Varsomiseen valmistautuminen Eläinlääkäri Katja Hautala 20.2.2014 www.tervetalli.fi
Esityksen sisältö Tiineen tamman terveydenhuolto LoppuCineyden ongelmat Istukkatulehdus Luominen Kohtukierre Ennen varsomista
Tamman terveydenhuolto Tiineen tamman herpes- rokotukset 5., 7. ja 9. Cineyskuukausi (laumaimmuniteel!) Pidä tammat erillään nuorista hevosista ja kilpailevista hevosista Influenssa- ja tetanus rokotus 1 kk ennen varsomista Loislääkitykset kuten muillakin aikuisilla hevosilla (poikkeus S.westerii Clat) Hampaiden ja kavioiden hoito Energian tarvera vastaava ruokinta laadukkailla rehuilla Tiineyden viimeisellä kolmanneksella valkuaislisä (seleeni ja sinkki) Sopiva liikunta
Tamman terveydenhuolto Tamma viedään varsomispaikkaan viim. kuukausi ennen varsomista vasta- aineiden muodostus Varsomiskarsinan pesu ja desinfioinc kuuma höyry Tamman seuranta Istukkatulehduksen oireet Caslickin avaus
Istukkatulehdus l. plasencil Virus-, bakteeri- ja sienitartunnat VirusaborL (EHV1), virusarteriil Oireet: Ennenaikainen utareen kehitys ja maidon eritys EmäCnvuoto Luominen Hoito Keltarauhashormoni - Regumate AnCbiooL Tulehduskipulääke
Luominen Sikiö ja istukka Eviraan tutkiravaksi Sikiö, istukka ja synnytyserireet potencaalinen tartuntariski muille! Syitä: Napanuoran kiertymä (hapenpuute) Napanuora normaalisckin kierteinen Tamman vakava sairastuminen (esim. ähky) mikä tahansa syy, joka saa tamman syömärömäksi Istukkatulehdus Kaksoset
Kohtukierre Lievät jatkuvat ähkyoireet Tiineyden viimeinen kolmannes Hoitona kieriräminen tai leikkaus
Varsomispaikka Turvallinen karsina Pesu ja desinfioinc ennen varsomista (kuuma höyry) RiiRävän suuri Ei varsan jalan mentäviä koloja yms (ovi) Runsas kuivitus hyvälaatuisilla oljilla Tarvikkeet Pesu- ja desinfekcoaine, puhtaita pinteleitä, liukastera, kertakäyrökäsineitä, puhtaat sakset, puhdas tulpullo, puhtaita pyyhkeitä, ämpäri jälkeisiä varten, peräruiskeita, (stetoskooppi)
Ennen varsomista Varsomisen opiskelu Google: foaling, newborn foal, equine parturi5on Varsomiskameroita hrp://www.marestare.com/cams.php Huomioi Cedon lähteet, ole kriilnen ja käytä omaa arvioinckykyä! HevosCetokeskuksen julkaisu: Tamman Cineys ja varsominen, 2013
Varsominen Eläinlääkäri Katja Hautala 20.2.2014 www.tervetalli.fi
Esityksen sisältö Normaali varsominen Varsomisvaikeudet Tamman seuranta varsomisen jälkeen
Varsominen Hevonen hyvä varsoja Jos ongelmia, yleensä kiire saada apua Normaali kantoaika 320-360 vrk Varsominen pitää valvoa, koska eläinsuojeluasia, jos ongelmia Apuvälineitä; vyöt, kamera, magneect ym
Varsomista ennakoivat merkit Maha putoaa Hännän juuri löystyy EmäLmen aukko löystyy Maito muuruu sakeaksi VahaCpat 4 vrk- 1 tunc ennen SyömäRömyys
Normaali varsominen Avautumisvaihe Ponnistusvaihe Jälkeisvaihe
Avautumisvaihe Voi kestää tunteja Hikoilu, levoromuus, lievät ähkyoireet Varsa kääntyy selkäasennosta vatsalleen Utareen ja takapuolen pesu, pinteli tai pussi häntään
