112) Yliopisto-opett. Päivi Väisänen 4416 (A310) Rakennetekniikka Professori Tor-Ulf Weck 4404 (A110) Lehtori (IT) Kai Salmi 044 011 5522 (A109) Arkkitehtuuri III Professori Markku Komonen 4423 (A212) Yliopisto-opett. Saija Hollmen 4422 (A211) Arkkitehtuuri II Professori Hannu Huttunen 451 4425 (A214a) Yliopisto-opett. Pirjo Sanaksenaho 4417 (A235d) Assistentti Anne Tervo 4448 (A235d) Puurakentaminen Ma. professori Pekka Heikkinen 4458 (A235c) Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Toimistosihteeri Helena Hannukainen 451 4430 (A226) Kaupunkisuunnittelu Professori Trevor Harris 4431 (A224) Yliopisto-opett. Antti Ahlava 4463 (A229) (Kaupunkitutkimus ja eurooppalainen suurkaupunkisuunnittelu) Professori Peter Ache 451 4095 (YTK214) Yhdyskuntasuunnittelu Professori Kimmo Lapintie 4432 (A223) Yliopisto-opett. Juhani Karanka 4463 (A229) Laboratorioins. Aija Staffans 4457 (A228) Dosentti Liisa Horelli Dosentti Riitta Kuoppamäki Dosentti Tarkko Oksala Dosentti Heikki Kukkonen Arkkitehtuurin laitoksen esittely 21

Maisema-arkkitehtuuri Osastosihteeri Pirkko Hiort af Ornäs 4455 (A131b) Professori Jyrki Sinkkilä 4436 (A131c) Professori Maija Rautamäki 4456 (A130a) Yliopisto-opett. Kati Susi-Wolff 4454 (A235a) Yliopisto-opett. Emilia Weckman 4447 (A235a) Dosentti Eeva Ruoff 4437 (A234) 1.5 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) muodostama uusi yliopisto, joka aloittaa 1.1.2010. Myös kaikki opiskelijat siirtyvät tuolloin Aalto-yliopiston opiskelijoiksi. Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 4 000 työntekijän kansainvälinen yhteisö. Uudesta yliopistosta valmistuu edelleenkin kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. TKK:n, TaiKin ja HSE:n nykyisiä vahvuuksia voimistetaan. Aaltoyliopiston tavoitteena on edelleen syventää kunkin yliopiston omaa osaamista yhteisten monitieteisten hankkeiden lisäksi. Jo nyt on ollut mahdollista suorittaa opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia kyseisissä yhdistyvissä korkeakouluissa joustavan opinto-oikeuden sopimuksen eli JOO-opintojen kautta. Tavoitteena on lisätä Aallon sisäistä opiskelijaliikkuvuutta. Tätä toteutetaan osittain jo syksyllä 2009. Hakukäytännöistä ja menettelyistä tiedotetaan erikseen. Opiskelija voi suorittaa sisäisesti liikkuen paitsi erillisiä kursseja, myös esimerkiksi sivuainekokonaisuuksia. Suunnitteilla on myös Aalto-yliopiston yhteisiä sivuaineita, kuten esimerkiksi IDBM (International Design Business Management) ja Creative Sustainability. Yhteistä opiskelua tukevat myös Aallon Factoryt eli Design Factory, Media Factory ja Service Factory. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajat tukevat kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteellisyyttä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa yhteistyötä. Design Factory painottuu tuote- 22 Arkkitehtuurin laitoksen esittely

kehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta verkkosivuilta, esimerkiksi: http://www. aaltoyliopisto.info/ sekä http://www.aaltoyliopisto.info/fi/view/ content/opetus. Arkkitehtuurin laitoksen esittely 23

