EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖNTOIMITUSTEN SELVI- TYKSESTÄ JA MITTAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 31.3.2016 Arto Rajala EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖNTOIMITUSTEN SELVI- TYKSESTÄ JA MITTAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Ehdotuksen tavoitteet Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annettua valtioneuvoston asetusta (66/2009). Ehdotus sisältää muutoksia erityisesti asetuksen sähkökauppojen selvitystä koskeviin säännöksiin. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on antaa säännökset siirtymisestä sähkökauppojen selvityksessä yhteispohjoismaiseen taseselvitysmalliin (Nordic Balance Settlement, NBS). Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisesti annettaisiin yhteiset säännöt taseselvitykselle ja sähkökaupan edellyttämälle tiedonvaihdolle. Keskitetyt taseselvityspalvelut tarjottaisiin Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkömarkkinatoimijoille yhdestä pisteestä siitä riippumatta missä maassa nämä toimivat. Näin toimijoiden tulokynnys kansallisille sähkömarkkinoille madaltuisi ja toimintaa voitaisiin helpommin laajentaa toisiin järjestelmässä oleviin Pohjoismaihin. Osuusvoimalaitosten tuotannon käsittelyyn sovellettaisiin taseselvityksessä kuitenkin kansallista menettelyä, joka poikkeaa yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista. Valtioneuvoston asetuksen lisäksi annettaisiin sitä täydentävä uusi työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta. Yhteispohjoismaiseen taseselvitysmalliin siirtymisen yhteydessä esitetään lisäksi muutettavaksi ns. toimitusvelvollisen vähittäismyyjän sähkötaseen selvitystapaa. Jakeluverkossa toimivan toimitusvelvollisen vähittäismyyjän sähkötase selvitettäisiin jatkossa yhtenäisin periaattein muiden kyseisessä jakeluverkossa toimivien vähittäismyyjien kanssa. Lisäksi annettaisiin tarkemmat säännökset sähkötaseiden korjaamisesta myyjänvaihtotilanteissa sekä täsmennettäisiin myyjänvaihtoon liittyvän tiedonvaihdon menettelytapoja sähköntoimituksen palauttamisesta aikaisemmalle myyjälle, kun kuluttaja käyttää etä- ja kotimyyntiin liittyvää peruutusoikeuttaan tai, kun sähkönkäyttäjä kiistää sähkönmyyntisopimuksen syntymisen uuden myyjän kanssa. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (VNS 4/2013 vp) on kirjattu toimenpiteitä pienimuotoisen sähköntuotannon edistämiseksi. Strategian mukaan luodaan yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisesti sähkönkäyttöpaikan tuotanto voitaisiin jatkossa myydä myös eri ostajalle kuin kulutukseen toimitettavan sähkön myyjälle. Pienimuotoiseen sähköntuotantoon kuuluvien sähköntuotantolaitteistojen ja voimalaitosten varustamista erillisellä mittauslaitteistolla koskeva säännös muutettaisiin vastaamaan sähköverovelvollisuuden 1.5.2015 voimaantullutta korotettua rajaa (L 501/2015) siten, että erillistä mittauslaitteistoa vaadittaisiin jatkossa vasta ni-

2 mellisteholtaan yli 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistolta ja usean sähköntuotantolaitteiston muodostamalta voimalaitokselta. Valtuussäännökset asetuksen antamiseen sisältyvät sähkömarkkinalain (588/2013) 22, 47 ja 73 75 :ään. Asetusehdotuksen 2 4 lukuihin sisältyvien ilmoitusvelvollisuuksien täyttämiseen liittyvien ilmoitusten antamisessa noudatettavista menettelyistä säädettäisiin samanaikaisesti voimaantulevassa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta.

3 Yksityiskohtaiset perustelut 1 luku. Yleiset säännökset 1. Määritelmät Pykälässä säädettäisiin asetuksen soveltamisen kannalta tärkeiden käsitteiden sisällöstä. Taseselvitysyksiköllä (Imbalance Settlement Responsible, ISR) tarkoitettaisiin järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan toimintayksikköä, tytäryhtiötä tai osakkuusyhtiötä, joka huolehtii valtakunnalliseen taseselvitykseen liittyvistä tehtävistä. Tasesähköyksiköllä tarkoitettaisiin järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan (Transmission System Operator, TSO) toimintayksikköä tai tytäryhtiötä, joka hoitaa valtakunnalliseen tasevastuuseen kuuluvia tehtäviä. Mittausalueella (Metering Grid Area, MGA) tarkoitettaisiin kantaverkkoa, suurjännitteistä jakeluverkkoa, jakeluverkkoa, suljettua jakeluverkkoa tai niiden osaa taikka kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköverkkoa, joka muodostaa oman selvitysalueensa taseselvityksessä. Verkonhaltijalla tarkoitettaisiin sähkömarkkinalain 3 :n 9 kohdassa tarkoitettua verkonhaltijaa. Taseselvittäjällä tarkoitettaisiin taseselvitysyksikköä, tasevastaavaa ja verkonhaltijaa. Nämä kaksi määritelmää ovat keskeisiä asetuksen soveltamisalan kannalta, sillä asetuksen verkonhaltijaa ja taseselvittäjää koskevia säännöksiä ei sovellettaisi sellaiseen mittausalueen ylläpitäjään, joka ei ole sähkömarkkinalain tarkoittama verkonhaltija tai tasevastaava. Pohjoismainen taseselvitysmalli mahdollistaa myös kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon haltijan nimeämisen mittausalueen ylläpitäjäksi. Koska sähkömarkkinalaissa ei ole valtuutta antaa tällaiselle osapuolelle taseselvitykseen liittyviä tehtäviä, olisi tällaisen osapuolen hakeutuminen mittausalueen ylläpitäjäksi ja siihen liittyvien taseselvitystehtävien hoitajaksi järjestettävä sopimusteitse osapuolen ja taseselvitysyksikön välisellä sopimuksella. Voimassa olevia määritelmiä täsmennettäisiin siten, että asetuksen sanamuodoista ilmenisi tunnin pituisen taseselvitysjakson tarkoittavan tasatuntia. 2. Tasevastuuta ja taseselvitystä koskeva käsikirja Pykälässä säädettäisiin tasevastuuta ja taseselvitystä koskevasta käsikirjasta. Käsikirjalla tarkoitettaisiin asetuksessa, joka sisältäisi kuvauksen yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista ja siihen säädetyistä kansallisista mukautuksista. Pykälässä säädettäisiin käsikirjan ylläpitovastuu järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle, joka on Fingrid Oyj. Ehdotetulla asetuksella siirryttäisiin sähkökauppojen selvityksessä nykyistä yksityiskohtaisempaan ja monimutkaisempaan taseselvitysmenettelyyn, jota sovelletaan kolmen valtion sähkön siirtojärjestelmissä. Tämä edellyttäisi nykyistä yksityiskohtaisempaa säännöstöä. Käsikirja säädettäisiin osaksi Suomen oikeusjärjestystä ehdote-