Ponnistusvaihe Ulompi sikiökalvo puhkeaa vedet tulee Varsan pitää syntyä 30 min sisällä Napanuoran annetaan katketa itsekseen
Red Bag istukan ennenaikainen irtoaminen riko pussi ja auta varsa nopeasc ulos
Synnytysapu Ajoissa Puhtaus! (tamma herkkä tulehduksille) Kädet ja käsivarret Tamman takapuoli VarovasC Liukaste Voimakkaat polreet Asennon korjaus / vetoapu ei saa vetää, jos ei varsan asennosta varmuura! Veto alaviistoon, kintereitä kohc supistusten tahdissa
Normaali tarjonta
Istuva koira Varsa ei tule ulos tavanomaisella vetoavulla Takajalat jumissa lancon reunassa
Synnytysavun jälkeen: Tammalle ancbioolkuuri ja kipulääkitys TarviRaessa kohtuhuuhtelut usean päivän ajan
Jälkeisvaihe Jälkeiset irtoaa 0,5-3 tunnin kuluessa Jos irtoaminen viivästyy, niin eläinlääkäri nopeasc paikalle Tamman kävelyrely (5-10 min) tai lairaminen hetkeksi tarhaan ilman varsaa voi auraa Roikkuvien jälkeisten paketoinc kintereen yläpuolelle
Jälkeisten tutkiminen Huuhdellaan vedellä ja tutkitaan silmämääräisesc asetellaan tasaiselle alustalle F- kirjaimen muotoon Punnitseminen normaali paino <11% varsan painosta Painavat jälkeiset voivat viitata tulehdukseen tai napanuoran ennenaikaiseen irtoamiseen Kevyet jälkeiset osa jälkeisiä jäänyt tammaan? Jos eläinlääkäri tulossa, niin säilytetään jälkeiset esim. kylmässä vesiämpärissä hänelle nähtäväksi Jälkeiset voivat olla eriräin tartuntavaaralliset esim. luomisen tai heikkona syntyneen varsan jälkeen
Tamman seuranta varsomisen jälkeen Lämmön miraus miel. kahdesc päivässä ensimmäisen viiden päivän ajan (mm. kohtutulehduksen varalta) EmäCnvuoto kestää n. 1-5 vrk Varsakiima noin 10 pv varsomisesta Utareen seuranta tulehduksen varalta Kuumotus, turvotus, aristus, ontuma, maito epänormaalia
Vastasyntynyt varsa Eläinlääkäri Katja Hautala www.tervetalli.fi
Normaali vastasyntynyt Nousee rintansa päälle parissa minuucssa Alle puolen tunnin ikäisenä napanuora katkeaa, varsa tärisee ja tekee imemisliikkeitä YriRää seisomaan noin tunnin ikäisenä Imee utarera viimeistään kolmen tunnin ikäisenä (tarkkaile erä varsa todella imee eikä vain töyki utarera)
Normaali vastasyntynyt Ulostaa noin kuuden tunnin ikäisenä (varsapiki) Virtsaa alle 12 tunnin ikäisenä (katso erä virtsaa ei tule navasta) Kirjaa kaikki ylös
Pikkuvarsojen taucvastustuskyky Varsa syntyy ilman vasta- aineita - ternimaito elintärkeää! Ternimaito - Laatu, määrä, aika Vasta- aineet imeytyvät parhaiten ensimmäisen kuuden tunnin aikana Varsalle voi tarjota hec 1-1,5 dl lypseryä maitoa tulpullosta RiiRävä kokonaismäärä 1 1,5 Litraa
Riskivarsan tunnistaminen Poikkeavuuksia istukassa tai vaikea synnytys Ternimaitoa liian vähän tai huonolaatuista Ternimaidon testaus Varsan verinäyte Varsalla maidon tahrima pää! Emällä täysi utare Varsa ei pääse ylös Varsaa autetaan pystyyn, mura ei koskaan nosteta/kannatella vatsasta
