Jaakoon jäljillä Jaakko Ilkan Suku ry:n jäsentiedote 2007 In memoriam Otto Talvitie 1914-2007 Otto Talvitien elämänarvoihin kuuluivat selkeästi perhe, syvä uskonnollisuus, oikeudenmukaisuus, vähäosaisten ymmärtäminen ja ehdoton raittius. Tarkka taloudenpito oli arkipäivää pulavuodet kokeneelle miehelle. Kotitalo Ilmajoella oli ollut aikoinaan venäläisten lasarettina, Kolmenlaista rahayksikköäkin oli ollut Hänen elämässään. Vapaussodan tykkivainio oli ollut aivan vieressä ja Kotikirkko. Nälkävuosien muistomerkki myllynkivineen oli myös Otto Talvitien viimeisiä töitä. Tutulla hautausmaalla tunnettiin lukemattomat muistokivet nimineen. Suuremmatkin muistomerkit olivat perin tuttuja, kuten Raivaajapatsas, Nuijamiesten muistomerkki ja Ilkanpatsas. Vanhoista ja historiallisista rakennuksista hän näki jatkuvasti huolta. Sukututkimusta Otto Talvitie teki jo hyvin varhain. Jaakko Ilkan suku oli Hänelle kovin tärkeä ja niinpä Hän on ollut sukuyhdistyksen toiminnassa kantavana voimana. Suunnaton on se paperimäärä, missä on merkintöjä ja korjauksia. On huomioitava, että ne ovat monia vuosikymmeniä ennen näitä tietokoneaikoja.
Otto Talvitie oli perustamassa jo vuonna 1939 Ilmajoki- Seuraa. Kansanopisto oli tärkeä ja pitkäaikainen luottamustoimi. Omassa kunnassa hän oli hyvin keskeisesti monessa mukana johtokunnissa ja yhdistyksissä. Talavitien Otto kyllä tiedettiin ja tunnettiin. Aikojen saatossa tietopohja laajeni ympäri maakuntaa. Hänellä oli erittäin hyvä muisti. Kirjoittaminen sujui hyvin, mutta myös jutunkerronta oli mielenkiintoista ja hauskaa. Hän luki paljon. Myöhemmin mielenkiinto kohdistui kirkkoihin, kirkkoteihin ja kirkonmenoihin. Mutta sukututkimus pysyi aina mielessä. Otto Talvitie oli suurenmoinen ja monipuolinen kansanmies. Kädenjälki näkyy ja pysyy kauan historian kulussa. Yksi Jaakko Ilkan jälkeläinen on poissa. Esko Rajala, Ilmajoki Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkki, jolle käytiin 27.1.2007 laskemassa seppele Jaakko Ilkan kuoleman 410- vuotispäivänä 2
Jaakko Ilkan kuolemasta tuli 410 vuotta viime tammikuun 27. päivän paikkeilla. Sukuseura kävi laskemassa seppeleen Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkillä, Ilkkalantie 1. Seppeleen laskun jälkeen kokoonnuttiin Rahnaston tilalla. Kuultiin Antti Ala-Ilkan selostus Ilkkalan talon vaiheista ja Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkistä. Ilkan kotitalon muistomerkki on pystytetty 1971 Ilmajoki- Seuran aloitteesta Onni ja Terttu Harjan lahjoittamalle maalle. Vuonna 1974 Ilmajoella pidettyjen Valtakunnallisten Kotiseutupäivien yhteydessä muistomerkki luovutettiin Ilmajoen kunnalle. Sukuseura on esittänyt Ilmajoen kunnalle, että kunta laittaa Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkkiin Jaakko Ilkan puumerkin joko laattana tai kaiverruksena. 3
