Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS Diaarinumero ympäristökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS Diaarinumero ympäristökeskus VARELY/90/2015 Varsinais-Suomi 234.2015 Nro 3/2015 YVA ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HAN KKEESTA VASTAAVA HANKKEEN KUVAUS Simo Pietilän Tila Oy Filppulantie 128 32440 ALASTARO Hanke Simo Pietilän Tila Oy suunnittelee nykyisen 129 000 munivan kanan ja 63 000 ka nanuorikon kanalan ja 60 000 broilerin kasvattamon laajentamista uudella 58 000 munivan kanan kanalalla. Laajennus on tarkoitus toteuttaa olemassa olevan toiminnan yhteyteen Loimaan kaupungin Tammiaisten kylän kiinteistöllä Pietilä 430-470-7-28. Simo Pietilän Tila Oy:llä on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 23.4.2003 myöntämä ympäristölupa 27 600 munivan kanan ja 30 000 kananuorikon kanaloi den perustamiseen, vanhojen kanaloiden peruskorjaamiseen 52 400 munivan ka nan kanaloiksi, broilerikasvattamon laajentamiseen 75 000 broilerin kasvattamoksi ja 1 00 emakon ja 450 lihasian sikalan toiminnan jatkamiseen. Nykyisellään munivia kanoja on 1 29000, broilereita 60000 ja kananuorikoita 63000. Tilalla sijaitsee kanalarakennus 1, jossa on 40000 kanaa, kanalarakennus 2, jossa on 49000 kanaa ja munapakkaamo, kanalarakennus 3, jossa on 40000 kanaa, poi kastuotantorakennus 1, jossa on 33000 kananuorikkoa, poikastuotantorakennus 2, jossa on 30000 kananuorikkoa, broilerkasvattamo 2, jossa on 30000 broileria ja broilerkasvattamo 3, jossa on 30000 broileria (kasvattamot 2 ja 3 ovat samassa ra kennuksessa). Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi kanalarakennus 4, johon voidaan sijoittaa 59000 kanaa. Suunniteltu laajennus sijoittuu tilan itäpuolelle kanalaraken nusten viereen. Rakennus on tarkoitus sijoittaa laskevassa maastossa niin, että se sopeutuu maisemallisesti olemassa olevien rakennusten korkeuteen ja massaan. Tilalla on toiminnanharjoittajan asuinrakennus ja yksi muu asuinrakennus, saunarakennus, 3 aittaa, 4 varastorakennusta, viljankuivaamotila (3 kuivuria), 7 viljasii loa, vanha saharakennus, vanha paja, ja vanha kuivaamorakennus ja hakevarasto. Puu haketetaan tilalla. Tilalla on lämpökeskus, 4 öljysäiliötä, 3 kpl 9700 1 ja yksi 3000 1 betonialustalla sekä 9300 1 maanalainen nestekaasusäiliö. Tilalla varastoi daan kerrallaan noin 600 1 traktoriöljyä ja 200 tonnia lannoitteita konehallissa, kasvinsuojeluaineita 2000 1 ko. varastossa, 50 1 maaleja lämpimässä varastossa sekä eläinten lääkkeitä lääkeainekaapissa konesuojassa. Simo Pietilän Tila Oy:llä on naapuritila mukaan lukien noin 50 rakennusta. Tilan piha-alueet on asfaltoitu. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022 500 kirjaamovarsinais-suomi@ely-keskusfi Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku tax (02) 251 1 520 www.ely-keskusfi/varsinais-suomi