Varsapiki ei tule Varsa häntä pystyssä, yrirää ulostaa voi maata selällään Tamman ja varsan eroraminen toisistaan hetkeksi voi auraa Annetaan varovasc peräruiske Jos ei helpota vrk:n ikään mennessä, niin eläinlääkäri paikalle
Jalka- asennoista JännekuCstuma eläinlääkäri paikalle 48 tunnin sisällä (tetrasykliini- lääkitys) Vennot vuohiset korjaantuvat yleensä itsestään kontrolloitu liikunta Ihon suojaaminen tarviraessa Epänormaalit jalka- asennot näytetään pätevälle kengiräjälle / eläinlääkärille noin 10 päivän iässä
Terveydenhuolto siirolassa Eläinlääkäri Katja Hautala 21.2.2014
Hevosten terveydenhuolto TavoiReet: hevosten vastustuskyvyn parantaminen sairauksien ja vammojen ehkäiseminen hevosten hyvinvoinnin lisääntyminen talliyrityksen taloudellisen tuloksen parantaminen Edistetään hevosten hyvinvointia systemaattisesti ja suunnitellusti (Laatujärjestelmä)
Terveydenhuoltosuunnitelma Lähtökohtana tallinpitäjän toiveet ja tavoireet Tallikohtainen Tallin toiminta (siirola, kasvatus, valmennus ym.), hevosten ikä ja käyrötarkoitus, mahdolliset erityisongelmat tallissa, tallirakennukset ja talliympäristö Kirjallinen suunnitelma ja toteutuneiden tapahtumien kirjaus Kiimakontrollit, astutukset, varsomiset, sperman keräys, lääkitykset, kavioiden hoito, raspaukset, sairastapaukset, tarhojen siivous, tallin pesu, Laaja kokonaisuus, joka kannaraa rakentaa vaiheirain
Mitä terveydenhuoltoon kuuluu? Turvalliset tallirakenteet ja elinympäristö Toimiva tallin ilmanvaihto Tasapainoinen ruokinta Lajityypillisten käyräytymistarpeiden huomioiminen Rokotukset ja muut taucvastustustoimet Valmiussuunnitelma taudinpurkausten varalta Loiskontrolli Kengitys / kavioiden hoito Hampaiden hoito Hevosten päiviräinen hoito ja terveydenclan tarkkailu Sairauksien ja lääkitysten seuranta Varautuminen kriisiclanteisiin (sähkökatko jne) Hevoselle sopiva liikunta, turvalliset harjoitusalustat ym, ym
Lajityypilliset käyräytymistarpeet kun hevosella on mahdollisuus toimia hevoselle luontaisella tavalla, niin stressi vähenee ja hyvinvoinc lisääntyy Kivat kaverit Tammat ja varsat laumoissa, vieroitetut varsat ikätovereiden kanssa ja siitosoriit yksilöllisten mieltymystensä mukaan Pureskelun tarve paljon korsirehua Hevosen luontainen käyräytyminen huomioidaan kaikessa hevosen käsirelyssä (=hevosmiestaito!) Rauhallisen talliympäristön merkitys Stressi HäiriökäyRäytyminen SairastumisalLus lisääntyy
Turvalliset tallirakenteet ja elinympäristö Karsinarakenteet (ikkunat, ovet, seinät etc) Ovet, kulkuväylät Ruoka- ja juomakupit (virtausnopeus 8-9 l/min) Tarhojen aidat ja porct Tarhojen pohjat (kivet, muta etc) Ryhmäkasvatuksessa riiräväsc ruokintapaikkoja ja Claa Tarhojen/laitumien hoito ja siivous Tallin siivous, pesu ja desinfekco Eläinsuojelulain vaacmukset