Sukuneuvostossa vuonna 2007 tehtyjä päätöksiä: Päätettiin tehdä sukukirjan aikaansaamista varten 1363 euron suuruinen varaus, mikä on kertynyt vuoden 2006 aikana myydyistä kahdesta hopeamitalista. Tilinpäätös vuodelta 2006 osoitti alijäämää 872,45 sen jälkeen, kun hopeamitalien myynnistä saatu 1363 euron tuotto on siirretty varauksiin sukukirjaa varten. Järjestäytyminen Valittiin 17.2.2007 puheenjohtajaksi Juhani Salovaara ja varapuheenjohtajaksi Marjatta Lähtelä sekä sihteeri-rahastonhoitaja-jäsenrekisterinpitäjäksi Aila Yli-Hakola. Päätettiin kutsua entinen puheenjohtaja Oiva Rinta-Kurikka kunniajäseneksi. Sukuyhdistyksen valiokunnat Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Juhani Salovaara, varapuheenjohtaja Marjatta Lähtelä, sihteeri Aila Yli-Hakola. Sukututkimustoimikuntaa täydennettiin 25.11.2007 seuraavilla: Risto Salovaara, Pentti Laine ja Erkki Holkko. Ennestään toimikuntaan kuuluvat: Esko Luoma, Reijo Leppilahti, Raija Kontiola ja Juhani Salovaara. Jäsenmaksu on 5 euroa/vuosi/talous, joten uusien jäsenten tarvitsee maksaa 5 euroa vuodelta 2008: Nordea 114 130-4
100 810. Päätettiin olla Lapualla 8.-9.3.2008 pidettävillä valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä myymässä rintamerkkejä ja lehtiä. Työvaliokunnan palaverissa 24.3. todettiin, että on tarpeen saada sukukokouksen postiosoitteeksi Ilmajoki, mikä oli Jaakko Ilkan ja on yhdistyksen kotipaikka. Seuraava sääntömääräinen sukukokous lauantaina 6.6.2009 Vuonna 2009 Jaakko Ilkan suku ry täyttää 30 vuotta. Sukuneuvosto päätti 25.11.2007 muuttaa suunnitelmia ja pitää juhlakokouksen lauantaina 6.6.2008 Ilmajoen musiikkijuhlien yhteydessä. Järjestelytoimintaan nimettiin Marjatta Lähtelä, Raija Kontiola, Aila Yli-Hakola, Juhani Salovaara ja Seppo. E. Järvinen. Sukuneuvoston jäsenten valinnassa tulisi saada edustajat niiltä paikkakunnilta, joihin sukuhaarat levittäytyvät ja joissa on aktiivista sukututkimustoimintaa mm Korsnäs, Ilmajoki, Kurikka, Kauhajoki, Laihia, Ylistaro, Seinäjoki, Nurmo, Lapua, Peräseinäjoki, Alavus, Isokyrö, Jalasjärvi, Teuva, Jurva jne 5
Katariinanpäivänä Isossakyrössä Nuijamiesten muistomerkillä Vasemmalta Erkki Holkko, Raija Kontiola, Matti Rinta-Paavola, Heimo Heiska, Risto Salovaara, Juhani Salovaara, Reijo Leppilahti, Esko Luoma ja Aila Yli-Hakola. (valokuvannut Pentti Laine) Jaakko Ilkka oli karannut Turun linnasta mystisellä tavalla ja oli sopivasti Isonkyrön kirkolla, kun valittiin johtajaa Nokian retkelle Katariinanpäivänä marraskuun 25. päivänä 1596. ILKKAISEN SODAN ALKAMINEN 25.11.1596 (tiedot poimittu prof. Heikki Ylikankaan tutkimuksista) Rauha venäläisten kanssa oli solmittu 18.5.1595. Linnaleiriveron perintää ei kuitenkaan ollut lopetettu eikä sotavoimia laskettu hajalle. Voiveron maksamatta jättäminen oli ensimmäinen Pohjanmaan läänin kapina. 6
Jaakko Ilkka aloitti kapinoitsijan uransa syksyllä 1595 siten, että keräsi huoveilta pois linnaleiriviljaa. Jouluna 1595 alkoi Rautalammin ja Kyrön yhteinen kapina. Hannu Fordellin yllytyksestä Jaakko Ilkka ryhtyi rannikon ruotsalaisten kanssa perimään takaisin laittomia veroja. Ilkka vangittiin ja vietiin Turkuun. (valok. Salme Kotivuori) Jaakko Ilkan vankityrmä Turunlinnassa Jotkut Turunlinnan oppaat kertovat, että Jaakko Ilkka olisi paennut käymälän reiän kautta. Ei voi pitää paikkaansa, koska reikä on pieni. Jaakko Ilkalla on täytynyt olla ulkopuolisia avustajia Syksyllä 1596 juuri kapinan aattopäivinä Ilkan onnistui paeta tyrmästään. Joku tai jotkut auttoivat häntä. Ainakin Turun porvareilla oli aihetta vastustaa Flemingin otteita. 7
