TIETOKILPAILU 14.5.2016 KILPAILIJAN TIEDOT Alapuolella on kaksi mustareunaista ruutua. Täytä niihin selvällä käsialalla (ISOILLA KIRJAIMILLA) koko nimesi ja kilpailunumerosi. Alapuolella oleviin punareunaisiin ruutuihin ei saa tehdä mitään merkintöjä. NIMI: KILPAILIJANUMERO: Palautusnumero Kokonaispisteet Sijoittuminen Kellonaika TIETOKILPAILUSÄÄNNÖT 1. Tietokilpailuaika on 60 minuuttia ja tänä aikana on noudatettava ehdotonta hiljaisuutta. Ajan alkaminen ilmoitetaan kilpailijalle! 2. Kilpailijan on mentävä karanteenialueelle sen jälkeen, kun hän on palauttanut tietokilpailulomakkeen palautuspisteelle. 3. Tietokilpailu päättyy erilliseen tietokilpailu on päättynyt komentoon viimeisen kilpailijan palautettua tietokilpailulomakkeen palautuspisteelle tai tietokilpailuajan täyttyessä. 4. Viestivälineiden ja multimedialaitteiden käyttäminen tietokilpailun aikana on ehdottomasti kielletty. Rikkomuksesta seuraa automaattisesti kilpailujoukkueen suorituksen hylkääminen ja sulkeminen kilpailusta. 5. Tietokilpailukokeen aikana esillä saa olla vain tietokilpailulomake sisältöineen. Rikkomuksesta seuraa automaattisesti kilpailujoukkueen suorituksen hylkääminen ja sulkeminen kilpailusta. 6. Mikäli kilpailijalla on tarve henkilökohtaisten tarvikkeiden esillä pitoon (esimerkiksi lääkkeet tms.), on siitä ilmoitettava tietokilpailun henkilöstölle ennen tietokilpailun alkamista. Nenäliinoja on saatavilla tietokilpailun valvojilta. 7. Vilpillisestä toiminnasta seuraa automaattisesti kilpailujoukkueen suorituksen hylkääminen ja sulkeminen kilpailusta (esimerkiksi muistilaput, lunttaaminen, keskustelu jne.). 8. Tietokilpailutehtävät ovat sivuilla 2 13. Tarkastakaa luvan saatuanne että nipusta löytyy kaikki edellä mainitut kysymyssivut. 9. Lukekaa kysymykset huolellisesti! 10. Vastatkaa vain esitettyihin kysymyksiin! 11. Tietokilpailulomake palautetaan erikseen. Kynä, kumi ja konseptipaperi jätetään pöydälle.
2 1. Kuinka monta taktista ohjetta TOKEVA 2012 sisältää? 9 16 28 35 Lähde TOKEVA ohje 1.4 sivu 8 2. Täytä kysymykseen oikea VAK-luokka TOKEVA-projektissa ei tehty taktisia torjuntaohjeita eräille kiinteille hapettaville aineille ja prosessikaasulle, joille on julkaistu OVA-ohje. Myöskään palovaarallisille kiinteille aineille (VAK 4) ja orgaanisille peroksideille (VAK 5.2) ei laadittu taktista torjuntaohjetta. Lähde: TOKEVA 1.4 SIVU 8 3. Millä eri tiedoilla voit hakea tietyn kemikaalin taktista torjuntaohjetta T-OHJETTA. 1. YK-numero 2. Kemikaalin nimi 3. Vaaratunnus numero 4. Kauppanimi Lähde: TOKEVA 1.4 SIVU 8 /4
3 4. Täydennä pakkauksen varoitusmerkinnän tunnus tai vaaraa kuvaava kirjain ruudukkoon TOKEVA:n osassa 2 olevaan kemikaalien ryhmittelyyn on merkitty kemikaalin nimen ohella kemikaalien YK-numero ja vaarallisen kemikaalin pakkauksen varoitusmerkinnän kirjaintunnus. Kirjaintunnus on merkitty sulkuihin silloin, kun kemikaali ei ole STM:n vaarallisten aineiden luettelossa. Mitkä ovat nämä kirjain tunnukset? Väärästä vastauksesta vähennetään 0,5 pistettä ja vastaamatta jättämisestä saa 0 pistettä. E Räjähtävä O Hapettava F+ Erittäin helposti syttyvä F Helposti syttyvä T+ Erittäin myrkyllinen T Myrkyllinen n Haitallinen i Ärsyttävä C Syövyttävä N Ympäristölle vaarallinen. Lähde: TOKEVA 1.4 SIVU 9 /5 5. Ketjuvetomenetelmässä käytettävät välineet. Väärästä vastauksesta vähennetään 1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä saa 0 pistettä. Ketjuvetomenetelmässä käytettävät ketjut kestävät hyvin teräviä pintoja Ketjujen vahvuudet ovat yleensä 12-20mm Tyypillisesti A-pilarin