2110 Tuotantorakennuksissa on koneellinen ilmastointi jättipuhaltimet 8-1 0/rakennus! tunneli-ilmastointi). Poistokaasuilla ei ole talteenottoa. Rakennusten harjakorkeus on noin 8 metriä, leveydeltään noin 20 metriä ja pituudeltaan noin 90 metriä. Kanalat toimivat kuivalantamenetelmällä. Lanta menee hihnakuljettimilla lantalaan. Broilertuotannossa käytetään turvetta kuivikepohjina. Katettuja lantalarakennuksia on kaksi, toinen 2240 m2 kanalarakennusten vieressä ja toinen 504 m2 viljankuivaamon lähellä. Lantaa syntyy nykyisessä toiminnassa noin 5500 m3, laajen nuksen jälkeen yhteensä noin 7250 m3. Kunkin tuotantorakennuksen yhteydessä on 30 m3 pesuvesisäiliö. Rehusäiliöitä on 9 rakennusten yhteyteen sijoitettuina. Tilalla on sähkökeskus. Sähkökatkoksia varten on varajärjestelmä. Häiriöiden ja vikojen hoitamiseen on hälytysjärjestelmä, jota suunnitellaan uudistettavaksi. Jätevesiä tulee noin 120 m3. WC-vedetjohdetaan umpisäiliöön. Jätteet: kuolleet eläimet 9 t, poltetaan tilalla eläinlääkärin hyväksymässä lämpölai toksessa; jäteöljy 500 1, akut 1 00 kg, loisteputket 1 0 kg, maalit 1 0 kg toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen, kasvinsuojeluainepakkaukset 300 kg ja talousjät teen hoitaa jäteyrittäjä. Rehun määrä (kananrehu, tiiviste, broilerrehu) on nykyisellä toiminnalla noin 7,4 milj. kg, laajennuksen jälkeen 9,6 milj.kg. Ostoviljan käyttö on nyt noin 1,5 milj. kg/vuosi, kasvaa uuden toiminnan myötä määrään 3 milj. kg/vuosi. Oman viljan käyttö on nyt 3 milj. kg/vuosi. Käyttövesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Käyttöveden määrä on olemassa olevalla toiminnalla 13000-14000 m3. Uuden kanalan vedentarve on 4000-5000 m3. Kanojen kiertoaika on noin 1 5 kk. Sen jälkeen ne teurastetaan hiilidioksidilla tappo kontissaja toimitetaan turkiseläinten rehuksi (noin 170 t/vuosi). Laajennuksen myötä määrä lisääntyy 85 ton nilla. Tilalla on käytössään lannanlevityspeltoja noin 1250 ha (oma, vuokrattu ja sopimuspelto). Pellot sijoittuvat Loimaan alueelle 0-20 km etäisyydelle tuotannosta. Pääosa levityspelloista on 2-3 km päässä. Lanta levitetään (kanalan ja broilerkas vattamon lanta sekoitettuna) tarkkuuslevittimillä pääosin keväällä ja syksyllä. Kulku tilalle tapahtuu Fiippulantietä/Huhtaantietä pitkin. Tilan toiminnot sijoittuvat tien molemmille puolille. Tilan liikenne koostuu munakuljetuksista, broilereiden ja untuvikkojen kuljetuksista sekä rehun, lannan ja polttoaineen kuljetuksista. Tilan liikenne muodostuu seuraavasti (kuorma/käyntimäärä): Kananmunakuljetukset nyt 250/v, lisäys 100/v Broilereiden kuljetukset 36 /v, ei lisäystä Untuvikot 1 0 /v, lisäys 2/v Teuraskanat 5-6/v, lisäys 1-2/v Rehusekoittaja kerran viikossa = 50/v, ei lisäystä Tiiviste ja broilerrehu 50/v, lisäys 1 5/v Ostovilja 100/v, lisäys 100/v Oma vilja 200/v, ei lisäystä Lantakuljetukset 260/v, lisäys 1 1 0/v Polttoöljy 5/v, lisäys 2/v Polttopuu 20/v, lisäys 2/v