4 2 luku. Tasevastuu 1. Tasevastuu tulla asetuksella. Käsikirjan menettelyt sitoisivat siten taseselvittäjiä ja sähkömarkkinoiden osapuolia yleisesti edellyttäen, että Suomessa ei olisi annettu käsikirjasta poikkeavia kansallisia säännöksiä. Energiavirasto valvoisi käsikirjan menettelyjen noudattamista osana sähkömarkkinalakiin perustuvaa normistoa. Käsikirja olisi osa sähkömarkkinalain 45 :n 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan ehtoja, joita tällä on oikeus asettaa sähkön siirtojärjestelmän sekä siihen liitettyjen voimalaitosten ja kuormien käyttämiselle. Tällaisia ehtoja koskevan sääntelyn mukaisesti käsikirjaa voitaisiin soveltaa vasta sen jälkeen, kun Energiavirasto on sen vahvistanut. Käsikirjan vahvistamiseen sovellettaisiin sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 10 :ssä säädettyä menettelyä. Sähköalan yrityksille tulisi varata asianmukainen aika sopeuttaa toimintansa käsikirjan muutoksiin. Käsikirjan muutokset tulisi laatia laajasti eri sidosryhmiä kuullen sekä huolehtien siitä, että osapuolille varataan riittävästi valmistautumisaikaa lausuntojen antamiseen. Pykälässä säädettäisiin lisäksi, että käsikirja tulisi olla suomen- ja ruotsinkielellä. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että käsikirja tulisi asetuksessa olevien viittausten vuoksi osaksi kansallista lainsäädäntöämme. Säädöksissä viitattavien standardien kielestä annetun lain (553/1989) 3 :n mukaan viitatun standardin tulee olla pääsääntöisesti suomen- ja ruotsinkielellä. Pykälässä annettaisiin yleiset säännökset sähkömarkkinoiden osapuolten tasevastuusta. Pykälän säännöksiä sovellettaisiin kaikkiin sähkömarkkinoiden osapuoliin. Tasevastuuta koskevalla sääntelyllä varmistettaisiin, että kaikelle kulutetulle sähkölle löytyy sähköntoimittaja, joka on huolehtinut vastaavan sähkömäärän hankinnasta sähkön siirtojärjestelmään sinä ajankohtana, jona sähkönkulutus on tapahtunut. Pykälän 1 momentin mukaan sähkömarkkinoiden osapuolella tulee olla avoin toimittaja osapuolen sähköntuotantoa ja -hankintaa sekä sähkönkäyttöä ja -toimitusta varten tässä luvussa säädetyn mukaisesti. Säännöksestä ilmenisi pääperiaate, että sähkömarkkinoiden osapuolilla tulisi olla avoin toimittaja, joka toimittaa asiakkaalleen kaiken tämän tarvitseman sähkön tai tasapainottaa asiakkaan sähköntuotannon ja - hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen erotuksen toimittamalla puuttuvan sähkömäärän tai vastaanottamalla ylijäämän kunkin tasatunnin aikana. Säännöksestä myös ilmenisi, että sähkömarkkinoiden osapuolilla olisi pääsääntöisesti erilliset sähkötaseet sekä sähköntuotannolle ja -hankinnalle että sähkönkäytölle ja -toimitukselle. Avoimia toimittajia voisi olla ainoastaan yksi kutakin osapuolen sähkötasetta varten. Muilta osin toimitukset olisivat aina määrältään yksilöityjä kiinteitä toimituksia. Pykälän 2 momentin säännöksen mukaan avoimen toimittajan tulee osoittaa sähkömarkkinoiden osapuolelle suorittamalleen avoimelle toimitukselle tasevastaava, joka tämän avoimen toimituksen tai siihen ulottuvan katkeamattoman avointen toimitusten ketjun välityksellä tasapainottaa kysymyksessä olevaan avoimeen toimitukseen perustuvan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen osapuolelle. Tasevastaavan tulee pyydettäessä ilmoittaa taseselvitysyksikölle avoimen

5 toimituksensa ketjut niiden sähkömarkkinoiden osapuolten osalta, joiden taseselvittäjänä se toimii. Vastaava säännös sisältyy myös voimassa olevaan säännökseen. Pykälän 3 momentin mukaan verkonhaltija saisi keskeyttää sähkömarkkinoiden osapuolen sähkönsiirron ja -jakelun, jos osapuolella ei ole avointa toimittajaa tai, jos osapuolen avoimella toimittajalla ei ole tasevastaavaa. Säännöstä sovellettaisiin 4 luvun 2 :n nojalla myös tasevastaavaan, joka toimii mittausalueen ylläpitäjänä. Sähkömarkkinoiden osapuoli ei olisi tällöin huolehtinut pykälän 1 momentin mukaisesti tasevastuustaan, eikä osapuolen kuluttamalla sähkölle voitaisi osoittaa toimittajaa, joka vastaisi sähkönhankinnasta. Jakeluverkonhaltija ei kuitenkaan saisi keskeyttää sähkönkäyttäjän sähkönjakelua sinä aikana, kun sähkönkäyttäjälle toimitetaan sähköä sähkömarkkinalain 102 :ään perustuen. Sähkömarkkinalain 102 sääntelee sähkönjakelun keskeyttämistä vähittäismyyjästä johtuvasta syystä. Säännöksen mukaan jakeluverkonhaltija ei saa keskeyttää sähkönjakelua vähittäismyyjästä johtuvasta syystä, ennen kuin jakeluverkonhaltija on ilmoittanut loppukäyttäjälle sähkönjakelun keskeyttämisestä ja sen syystä. Jakeluverkonhaltijan on huolehdittava siitä, että kuluttajalle toimitetaan sähköä vähintään kolmen viikon ajan ilmoituksen lähettämisestä. Edelleen jakeluverkonhaltija ei saa keskeyttää sähköntoimitusta toimitusvelvollisuuden piirissä olevalle loppukäyttäjälle, ennen kuin Energiamarkkinavirasto on 67 :n nojalla määrännyt uuden vähittäismyyjän. Momentin säännös olisi uusi, mutta vastaisi sisällöltään voimassa olevan lainsäädännön soveltamiskäytäntöä. 2. Tasevastuun järjestäminen sähkönkäyttöpaikassa Pykälässä annettaisiin tarkentavat säännökset tasevastuusta sähkönkäyttöpaikassa. Pykälän 1 momentin mukaan sähkönkäyttäjällä tulisi olla yksi avoin toimittaja kunkin sähköverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikan avointa toimitusta varten. Säännös vastaa voimassa olevaa sääntelyä. Pykälän 2 momentin mukaan sähköntuottajalla, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulisi olla yksi avoin toimittaja kunkin sähköverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikkansa sähköntuotantoa ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten. Osuusvoimalaitoksen tuotanto-osuudet toimitettaisiin tämän estämättä kuitenkin voimalaitososuuksien haltijoille ennalta ilmoitetun jakosuhteen mukaisesti määräytyvinä avoimina toimituksina, jos osuusvoimalaitoksen haltija on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen taseselvitysyksikölle. Tätä menettelyä kutsuttaisiin laissa osuusvoimakäsittelyksi. Osuusvoimakäsittely muodostaisi kansallisen poikkeuksen yhteispohjoismaiseen taseselvitysmalliin. Poikkeuksen syynä on osuusvoimalaitosten suuri osuus Suomen sähkötuotannossa. Osuusvoiman toimitusten jakosuhteiden ilmoittaminen tapahtuisi ensinnäkin rakenteellisena tietona taseselvitysyksikölle ja toiseksi tuotantosuunnitelmissa järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle. Tuotantosuunnitelmissa tehty ilmoitus jakosuhteesta olisi lopullinen, eikä sitä voi voisi muuttaa enää sen jälkeen, kun tuotantosuunnitelmien ilmoittamista koskeva määräaika on umpeutunut. Osuusvoimalaitosta koskeva tuotantosuunnitelma voisi sisältää muutoksia rakenteellisella ilmoituksella ilmoitettuun tuotanto-osuuksien perusjakoon. Sähkötuottajien tasapuolisen kilpailuaseman varmistamiseksi nykyistä osuusvoimakäsittelyä muutettaisiin ehdotetulla asetuksella siten, että osakkaiden ennalta ilmoitettuja jako-

6 osuuksia osuusvoimalaitoksen tuotantoon ei voisi enää muuttaa taseselvityksessä käyttötunnin aikana tai sen jälkeen. Seuraava esimerkki kuvaa osuusvoimakäsittelyä. Osuusvoimalaitoksen tasevastaava ilmoittaa taseselvitysyksikölle rakenteellisina tietoina osuusvoimalaitoksen osakkaat ja osuusvoimalaitoksen tuotannon jakosuhteet. Esimerkiksi osuusvoimalaitoksen X tasevastaava A ilmoittaa, että sen sähkötaseeseen kuuluvalla osuusvoimalaitoksella X on kaksi osakasta, A itse ja osakas B, joiden tuotanto jaetaan suhteessa 60/40. Osuusvoimalaitoksen osakkaiden tasevastaavien ennen käyttötuntia tasesähköyksikölle ilmoittamat tuotantosuunnitelmat määrittävät osuusvoimalaitoksen toteutuneen tuotannon lopullisen jakosuhteen. Osuusvoimalaitoksen X osakkaiden A ja B tuotantosuunnitelmat ovat yhdelle tunnille 65 megawattituntia ja 35 megawattituntia eli jakosuhde on kyseisen tunnin osalta 65/35. Laitoksen toteutunut tuotanto kyseisen tunnin aikana on 10 megawattituntia, jolloin toteutuneeksi tuotannoksi tulee osakkaiden osalta 6,5 ja 3,5 megawattituntia. Käyttötunnin jälkeen mittausalueen ylläpitäjä, jonka sähköverkkoon osuusvoimalaitos on liittynyt, toimittaa taseselvitysyksikölle tiedot osakkaiden sähköntuotannosta, joka tässä tapauksessa on 6,5 megawattituntia osakkaan A osalta ja 3,5 megawattituntia osakkaan B osalta. Taseselvitysyksikkö puolestaan tarkistaa, että toteutunut tuotannonjako vastaa tuotantosuunnitelmien mukaista jakosuhdetta. Osuusvoimakäsittely olisi poikkeus yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen ja siten lisäpalvelua suomalaisille osuusvoimalaitoksille. Palvelun hinnoittelu määräytyisi sähkömarkkinalain säännösten mukaisesti. Palvelun hinnoittelu ei saisi muodostua tosiasialliseksi esteeksi osuusvoimakäsittelyn hyödyntämiselle. Pykälän 3 momentin mukaan sähkömarkkinoiden osapuolella voisi olla eri avoin toimittaja sähkönkäyttöpaikkansa sähkönkäyttöä ja sähköntuotantoa varten. Pohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisesti siirryttäisiin järjestelmään, jossa sähkömarkkinoiden osapuolella voisi olla eri avoin toimittaja sähköntuotannon ja -hankinnan osalta sekä sähkönkäytön ja -toimituksen osalta. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sähkönkäyttöpaikalla tuotetun sähkön myymisen eri osapuolelle kuin sähköntoimittajalle, joka toimittaa sähkön kyseisen käyttöpaikan kulutusta varten. 3. Täydentävät säännökset sähköntoimittajan ja -tuottajan tasevastuusta Pykälässä annettaisiin tarkentavat säännökset sähköntoimittajan ja -tuottajan tasevastuusta. Sähköntoimittajien ja -tuottajien tasevastuu muutettaisiin pohjoismaisen taseselvitysmallin mukaiseksi. Pohjoismaisen taseselvitysmallin mukaan sähköntoimittajalla ja -tuottajalla voisi olla markkinatasealueella useita tasevastaavia. Kullakin mittausalueella sähköntoimittajalla ja -tuottajalla voisi olla kuitenkin ainoastaan yksi tasevastaava. Pykälän säännöstä ei sovellettaisi sähköntuottajaan, joka ei syötä sähköä sähköverkkoon tai jonka sähköntuotantolaitteiston tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostaman voimalaitoksen nimellisteho on alle yksi megavolttiampeeri. Tällaiselle sähköntuottajalle ei muodostettaisi erillistä sähkötasetta sähköntuotannolle ja -hankinnalle eikä sähköntuottajalla olisi velvollisuutta sähköntuotantosuunnitelmien laatimiseen ja ilmoittamiseen.