takaisinvetämiseen riittää n.800kg liikuttava voima Nostoliinaa voidaan käyttää myös vetämiseen Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 74 /4 6. Vinssauksessa käytettävät välineet ja varusteet. Väärästä vastauksesta vähennetään 0,5 pistettä ja vastaamatta jättämisestä saa 0 pistettä. Vinssin rummulla voi olla vaijeria tai köyttä tyypillisesti 10-20m Vaijerin käyttöikään vaikuttaa millä tavalla vinssaus on toteutettu Tyypillisesti A-pilarin takaisin vetämiseen riittää n. 800kg liikuttava voima Hinausliinaa saa käyttää nostamiseen Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 82 & 83 1
4 7. Silmukkanostovyö, nostoliina ja päällysteraksi Niistä löytyy merkinnät kuormituskestävyydestä, joita voi ylittää tarvittaessa Välineiden kestävyyttä vähentää runsas auringonvalo Eri kemikaalit ja kuumat pinnat saattava heikentää vetolujuutta Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 84 8. Vinssausvoiman ja suunnan muuttaminen. Yhdellä liikkuvalla väkipyörällä voidaan vinssin teho kolminkertaistaa Vinssiltä väkipyörälle menevän ja palaavan vaijerin kulma ei vaikuta tehoon Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 90 9. Kuorma-auton rakenteet Kuorma-auto kokonaismassa on vähintään 3500kg tai yli Kuorma-auto on tyypillisesti rakennettu U-palkista rakennetun erillisrungon päälle Kuorma-auton hytti on itsekantava Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 92 10. Kuorma-auto tieliikenneonnettomuudessa Kuorma-auton vakauttamiseen voidaan käyttää vinssiä Kuorma-auton hytin kiinnitykset kestävät törmäyksen voimat Kuorma-auton hytti voidaan vakauttaa vetämällä kuormaliinat hytin yli Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 95 11. Kuorma-auton moottori käy vielä pelastajien saapuessa paikalle. Miten voit sammuttaa moottorin? Kuorma-auton virta-avaimesta kääntämällä Suihkuttamalla ilmanottojärjestelmään paineilmaa Suihkuttamalla ilmanottojärjestelmään hiilidioksidia Suihkuttamalla polttoaineen syötön Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 99-100 2
5 12. Pelastustyö kuorma-autosta Kuorma-auton hytin ovi on korkeammalla ja painaa saman verran kuin henkilöautoissa Oven avaus pyritään aloittamaan saranan puolelta Hytin leikkaus kohdat on järkevä tehdä B-pilarin yläosaan ja A-pilarin alaosaan Kuorma-auton tuulilasi voi painaa jopa 35kg Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 105-114 13. Linja-auton rakenteet Runkorakenne on tyypillisesti valmistettu teräksestä tai alumiinista Ulkopinnoitus on aina alumiinia Lattiarakenteissa on käytetty myös puuta Korin kehikossa on vahvikkeita, jotka suojaavat matkustajia Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 117 14. Linja-auto tieliikenneonnettomuudessa Linja-auton akut sijaitsevat erillisessä tilassa, johon pääsee käsiksi auton sisältä Päävirtakytkin sijaitsee aina auton ulkopuolella Linja-auton moottori sijaitse yleensä edessä Yleisin dieseliä käyttävän linja-auton polttoainesäiliön koko on 300-400 litraa Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 118 15. Pelastusreitit linja-autosta Linja-autossa on määräysten mukaisesti vähintään kaksi ovea Ovet voidaan avata hätätilanteessa hätäkahvasta kääntämällä Sivulasit ovat karkaistua lasia, jotka on vaikea rikkoa ikkunapiikillä Tuulilasi on laminoitua lasia Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 118-119 /8