3/10 Turve 6-71v, e lisäystä. Liikennemäärä on yhteensä n. 993 käyntiä, johon lisäys on 332 eli liikenne lisään tyy nykyisestä noin 33 %. Ympäristö Alueella ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa. Hankealue on valtaosin peltoa. Lähialueella on myös metsää. Etäisyys Alastaron taajamaan on noin 6 km. Alue on maaseudulle tyypillistä harvaan asuttua aluetta. Lähin asuinrakennus (ka nalatyöntekijän asunto) sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle. Seuraavat asuinra kennukset ovat 400 m etäisyydellä. Maanmittauslaitoksen rakennustietokannan mukaan 2 km vyöhykkeelle sijoittuu 61 asuinrakennusta ja 34 vapaa-ajan raken nusta (sisältäen suuren osan asuinkäytöstä poistuneita asuinrakennuksia). Tiiviim pi asutus keskittyy Alastaron suuntaan n. 6 km etäisyydelle. Hankealueella eikä sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Loimijoki on 600-700 metrin etäisyydellä. Lähin pohjavesialue on noin 3-4 km etäisyydellä. Hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaita maisema- tai kulttuurimaisema-alueita eikä luon nonsuojelualueita. Loimijoen varren kulttuurimaisema-alueesta on olemassa esitys. Hankealueen etäisyys lähimpiin Natura-alueisiin on noin 6-7 km. Loimaalla on runsaasti kotieläintuotantoa. Lähin kanala sijoittuu noin 3 kilometrin etäisyydelle. Lähin sikala sijaitsee 400 metrin päässä. 2-3 km etäisyydellä on myös navetta- ja sikalatoimintaa. Hankkeen ympäristövaikutukset Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset muodostuvat lähinnä liikenteestä, ha justa, melusta ja pölystä. Lannanlevitys vaikuttaa osaltaan levityspeltojen läheisyy dessä olevien vesistöjen tilaan. Liikenne lisääntyy jonkin verran hankkeen myötä. Toiminnanharjoittajan ilmoittamien kuljetusmäärien lisäys on noin 33%. Melua ai heutuu liikenteestä ja lastaustoiminnoista (rehu, annan käsittely ym.) sekä silloin tällöin tehtävästä haketuksesta. Toiminta aiheuttaa jonkin verran hajuhaittaa. Haju haittaa tulee lähinnä kanalan ilmastoinnista ja lannankäsittelystä. Lannanlevityk sestä aiheutuu myös ajoittaista hajuhaittaa keväisin ja syksyisin. Haju houkuttelee lämpimään aikaan myös kärpäsiä, joskin kärpästen määrä on viime aikoina vähen tynyt. Kanaloista tulee pölyä, joka suunnataan tunneli-ilmastoinnilla poispäin tiestä. Vaikutukset ovat pysyviä, mutta jäävät paikallisiksi. Kanala aiheuttaa ammoniakkipäästöjä. Lannan ammoniakkipäästöä vähentää lan nan kuivuminen jo kanalassa. Lantamattojen käyttö vähentää hajuhaittaa. Hakemus esitetyssä muodossaan merkitsee Simo Pietilän Tila Oy:n toiminnassa Iisäystä neljännellä kanalarakennuksella. Olemassa olevan toiminnan aiheuttama hajuhaitta on varsin lievä eikä sen voida arvioida merkittävästi lisääntyvän raken nettavan uuden hallin vuoksi. Kuljetusliikenne ja lannan määrä lisääntyy jonkin ver ran.