7 Pykälän 4 momentissa säädettäisiin sähköntoimittajan ja 2 momentissa tarkoitetun sähköntuottajan velvollisuudesta rekisteröityä tasevastuun ja taseselvityksen järjestämistä varten taseselvitysyksikössä ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset asiakkailleen. Sähköntoimittajan olisi lisäksi tehtävä rekisteröitymisilmoitus tasevastuun ja taseselvityksen järjestämistä varten mittausalueen taseselvittäjälle ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset mittausalueelle, jonne se ei ole aiemmin toimittanut sähköä. Rekisteröityminen on välttämätöntä, jotta sähköntoimittajan ja -tuottajan tekemät sähkökaupat voitaisiin selvittää. Samalla varmistettaisiin, että sähköntoimittaja tai -tuottaja huolehtii tasevastuunsa täyttämisestä. 4. Täydentävät säännökset jakeluverkonhaltijan tasevastuusta Pykälässä annettaisiin tarkentavat säännökset jakeluverkonhaltijan tasevastuusta. Jakeluverkonhaltijalla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä sähkömarkkinalain 3 :n 10 kohdassa tarkoitettua jakeluverkonhaltijaa. Jakeluverkonhaltijan tasevastuuta muutettaisiin siten, että se sisältäisi häviösähkön lisäksi myös hävikin. Hävikkiä ei kirjattaisi enää sähkömarkkinalain 67 :ssä tarkoitetun toimitusvelvollisen vähittäismyyjän sähkötaseeseen. Hävikkiä olisivat esimerkiksi mittausvirheet sekä kaikki sopimukseton sähkönkäyttö kuten sähkövarkaudet. Jakeluverkonhaltijalla tulisi olla yksi avoin toimittaja kunkin mittausalueen häviösähkön ja hävikin avointa toimitusta varten. Jakeluverkonhaltijalle muodostettaisiin erikseen sähkötase myös mittausalueelle taseselvityksessä jäävää tasepoikkeamaa varten. Jakeluverkonhaltijalla tulisi olla yksi avoin toimittaja myös tämän tasepoikkeaman avointa toimitusta varten. 5. Sähköntuotannon tuotantosuunnitelmat ja niiden ilmoittaminen 6. Menettelytavat Pykälässä annettaisiin säännökset sähköntuottajien tasevastuuseen kuuluvasta velvollisuudesta laatia tuotantosuunnitelma kullekin taseselvitysjaksolle. Nimellisteholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitokselle tulisi laatia kunkin tasatunnin sähköntuotantoa koskeva tuotantosuunnitelma. Tasevastaavan tehtävänä olisi huolehtia sähkötaseeseensa kuuluvan sähköntuotannon osalta tuotantosuunnitelmien laadinnasta ja ilmoittamisesta tasesähköyksikölle. Pykälän 1 momentin mukaan nimellisteholtaan alle yhden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitokselta ei edellytettäisi tuotantosuunnitelmien laatimista. Jakeluverkonhaltija olisi kuitenkin asetuksen 3 luvun 4 :n nojalla velvollinen ilmoittamaan tällaisen osapuolen uudelle avoimelle toimittajalle mittauslaitteiston lukemaan perustuvan tase-energiaennusteen ja vuosienergia-arvion. Pykälän 2 momentin mukaan osuusvoimalaitoksen, johon sovelletaan osuusvoimakäsittelyä, tuotanto-osuuksien jakosuhdetta ei voi muuttaa sen jälkeen, kun voimalaitososuuksien haltijoiden tasevastaavien tuotantosuunnitelmat on ilmoitettu tasesähköyksikölle. Pykälässä annettaisiin yleissäännös, joka velvoittaisi soveltamaan tasevastuun täyttämisessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisia menettelytapoja. Säännöksen mukaan tasevastuun täyttämisessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa tulisi noudattaa 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun tasevas-

8 tuuta ja taseselvitystä koskevan käsikirjan kulloinkin voimassa olevan version mukaista menettelyä, ellei sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä. Kansallinen lainsäädäntö olisi siten ensisijainen käsikirjan mukaiseen menettelyyn verrattuna ja rajaisi samalla käsikirjan sisältöä Suomea koskevien menettelytapojen osalta. 3 luku. Toimituksen alkaminen ja päättyminen 1. Avointa toimitusta koskevat ilmoitukset Avointen toimitusten alkamiseen ja päättymiseen liittyvää ilmoitusmenettelyä koskevat säännökset ehdotetaan sisällytettäväksi samaan pykälään. Kokonaistoimitusta ja tasapainottavaa avointa toimitusta koskeva sääntely yhtenäistettäisiin. Pykälän 1 momentin mukaan avoin toimittaja olisi velvollinen ilmoittamaan avoimen toimituksen alkamisesta ja päättymisestä toimituksen toisen osapuolen taseselvittäjälle. Ilmoitus olisi tehtävä lisäksi sähköverkkoon liittyneen osapuolen verkonhaltijalle, jos tämä ei toimi osapuolen taseselvittäjänä. Jos avoimella toimittajalla ei ole ollut aikaisemmin toimitusta kyseiselle mittausalueelle, ilmoitus olisi tehtävä myös avoimen toimittajan omalle taseselvittäjälle. Säännöstä täsmennettäisiin ilmoituksessa yksilöitävillä tiedoilla. Ilmoituksessa olisi yksilöitävä sähkön toimituskohde, avoimen toimittajan sopimustunnus sekä toimituksen alkamis- tai päättymisajankohta. Pykälän 2 momentin mukaan jakeluverkonhaltija olisi velvollinen välittämään jakeluverkkoonsa liittyneen osapuolen nykyiselle avoimelle toimittajalle ilmoituksen, jossa uusi avoin toimittaja ilmoittaa oman avoimen toimituksensa alkamisesta osapuolelle. 2. Kiinteää toimitusta koskevat ilmoitukset. Pykälässä säädettäisiin kiinteiden toimitusten selvittämiseen liittyvästä ilmoitusmenettelystä. Kiinteitä toimituksia koskevaan menettelyyn ei esitetä muutoksia. 3. Nykyisen avoimen toimittajan ilmoitus toimituksen jatkumisesta jakeluverkossa Pykälässä säädettäisiin jakeluverkkoon liittyneen osapuolen nykyiselle avoimelle toimittajalle kuuluvasta velvollisuudesta ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle sähköntoimittajan vaihtoa koskevan ilmoituksen saatuaan, jos uutta toimitusta ei voida aloittaa. Nykyisellä avoimella toimittajalla tarkoitettaisiin 1 luvun 1 :n 5 kohdan mukaisesti avointa toimittajaa, joka toimittaa sähkönkäyttöpaikkaan sähköenergiaa ennen avoimen toimittajan vaihtumista. Edellytyksiä, joilla nykyinen avoin toimittaja voisi tehdä uuden avoimen toimituksen estämistä koskevan ilmoituksen, ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että pykälässä tarkoitetun ilmoituksen saisi tehdä vain siinä tapauksessa, että osapuolten voimassa oleva määräaikainen sähkönmyyntisopimus tai osapuolten toistaiseksi voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen irtisanomisaika päättyy uuden toimituksen ilmoitettua alkamispäivää myöhemmin.