24 Arkkitehtuurin laitoksen esittely

2 Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus 25

26 Opintojen ohjaus

2.1 Tuutoriopettajajärjestelmä Syksystä 2005 alkaen opettajatuutorointi on ollut pakollista kaikille uusille perustutkinto-opiskelijoille. Tuutorijärjestelmän tarkoituksena on tehostaa opintojen ohjausta, seurata opiskelijoiden yksilöllistä kehittymistä ja lisätä opettajakunnan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Tuutorit ovat laitoksen pysyväisluontoista opettajakuntaa ja heillä tulee olla ylempi korkeakoulututkinto (professorit, yliopistoopettajat, assistentit). Opiskelijat jaetaan tuutorointiryhmiin kandidaattivaiheen ensimmäisenä syksynä. TKK:n yleisohjeen mukaan ryhmillä on yhteistapaaminen tuutorinsa kanssa vähintään kerran tutkinnon kandidaattivaiheessa ja kerran maisterivaiheessa. On suositeltavaa järjestää tapaamisia useammin. Ryhmätapaamisissa voidaan opiskelijoille tiedottaa etenkin yleisistä, kaikkia koskevista opintoasioista Maisterivaiheessa opiskelija voi tarvittaessa vaihtaa ryhmää esimerkiksi valitsemansa pääaineen mukaan. Maisterivaiheen tuutoreina toimivat yleensä pääaineiden professorit. Jokaiselle opiskelijalle on ryhmätapaamisten lisäksi tarjottava henkilökohtainen tuutoritapaaminen vähintään kerran vuodessa. Henkilökohtaisissa tapaamisissa keskustellaan opintoihin liittyvistä kysymyksistä sekä tarkastellaan opiskelijan opintojen etenemistä opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja opintosuoritusten perusteella. Tuutorointitilaisuuteen opiskelijan on tuotava opintorekisteriote, omahops sekä mahdollinen portfolio yms. opintosuorituksiin liittyvää aineistoa. Aloitteen henkilökohtaiseen tapaamiseen tekee yleensä tuutori, mutta sitä voi esittää myös opiskelija. Opiskelijalla on lisäksi aina mahdollisuus henkilökohtaisiin tapaamisiin opettajien normaalien vastaanottoaikojen puitteissa. Lisätietoja verkkosivuilta http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/paatokset/. 2.2 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) Antoisan, tehokkaan ja motivoivan opiskelun edellytys on, että opiskelija on selvillä omien opintojensa tilasta, suoritteilla olevan tutkinnon rakenteesta ja tutkinnon suorittamiseen liittyvistä vaatimuksista. Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henki- Opintojen ohjaus 27

lökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Tätä varten Teknillisessä korkeakoulussa on käytössä kahdenlaisia HOPSeja. HOPS Vahvistetussa HOPSissa valinnat tehdään moduulitasolla, poikkeuksena henkilökohtaisesti sovitut kokonaisuudet, kuten erikoismoduulina suoritettavat opinnot. Tällöin HOPSiin tulee liittää laitoksen professorin puoltama, kurssitasoinen kuvaus sovitusta kokonaisuudesta. HOPSin vahvistaa tiedekunnassa siihen nimetty tarkastaja. HOPS tehdään kerran kandidaattivaiheessa ja kerran maisterivaiheessa. Opiskelijalla voi olla kerrallaan yksi vahvistettu, nk. ensisijainen HOPS ja siinä ilmoitetaan, minkä vuoden opinto-oppaan mukaan opiskelija opiskelee. Mikäli opiskelija haluaa muuttaa ensisijaista HOPSia, tulee hänen hakea muutosta ja vahvistuttaa suunnitelmansa. Uusi vahvistettu suunnitelma korvaa vanhan. Muutokset HOPSiin tulee tehdä harkiten. HOPS velvoittaa molempia sopimuksen osapuolia: opiskelijaa ja korkeakoulua. Se antaa opiskelijalle oikeuden opiskella vahvistetun HOPSin mukaisesti. Toisaalta opiskelijalla on velvollisuus noudattaa voimassa olevaa HOPSia. HOPSia varten tulee jatkossa työkalu OODIin. OODI on opintotoimiston hallinnoima tietojärjestelmä opiskelija-, opinto- ja opetustietojen hallintaan ja rekisteröintiin. Siihen asti HOPS tehdään käsin ao. tarkoitukseen varatulle lomakkeelle. Lomakkeita saa mm. osoitteesta http://arkkitehtuuri.tkk.fi/opinto-opas/hops.htm Opiskelija joutuu esittämään vahvistetun opintosuunnitelman ainakin seuraavissa tilanteissa: ulkomaan vaihtoon tai JOO-opintoja hakiessaan hakiessaan henkilökohtaista erikoismoduulia tai ulkopuolisten opintojen sisällyttämistä tutkintoon määrän ylittäessä 15 op:tä aloittaessaan kandidaattiseminaarin tai diplomityön OmaHOPS OmaHOPS on opiskelijan henkilökohtainen dokumentti. Ensimmäisenä syksynä opiskelija tekee omahopsin kurssitasolla kandidaattitutkinnosta ja moduulitasolla maisteritutkinnosta. Ensimmäisen oma- HOPSin tarkoitus on tutustuttaa opiskelija tutkinnon rakenteeseen. 28 Opintojen ohjaus