Rokotuksista Tetanus eli jäykkäkouristus kaikille hevosille Perusrokotusten jälkeen tehoste 2 vuoden välein Tammoille tehoste 1kk ennen varsomista Influenssa Perusrokotusten (3kpl) jälkeen tehoste kerran vuodessa aikuisille ja kahdesti vuodessa alle 4-vuotiaille Tammoille tehoste 1kk ennen varsomista Herpes Laumaimmuniteetti! Tiineille 5., 7. ja 9.tiineyskuukausi Muille kuin tiineille perusrokotusten jälkeen tehoste 2x vuodessa Varsan ensimmäinen rokotus 6 kk:n iässä
Muut taucvastustoimet Hevosten jako ryhmiin ja hoitojärjestys Omat tammat, vieraat tammat, vieroitetut varsat ym Uusi hevonen Lähtöpaikan taucclanne, rokotus- ja loishäätöhistoria, sairauden oireet, karanteeni harkinnan mukaan Talli- ja laidunhygienia mm. Lantojen siivous ja käsirely Laitumien hoito ja kierrätys Tallin pesu ja desinfekco Varsomiskarsinoiden desinfekco TauCvalmiussuunnitelma Eristysmahdollisuudet, vastuueläinlääkäri, desinfekco, Cedotus ym
Hampaiden hoito Varsoilla suun tarkastus ennen kuin kuolaimet laitetaan suuhun 2-4 vuocaiden suut tarkastetaan puolen vuoden välein ja poskihampaiden normaalia vaihtumista seurataan 1. poskihammas (PM2) vaihtuu 2v 8kk iässä 2. poskihammas (PM3) vaihtuu 2v 10kk iässä 3. poskihammas (PM4) vaihtuu 3v 8kk iässä. TarviRaessa eläinlääkäri irroraa kiinni jääneen maitoposkihampaan pysyvän hampaan Celtä purenta- ja syömisongelmien ehkäisemiseksi. Aikuisilla normaalipurentaisilla hammashuolto noin 8 kk:n välein Ongelmatapaukset erityisseurantaan Kirjanpito
Kavioiden hoito / kengitys Jos varsan jalka- asennot epänormaalit näytetään se kengiräjälle/eläinlääkärille noin 10 pv:n iässä Siitostammat yleensä ilman kenkiä Kirjanpito
Mitä terveydenhuoltoon kuuluu? SiiRolatoimintaan liiryen - - - - - - - - AstuteRavat tammat Kirjanpito kiimakierroista, siemennyksistä ja hedelmällisyyshoidoista Tiineet tammat Kirjanpito alkucineyden UÄ- tutkimuksista (14-16 vrk, 21 vrk, 28 vrk ja 3 kk) Tiineyden aikaiset rokotukset Varsomisen valvonta, ternimaidon laatu Oriit - Sperman keräykseen liiryvä kirjanpito (pvm, määrä, laatu ym) Varsat - Vasta- aineiden saannin varmistus, jalka- asennot, terveydenclan huolellinen seuranta
Kasvatustoimintaa harjoiravat tallit Varsomiseen valmistautuminen ja varsomisen valvonta Normaali synnytys Varsan vasta- aineiden saannin varmistus Ternimaidon määrä ja laatu Maidon ja varsan veren testaus Normaali vastasyntynyt Post partum tamma Jälkeiset Kohtutulehdus Varsakiima ym
TammakorL Tamman peruscedot Valitun oriin nimi Tutkimuspvm (ja klo) Löydökset: oik. munasarja, vas. munasarja, kohtu, kohdunkaula, muut Hedelmällisyyshoidot (kohtuhuuhtelut, hormonit etc) Siemennys
Lääkityskirjanpito Kaikki hevoselle annetut lääkitykset tulee kirjata ylös (myös matolääkkeet ja rokotukset) Lääkityskirjanpidosta tulee ilmetä Hevosen nimi Lääkkeen nimi ja määrä Lääkitysaika Varoaika (teuras ja doping) Lääkkeen myyjä (yleensä eläinlääkäri) Lääkityksen syy Lääkityksen antaja