9 4. Jakeluverkonhaltijan ilmoitukset uudelle avoimelle toimittajalle avoimen toimittajan vaihtuessa Pykälässä säädettäisiin jakeluverkonhaltijan ilmoituksista uudelle avoimelle toimittajalle avoimen toimittajan vaihtuessa. Uudella avoimella toimittajalla tarkoitettaisiin 1 luvun 1 :n 6 kohdan mukaisesti avointa toimittajaa, joka on tehnyt ennen avoimen toimittajan vaihtumista ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta sähkönkäyttöpaikkaan ja jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on siirtymässä tai siirtynyt. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös myyjänvaihtoilmoitusten käsittelystä niissä tilanteissa, joissa sähkönkäyttäjä katsoo, ettei sähkönmyyntisopimusta uuden avoimen toimittajan kanssa ole syntynyt. Oikeusjärjestyksemme mukaan sen osapuolen, joka väittää sopimuksen syntyneen, on näytettävä vaatimuksensa toteen. Voimassa oleva sääntely on johtanut siihen, että myyjänvaihtoprosessi on edennyt siitä huolimatta, että sähkönkäyttäjä on katsonut, ettei uuden avoimen toimittajan ilmoittamaa sähkönmyyntisopimusta ole syntynyt. Myyjänvaihtoprosessin menettelykäytännöt ovat käytännössä johtaneet siihen, että verkonhaltijat panevat täytäntöön myyjänvaihtoja, jotka ovat syntyneet epäselvissä olosuhteissa. Ehdotetulla muutoksella pyritään vahvistamaan sähkönkäyttäjien oikeuksia epäasiallisia myyntitoimia kohtaan luomalla menettelytapa, jolla sähkönkäyttäjä saa mahdollisuuden katkaista myyjänvaihtoprosessin. Pykälän 1 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan olisi annettava toimituksen alkamista koskeva vahvistusilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle. Jakeluverkonhaltija olisi velvollinen vahvistamaan tiedon toimituksen alkamisesta uudelle avoimelle toimittajalle myös siinä tapauksessa, että nykyinen avoin toimittaja laiminlyö sopimuksen voimassaoloa koskevan 3 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa. Pykälän 2 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan on vahvistusilmoituksen asemesta ilmoitettava uudelle avoimelle toimittajalle, jos tämän toimitusta ei voida aloittaa. Jakeluverkonhaltija voisi antaa tällaisen ilmoituksen ensiksikin siinä tapauksessa, että nykyinen avoin toimittaja on tehnyt jakeluverkonhaltijalle 3 :n mukaisen ilmoituksen toimituksensa jatkumisesta. Uudeksi perusteeksi myyjänvaihtoprosessin keskeyttämiselle säädettäisiin toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitetun sähkönkäyttäjän jakeluverkonhaltijalle tekemä kirjallinen ilmoitus, jonka mukaan sähkönkäyttäjä on kiistänyt kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden ja ilmoittanut siitä erikseen uudelle avoimelle toimittajalle. Jakeluverkonhaltijan tehtävänä ei olisi selvittää sitä, onko nykyisellä avoimella toimittajalla tai sähkönkäyttäjällä oikeudellisesti pätevää perustetta momentissa tarkoitetun ilmoituksensa tekemiseen. Sähkönmyyntisopimusten pätevyyteen liittyvät kysymykset ovat sähköntoimittajien ja heidän asiakkaidensa välisiä sopimusriitoja, jotka sopimuspuolet käsittelevät keskenään verkkopalveluun sisältyvästä myyjänvaihtoprosessista erillisinä asioina. Sähkönkäyttäjän vastuulla olisi se, että hänellä on oikeudellisesti pätevä peruste kiistää sähkönmyyntisopimuksen pätevyys. Jakeluverkonhaltijan tehtävänä olisi lisäksi antaa uudelle avoimelle toimittajalle pykälässä määritellyt asiakkaan sähkönkäyttöä koskevat tiedot, joita uusi avoin toimittaja tarvitsee asiakkaansa sähköntoimitusta varten. Pykälän 1 momentissa tarkoitettuun vahvistusilmoitukseen olisi liitettävä sähkönkäyttöpaikan voimassa oleva vuo-

10 sienergia-arvio. Pykälän 3 momentin mukaan jakeluverkonhaltija olisi lisäksi velvollinen ilmoittamaan jakeluverkkoonsa liittyneen osapuolen uudelle avoimelle toimittajalle mittauslaitteiston lukeman toimituksen alkamisajankohtana sekä antamaan tähän lukemaan perustuvan tase-energiaennusteen ja vuosienergia-arvion. Jos avoimen toimittajan vaihtumisen yhteydessä sähkönkäyttöpaikassa vaihdetaan mittauslaitteisto, jakeluverkonhaltijan olisi lisäksi ilmoitettava tästä uudelle avoimelle toimittajalle. 5. Jakeluverkonhaltijan ilmoitukset uudelle avoimelle toimittajalle, kun avointa toimitusta ei jatketa Pykälässä säädettäisiin menettelystä tilanteessa, jossa sähkönkäyttäjä on kiistänyt jo alkaneen sähköntoimituksen perusteena olevan sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden. Säännös olisi identtinen ennen avoimen toimituksen aloittamista tapahtuvaa kiistämistä koskevan 4 :n 2 momentin 2 kohdan kanssa. Säännöksen mukaan jakeluverkonhaltijan olisi ilmoitettava uudelle avoimelle toimittajalle, jos tämän jo alkanutta avointa toimitusta ei voida jatkaa, koska toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle kirjallisesti, että hän on kiistänyt kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden ja ilmoittanut siitä erikseen uudelle avoimelle toimittajalle. Jakeluverkonhaltijan olisi välitettävä sähkönkäyttäjän ilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle. Säännös on tarpeen sen vuoksi, että sähkönmyyjänvaihto on saatettu toteuttaa ja uuden avoimen toimittajan sähköntoimitus aloittaa ennen kuin sähkönkäyttäjä on reagoinut uuden avoimen toimintaan. Asetuksen 4 luvun 6 :ssä säädettäisiin siitä, miten sähkö kirjattaisiin sähkötaseisiin niissä tilanteissa, joissa sähkönkäyttäjän kiistämään sähkönmyyntisopimukseen perustuva sähköntoimitus on ehtinyt alkaa. 6. Uuden avoimen toimittajan täydentävät velvoitteet. Pykälässä säädettäisiin myyjänvaihtotilanteisiin liittyvistä uuden avoimen toimittajan täydentävistä velvoitteista. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin uudelle avoimelle toimittajalle velvollisuus tehdä jakeluverkonhaltijalle ilmoitus toimituksensa peruuntumisesta tietyissä tilanteissa. Peruuntumisilmoitus tulisi tehdä ensiksikin, kun uuden avoimen toimituksen perusteena oleva sähkönmyyntisopimus on peruuntunut sopimuspuolen käytettyä kuluttajansuojalain (38/1978) 6 luvun 14 :ssä säädettyä, koti- ja etämyyntiin liittyvää oikeuttaan peruuttaa sähkönmyyntisopimus. Uuden avoimen toimittajan tulisi tehdä toimituksesta peruuntumisilmoitus jakeluverkonhaltijalle myös siinä tapauksessa, kun uuden avoimen toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on ilmoittanut uudelle avoimelle toimittajalle kiistävänsä kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden. Edellä kuvatuissa tapauksissa uudella avoimella toimittajalla olisi ensisijainen velvollisuus ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle aiheettomasti tekemäänsä ilmoitukseen perustuvan toimituksensa peruuntumisesta. Momentin 3 kohdan mukaan uuden avoimen toimittajan tulisi reagoida peruuntumisilmoituksella myös jakeluverkonhaltijan uudelle avoimelle toimittajalle välittämään sähkönkäyttäjän ilmoitukseen, jolla tämä on kiistänyt sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden. Momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua peruuntumisilmoitusta ei tulisi katsoa tahdonilmaisuksi, jolla uusi avoin toimittaja myöntää sähkönmyyntisopimuksen perusteettomaksi. Ilmoitusmenettelyä koskevan säännöstön tarkoituksena on keskeyttää riidanalaiseen sähkön-