6 16. Pelastustyö linja-autosta Linja-auto menee täysin virrattomaksi ohjaamossa olevasta pääkytkimestä Syttymisen ehkäisyyn riittää yksi kuuden kilon sammutin Linja-auton vakauttamiseen riittää pysäköintijarru Pelastustyö monimutkaistuu jos linja-auto on kyljellään Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 122-123 17. Hybridiauto. Väärästä vastauksesta vähennetään 1 piste ja vastaamatta jättämisestä saa 0 pistettä. Hybridiajoneuvossa on yleensä kaksi energianlähdettä Hybridiautoja on vain henkilöautoina Hybridiautossa saattaa olla jopa 500V jännitteitä Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 131-132 18. Kaasuauto. Väärästä vastauksesta vähennetään 1 piste ja vastaamatta jättämisestä saa 0 pistettä. Kaasuautoissa käytettävä maakaasu on ilmaa raskaampaa Kaasuautot on aina merkintä siitä, että auto käyttää kaasua polttoaineena Polttoaineen täyttöluukkuun katsomalla voidaan kaasuauto tunnistaa Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 136 19. Kaasuauto tulipalossa Turvaetäisyys on 50m jos epäillään räjähdyksen mahdollisuutta Sammuttaminen voidaan tehdä tavanomaisin menetelmin, jos palo on moottoritilassa Kaasusäiliöt sijaitsevat yleensä moottorin lähellä Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa sivu 137 1
7 20. Vierasesineen poistaminen hengitysteistä. Väärästä vastauksesta vähennetään 1 piste ja vastaamatta jättämisestä saa 0 pistettä. Eri menetelmien tarkoituksena on nostaa rintakehänsisäistä painetta Alle 1-vuotiaalle voidaan myös kokeilla heimlichin otetta Vierasesine voidaan poistaa myös painelemalla rintakehää autettavan maatessa selällään Palokuntalaisen ensiapuopas sivu 38 21. Elottomuus. Väärästä vastauksesta vähennetään 1 piste ja vastaamatta jättämisestä saa 0 pistettä. Elottomuus todetaan tunnustelemalla pulssia kaulalta Painantaelvytys taajuus on 100-120 /min Elvytysrytmi on 30 painallusta ja 1 puhallus Palokuntalaisen ensiapuopas sivu 43-48 22. Verenvuodon tyrehdyttäminen Raajaverenvuodossa autettava laitettava makuuasentoon Nenäverenvuodossa autettava etukumaraan asentoon ja painetaan niskasta Nenäverenvuodon tyrehtyessä ei saa niistää hyytymiä pois Palokuntalaisen ensiapuopas sivu 55 23. Sokin ehkäisyyn kuuluvat Verenvuodon tyrehdyttäminen Autettavan laittaminen istuvaan asentoon Autettavan rauhoittaminen Kivun hoito Palokuntalaisen ensiapuopas sivu 64 1
8 24. Hätäsiirto Pyritään huomioimaan vammamekanismi Suoritetaan kun on pakko Hätäsiirto tehdään millä tahansa keinolla Palokuntalaisen ensiapuopas sivu 66 25. Virve -radio ei suostu lähettämään tilatietoa hätäkeskukseen. Missä puheryhmässä pelastusyksikkö ilmoittaa lähtöilmoituksen hätäkeskukselle sammutustehtävässä?? PE KUTSU PE ANTO PE INFO MOVI Pelastustoimen VIRVE -viestiohje s. 9 26. Sopimuspalokunnan kemikaalisukeltajan täytyy olla suorittanut valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaisista kursseista vähintään seuraavat? Sammutustyökurssi Savusukelluskurssi Pintapelastuskurssi Vaarallisten aineiden kurssi Pelastussukellusohje s. 10 27. Kemikaalisukellus. Tavanomaisessa kemikaalionnettomuudessa, jossa suojaustasoksi katsotaan riittävän roisketiivis suojapuku, pelastusyksikön pienin vahvuus on: 1 + 2 1 + 3 1 + 4 1 + 5 Pelastussukellusohje s. 15 /9
9 28. Kemikaalisukellus. Kemikaalionnettomuus, joka vaatii kaasutiiviin kemikaalisuojapuvun käyttöä, pelastusyksikön pienin vahvuus on: 1 + 2 1 + 3 1 + 4 1 + 5 Pelastussukellusohje s. 15 29. Henkilösuojainten on täytettävä valtioneuvoston päätöksen 1406993 vaatimukset ja oltava? EU-merkittyjä CE-merkittyjä SFS-merkittyjä FI-merkittyjä Pelastussukellusohje s. 11 30. Kemikaalisukellustaitoa pidetään yllä vuosittaisella harjoittelulla. Kuinka monella harjoituksella? vähintään yhdellä vähintään kahdella vähintään kolmella vähintään neljällä Pelastussukellusohje s. 11 31. Lähtiessäsi suorittamaan kemikaalisukellusta, sinun käytössä olevassa paineilmahengityslaitteessasi on 300 barin teräspullo, jonka tilavuus on kuusi litraa. Kuinka paljon pullopaineen tulee näyttää jotta sinulla on käytettävissäsi tarpeellinen määrä ilmaa? vähintään 230 bar vähintään 240 bar vähintään 250 bar vähintään 260 bar Pelastussukellusohje s. 14 /8
10 32. Sisäministeriö päättää alueella käytettävästä pelastussukeltajien fyysisen toimintakyvyn arvioinnista ja se voidaan pääsääntöisesti tehdä hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä arvioivien epäsuorien, submaksimaalisten testien avulla. Pelastussukellusohje s. 9 33. Pelastussukeltajan hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä koskeva testaus sekä lihasvoiman ja lihaskestävyyden testaus tehdään? yhden vuoden välein kahden vuoden välein kolmen vuoden välein Pelastussukellusohje s. 9 34. Yksilöpuhelu on mahdollinen sekä VIRVE:n sisällä, että sen ja yleisen puhelinverkon välillä Pelastustoimen VIRVE-viestiohje s. 6 /7
11 35. Hätäkutsu kutsun saa lähettää tilanteen havaitseva radiopuhelimen käyttäjä päivystäjän poimittua hätäkutsun, puheyhteys saadaan ainoastaan painamalla tangenttia hätäkutsu välittyy oman alueen hätäkeskukseen yksilöpuheluna jos havaitsee lähettäneensä hätäkutsun vahingossa, siitä ei tarvitse ilmoittaa hätäkeskukseen Pelastustoimen VIRVE-viestiohje s. 7 36. Suorakanavalla radiopuhelin on verkon palveluiden ulkopuolella Pelastustoimen VIRVE-viestiohje s. 9 37. Hätäkeskusten päivystämien puheryhmien ryhmäliikennettä ei tallenneta hätäkeskuksissa Pelastustoimen VIRVE-viestiohje s. 9 38. Pelastustoimen ANTO-puheryhmä on hätäkeskuksen ja pelastustoimen resurssien välinen kaksisuuntainen puheryhmä. Pelastustoimen VIRVE-viestiohje s. 9 /5
12 39. Toimintaryhmät ovat lähtökohtaisesti hätäkeskuksessa päivystyksessä Pelastustoimen VIRVE-viestiohje s. 10 40. Pelastuslaitoskohtaista PE KUTSU-ryhmää käytetään tehtävissä, joissa? Tehtävään osallistuu yksiköitä useammalta eri pelastusasemalta Tehtävään osallistuu yksiköitä useamman pelastuslaitoksen alueelta Pelastustoimen PE KUTSU-puheryhmiä päivystetään hätäkeskuksissa Pelastustoimen VIRVE-viestiohje s. 11 41. Pelastuslaitoksen tehtäviä ovat pelastustoiminnan lisäksi Huolehtii alueellaan ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta Huolehtii alueellaan pelastustoimen valvontatehtävistä Huolehtii alueellaan väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa Huolehtii öljyntorjunnasta PELASTUSLAKI 379011 27 42. Alueen pelastustoimi voi käyttää 32 :n mukaisessa pelastustoiminnassa apunaan vapaaehtoista palokuntaa laitospalokuntaa muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sotilassoittokuntaa PELASTUSLAKI 379011 25 /8
13 43. Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös Päätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat Päätöksessä tulee määrittää alueen pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat Päätös määrittää pelastustoimen alueen palvelut ja niiden tason Palvelutasopäätös on voimassa määräajan PELASTUSLAKI 379011 29 44. Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle Pelastuslaitos suorittaa käyttöön otetusta omaisuudesta täyden korvauksen korvaa tuhoutuneen omaisuuden PELASTUSLAKI 379011 36 45. Pelastustoimintaan kuuluu hälytysten vastaanottaminen väestön varoittaminen uhkaavan onnettomuuden laistaminen tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen PELASTUSLAKI 379011 32 /6 Pisteet yhteensä 00