Hevosen nimi: Ruusu pvm Lääkkeen nimi Lääkkeen määrä Antotapa (injek5o, suun kau8a jne) Varoaika Liha/ Doping Lääkkeen myyjä 15.3.2013 Penovet 40 ml lihakseen 14/14 vrk Ell. Virtanen Lääkityksen syy ja antaja Haava, oej Heidi Hoitaja
Terveydenhuoltosuunnitelman teko Hevosten terveydenhuoltoon perehtynyt tai siitä kiinnostunut eläinlääkäri Hevosen terveydenhuolto / Ell. Tiina Eklund, Vetcare Elk. Sonja Pitkänen: Hevosten terveydenhuolto HevosCetokeskus Tallin terveysohjelma Tamman Cineys ja varsominen
Nykyaikainen sisäloiskontrolli Eläinlääkäri Katja Hautala
Perinteinen loishäätö- ohjelma Matokuuri kaikille tallin hevosille samanaikaises5 neljä kertaa vuodessa matolääkeaä vaihdellen
Perinteisen ohjelman ongelmat Osalle hevosia turhia lääkityksiä Osalle hevosia riirämätön lääkitys Suosii loisten kehirymistä resistenteiksi (=vastustuskykyisiksi) loishäätölääkkeille Resistenssiä havairu jo kaikille käytössä oleville matolääkkeille
Hevosen merkirävimmät sisäloiset Suomessa Pienet sukkulamadot (Cyathostominae) Suolinkaiset (Parascaris equorum) Heisimato? (Anoplocephala perfoliata)
Pienet sukkulamadot (cyathostomat) Kaikilla hevosilla Pieniä <1,5 cm miraisia Toukat aiheuraa vaurioita paksusuolen seinämässä Huonokuntoisuus, ähkyt, ajoirainen ripuli, laihtuminen
Suolinkainen Nuoret hevoset ja varsat! Pikkuvarsan 1. loishäätö 8-10 viikon iässä Munat säilyvät ympäristössä vuosia
Heisimato Väli- isäntänä laidunpunkki heisimatohäätö laidunkauden jälkeen Ei aina tule esiin lantanäyreessä Yleisyys Suomessa?
Muita loisia Kihomato (Oxyuris Equi) Teippinäyte peräaukosta Suuret sukkulamadot (Strongylus vulgaris) Strongyloides westerii Pikkuvarsojen ripuli Käpymato l. mahasaivartaja
ResistenssiClanne v. 2010 Pienet sukkulamadot eli cyathostomat usein resistenrejä fenbendatsolille ja pyranteelille sekä satunnaisesc ivermekcinille. Suosituslääke ivermekcini. Suolinkainen resistenssiä ivermekcinille ja moksidekcinille. Pyranteeliresistenssiä toderu harvinaisena. Suosituslääkeinä fenbendatsoli ja pyranteeli Heisimato teho vain pratsikvanteelilla ja pyranteelilla kaksinkertaisella annoksella; toistaiseksi resistenssiä ei ole toderu
Nykyaikainen loiskontrolliohjelma Suunnitelmallinen loishäätö tallikohtaisesc Hevosten ikä (varsat ja nuoret allita) Talliympäristön tartuntapaine Hevosmäärä ja Cla/hevonen Pihatot, laitumet, tarhat ja niiden siivous? LantanäyReet Hevoskohtaisen lääkitystarpeen arvioinc Loislääkkeiden tehon seuranta (resistenssi) Tarhojen (ja laitumen) siivous 1-2 vk:n välein
LantanäyReistä + selvitetään mitä loisia hevosessa esiintyy + antaa viireitä loistartunnan vakavuudesta + voidaan tutkia loislääkkeiden tehoa / resistenssin esiintymistä tallilla puhdas näyte ei varmuudella poissulje loistartunnan mahdollisuura
Loishäätölääkitykset Lääkitään vain ne hevoset, joiden arvioidaan tarvitsevan lääkitystä heisimatohäätö syksyisin kaikille Lääkkeen valinta harkitusc (teho vaihtelee) RiiRävän suuri annos Painolaskuri: hrp://www.hippolis.fi/?pageid=26 Merkitään lääkityskirjanpitoon Ivermek5iniä/moksidek5iniä ei saa joutua koirien suuhun