11 4 luku. Taseselvitys myyntisopimukseen perustuva myyjänvaihtoprosessi siihen saakka, kunnes sähkönmyyntisopimuksen osapuolet ovat selvittäneet keskenään sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden ja keskinäiset suoritusvastuunsa. Peruuntumisilmoituksen tekeminen voisi päättää sähköntoimituksen lopullisesti tai sitä voitaisiin osapuolen keskinäisellä päätöksellä jatkaa myöhemmin. Uusi avoin toimittaja voisi tekemästään peruuntumisilmoituksesta huolimatta erikseen velkoa sähkönkäyttäjän perusteettomasti kiistämään sähkönmyyntisopimukseen perustuvia saataviaan sähkönkäyttäjältä. Pykälän 2 momentin mukaan uuden avoimen toimittajan peruuntumisilmoituksen laiminlyönti ei estäisi jakeluverkonhaltijaa jatkamasta avoimen toimituksen peruuntumisen edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin uudelle avoimelle toimittajalle velvollisuus tarkistaa 4 :n 1 momentissa tarkoitetun jakeluverkonhaltijan vahvistusilmoituksen vastaanotettuaan, että vahvistusilmoituksen tiedot sopimussuhteesta ovat yhdenmukaiset uuden avoimen toimittajan jakeluverkonhaltijalle ilmoittaman sähkönmyyntisopimuksen kanssa. Uuden avoimen toimittajan olisi selvitettävä ja oikaistava sopimuksen tekemiseen ja avoimen toimituksen aloittamiseen liittyvät epäselvyydet ensitilassa. Momentin säännöksellä pyritään osaltaan ehkäisemään perusteettomien myyjänvaihtojen toteutumista. 1. Taseselvityksen tarkoitus ja sen perustana käytettävä menetelmä Pykälässä annettaisiin säännökset taseselvityksen tarkoituksesta ja sen perustana käytettävistä menetelmistä. Pykälän 1 momentin mukaan taseselvityksen tarkoituksena olisi kunkin tasatunnin aikana toteutuneiden sähköntoimitusten selvittäminen siten, että selvityksen lopputuloksena muodostetaan kullekin taseselvityksen piiriin kuuluvalle sähkömarkkinoiden osapuolelle sähkötase sähkönkäytölle ja -toimitukselle (kulutuksen sähkötase) ja, jos osapuolen sähkötaseeseen kuuluu sähköntuotantoa, sähköntuotannolle ja hankinnalle (tuotannon sähkötase) sekä lasketaan niiden tasepoikkeamat kyseisen tasatunnin aikana. Jakeluverkonhaltijalle tapahtuvia avoimia toimituksia varten muodostettaisiin sähkötase erikseen sekä mittausalueen häviöille ja hävikille että mittausalueen tasepoikkeamalle. Sähkömarkkinoiden osapuolelle, jonka sähkönkäyttöpaikasta syötetään sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, ei kuitenkaan muodostettaisi erillistä sähkötasetta sähköntuotannolle, jos sähkönkäyttöpaikalla sijaitsevan sähköntuotantolaitteiston tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostaman voimalaitoksen nimellisteho on alle yksi megavolttiampeeri. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin taseselvitysjakson pituudesta, joka olisi nykyisen käytännön mukaisesti tasatunti. Pykälän 3 momentin mukaisesti taseselvityksen tulisi perustua pääsäätöisesti tuntimittaukseen. Jakeluverkkoihin on jäänyt kuitenkin tuntimittaukseen siirtymiselle varatun siirtymäkauden jälkeen myös sellaisia sähkönkäyttöpaikkoja, joita ei ole varustettu etäluettavalla tuntimittauslaitteistolla. Tämän vuoksi sähkön vähittäismyynnin osalta voitaisiin jakeluverkossa kuitenkin soveltaa edelleen muun mittaustavan ja

12 2. Mittausalue tyyppikuormituskäyrän yhdistelmää siten kuin asetuksen 5 luvussa säädettäisiin. Tyyppikuormituskäyrien soveltaminen taseselvityksessä muodostaisi poikkeuksen, jonka soveltaminen rajattaisiin jatkossakin ainoastaan jakeluverkoissa tapahtuvaan vähittäismyyntiin. Momentin säännös vastaisi tältä osin voimassa olevaa sääntelyä. Pykälän 4 momentissa annettaisiin yleissäännös, joka velvoittaisi soveltamaan taseselvityksessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisia menettelytapoja. Säännöksen mukaan taseselvityksessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa tulisi noudattaa 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun tasevastuuta ja taseselvitystä koskevan käsikirjan kulloinkin voimassa olevan version mukaista menettelyä, ellei sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä. Kansallinen lainsäädäntö olisi siten ensisijainen käsikirjan mukaiseen menettelyyn verrattuna ja rajaisi samalla käsikirjan sisältöä Suomea koskevien menettelytapojen osalta. Pykälässä annettaisiin säännökset mittausalueesta (Metering Grid Area, MGA) ja sen muodostamisesta. Mittausalue toimisi taseselvityksessä sähköntoimitusten selvitysalueena. Sähköverkon kohdissa, joissa sähkö siirtyy mittausalueelta toiselle, tulisi olla rajapistemittaus. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin verkonhaltijoiden sähköverkkojen muodostamista mittausalueista. Sähkömarkkinalain tarkoittamat sähköverkot muodostaisivat myös pohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvityksen perustan. Sähkömarkkinalain 74 :n mukaan verkonhaltija on velvollinen huolehtimaan taseselvityksestä. Lain 22 :n mukaan verkonhaltijan on järjestettävä sähköverkossaan taseselvityksen ja laskutuksen perustana oleva sähköntoimitusten mittaus sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille. Momentin säännöksen mukaan verkonhaltijan sähköverkko muodostaisi mittausalueen. Verkonhaltija voisi muodostaa sähköverkostansa myös useita mittausalueita. Verkonhaltijalla olisi ensisijainen vastuu järjestää sähköverkossaan siihen liittyneitä osapuolia palveleva taseselvitys. Sähköverkkoon liittyneiden kiinteistöjen tai sitä vastaavien kiinteistöryhmien sähköverkoista voitaisiin myös muodostaa taseselvityksen mittausalueita. Näistä mittausalueista säädettäisiin pykälän 3 ja 4 momenteissa. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tasevastaavan ylläpitämistä mittausalueista. Tasevastaava voisi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon tasevastaavan hallinnassa oleva kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että hänen sähköverkkonsa tai sen osa nimetään mittausalueeksi. Tasevastaavaan sovellettaisiin tällöin, mitä 2 luvun 1 :ssä ja 4 luvun 3 :ssä säädetään verkonhaltijasta. Tasevastaavan ylläpitämiin mittausalueisiin sovellettaisiin siten vastaavia säännöksiä ja niihin perustuvia velvoitteita kuin verkonhaltijan ylläpitämiin mittausalueisiin. Tasevastaavan hallinnassa olevan kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon muodostaminen mittausalueeksi olisi tasevastaavalle vapaaehtoista ja edellyttäisi tasevastaavan antamaa erillistä tahdonilmausta asiasta.

13 Pykälän 4 momentissa säädettäisiin kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon haltijan, joka ei toimi tasevastaavana, ylläpitämästä mittausalueesta. Tällainen sähkömarkkinoiden osapuoli voisi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että hänen sähköverkkonsa nimetään mittausalueeksi. Tällaisen mittausalueen ylläpitäjän tehtävistä ja vastuista taseselvityksessä sovittaisiin tasesähköyksikön ja mittausalueen ylläpitäjän välisessä sopimuksessa. Myös tällaisen osapuolen hallinnassa olevan kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon muodostaminen mittausalueeksi olisi osapuolelle vapaaehtoista ja edellyttäisi osapuolen antamaa erillistä tahdonilmausta asiasta. Pykälän 5 momentin mukaan mittausalue tulisi rekisteröidä tasesähköyksikössä. Rekisteröinti on välttämätöntä taseselvitysorganisaation muodostavien yksiköiden ja niiden ylläpitäjien yksilöimiseksi. Sähkömarkkinalain 74 :n mukaan taseselvitykseen liittyviä tehtäviä voidaan säätää ainoastaan sähkömarkkinalain tarkoittamille verkonhaltijoille ja tasevastaaville. Asetuksen taseselvittäjiä koskevia säännöksiä sovelletaan siten ainoastaan näihin osapuoliin. Vastaavasti Energiaviraston taseselvitysorganisaatioon liittyvä valvontatoimivalta ulottuu ainoastaan verkonhaltijoiden ja tasevastaavien ylläpitämiin mittausalueisiin. Koska sähkömarkkinalaissa ei ole valtuutta antaa muille osapuolille taseselvitykseen liittyviä tehtäviä, olisi tällaisten osapuolten hakeutuminen mittausalueen ylläpitäjiksi ja siihen liittyvien taseselvitystehtävien hoitajiksi järjestettävä sopimusteitse osapuolen ja taseselvitysyksikön välisellä sopimuksella. Energiaviraston taseselvitysorganisaatioon liittyvä valvontatoimivalta ei ulottuisi näihin osapuoliin. Tarkoitus kuitenkin olisi, että myös tällaiset mittausalueiden ylläpitäjät huolehtisivat kaikista niistä mittausalueen ylläpitäjille säädetyistä tehtävistä, joita ei ole rajattu erikseen määriteltyjen osapuolten tehtäviksi. Tämä tulisi varmistaa mittausalueen rekisteröinnin yhteydessä solmittavalla sopimuksella mittausalueen ylläpidosta. 3. Verkonhaltijan tehtävät taseselvityksessä Pykälässä säädettäisiin verkonhaltijan tehtävistä ja ilmoitusvelvollisuuksista taseselvityksessä. Pykälässä tarkoitetut tehtävät liittyisivät verkonhaltijan tehtäviin taseselvittäjänä ja mittausalueen ylläpitäjänä. Verkonhaltijan tehtävät muuttuisivat tältä osin pohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisiksi. Säännöstä sovellettaisiin 4 luvun 2 :n nojalla myös tasevastaavaan, joka toimii mittausalueen ylläpitäjänä. Pykälän 1 momentin mukaan verkonhaltijan tulisi järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto mittausalueensa avointen toimitusten ja mittausalueiden välillä siirretyn sähkön osalta sekä, jos mittausalueeseen kuuluu jakeluverkkoa, tyyppikuormituskäyrien soveltamisen edellyttämä tasoituslaskenta mittausalueella toimivien vähittäismyyjien osalta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä taseselvitykseen liittyvistä asioista, jotka verkonhaltijan tehtävänä olisi laskea omalla mittausalueellaan. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin verkonhaltijan taseselvitykseen liittyvistä ilmoituksista taseselvitysyksikölle.