OmaHOPS tehdään käyttämällä laitoksen tutkinto-ohjelmakohtaisia tutkintokaavioita. Kaavioita saa mm. opintoneuvojilta sekä tämän opinto-oppaan lopun liiteosasta. Kaavioista käyvät ilmi tutkinnon eri vaiheet, arkki tehtuurin laitoksen kurssit sekä moduulit. Suunnitelmat laaditaan kaavioille siten, että suoritetut kurssit väritetään yhdellä ja keskeneräiset sekä tulevat opinnot muilla väreillä. Opiskelijan tulee päivittää suunnitelmaansa ja sitä tarkastellaan vuosittain henkilökohtaisissa tapaamisissa opettajatuutorin kanssa. Opintojen suunnittelua kannattaa tehdä myös tarkemmalla tasolla. Oman viikkosuunnitelman teko ja toiminnan ennakointi helpottaa luentojen, harjoitustöiden sekä itsenäisen työskentelyn organisointia. Tarkoituksena on jakaa opiskelu mahdollisimman tasaisesti koko lukuvuoden ajalle. Opiskelijan tulee esittää omahops ainakin seuraavissa tilanteissa: henkilökohtaisen tuutoroinnin yhteydessä 2.3 Opintoneuvojat Opintoneuvojat auttavat opiskelijoita opintojen suunnittelussa sekä kaikissa opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvissä ongelmissa. Sekä arkkitehtuurin että maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmalla on oma opintoneuvojansa. Harjoitteluasioissa auttaa harjoitteluneuvoja. Opintoneuvojat 2008 Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Emilia Pohjanpalo/ Noora Lehtovaara Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma Pipsa Penttinen International Study Advisor N.N. Harjoitteluneuvoja Jussi Partanen Opintoneuvojat ovat tavattavissa vastaanottoaikoina opintoneuvolassa, huone A108, puhelin 451 4415. Aika opintoneuvojan vastaanotolle varataan etukäteen joko neuvolan oven viereen kiinnitetyltä listalta tai puhelimitse. Myös opintoasiain suunnittelija Jukka Luotonen, huone A126c, p. 451 4402, auttaa opintoihin ja tutkinnon rakenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Jatko-opintoasioita hoitaa suunnittelija Ritva Viero, huone 466, p. 451 4411. (Os. Otakaari 7 B, PL 3300). Opintojen ohjaus 29

2.4 Studierådgivning på svenska Vid högskolan verkar två svenskspråkiga studieplanerare: Pia Rydestedt (grundstudier) tel. 451 2048, e-post: pia.rydestedt@tkk.fi och Ingeborg Rask (forskarstudier) tel. 451 5107 ingeborg.rask@tkk.fi som hjälper dig i alla frågor gällande studier. De är anträffbar i huvudbyggnadens andra våning, TH:s studiebyrå, mottagningstider enligt överenskommelse. Svenskspråkig info finns på webben: www.tkk.fi/studier/. Kom ihåg också Teknologföreningen (TF), den svenskspråkiga nationen vid Tekniska högskolan, Otsvängen 22, tel. 466 932, http://www.teknologforeningen.fi/ Språkallianssamarbetet Tekniska högskolan har ingått ett språksamarbete, Språkalliansen, med andra högskolor. Syftet med Språkallianssamarbetet är att förbättra regionens svenskspråkiga universitetsstuderandes möjligheter att studera språk utgående från sitt modersmål. Studierätt för Språkalliansens gemensamma kurser beviljas, i samband med anmälan till kursen, av det samarbetsuniversitet vid vilket kursen ordnas. Mera infomation finns på adressen: http://www.sprakalliansen.fi/ 2.5 Study advising in English Study advising at the Department of Architecture is given by the International Coordinator Auli Puhakka-Autio, phone 451 4460, room A126d and by the International Study Advisor, phone 451 4415, room A108. The English website of the Department of Architecture can be found at http://www.tkk.fi/yksikot/osastot/a/engl/iap.htm. Information about the courses is available also in the WebOodi system, look at http://www.tkk.fi/en/studies/general_study_information/ course_information.html. For more general information on issues related to studying and staying at HUT, please look at the HUT website http://www.tkk. fi/en/about_tkk/contact/administration/academicaffairs.html. 30 Opintojen ohjaus

2.6 Isohenkilötoiminta Isohenkilötoiminta on osa korkeakoulun ja kiltojen antamaa opintoohjausta opintojaan aloittaville opiskelijoille. Tavoitteena on auttaa uusia opiskelijoita opintojen alkuun liittyvissä ongelmissa, esim. opintosuunnitelmien laatimisessa, tehokkaiden työtottumusten omaksumisessa sekä korkeakouluun ja opiskelupaikkakuntaan tutustumisessa. Saman alan opiskelijoiden muodostamassa ryhmässä voi uusi opiskelija luontevasti tutustua muihin opintojaan aloittaviin ja jo jonkin verran opiskelukokemusta saaneisiin vanhempiin opiskelijoihin. Isohenkilötoiminta on arkkitehtikillan järjestämää vapaaehtoista toimintaa. Pienryhmien (5 10 opiskelijaa) ohjaajina toimivat pääasiassa toisen vuosikurssin opiskelijat. 2.7 Opintososiaaliset asiat Opintotuki Opintotukeen liittyvissä kysymyksissä neuvoo ensisijaisesti TKK:n opintotuen henkilökunta. Opintotuen opiskelijapalvelu sijaitsee päärakennuksen 2. kerroksessa, huoneissa Y220 ja Y231. Aukioloajat ja yhteystiedot, ks. www-linkki alla. Opintotukeen liittyviin kysymyksiin vastaavat neuvontapuhelin (09) 451 5060 ja sähköpostipalvelu opintotuki@tkk.fi. TKK:n opintotuen verkko-osoite on http://www.tkk.fi/fi/opinnot/toimeentulo/ opintotuki/index.html. Opintotukitietoa löytyy myös Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/opintotuki. Terveydenhoito Opiskelijaterveydenhoito on lakisääteistä ja siitä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa käyttämään YTHS:n jokaisen toimipisteen palveluja. YTHS:n kotisivuilta osoitteesta http://www.yths.fi/ löytyy tietoa mm. säätiön palveluista sekä linkit terveydenhoitoasemien sivuille. Helsinki-Espoon terveydenhoitoaseman Otaniemen toimipisteen käyntiosoite on Otakaari 20. Toimipisteen aukioloajat löytyvät wwwsivuilta. Opintojen ohjaus 31

TKY:n opintososiaaliset palvelut Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan (TKY) sosiaalisektori valvoo opiskelijan etua niin paikallisella kuin valtakunnallisella ja kansainväliselläkin tasolla sekä tiedottaa opiskelijan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Osoitteesta http://www.tky.fi/ löytyy linkki ylioppilaskunnan tarjoamiin sosiaalisiin palveluihin. Muita palveluja YTHS:n ohella myös TKK:n opintopsykologi ohjaa ja tukee opiskelijoita oppimiseen, motivaatioon, tavoitteiden asetteluun sekä jaksamiseen liittyvissä ongelmissa. Opintopsykologin ohjaukseen voi varata ajan puhelimitse numerosta 451 4546 tai sähköpostilla osoitteesta opintopsykologi@tkk.fi. Sähköpostitse aikaa varatessasi liitä sähköpostiin oma puhelinnumerosi ensimmäistä käyntikertaa edeltävää kartoituskeskustelua varten. Opintopsykologin palvelut ovat TKK:n opiskelijoille maksuttomia. Opintopsykologi Timo Tapola palvelee TKK:n opiskelijoita Innovaatiokeskuksessa. Tarkemmat tiedot mm. vastaanottoajoista ja paikasta löytyvät verkosta osoitteesta http://www. dipoli.tkk.fi/ok/opintopsykologi/ Tapiolan ev.lut. seurakunnan palveluksessa on kaksi korkeakoulupastoria eli Otapappia. Heidän ja seurakunnan muusta opiskelijoille tarjoamasta palvelusta löytyy tietoa seurakunnan www-sivuilta osoitteesta http://www.espoonseurakunnat.fi/fi/oppilaitostyo_pappi_vastaanotto. Nyyti ry. on opiskelijoiden oma mielen hyvinvointia edistävä yhteisö. Sen toiminnassa on mukana eri yliopistojen opiskelijoiden lisäksi myös Suomen mielenterveysseura ja YTHS. Sen tehtävänä on kehittää ja tuottaa mielen hyvinvointia edistäviä palveluja opiskelijoille ja opiskelijayhteisöille. Nyyti ry:n toiminnasta löytyy tietoa osoitteesta http://www.nyyti.fi/ 2.8 Arkkitehtikilta Arkkitehtikilta on laitoksen kaikkien opiskelijoiden oma ja näkyvästi toimiva järjestö. Arkkitehtikilta pitää yllä suhteita Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntaan, muihin kiltoihin, muihin arkkitehtuurin laitoksiin koti- ja ulkomailla sekä Suomen Arkkitehtiliittoon (SAFA). 32 Opintojen ohjaus

Tarpeen vaatiessa kilta ottaa suoraan yhteyttä myös korkeakoulun johtoon. Opiskelijoiden edunvalvonta sekä edellytysten luominen opiskelijoiden sosiaaliselle ja harrastustoiminnalle ovat killan tärkeimpiä tehtäviä. Kilta valitsee keskuudestaan vuosittain raadin puheen johtajineen, opiskelijajäsenet koulutusneuvostoon sekä laitoksen sisäisiin toimi- ja neuvottelukuntiin. Arkkitehtiliiton ala- ja paikallis osastoihin valitaan opiskelijaedustajat arkkitehtiopiskelijapäivillä järjestettävällä vaalilla. Vaalissa ovat äänioikeutettuja ja voivat asettua ehdolle kaikki SAFA: n opiskelijajäsenet. Opiskelijoilla on myös edustus Arkkitehtiliiton yksityisen arkkitehtitoiminnan valiokunnassa, jossa laaditaan palkkasuositukset alalle. Killan isohenkilöt opastavat ja tutustuttavat uudet opiskelijat killan ja osaston toimintaan. Vuosittaiset valtakunnalliset arkkitehtiopiskelijapäivät kuuluvat myös killan ohjelmaan. Lukuvuoden aikana kilta järjestää saunailtoja, teatteri- ja näyttelykäyntejä, retkiä ja matkoja, kansainvälistä opiskelijavaihtoa ja useita perinteikkäitä vapaamuotoisia tilaisuuksia. Kilta ylläpitää sähköpostilistaa, jolle kaikkien opiskelijoiden on suositeltavaa liittyä. Listan kautta välitetään hyödyllistä tietoa, paitsi killan omasta toiminnasta, myös muista ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista. Arkkitehtikillan toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin ja TKY:n toiminta-avustuksin. Arkkitehtikillan puheenjohtaja vuonna 2009 on Pipsa Penttinen. Lisätietoja Arkkitehtikillan verkkosivuilta http://ak.tky.fi/ 2.9 Maisema-arkkitehtikerho Vista Vista on maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelman opiskelijoiden ammattiainekerho, joka järjestää opiskelijoille erilaista harrastustoimintaa sekä pitää aktiivisesti yhteyttä laitoksen hallintoon sekä tarvittaessa korkeakoulun johtoon. Vista ylläpitää aktiivisesti suhteita muun muassa Suomen maisema-arkkitehtiliittoon (MARK). Vistan puheenjohtaja vuonna 2010 on Sini Parikka. Lisätietoja Vistan verkkosivuilta http://vista.tky.fi/ Opintojen ohjaus 33

34 Opintojen ohjaus

3 Opiskelu arkkitehtuurin laitoksella Opiskelu arkkitehtuurin laitoksella 35

36 Opiskelu arkkitehtuurin laitoksella

3.1 Tentti- ja opetuskaudet Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja loppuu 31. päivä heinäkuuta. Lukuvuosi jakautuu tentti- ja opetuskausiin. Tenttikausilla suoritetaan tentit ja opetuskausilla annetaan opetusta joko luentoina tai ohjattuina harjoituksina. Lukukausi jakautuu kahteen opetusjaksoon eli periodiin. Arkkitehtuurin laitos noudattaa TKK:n työjärjestyksestä hieman poikkeavaa aikataulua, koska tenttejä on vähemmän kuin muilla TKK:n laitoksilla. Arkkitehtuurin laitoksen käytäntöön kuuluu myös periodit erottava ns. vihreä viikko. Vihreä viikko on opiskelijoiden omaan itsenäiseen työskentelyyn rauhoitettua työaikaa. Vihreän viikon perjantai on laitoksen yleinen tenttipäivä, jolloin järjestetään kurssista ja opettajasta riippuen vaihtelevasti tenttejä. Arkkitehtuurin laitoksen tämän vuoden tenttijärjestys samoin kuin Teknillisen korkeakoulun opetus- ja tenttikaudet sekä lauantaitentit on esitetty tämän opinto-oppaan lopun liiteosassa. Keväisin, tenttikauden jälkeen laitos tyhjennetään ja siivotaan pääsykokeita varten. Ennen sitä tulee kaikkien opiskelijoiden osaltaan huolehtia omien tavaroidensa, harjoitustöidensä yms. poiskuljetuksesta. Korkeakoulu ei korvaa näille aiheutuneita vahinkoja tai katoamisia. Arkkitehtuurin laitoksen lukuvuoden 2008 2009 työjärjestys Syyslukukausi 2009 Laitoksen 1. tenttikausi...27.8. 5.9.2009 Fuksien orientaatiojakso...24.8. 5.9. 2009 Laitoksen (klo 11:00) ja Aalto-yliopiston (klo 13:00) avajaiset... tiistaina 1.9.2009 Studio-/kurssi-info... torstaina 3.9.2009 Kandidaatti-info... perjantaina 4.9.2009 Syksyn opetuskausi...7.9. 11.12.2009 Laitoksen vihreä viikko (vk 44)... 26.10 1.11.2009 Yleinen tenttipäivä... perjantaina 30.10.2009 Laitoksen 2. tenttikausi... 12. - 22.12.2009 Opiskelu arkkitehtuurin laitoksella 37

Kevätlukukausi 2010 Laitoksen 3. tenttikausi...7. 16.1.2010 Studio-/kurssi-info...torstaina 14.1.2010 Kandidaatti-info... perjantaina 15.1.2010 Kevään opetuskausi...18.1. 7.5.2010 Laitoksen vihreä viikko (vk 10)...8. 14.3.2010 Yleinen tenttipäivä... perjantaina 12.3. 2010 Pääsiäisloma... 1. 7.4.2010 Laitoksen 4. tenttikausi... 8. 21.5.2010 Tarkempi tenttijärjestys on tämän oppaan lopun liiteosassa. 3.2 Lukujärjestys Tutkinto-ohjelmista vastaavat laitokset laativat luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Arkkitehtuurin laitoksen lukujärjestykset ilmestyvät lukukausien alussa. Kolmen ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään lisäksi mallilukujärjestykset kummallekin tutkinto-ohjelmalle erikseen. Arkkitehtuurin laitoksen luku- sekä työ- ja tenttijärjestykset löytyvät osoitteesta http://arkkitehtuuri.tkk.fi/osasto/lukujarjestykset/index. htm. Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset osoitteessa http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/lukujarjestykset/index. html. Tietoa kursseista löytyy myös WebOodi- ja Noppa-järjestelmistä, ks. kohta 3.4. 3.3 Ilmoittautuminen korkeakouluun Opintoja suorittavan tutkinto-opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnä- tai poissaolevaksi. Vain läsnäolevaksi ilmoittautuneella on opintojen suoritusoikeus. Ilmoittautumisaika lukuvuodelle 2009 2010 on 14.5. 14.9.2009. Ne opiskelijat, joilla on opintorekisterissä sähköpostiosoite ja opintooikeus voimassa lukuvuoden 2008 2009 alussa sekä ilmoittautumistieto edelliseltä keväältä, saavat toukokuun aikana sähköpostitse tar- 38 Opiskelu arkkitehtuurin laitoksella

kemmat ilmoit tautumisohjeet. Ne opiskelijat, jotka eivät saa ilmoittautumisohjeita sähköpostitse, ilmoittautuvat opintotoimiston kans liassa. Tällöin läsnäolevaksi ilmoittautuvalla perus opiskelijalla tulee olla mukana kuitti maksetuista TKY:n jäsenmaksuista. Opiskelijat, jotka eivät ole ilmoittautuneet ilmoittautumisaikana, menettävät opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden saa takaisin maksamalla opintotoimiston kansliaan 35 euron uudelleenkirjaamismaksun. Osoitteen, sähköpostiosoitteen ja kotikunnan muutoksista ilmoitetaan opis kelija rekisteriin joko sähköpostitse osoitteenmuutos@tkk. fi, puhelimitse tai käymällä opintotoimiston kansliassa. Myös ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvia läsnä- ja poissaolotietojen muutoksia otetaan vastaan opintotoimiston kansliassa. Kevätlukukautta koskevat muutokset tulee tehdä syyslukukauden aikana. Ilmoittautumisajan jälkeen tehtävistä muutoksista peritään 15 euron maksu. Opintotoimiston kanslia/opiskelijapalvelut sijaitsee TKK:n päärakennuksen 2. krs:ssa, huoneessa Y223 (puh. 09-451 2911, email: opintoasiat@tkk.fi ). Lisätietoja ja mm. aukioloajat löytyvät verkkosivulta http://www.tkk.fi/fi/opinnot/yhteystiedot/index.html. 3.4 Ilmoittautuminen kursseille Tutkintosäännön mukaan opiskelijan on ilmoittauduttava lukukauden alussa kullekin kurssille, jonka opetusta hän aikoo seurata. Kursseille ilmoittaudutaan pääasiassa WebOodin kautta osoitteessa https://oodi. tkk.fi/w/. Mahdollisesti poikkeavasta ilmoittautumistavasta esim. kirjallisesti tai sähköpostitse vastaa ko. kurssin opettaja. On hyvä tarkistaa käytännöt kurssien Noppa-sivuilta https://noppa.tkk.fi/noppa/app. Suurimmalle osalle TKK:n kursseja ilmoittaudutaan ainoastaan WebOodin kautta. Samoin Noppa-järjestelmä tulkitaan TKK:n viralliseksi ilmoitustauluksi ja kurssien tiedotus tapahtuu etupäässä sen avulla. 3.5 Opiskelu Arkkitehtuurin laitoksen opetus järjestetään erilaisina kursseina. Pääosa opetuksesta on luen to- ja harjoituskursseja, joiden tueksi järjestetään seminaareja, ekskursioita ja kenttätyöjaksoja. Opiskelu arkkitehtuurin laitoksella 39

Luennot Opintojen tietopuolisen osan perustana ovat luennot, jotka antavat kokonaiskuvan kurssin aihepiiristä. Luennot auttavat myös ymmärtämään vaikeatajuisempia tai kirjallisuudessa suppeasti selostettuja yksityiskohtia. Harjoitustyöpainotteisilla kursseilla luennot antavat harjoitustyön aiheeseen liittyvää taustatietoa ja ratkaisumalleja. Osassa kursseja luentorungot pysyvät pääpiirteissään vastaavina vuodesta toiseen, mutta laitoksella on myös vierailuluentosarjoja sekä lukukausittain vaihtuvasisäl töisiä luentokursseja. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole yleistä luentopakkoa. Osallistumisvelvolli suudesta tulee ilmoittaa opetusohjelmassa. Luennoitsija on velvollinen pitämään luennot, mikäli kolme kuuntelijaa on paikalla (viisi, kun luennoitsija on tuntiopettaja). Harjoitukset Harjoitustyöt ovat keskeisin arkkitehtuurin laitoksen työskentelymuoto. Niiden avulla opitaan ratkaisemaan eritasoisia suunnitteluongelmia sekä harjoitellaan ammatin vaatimien rutiinien suorittamista, työn ohjelmoimista, organisoimista ja ajankäyttöä. Harjoitustyöt tehdään joko itsenäisesti tai ryhmätöinä. Harjoitustöitä ohjataan lukujärjestykseen merkittyinä harjoitusaikoina. Harjoitustöiden suorittamisessa noudatetaan kurssin suoritusaikataulua välikritiikki-, luovutus- ja loppukritiikkipäivämäärineen. Jos työssä ilmenee etenemisvaikeuksia, on opiskelijan syytä keskustella assistenttien kanssa ongelmista heti niiden ilmettyä. Seminaarit Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskelijaryhmä käsittelee opettajan johdolla ennalta valmisteltua tai jonkun ryhmän jäsenen seminaariesitelmässään alustamaa aihetta. Seminaarit harjaannuttavat opiskelijaa arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin ammatissa välttämättömään kirjalliseen ja suulliseen ilmaisuun. Opintoretket ja ekskursiot Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin ammattitaitoon kuuluu olemassa olevan ympäristön, rakennuskannan ja rakennustaiteen tunteminen. Arkki tehtuurin laitoksen opetustarjontaan sisältyykin opintoretkiä eri arkkitehtuuri- ja maisemakohteisiin. Useimmilla kursseilla järjestetään myös tutustumis käyntejä alan yrityksiin ja instituutioihin tai aiheen edellyttämiin muihin erityiskohteisiin. 40 Opiskelu arkkitehtuurin laitoksella