Talli- ja laidunhygienia Varsomiskarsinan pesu, desinfekco ja kuivaus Varsat puhtaimmille laitumille Uusi laidunlohko Laidunlohko, jossa aiempina vuosina on ollut aikuisia hevosia Laidunten siivous Ei levitetä lantaa laitumelle Varsapihaton tyhjennys, pesu, (desinfekco) ja kuivaus
Siitostammat Loislääkitys kuten muutkin aikuiset hevoset TarviRaessa ivermekcini juuri ennen varsomista, jos tallilla Strongyloides westerii tartuntaa Vastustuskyky loisia kohtaan on periytyvä ominaisuus
Strongyloides westerii Pieni < 1cm mirainen lankamainen mato Harvinainen Suomessa? Tartunta yleensä maidon välityksellä HengitysCeoireita, iho- oireita, ripulia laihtumista Munia jo pariviikkoisen varsan ulosteessa Aikuisilla immuniteel
Varsojen loishäätö Ensimmäinen loishäätö 8-12 vk:n iässä, näyte ennen loishäätöä Loishäädöt 1. vuoden aikana (1)2 3 kk:n välein MerkiRävin loinen suolinkainen, mura myös pienet sukkulamadot ym. voivat vaivata Loishäätölääkityksiä ei pidä suunnitella pelkkien lantanäytetulosten perusteella
Voimakas suolinkaistartunta Annetaan ensin fenbendatsoli normaalia pienemmällä annoksella (5 mg/kg) è Noin viikon kulurua fenbendatsoli uudelleen annoksella 10 mg/kg ImmuniteeL suolinkaista kohtaan kehiryy usein jo 1 vuoden ikään mennessä Suolinkainen harvinainen > 4 vuocailla hevosilla
LisäCetoa Elinympäristönä hevonen hevosen loiset ja loissairaudet Seppo Saari ja Sven Nikander
Tarttuvat taudit siittolassa Eläinlääkäri Katja Hautala 21.2.2014
Tartuntatautien oireita Kuume Hengitystieoireet Ripuli Abortit Keskushermosto-oireet Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Silmävuoto ym.
Tartuntojen leviäminen Ilma: pöly ja pisarat Ruoka- ja juoma- ascat Varusteet: harjat, loimet, valjaat... Kuljetuskalusto Ihmiset: vaareet, kengät Suorat kontakct, lanta Astutus, keinosiemennys
Tautien ennaltaehkäisy 1. Vastustuskyvyn parantaminen Rokotukset ja loishäätö Pikkuvarsojen tautivastustuskyky Ympäristöolosuhteet 2. Tartuntojen välttäminen Hevosten liikkuminen (kilpailumatkat jne) Jako ryhmiin ja hoitojärjestys Uusi hevonen 3. Tartuntoihin varautuminen Valmiussuunnitelma 4. Taudin nopea tunnistaminen Terveydentilan päivittäinen seuranta
Rokotuksista Tetanus eli jäykkäkouristus kaikille hevosille Perusrokotusten jälkeen tehoste 2 vuoden välein Tammoille tehoste 1kk ennen varsomista Influenssa Perusrokotusten (3kpl) jälkeen tehoste kerran vuodessa aikuisille ja kahdesti vuodessa alle 4-vuotiaille Tammoille tehoste 1kk ennen varsomista Herpes Laumaimmuniteetti! Tiineille 5., 7. ja 9.tiineyskuukausi Muille kuin tiineille perusrokotusten jälkeen tehoste 2x vuodessa Varsan ensimmäinen rokotus 6 kk:n iässä
Siittolatoiminnalle merkittäviä tauteja Hevosinfluenssa Herpesviruksen aiheuttamat hengitystieoireet ja abortit (EHV1 ja EHV4) Koitaali eksanteema (EHV3) Pääntauti Rhodococci tartunta varsoilla Arteriittiviruksen aiheuttamat hengitystieoireet ja abortit Rotavirusripuli CEM, tarttuva kohtutulehdus (Lawsonia intracellularis suolistotulehdus)