14 Pykälän 4 momentissa säädettäisiin verkonhaltijan ilmoituksista, jotka tämä tekisi taseselvittäjänä ja mittausalueen ylläpitäjänä taseselvitettäville osapuolille tuntimittauksen piirissä olevien toimitusten osalta. Pykälän 5 momentissa säädettäisiin jakeluverkonhaltijan ilmoituksista, jotka tämä tekisi taseselvittäjänä ja mittausalueen ylläpitäjänä taseselvitettäville osapuolille niiden tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvista toimituksista. 4. Tasevastaavan tehtävät taseselvityksessä. Pykälässä säädettäisiin tasevastaavien tehtävistä ja ilmoitusvelvollisuuksista taseselvityksessä. Tasevastaavalla tarkoitettaisiin asetuksessa sähkömarkkinalain 3 :n 27 kohdassa määriteltyä tasevastaavaa. Tasevastaava on sähkömarkkinoiden osapuoli, joka tasapainottaa sähköntuotantonsa ja -hankintansa sekä sähkönkäyttönsä ja - toimitustensa erotuksen tasesähköyksikön toimittamalla tasesähköllä. Pykälää sovellettaisiin tasevastaavaan silloin, kun se suorittaa tehtäviä, jotka tasevastaavalle on säädetty taseselvittäjänä. Siltä osin kuin tasevastaava toimii mittausalueen ylläpitäjänä, sovellettaisiin sen tehtäviin taseselvittäjänä puolestaan 4 luvun 3 :n säännöksiä. Tasevastaavan tehtävät muuttuisivat tältä osin pohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisiksi. Pykälän 1 momentin mukaan tasevastaavan tulisi järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto niiden taseselvitettävien osapuolten osalta, joiden tasevastaavana se toimii. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä taseselvitykseen liittyvistä asioista, jotka tasevastaavan tehtävänä olisi laskea taseselvityksessä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tasevastaavan taseselvitykseen liittyvistä ilmoituksista taseselvitysyksikölle. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin tasevastaavan ilmoituksista, jotka tämä tekee taseselvittäjänä sähkömarkkinoiden osapuolille. 5. Taseselvitysyksikön tehtävät taseselvityksessä Pykälässä säädettäisiin taseselvitysyksikön tehtävistä ja ilmoitusvelvollisuuksista taseselvityksessä. Taseselvitysyksikön tehtävät muuttuisivat pohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisiksi. Pykälän 1 momentin mukaan taseselvitysyksikön tehtävänä taseselvityksessä olisi selvittää valtakunnallinen sähkötase sekä tasevastaavien sähkötaseet siten, että taseselvityksen tuloksena saadaan selville tasepoikkeamat tasesähköyksikön ja tasevastaavien välillä sekä tasepoikkeamat valtakunnallisen markkinatasealueen ja naapurimaiden markkinatasealueiden välillä. Taseselvitysyksikön tulisi järjestää kiinteiden toimitusten selvittäminen niiden kiinteiden toimitusten osalta, jotka vaikuttavat tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin tai jotka tapahtuvat maan rajan ylittävien sähköjohtojen kautta. Taseselvitysyksikön tehtävänä olisi lisäksi huolehtia siitä, että sähkömarkkinoiden osapuolet saavat käyttöönsä taseselvityksessä selvitetyt tiedot osapuolten omista sähkönhankinnoista ja -toimituksista.

15 Pykälän 2 momentissa säädettäisiin taseselvitysyksikön taseselvitykseen liittyvien tietojen antamisesta taseselvittäjille, tasevastaaville, sähkömarkkinoiden osapuolille sekä ulkomaisille osapuolille. 6. Sähkön käsittely taseselvityksessä, kun sähkönkäyttäjän sähkönmyyntisopimus peruuntuu tai, kun sähkönkäyttäjä kiistää sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden Pykälässä annettaisiin uudet säännökset sähkön käsittelystä taseselvityksessä niiden tilanteiden varalle, joissa sähkönkäyttäjän sähkönmyyntisopimus peruuntuu tai, joissa sähkönkäyttäjä kiistää sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden. Säännös liittyisi asetuksen 3 luvussa ja erityisesti sen 4 6 :ssä säännellyissä myyjänvaihtotilanteissa syntyviin epäselvyyksiin myyjänvaihtoilmoituksissa, koti- ja etämyynnissä tehtyjen sähkönmyyntisopimusten peruutuksiin ja epäselvyyksiin sähkösopimusten tekemisessä sekä näiden tilanteiden selvittämiseen. Säännöksellä annettaisiin säännöt siitä, minkä sähköntoimittajan sähkötaseeseen kulutettu sähkö kirjattaisiin ja kuka sähköntoimittaja vastaisi sähkönhankinnasta pykälän tarkoittamissa epäselvissä tilanteissa. Vastuu sähköstä ehdotetaan kuuluvaksi uudelle avoimelle toimittajalle, jonka huolimattomasti, virheellisesti, perusteettomasti tai epäselvässä sopimustilanteessa tekemään myyjänvaihtoilmoitukseen perustuvaa sähköntoimitusta joudutaan avoimen toimituksen alkamisen jälkeen selvittelemään. Säännöksellä ei säännellä kuitenkaan sitä, onko tällaisen ilmoituksen tehneellä avoimella toimittajalla oikeus veloittaa sähkön käyttäneeltä osapuolelta maksu tämän kuluttamasta sähköstä. Sähkönmyyntisopimuksen osapuolten asiana olisi selvittää näissä tilanteissa erikseen sähkönmyyntisopimuksen pätevyys ja keskinäiset suoritusvastuunsa. Pykälän 1 momentin mukaan myyjänvaihtoilmoituksen tehnyt uusi avoin toimittaja vastaisi pääsääntöisesti pykälän tarkoittamissa tilanteissa aloitetun uuden avoimen toimituksen perusteella sähkötaseeseensa kirjatusta sähköstä siihen saakka, kunnes avoin toimitus on siirretty toiselle avoimelle toimittajalle tai sähköntoimitus sähkönkäyttäjälle keskeytetään. Säännöstä sovellettaisiin ensiksikin tilanteeseen, jossa kuluttajan koti- tai etämyynnissä tekemä sähkönmyyntisopimus peruuntuu tämän käytettyä kuluttajansuojalain 6 luvun 14 :ssä säädettyä oikeuttaan peruuttaa sähkönmyyntisopimus. Toiseksi säännöstä sovellettaisiin tilanteeseen, jossa sähköntoimitus peruuntuu uuden avoimen toimittajan perusteettomaksi tai virheelliseksi osoittautuvan sanoman vuoksi. Kolmanneksi säännöstä sovellettaisiin tilanteeseen, jossa sähkönkäyttäjä on jakeluverkonhaltijalle tekemällään kirjallisella ilmoituksella kiistänyt alkanutta uutta avointa toimitusta koskevan sähkönmyyntisopimuksensa pätevyyden. Neljänneksi säännöstä sovellettaisiin tilanteeseen, jossa uusi avoin toimittaja on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle, että sähkönkäyttäjä on kiistänyt alkanutta uutta avointa toimitusta koskevan sähkönmyyntisopimuksensa pätevyyden. Pykälän 2 ja 3 momentti sisältäisivät osittaisen poikkeuksen 1 momentin pääsääntöön. Pykälän 2 momentin mukaan jos avoin toimitus 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa siirtyisi takaisin asetuksen tarkoittamalle nykyiselle avoimelle toimittajalle (myyjänvaihtoa edeltävä sähköntoimittaja), kirjattaisiin sähkönkäyttäjän käyttämä sähkö kuitenkin nykyisen avoimen toimittajan sähkötaseeseen siltä osin kuin sähkötaseisiin on mahdollista tehdä muutoksia taseselvityksen määräaikojen puitteissa. Tässä tilanteessa jakeluverkonhaltija tekisi muutoksen sähköntoimittajien avoinna olevaa sähkötaseisiin ilman sähköntoimittajien välistä erillistä so-