pungin rakennus- ja ympäristöiaut iausunnon ELYkeSkUS on pyytänyt kunnan ympärstönsudjviran0msen Loimaan kau Kuuleminen taa ympäristöval1t5t pyytänyt Var5inai50men elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta kannanottoa, tuleeko hankkeeseen sovel EteläSuomen aluehallintovirasto on 12.1.2015 Vireilletulo ja lisäselvitykset ASIAN KÄSITTELY sia. Tällöin tulee ottaa huomioon eri hankkeen ominaisuudet, toiminnan luonne ja himmistä asuin- ja pa ajanrakennuk5i5ta jolloin louden ypistönsuojelu0hjeen (2009) mukaan saisi aiheutua yhteisvaikutus vaikutuksen luonne. Paino YVA asetuksessa on sanoilla Iltodenfläköisesti ja mer 0jnanharj0itta vaikuttaa maisemaan visuaalisesti vähemmän, kuin laajennusta vastaavan kokoi uusien 0läinyk5iköiden perustamiseen vaadittavaa vähintään n. 500 metrin etäisyyttä lähimpiin asuin- tai lomarakennuk5 ole käytännössä mahdollista toteut prosessin laajuudessa. Vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta ei myöskään Kotieläinta piva, eikä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ole tarvetta analysoida etenkään YVA Näin ollen sijoituspaikan voidaan todeta olevan toiminnalle sekä laajennukselle so ty. tarkoittamien merkittävien haitallisten ympäristövautusten tunnusmerkit eivät täy kittävästi muuttuvaan suunnitellun laajennuksen johdo5ta jolloin YVA asetuksen tule olemaan merkittävää vaikutusta ympäristön viihtyvyyteen näissä kohteissa. kittäviä haitallisia vaikutuksia. Tilan toiminnan tai vaikutusten luonne ei tulisi mer sovelletaan yksittäistapauksissa mikäli hanke tai hankkeiden todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövkutu tannon suorien vaikutusten analysointimn, kuten myös suojeluohje (2009) antaa ymmärtää 0jläinyksiköiden sijoittamisen suositusetäiswksien muodossa. Loimaan alueella asutus on huomattavan tiivistä, eikä rakennu5luvass Kotieläintalouden Ympäris paaajana5utu5ta eikä kyseinen aluerajaus ole relevantti nykyaikaisen kotieläintuo ei myöskään olisi kehittyvän Kahden kilometrin säteellä on Loimaalla kaikkialla merkittävästi asutusta jaltai va sesti kehittyvät ajan mukana. Jos maatilat eivät olisi aikojen saatossa kehittyneet, Historiallisesti Loimijokilaakson perinnemaisemaan kuuluvat elinvoimaiset maatilat, jotka luonnolli keino, asuminen sekä vapaa-aika ovat nykyisen kaltaisessa sopusoinnussa. Lopul maaseudun perinnemai5emaa jossa maatalousen km maaseutukpunki, jonka keskeinen toimiala on maatalous. ta hanketta. Yleisesti ottaen olemassa olevien imint0jen laajentaminen myös jalle kohtuuttomia vaatimuksia ja kustannuksia ja sen tulisi sijaita niin lähellä ajateltua sijoituspaikkaa ettei siitä aiheutuisi toimintaa suunnittelevae kokonaan uut Simo Pietilän Tila Oy on 21.4.201 5 antanut Suhteessa tilan nykyisiin toimintoihin, suunniteltu laajennus sijoittuisi poispäin lä set uudet tuotantoyk5ikt erillisesti sijoitettuna. Loimaa on loppujen lopuksi kuiten lisesti rakennusten soveltuvuus ympäristöön määritellään joka tapauksessa vielä seuraavan5i5t0i5 vastineen: suunnitellulla laajennuk5ea ei tiedoksi. tesvaikutuk5 vuok5i Lautakunnan päätös on toimitettu Simo Pietilän Tila Oylle suunnitellun laajennuksen ympäristön viihtyvyyteen ja 5jn5uojeluun liittyvien yh soveltaa ympäristövautusten arviointimenettelya olemassa olevan toiminnan ja Lautakunta katsoo 26.3201 5 antamassaan lausunnossa, että hankkeeseen tulee 4/10

tulevaisuudessa nojaamaan lähinnä nykyisten toimintojen yhteyteen rakennettaviin laajennuksiin tai la. KotieIäintU0tanIot Iaaentam1neI Loimaalla tullee myös hankkeen man avulla, johon myös kaikki ympäristölupapäätokset nojaavat. Kaikessa toimin- johdosta juurikaan muuttumaan, jolloin YVA-pr05e55i ei tässä tapauksessa saavutettaisi mitään, mitä ympäristölupaprosessissa ei ympäristön viihtyvyyden kan Lopuksi, ympäristönsuojelua ohjataan Suomessa kattavan laki- ja5ädö5k0k0el nalta jo huomi0itai5i ristöön. Myöskään tilan toiminnan tai sen vaikutusten luonne ei tulisi laajennuksen rustaa YVAasetuk5efl mukaista0eläinyk5ikkö uuteen koskemattomaan ympä YVA prosessin tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen kun tarkoitus ei ole pe vaihtoehtoisesti tarkoitusta varten perustettavi muutamalle kaavaalueelle. Täten taa muutoin kuin hyvin harvassa paikassa koko kaupungin tai seutukunnan alueel lyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaiku luonnon- ja alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot teellinen runsaus, laatu ja distumiskyky, c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, 2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäyttö b) alueen sun rinnastettavia merkittäviä haitallisia j0nnonvar0jen suh neet ja tekniikat, tun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka minen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät ai Ympäristövaikutusten telyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteute keiden kanssa, c) 0nonvar0jen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantu sovelletaan ten erkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan Iisäksi huomioon 1. todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan myös eri hankkeiden yhteis ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hank ympäristövaikut5. Harkittaessa vaikutus ympäristövaikutusten arvioin joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edel vaikutukset huomioon ottaen, jqintimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuk tuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenet jenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, Hankkeeseen on tarpeen soveltaa jjntimenettely5tä an ArvioifltimefleYn soveltam1st koskeva ratkaisu ja perustelut netun lain mukaista RATKAISU JA PERUSTELUT asiakirjoihin. jeluviran0mai5en edustajan kanssa. Käynnistä laadittu muistio on liitetty 50 ELY keskuksen edustaja on käynytt0imintaluee 23.2.2015 kunnan ympäris taan vesiensuojelun kannalta, kun toiminta ja lannan loppukäyttö tulevat joka tapauksessa olemaan tarkasti säädeltyä. tyyn lannan käsittelyyn olemassa olevien oimint0jen yhteydessä. Näin ollen on ky rastointitilan kokoon ja rakenteeseen liittyvät yksityiskohdat sekä lannoitteiden levitysajat ja levitysmäärät. Paras käyttökelp0inei tekniikkakin nojaa pitkälti keskitet onko tilalla ympäristölupa vai ei. Asetuksella määritellään muun muassa lannan va km tiukempi nitraattiasetus koskee Suomessa kaikkia maatiloja riippumatta siitä, seenalaista, mitä uutta YVA-prosessi voisi tuoda suunnitellun laajennuksen harkin nassa täytyy Suomessa noudattaa ypäristönsuojelulakia. EU:n nitraattidirekt 5/10

merkittävät alueet), Suunnitellun hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan yllä todettui tai 60000 m unintakanaa käsittävä hanke edellyttää arviointimenettelyä. YVA-asetuksen eläinten pitoa koskevan kohdan 1) a) mukaan 85000 kananpoikaa YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. toistuvuus ja palautuvuus. suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto, kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen 3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti tukset muodostuvat erityisesti yhteisvaikutuksista. Olemassa olevan toiminnan yo- Laajennus sijoittuu olemassa olevan toiminnan yhteyteen, jolloin hankkeen vaiku nituskanojen määrä on 1 87000, joka vastaa 1 4960 eläinyksikköä. mukaisen hankkeen kokoa pienemmäksi. Laajennuksen ja nykyisen toiminnan mu eläinmäärältään ja eläinyksiköiden määrän mukaisesti tarkasteltuna hankeluettelon Laajennuksen eläinyksikkömäärä on 4640. Tuotannon pääsuunta on munituskanala hankkeen eläinyksikkömäärään nähden on 97 %. Laajennuksen koko jää hieman toiminta. Laajennuksen eläinyksikkömäärä hankeluettelon mukaisen 60000 kanan 17420 eläinyksikköä. Eläinyksiköiden perusteella laajennettu toiminta olisi hankeluettelon 60000 munituskanan hankkeeseen nähden 3,6-kertainen. nanuorikkojen määrä 63000 ja broilermäärä 60000, laajennettu toiminta vastaa den yli kolminkertainen. Kun otetaan huomioon olemassa olevan toiminnan ka kanaa. Munituskanojen määrä on YyA-menettelyä edellyttävään hankkeeseen näh Yhdessä laajennushanke nykyisen toiminnan kanssa on yhteensä 187000 munitus jää hieman alle hankeluettelon mukaisen hankkeen (60000 kananpoikaa) määrän. Hankkeen eli toiminnan laajennuksen suunniteltu munituskanojen määrä (58000) Nykyinen toiminta 129000 kanaa 0,08 10320 Nykyinen toiminta 63000 kananuor. 0.02 1260 Nykyinen toiminta 60000 broileria 0.02 1200 Laajennus 58000 kanaa 0,08 4640 Hankeluettelo 85000 kananpoikaa 0,02 1700 Hankeluettelo 60000 kanaa 0,08 4800 Eläinmäärä Kerroin Eläinyksiköt taulukon eläinyksikköinä laskettuna eläinyksikkömäärät ovat seuraavat: Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriöl/201 0) mukaisen toimen mukaan saatavalla eläinyksikkömäärällä. tallisuutta lannantuotantoon ja sen fosforipitoisuuteen perustuvan laskennallisen ker Hankkeen koko on keskeisin hankkeen ominaisuus. Hankkeen kokoa voidaan tar kastella mm. eläinmäärien perusteella ja arvioida eläinmäärien eräänlaista yhteismi Hankkeen ominaisuudet asettamia vaatimuksia. le ja lupaharkinnalle asetettuja vaatimuksia tai muun lainsäädännön toiminnalle harkinnan perusteena ei voida pitää ympäristönsuojelulaissa sijoituspaikan valinnal hin YVA-asetuksen 7 :n harkintakriteereihin perustuen. Arviointimenettelyn tarpeen 6/10

Loimaalla on runsaasti kotieläintuotantoa. Lähin kanala sijoittuu noin 3 kilometrin lista ja ympäristön huomioon ottavaa. taa ns. synergiaetuja olemassa olevan toiminnan yhteydessä. Toiminta on rationaa Toiminnan laajefltuessa vaikutukset lisääntyvät, joskin jonkin verran voidaan saavut Hankkeen koko vaikuttaa keskeisesti hankkeesta aiheutuviin ympäristövaikut5. tusta. navetta- ja sikalatoimintaa. Hankkeella ei näiden kanssa ole sanottavaa yhteisvaiku etäisyydelle. Lähin sikala sijaitsee 400 metrin päässä. 2-3 km etäisyydellä on myös katsoa rinnastuvan hankeluettetofl mukaisen hankkeen vaikutuksiin. lyymi on suuri YhteeniaSketun munituskaflojen määrän yhteisvaikutusten voidaan Loimijoen valuma-alueel, joka on myös tulvaherkkää aluetta. Loimijoen ekologinen kuormittava vaikutus aiheutuu flflanlevityk5e5tä. LevitysPellot sijoittuvat pääosin voa eli noin 25 käyntiä viikossa. Vesistöön, mm. Loimijokeen nalan ilmanvaihdosta sekä lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitta on ko kohdistuva ravinteiden kemusten perusteella jäänyt paikalliseksi. Melua ja pölyämistä aiheutuu pääosin liikenteestä. Alueelle kulkeva liikenne on laajeflnuksen jälkeenl 325 raskasta ajoneu Toiminta aiheuttaa vähäistä melua, pölyä ja jonkin verran hajua. Hajua aiheutuu ka ja sulautuu maisemaan erottumatta siitä rkityk5elli5e5ti. hajuvaikutuksena sekä liikenteen isääntymi5enä. Maisemaan kohdistuva vaikutus ei yhteyteen ole merkittävä. Laajennus sijoittuu olemassa olevien Hankkeesta ympäristöön kohdistuva pilaafltumisvautus ilmenee lähinnä melu- ja 731 40 kg vuodessa. Laajennus lisää päästömäärää noin 31 %:lla. laajennus 58000 x 0,39 22620 kg. Amm0niakkiPää5t määrä nykyisellään on munituskanat 129000 X 0,39 = 50310 kg kananuorikot 63000 x 0,21= 13230 kg, NHIeläinPaikka, broilerille vastaava kerroin on 0,16 ja kananu0rik0e 0,21. Ammo niakkipäästön määrä muodostuu seuraavasti: broilerit 60000 x 0,16= 9600 kg, LaskennallineI ammoniakkipäästö vuodessa munitu5kanae on 0,39 kg Syntyvä ravinteiden määrä vuodessa on nykyisellään 1 29990 kg typpeä ja 3021 3 kg laajennus 58000 x 0,61=35380 kg typpeä, 0,16008280 kg fosforia. munituskanat 129000 x 0,61=78690 kg typpeä, 0,160 = 20640 kg fosforia, broilerit 60000 x 0,33=1 9800 kg typpeä, 0,085 kg=51 00 kg fosforia, ja 0,160. Ravinteiden laskennaltinen tuotanto muodostuu seuraavasti: kananuorikot 63000 x 0,25= 31 500 kg typpeä, 0,071 = 4473 kg fosforia, forin määrä 0,085 kg, kananuorikolla määrät ovat 0,25 ja 0,071, munituskanalla 0,61 sa oleva keskimääräinen typen määrä eläinpaikkaa kohti on broilerilla 0,33 kg ja fos fosforia. Laajennus lisää typen ja fosforin määrää noin 27%. Edellä mainitun kotieläintu0tanno ympäristönsu0jelu0ije mukaan kananlannas ke aiheuttaa lisäystä jevityspeltojen pinta-alaan noin 230 ha (1 50 kanaa/ha). kasvu vaihtelee eri kuljetusten välillä 0-42 %, kasvaen keskimäärin noin 33 %. Han Myös jätevesien ja jätteiden määrä kasvaa samankaltaisestl Liikenteen määrissä Nykyinen flanlevity5ala on yhteensä 1 250 ha. Rehun määrässä tapahtuu noin 30 % kasvu, ostoviljan määrä kak5inkertai5t, käyttöveden määrä kasvaa 30-35 %, uraskan0jen määrä kasvaa 50 %, noin 7250 m3 eli kasvu on noin 32 % nykyiseen toimintaan verrattuna. Lantaa syntyy nykyisessä toiminnassa noin 5500 m3, laajennuksen jälkeen yhteensä 7/10

Vaikutusten luonne Toiminta on jatkuvaa. Vaikutukset ovat kotieläintuotannolle tyypillisiä, ennakolta nalatyöntekijän asunto) sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle. Seuraavat asuinra nus- ja huoneistorekisterin käytössäolotilanteen tietojen mukaan 2 km vyöhykkeelle Alastaron suuntaan n. 6 km etäisyydelle. Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu Simo Pietilän Tila Oy:n omistajien asuinra olevan väestön määrä ei ole suuri. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin 200 eelle. Toiminnan volyymin kasvaessa vaikutukset kasvavat, erityisesti liikenteen määrä muuttuu oleellisesti nykyisestä. Pitkäaikaisia vaikutuksia aiheuttava toiminnan ravinnekuormitus ja ammoniakkipäästö ovat huomattavia. Alue on maaseudulle tyypillistä harvaan asuttua aluetta. Lähin asuinrakennus (ka Hankkeen sijainti kennukset ovat 400 m etäisyydellä. Maanmittauslaitoksen rakennustietokannan Alueella ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa. Hankealue on valtaosin peltoa. Lähialueella on myös metsää. Etäisyys Alastaron taajamaan on noin 6 km. mukaan 2 km vyöhykkeelle sijoittuu 61 asuinrakennustaja 34 vapaa-ajan raken Hankealueella eikä sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Loimijoki on 600-700 etäisyys lähimpiin Natura-alueisiin on noin 6-7 km. heisyyteen sijoittuvan asutuksen määrä on edellä todettu. Vaikutusten kohteena ja 400 metrin etäisyydelle hankealueesta. Yhteenveto ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttamisen on katsottava todennäköisesti aiheuttavan laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden nettelyä on siten tarpeen soveltaa hankkeeseen. olevan toiminnan kanssa on pidettävä hankeluettelon mukaiseen hankkeen vaiku huomioon suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden, sen ominaisuudet, sijainti tuksiin rinnastettavina merkittävinä haitallisina ympäristövaikutuksina. Kun otetaan vaikutuksiin nähden kasvavat arviolta 20-30 %. Laajennuksen jälkeen toiminta on noin 36 %:lla. Laajennuksesta aiheutuvat vaikutukset olemassa olevan toiminnan Laajennus on kokoluokaltaan n. 97 % hankeluettelon mukaisesta hankkeesta ja tiedossa olevia vaikutuksia. Vaikutukset ovat paikallisia eivätkä ulotu laajalle alu taan Loimijoen tilaan. nusta (sisältäen suuren osan asuinkäytöstä poistuneita asuinrakennuksia). Raken läheisyydessä ei ole arvokkaita maisema- tai kulttuurimaisema-alueita eikä luon kennusta lukuun ottamatta asutusta ja seutu on harvaan asuttua. Hankealueen lä tila on tyydyttävä. Laajennushankkeesta aiheutuva ravinnekuormitus vaikuttaa osal 8/10 metrin etäisyydellä. Lähin pohjavesialue on noin 3-4 km etäisyydellä. Hankealueen sijoittuu 41 asuinrakennusta ja 24 vapaa-ajan rakennusta. Tiiviimpi asutus keskittyy nonsuojelualueita. Loimijoen varren kulttuurimaisema-alueesta on olemassa esitys. Kahden kilometrin vyöhykkeelle sijoittuu 6 muinaisjäännöskohdetta. Hankealueen taa kokonaisuuden, jossa laajennuksen vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia olemassa 3,6-kertainen YVA-asetuksen hankeluettelon mukaiseen hankkeeseen nähden. laajentaa olemassa olevaa toimintaa eläinyksikköjen määrän mukaan tarkasteltuna vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointime Laajennuksen sijoittuminen olemassa olevan laajan toiminnan yhteyteen muodos

9/10 Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1 994 muutoksineen) 4, 6ja19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 5, 6 ja 7 Hallintolaki (434/2003) 60 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päi vän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Vali tusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäris tövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Yksikön päällikkö Lassi Liippo Ylitarkastaja PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Simo Pietilän Tila Oy saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Loimaan kaupungin ympäristölautakunta Ympäristöministeriö Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on nähtävänä Loimaan kaupungin ilmoitustaululla ja päätös on nähtävänä Loimaan teknisessä ja ympäristöpalvelukeskuksessa Alastarolla, Loimijoentie 74 ajalla 27.4. 1 1.5.201 5 sekä sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.ti/varsinais-suomi. Liite Valitusosoitus

10/10 Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusvi ranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpos tilla) toimitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin vä lityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun vali tuskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräi den oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot: Postiosoite: PL 32, 201 01 Turku Käyntiosoite: Yliopistonkatu 34 Puhelin: 029 56 42400 Telefax: 029 56 42414 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 (tavallinen 1 todisteellinen tiedoksianto)