Katariinan päivänä torstaina 25. marraskuuta 1596 Ruotsissa käyneet toivat Kaarle Herttuan suulliset terveiset Kyrön kirkolle kokoontuneille. Kun Ilkalle tarjottiin kapinan päällikkyyttä, se oli näyttävä kunnianosoitus ja Ilkka-nimen vääntyminen Ilkkaiseksi osoittaa hänen olleen arvostettu persoona. Heidän päämiehensä on Jaakko Ilkkainen ja hän on se sama mies, jota herra Klaus Fleming viime kesänä piti vangittuna. Hän oli tehnyt vaatteistaan köyden ja päässyt siten muurin yli. (ruotsalaisen Sven Joninpojan selonteko) Odotettiin vesiteiden jäätymistä. Pentti Poutun komentama joukko lähti joulukuun 15. päivän tienoilla rantatielle, 50 miehen ryhmä Pirin ja Tuomaalan johdolla Laukaan kirkolle Suomenselän yli ja viimeistään 17. joulukuuta Ilkan ja Kontsaan komentamat joukot lähtivät Kyrönkankaan talvitielle. Kun Mauno Matinpoika Peltoniemi teloitettiin hukuttamalla, hänet uhrattiin sotajoukon yhtenäisyyden ja hyökkäyksen jatkamisen nimissä. Joulupäivänä 1596 Ilkka siirsi leirinsä Pirkkalan Nokialle. Ilkka asettui joukkoineen Nokian kartanoon Emäkosken rannalle, jossa käytiin Kalmaanmäen kahakka 27.12.1596. Nokian leirissä lienee ollut runsaat 2500 miestä. Sylvesterin yönä 31.12.1596 Flemingin tykit tuotiin Pirkkalan pappilan rantaan. Kun Nokian kartanoa alettiin ampua, syntyi paniikki ja Jaakko Ilkka etunenässä lähtivät karkuun. Osa ratsuväestä seurasi nuijamiehiä Parkanon tasalle saakka. Tammikuun alkupäivinä 1597 oli Pietarsaaressa koolla maakuntakokous Israel Laurinpojan aloitteesta; piti varustaa mies talosta kuukauden muona mukanaan turvaamamaan omaa maakuntaa Flemingin väeltä. 8
Tammikuun puolimaissa 1597 levisi pohjoisesta huhu, että liminkalaisen Hannu Krankan johdolla pohjois-pohjalaiset olivat lähteneen etelää kohden. Vouti Aabraham Melkiorinpoika järjesti pikaoikeudenkäynnin Isokyrön kirkolla: Pidätetyt Jaakko Ilkka Ilmajoelta, Pentti Piri Alahärmästä, Yrjö Kontsas Kyröstä, Aabraham Pernu Kyröstä, Mauno Vitikka Kokkolasta ja Olli Ollinpoika Lohtajalta mestattiin tammikuun loppupäivinä 1597. Jaakko Ilkan mestaus (Tapahtumien todennäköinen kulku): Tammikuussa 1567 Sylvesterin yön onnettomien tapahtumien jälkeen talonpojat johtajineen palasivat Nokialta pää kolmantena jalkana. Heidän perässään kiirehti vouti Abraham Melkiorinpoika. Vangiksi saatiin edellä mainitut kuusi päällikköä. Kyrön pitäjässä Abraham Melkiorinpoika odotteli vankiensa jatkokäsittelyä. Matka Isostakyröstä Klaus Flemingin oleskelupaikkaan Tammerkoskelle Ylä-Satakunnan Pirkkalan pitäjään kesti noin 6 päivää (päivämatka oli noin 4-6 peninkulmaa?). Klaus Flemingin 29.1.1597 päivätyssä kirjeessään pyytää, ettei Jaakko Ilkka nimistä konnaa otettaisi hengiltä, ennen kuin minä olen saanut puhua hänen kanssaan. Samoin on myöskin Hannu Fordell lähetettävä tänne luokseni, samoin kuin muutkin, jotka ovat suurimpia syypäitä kapinaan. Abraham Melkiorinpoika ei malttanut odottaa ohjeita Flemingiltä, vaan ryhtyi mestauspuuhiin. 9
Ilmeisesti Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien liikehdintä ja liittyminen kapinaan vauhditti mestausta. Näiltä vangeilta Abraham antoi ensin murskata käsien ja jalkojen luut, jonka jälkeen katkaistiin piilulla oikea käsi, viimeksi irrotettiin pää. Lopuksi ruumiin eri osat asetettiin teilipyörien päälle kansan nähtäväksi. Jaakko Ilkan ruumis nostettiin Ilmajoella teilipyörän päälle. Olli Ollinpoika (Niemelä?), Mauno Vitikka ja Yrjö Kontsas nostettiin teiliin Isossakyrössä. Vuohiluomalaisen Pentti Pirin ja Abraham Pernulaisen teilauspaikka ei ole tiedossa. Muutamia niistä tuotiin Kyröstä Närpiöön, Lapväärtin kylään ja haudattiin kunniallisesti. Teloitus oli tapahtunut tosiasia, kun Flemingin Tammerkoskelta 29.1.1597 lähettämä ja kyröläisille osoittama kirje saavutti Pohjanmaan. Marski oli aikonut säästää Jaakko Ilkan kuulusteluja varten. (Olivat vanhoja sotakavereita ja olleet Novgorodin porteilla asti). Jaakko Ilkan mestauspaikasta on jo v. 1674 kirkkoherra Gabriel Peldan merkinnyt muistiin tiedon, että mestaus olisi tapahtunut Kyrössä Kontsaan saaressa (aikaisempi nimi Kirkkosaari). Ei kai 77 vuodessa ihmiset ole voineet unohtaa tapahtumien kulkua! Yrjö Koskinen esittää väitöskirjassaan 260 vuotta nuijasodan jälkeen, että mestaus olisi tapahtunut Ilmajoella. Koskinen on syypää myös siihen, että - Ilkan ja Kontsaan puumerkit on tulkittu väärinpäin, - hän tulkitsi olevan kaksi eri Jaakko Pentinpoikaa, köyhä ja rikas. - hän keksi Kapalankankaalla eli Piirtolankankaalla käydylle taistelulle nimen SANTAVUODEN taistelu. 10
Myöhemmät historijoitsijat Armas Luukko ja Heikki Ylikangas ovat palanneet alkuperäiseen muistitietoon, jonka mukaan kaikki mestaukset on tapahtuneet Isossakyrössä. Mestauspaikalla Helatorstaina 17.5.2007 vasemmalta Reijo Leppilahti, Unto Tasanko, Marjatta Lähtelä, Heimo Heiska, Juhani Salovaara, Aila Yli-Hakola ja Esko Luoma (valokuvannut. Seppo E. Järvinen) Muistomerkkiin on ikuistettu Yrjö Kontsaan puumerkki. Kontsaan talo on sijainnut toisella rannalla vastapäätä Isonkyrön kirkkoa. 11
Jaakko Ilkan Suku ry:n YLIMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS lauantaina 8.3.2008 klo 16 alkaen Lapualla, Vanhassa Paukussa Valtakunnallisten Sukututkimuspäivien yhteydessä Jaakko Ilkan sukuseuran säännöissä on kohtia, jotka vaativat muuttamista: - sukukokousten viiden vuoden väli on todettu liian pitkäksi. Se tulee lyhentää neljäksi vuodeksi. - sukuneuvostossa olevilla, jokaisen sukuhaaran edustajalla tulee olla henkilökohtainen varajäsen, - nimenkirjoitusoikeus ei tarvitse olla kaikilla sukuneuvoston jäsenillä, - koska voimassa olevien sääntöjen mukaan riittää sääntöjen muuttamiseen käsittely yhdessä yleiskokouksessa, voidaan sääntöjen muutos käsitellä ylimääräisessä sukukokouksessa niin, että vuonna 2009 ovat uudet, yhdistysrekisteritoimiston vahvistamat säännöt varsinaisen sukukokouksen käytettävissä. Hyvää uutta vuotta 2008! Sukuneuvosto