16 pimusta. Pykälän 3 momentin mukaan vastaava korjausmenettely olisi mahdollista myös 1 momentin 3 ja 4 kohdissa tarkoitetuissa tilanteissa, mutta se edellyttäisi, että nykyinen avoin toimittaja olisi erillisen tahdonilmauksensa mukaisesti ottanut vastattavakseen sähkönkäyttäjän avoimesta toimituksesta mainitusta ajankohdasta lähtien. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin jakeluverkonhaltijalle velvollisuus 1 momentissa tarkoitetun tiedon saatuaan ensitilassa neuvoa sähkönkäyttäjälle toimenpiteet, joilla tämä voi välttää sähköntoimituksen keskeyttämisen. 7. Sähkömarkkinalain 102 :ssä tarkoitetun toimituksen käsittely taseselvityksessä 8. Täydentävät velvoitteet Pykälässä annettaisiin uusi säännös sähkön käsittelystä taseselvityksessä niiden tilanteiden varalle, joissa sähkönjakelu sähkönkäyttäjälle keskeytettäisiin vähittäismyyjästä johtuvasta syystä ja jakeluverkonhaltija jatkaisi sähköntoimitusta sähkömarkkinalain 102 :ssä säädetyn velvoitteen perusteella. Säännöksen mukaan näissä tilanteissa jakeluverkonhaltijan sähkönkäyttäjälle toimittama sähkö kirjattaisiin jakeluverkonhaltijan häviöiden ja hävikin sähkötaseeseen, ellei jakeluverkonhaltija ole osoittanut sähköntoimitukselle muuta avointa toimittajaa, jonka sähkötaseeseen sähkö kirjataan. Pykälässä annettaisiin sähkömarkkinoiden osapuolille täydentävä velvoite antaa tietoja taseselvitystehtäviä hoitaville tahoille ja tasesähköyksikölle, jos tiedon saaminen on perusteltua taseselvityksen tai toisen osapuolen tasevastuun täyttämisen kannalta. Tältä osin säännökseen ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia. 5 luku. Tyyppikuormituskäyrien soveltaminen taseselvityksessä 1. Tyyppikuormituskäyrän käyttäminen taseselvityksen perustana jakeluverkossa. Pykälässä säädettäisiin niistä tilanteista, joissa tyyppikuormituskäyrää voitaisiin jatkossa käyttää taseselvityksen perustana. Yhteispohjoismaiseen taseselvitysmalliin siirtymisen yhteydessä esitetään lisäksi muutettavaksi sähkömarkkinalain 67 :ssä tarkoitetun ns. toimitusvelvollisen vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan sähkötaseiden selvitystapaa. Asetusehdotuksen mukaan jakeluverkossa toimivan toimitusvelvollisen vähittäismyyjän sähkötase selvitettäisiin jatkossa jäännöstaseen muodostamisen asemesta yhtenäisin periaattein muiden kyseisessä jakeluverkossa toimivien vähittäismyyjien kanssa. Toimitusvelvollisen myyjän tuntimittauksen ulkopuolella olevat kohteet mallinnettaisiin ehdotuksen mukaan sähkötaseisiin tyyppikuormituskäyrillä kuten muidenkin vähittäismyyjien. Samalla tyyppikuormituskäyrämallin soveltamisessa syntyvä ero todelliseen sähkönkulutukseen verrattuna, jakeluverkon mittausalueen mittausvirheet sekä hävikki sisältyisivät jatkossa jakeluverkonhaltijan häviöiden ja hävikin sähkötaseeseen. Muilta osin asetusehdotuksessa ei esitettäisi sisällöllisiä muutoksia tyyppikuormituskäyrämenettelyyn. Nykyinen laajamittainen tuntimittaus mahdollistaisi muutoksen toteuttamisen, eikä sähkökaupassa ole enää teknistä perustetta soveltaa voimassa olevan säännöstön mukaista vähittäismyyjän jäännöstasemallia. Uudistuksen myötä jakeluverkonhaltija vastaisi mittauksen ja taseselvityksen virheistä sekä epätarkkuuksista. Tämä olisi pe-

17 5. Lämpötilakorjaus rusteltua, sillä lähtökohtaisesti vain jakeluverkonhaltija itse voi vaikuttaa oman taseselvityksensä laatuun. Vähittäismyyjä ei voi vaikuttaa näihin toimintoihin omalla toiminnallaan. Uudessa toimintamallissa korostuisi jakeluverkonhaltijan intressi panostaa taseselvityksen laatuun sekä hävikin vähentämiseen. Asetuksen sanamuotojen muutoksella selvennettäisiin tyyppikuormituskäyrämenettelyn soveltamisalaa siten, että säännöksistä ilmenisi yksiselitteisesti, että tyyppikuormituskäyrämenettelyä sovellettaisiin taseselvityksessä ainoastaan jakeluverkoissa, mutta ei muissa sähköverkoissa tai muilla mittausalueilla. Pykälän 1 momentin mukaan sähkön vähittäismyynnin taseselvityksen tulisi jatkossa perustua sähkönkäyttöpaikan osalta tyyppikuormituskäyrän ja muun mittaustavan kuin tuntimittauksen yhdistelmään, jos sähkönkäyttöpaikkaa ei ole varustettu tuntimittauslaitteistolla. Pykälän 2 momentin mukaan jakeluverkonhaltija päättäisi, mitä tyyppikuormituskäyrää kuhunkin sähkönkäyttöpaikkaan sovelletaan. Pykälän 2 momentin säännöstä täsmennettäisiin muuttamalla sähkönmyyjä-termi vähittäismyyjäksi. Pykälään ei esitettäisi sisällöllisiä muutoksia. 6. Tyyppikäyttäjäryhmien tuntienergioiden laskeminen 7. Tasoituslaskenta Pykälän 3 momentti kumottaisiin. Momentin korvaava säännös sisältyisi asetuksen 4 luvun 3 :ään. Pykälän 1 momentin säännöstä täsmennettäisiin muuttamalla sähkönmyyjä-termi vähittäismyyjäksi. Pykälään ei esitettäisi sisällöllisiä muutoksia. 8. Paikallinen tyyppikuormituskäyrä Pykälässä säädettäisiin jakeluverkonhaltijan oikeudesta soveltaa paikallista tyyppikuormituskäyrää. Pykälän säännöksiä täsmennettäisiin muuttunutta terminologiaa vastaavaksi ja lakiviittaus saatettaisiin ajan tasalle. Ehdotettu säännös vastaisi nykyisin voimassa olevia säännöksiä. 6 luku. Sähköntoimitusten mittaus sähköverkossa ja kiinteistön sisäisessä verkossa 3. Sähköntuotantolaitoksen varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa Sähköntuotantolaitoksen varustamista mittauslaitteistolla koskeva säännöstö esitetään muutettavaksi vastaamaan 1.5.2015 voimaan tulleen sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) muutosta (L 501/2015), jolla muutettiin sellaisen pientuottajan tuottaman sähkön valmisteverotusta, joka tuottaa sähköä enintään 100 kilovolttiampeerin nimellistehoisessa generaattorissa tai useiden sähköntuotantolaitteistojen (generaattoreiden) muodostamassa enintään 100 kilovolt-