Rotavirusripuli Varsojen tavallisin ripulin aiheuttaja Erittäin tarttuva Paranee yleensä itsestään (nesteen saannista huolehdittava) Itämisaika 1-4 vrk Virus kestävä ympäristössä (9kk, 22 C) Pesu ja desinfiointi tärkeää
Varsojen paiseinen keuhkotulehdus Rhodococcus equi - bakteeri bakteeria hevosten ulosteissa ja maaperässä 3 vk- 6 kk ikäiset varsat sairastuu Voi olla pitkään hyvin lievä oireinen (terve varsa ei yski!) Hengitystieoireet, kuume, paiseet Verinäytteet, UÄ ja rtg diagnostiikassa apuna Hoitona antibiootti, joka voi aiheuttaa tappavan ripulin aikuiselle hevoselle
Hevosen herpestartunnat EHV1 ja EHV4 Hengitystieoireet, abortit, neurologiset oireet Immuniteetti vain 3-6 kk Herpes-abortti antaa suojan muutamaksi vuodeksi? Oireettomat kantajat Abortoidussa sikiössä runsaasti virusta, abortoinut tamma pidettävä erossa muista tammoista 2 kk
Koitaali eksanteema, EHV3 Kivuliaita rakkuloita sukuelimissä Ei vaikutusta tiinehtyvyyteen Leviää suorassa kontaktissa ja varusteiden ym välityksellä (esim. rektaalihanska) Hoito: päivittäinen puhdistus (ja antibioottivoide)
VirusarteriiL (EVA) Hevosen arteriittivirus Taudinaiheuttamiskyky vaihtelee Hengitystieoireet, jalkojen turvotus, abortit ym Pitkäaikainen immuniteetti Oriit voivat jäädä kantajiksi ja erittää virusta siemennesteen Suomessa ei rokotetta saatavilla
Hevosinfluenssa Influenssa A-virus Helposti tarttuva kuumeinen hengitystietulehdus Influenssavirus ei aiheuta abortteja, mutta kova kuume voi altistaa luomiselle Merkittävä uhka kilpailutoiminnalle Kilpahevosten pakollinen rokotusohjelma
Pääntauti Streptococcus equi subs. equi - bakteeri Bakteeri eritys alkaa 1-2 vrk kuumeen nousun jälkeen Kuumeinen hengityscetulehdus, paiseet Kuolleisuus n. 8% Bakteeri kohtuullisen kestävä ympäristössä desinfekco tärkeää Sairaiden eristys ja tallin eristys, kunnes hevoset olleet oireeromia 4 viikkoa? Oiree8omat taudinkantajat
CEM, contagious equine metritis Hevosen tarttuva kohtutulehdus Taylorella Equigenitalis-bakteeri Tammoilla paksu emätinvuoto ja tiinehtymättömyys, oriit oireettomia Jalostukseen käytettävät oriit testattava vuosittain
Lawsonia intracellularis suolistotulehdus EPE = equine proliferative enteropathie Solunsisäinen bakteeri Kuume, ripuli, laihtuminen, ähkyoireet Vieroitusikäiset varsat Myös muut eläinlajit (sika ym) Epidemiologia?
Tuontihevosiin liittyvät riskit nykyisin ei karanteenia - Hevospassi Uusia tautiuhkia mm. Näivetystauti (esiintynyt mm. Italia, Englanti, Saksa, Suomessa viimeksi 1943) Vektoriivälitteinen, myös tammasta sikiöön West Nile Fever (Ranska,Italia, USA) Linnuissa, tarttuu myös ihmiseen hyttysen levittämä Raivotauti (Viron tuonti v.2003) Uudet loislajit / lääkkeille resistentit kannat
Kiitos!