18 tiampeerin nimellistehoisessa voimalaitoksessa. Valmisteveronalaisen sähköntuotannon alarajan noston seurauksena voitaisiin nostaa myös sähköntuotannon erillismittauksen alaraja vastaamaan valmisteverotuksessa noudatettuja menettelyitä. Tämä keventäisi pienimuotoisen sähköntuotannon mittausvaatimuksia ja siitä aiheutuvia kustannuksia pienimuotoiselle tuotannolle. Ehdotuksen lähtökohtana olisi nykyisin voimassa oleva säännös, johon perustuen sähköntuotantolaitos, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulisi jatkossakin pääsääntöisesti varustaa erillisellä mittauslaitteistolla. Pienvoimalaitoksia varten ehdotettaisiin muita voimalaitoksia kevyempään mittauskäytäntöön johtavaa erityissäännöstä, jonka mukaan sähköverkkoon sähköä syöttävä, nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteisto ja usean sähköntuotantolaitteiston muodostama voimalaitos, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttivolttiampeeria, voitaisiin jättää varustamatta erillisellä mittauslaitteistolla. Näiden osalta vaatimuksena olisi, että kyseinen sähkönkäyttöpaikka varustettaisiin mittauslaitteistolla, joka kykenee mittaamaan sekä sähköverkosta otetun että sähköverkkoon syötetyn sähkön määrän. Luvun 4 :n säännöksen perusteella tässä tapauksessa sovellettaisiin tavanomaista tuntimittaustason mittaustarkkuutta. Pykälän 2 momentin perusteella mittausvelvoitteen ulkopuolelle jäisivät myös verkonhaltijan varavoimakoneet, jotka on liitetty sähköverkkoon ainoastaan tilapäisesti. Tällaisia varavoimakoneita käytetään tilapäisluontoisesti esimerkiksi sähköntoimitusten keskeytystilanteissa. Pysyväisluonteisesti sähköverkkoon liitetyt verkonhaltijan varavoimakoneet sen sijaan tulisi varustaa mittauslaitteistolla muiden sähköntuotantolaitosten tapaan. 5. Tuntimittauslaitteiston ja verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän toiminnalliset vaatimukset sähköverkossa Pykälän 2 momentti esitetään kumottavaksi. Vastaava säännös annettaisiin uudessa 5 a :ssä. 5 a. Sähköverkossa erillisestä tilauksesta tarjottavat mittauslaitteistot Pykälässä säädettäisiin mittauslaitteistoista, joita verkonhaltijan tulisi tarjota asiakkaalleen tämän erillisestä tilauksesta. Verkonhaltijan tulisi voimassa olevan asetuksen säätämällä tavalla tarjota asiakkaansa erillisestä tilauksesta tämän käyttöön tuntimittauslaitteisto, jossa on standardoitu liitäntä reaaliaikaista sähkönkulutuksen seurantaa varten. Tällä tavalla tarjottaisiin asiakkaalle mahdollisuus hyödyntää verkonhaltijan mittauslaitteiston tarjoamaa kulutustietoa esimerkiksi suoraan asiakkaan omaan taloautomaatiojärjestelmään. Verkonhaltija määrittelisi ne tekniset ominaisuudet, joita sen asiakkailleen tarjoamien standardoitujen liitäntöjen tulisi täyttää. Liitäntöjen teknisten ominaisuuksien tulisi olla luonteeltaan mahdollisimman avoimia ja laaja-alaisesti yhteen sovitettavissa erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa. Laskutuksen ja sähköntoimitusten selvityksen perusteena tulisi käyttää aina verkonhaltijan todentamaa mittaustietoa. Uutena säännöksenä esitettäisiin 3 :n muutokseen liittyen, että verkonhaltijan tulisi tarjota asiakkaalleen tämän erillisestä tilauksesta myös tuntimittauslaitteisto sähkön-

19 tuotannon määrän erillistä mittaamista varten sähköntuotantolaitteistossa tai voimalaitoksessa, jonka varustaminen erillisellä mittauslaitteistolla ei ole pakollista. Uutena säännöksenä ehdotettaisiin lisäksi, että verkonhaltijan tulisi tarjota asiakkaalleen tämän erillisestä tilauksesta myös tuntimittauslaitteisto sähköajoneuvojen latauspisteen sähköntoimituksen erillistä mittaamista varten. Muutoksella saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöämme vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU 2 artiklan 14 kohdan vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeuskehys sallii sen, että sähköajoneuvojen latauspisteen sähköntoimituksesta voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen yhteisön kanssa, joka toimittaa sähköä sille kotitaloudelle tai kiinteistölle, jossa tällainen latauspiste sijaitsee. Pykälän 2 momentin säännöksellä täsmennettäisiin, että 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta kohteesta olisi muodostettava taseselvitystä varten oma sähkönkäyttöpaikkansa. 6. Mittauslaitteiston lukeminen sähköverkossa Luvun 6 :n säännös muutettaisiin vastaamaan sähkömarkkinalain 57 ja 69 :ään lailla 1430/2014 sisällytettyjä muutoksia jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutukseen. Pykälän 1 momentin mukaan sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto olisi luettava vähintään kerran vuorokaudessa. Muu sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteisto kuin tuntimittauslaitteisto olisi jatkossa luettava vähintään neljä kertaa vuodessa. Vähintään yksi muun mittauslaitteiston kuin tuntimittauslaitteiston luentakerta vuodessa kuuluisi jakeluverkonhaltijan vastuulle. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin perusteista, jolloin Jakeluverkonhaltijalla olisi oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen. Tämä olisi mahdollista, jos 1) sähköä ei ole voitu mitata mittauslaitteiston vikaantumisen vuoksi, 2) mittaustiedot eivät ole saatavilla etäluettavan mittauslaitteiston tiedonsiirtohäiriön vuoksi, 3) mittauslaitteiston luenta kuuluu loppukäyttäjän vastuulle, eikä tämä ole ilmoittanut mittarilukemaa kysymyksessä olevalta laskutuskaudelta, tai jos 4) mittauslaitteisto on sijoitettu paikkaan, johon verkonhaltijalla ei ole pääsyä, eikä loppukäyttäjä ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua. Pykälän 3 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan olisi julkaistava selvitys menetelmästä, jota se soveltaa sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen arvioinnissa. Pykälän 4 momentin mukaan verkonhaltija voisi sopia sähkönkäyttäjän ja -toimittajan kanssa mittauslaitteistojen luennasta tässä asetuksessa säädettyä täydentävästi.

20 Ehdotuksen vaikutukset Pohjoismaiseen taseselvitysmalliin siirtyminen Vaikutukset sähkömarkkinoihin ja sähköalan yrityksiin Yhteispohjoismainen taseselvitysmallin käyttöönotto toisi huomattavia hyötyjä sähkömarkkinoiden osapuolille. Merkittävimpiä hyötyjä olisivat erityisesti kansallisten sähkömarkkinoiden välisten raja-aitojen madaltuminen ja markkinoille tulon helpottuminen sekä useissa maissa toimivien osapuolten operatiivisten kustannusten lasku. Merkittävimpinä kustannustekijöinä olisivat mallin käyttöönottoon liittyvät investoinnit, jotka kohdistuisivat Suomessa pääosin järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle Fingrid Oyj:lle sekä jakeluverkonhaltijoille. Pohjoismaiseen taseselvitysmalliin siirtymisen hyötyjä olisivat taseselvityksen operatiivisten kustannusten lasku, usealla kansallisella markkinalla toimivien sähkömarkkinoiden osapuolten liiketoimintojen helpottuminen ja kustannusten lasku, taseselvitystiedon laadun paraneminen ja taseselvityksen parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen useammassa maassa. Pohjoismainen taseselvitysmalli loisi sähkömarkkinoiden osapuolille (sähköntoimittajat, tasevastaavat) mahdollisuuden toimia samoilla käytännöillä kaikissa yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen kuuluvissa maissa. Tasevastaava pystyisi jatkossa suorittamaan kaiken taseselvitykseen liittyvän toiminnan yhdestä pisteestä ja yksin käytännöin yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen kuuluvissa maissa. Sähköntoimittajalle malli tarjoaisi monipuolisemmat mahdollisuudet valita tasevastaavat mittausaluetasolla ja tasekohtaisesti sekä valita osapuolen liiketoimintaan parhaiten soveltuvat tasevastaavat. Tarve sitoutua yhteen tasevastaavaan Suomessa olevan liiketoiminnan osalta poistuisi. Pohjoismainen taseselvitysmalli integroisi laajamittaisesti pohjoismaisia vähittäismarkkinoita yhteen. Pohjoismainen yhteistyö parantaisi mahdollisuuksia vaikuttaa myös Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoiden kehitykseen. Pohjoismainen taseselvitysmalli pohjautuu vuonna 2009 Pohjoismaissa yhteisesti käyttöönotettuun kahden sähkötaseen malliin eikä muuttaisi taseselvityksen pääperiaatteita tai laskutuskomponentteja. Siten mallilla ei olisi vaikutuksia tasesähkön määriin tai sen hankintakustannuksiin. Poikkeuksen tähän toisi kuitenkin muutos Suomen sähköntuotannossa merkittävässä asemassa olevien osuusvoimalaitosten tuotannon käsittelyssä. Jatkossa osuusvoimalaitoksen osuuden haltija ei pystyisi enää käyttötunnin aikana korvaamaan muilla tuotantoresursseillaan vikaantuneen osuusvoimalaitoksen tuotanto-osuuttansa. Muutos voitaisiin tehdä vasta myöhemmille käyttötunneille. Tästä aiheutuisi osuusvoimalaitoksen tasevastaavalle lisäkustannuksia tasesähkön hankinnasta. Näiden kustannusten määrää ei ole ollut mahdollista arvioida. Pohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta aiheutuisi sähkömarkkinoiden osapuolille investointikustannuksia ja operatiivisia kustannuksia. Kertaluonteiset investointikustannukset liittyvät pääosin toimintamallin muuttamiseen uuden taseselvitysaikataulun ja raportointivaatimusten mukaiseksi sekä tietojärjestelmien sovittamiseen muun muassa uuden tiedonsiirtoformaatin mukaiseksi. Operatiivisiin kustannuksiin lasketaan ne jatkuvat kustannukset, jotka liittyvät taseselvitystoiminnan operointiin yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa.