Muistio: Luova Etelä-Karjala-tapaaminen 13.2. klo 17 Ravintola Notkea Norppa, Lappeenranta 1. Luova Etelä-Karjala: aiemmin tapahtunutta. Merkki sai alkunsa KUTKA-hankkeessa vuonna 2011. Lyhyt koonti siitä, mitä viime tapaamisessa toukokuussa 2013 puhuttiin/sovittiin ja miten näissä asioissa on edetty: Ei ollut tiedossa listaa toimijoita, jotka tunnusta käyttävät, nyt viime vuoden puolella on koottu viime vuoden puolella listauksen merkkiä käyttävistä tekijöistä. Lista löytyy Luova Etelä-Karjala-blogista ja tulee tuleville nettisivuille. Listaa täydennetään. Toiveissa oli luovaetelakarjala.fi -nettisivusto ja nämä sivut on nyt teetetty, mutta ei vielä julkaistu. Luova Etelä-Karjala-kysely teetettiin syksyllä 2013 toiveiden mukaisesti. Viime tapaamisessa toivottiin tarkempia kriteerejä merkille, esimerkkiä voisi ottaa muista laatubrändeistä kuten Avainlipusta. Alustava kriteeristö on tehty ja logon suunnittelijan kanssa yhteistyössä tehty logon käytön ohjeistus. Viime tapaamisessa esillä olleesta tuotekatalogi-ideasta on luovuttu, koska katalogeita on hankala päivittää ja ne ovat vähän vanhanaikaisia. Sen sijaan panostetaan Luova Etelä- Karjala-nettisivuihin, näkyvyyden lisäämisen ja verkoston luomiseen. Viime tapaamisessa todettiin, että uutta yhdistystä ei tarvita. Tulevaisuuden toimintamalli brändille voisi olla työryhmämäinen tai jokin jo olemassa oleva toimija ottaa tunnuksen hallintaansa. Ennen kuin mikään jo olemassa oleva yhdistys tms. ottaa merkin hallintaansa, pitää olla tarkkaan tiedossa ketkä merkkiä käyttävät ja millä kriteereillä. Tätä on nyt pyritty viemään eteenpäin. 2. Kyselyn tulokset. Mitä eväitä jatkoon? Lyhyt katsaus syksyllä 2013 toteutetun Luova Etelä-Karjala-kyselyn tuloksiin. Kyselyn mukaan merkin nykyinen tunnettavuus koettiin yleisesti huonosti ja tästä johtuen brändillä ei ole vielä ehtinyt syntyä mainetta. Tulevalta toimielimeltä toivottiin epäbyrokraattisuutta, selkeyttä ja sitä, että toimielimessä mukana olevien pitäisi olla monipuolisesti luoviin aloihin kytkeytyneitä henkilöitä. Osa oli myös sitä mieltä, että toimielimen pitäisi koostua muista kuin luovan alan tekijöistä ollakseen riippumaton ja ettei kateutta syntyisi. Yhdistysmuotoinen toiminta koettiin liian hankalaksi ja aikaa vieväksi. Maksullisuutta vastaan kyselyyn vastanneet toivoivat markkinointiapua, verkostoitumismahdollisuuksia, näkyvyyttä ja yhteisiä tiloja. Kyselyssä kysyttiin erikseen sitä, mitä toiveita palvelujen tarjoajilla on merkkiä kohtaan ja myös palvelujen tarjoajat toivoivat tunnukselta nimenomaan verkostoitumismahdollisuuksia ja markkinointiapua (esim. yhteispakettien myyminen). Tapaamisessa jaettiin kyselyn tulosten raportti, josta tuloksiin voi tutustua tarkemmin. Raportti on myös luettavissa osoitteessa: http://www.lut.fi/documents/10633/263720/luova+e- K+kyselyn+raportti.pdf/6d61dd8e-1d6a-4b53-9cb9-8eb55746cae0
3. Kriteeristö ja logon käytön ohjeistus Esittelyssä oli tunnuksen saamisen kriteeristö ja logon käytön graafinen ohjeitus. Kriteeristö on tällä hetkellä vielä hyvin lavea (pääkohtina ammattimaisuus, paikallisuus ja luovuus). Tapaamisessa mukana oli vertailuksi myös Avainlipun saamisen edellytykset (löytyy osoitteesta: http://www.avainlippu.fi/liiton-merkit/kayttooikeuden-hakeminen/avainlippu-saannot). Kysymyksenä oli, että halutaanko kriteerejä viedä tarkempaan suuntaan (esimerkkinä Avainlippu) vai jättää laveaksi? Kuinka tarkasti esim. ammattimaisuus ja paikallisuus tulisi määritellä? Aiemmin esillä on ollut kahdenlaisia toiveita: toisaalta että merkin käytön kriteerit olisivat erittäin tarkkaan määritelty ja toisaalta että liian tarkat kriteerit saattavat synnyttää sisäpiirimäisyyttä, eli että jokin tietty eliitti määrittelee mikä on tarpeeksi hyvää luovaa toimintaa. Kommentteja: Y-tunnus voisi olla yksi hyvä kriteeri tunnuksen saamiseksi. Toisaalta esille nousi, että kaikilla ammattilaisilla (kuten kuvataiteilijat), ei ole y-tunnusta. Tällöin esim. koulutus, apurahalla toimiminen, osuuskunnassa toimiminen tms. voivat osoittaa tekijän ammattilaisuuden. Paikallisuusasteesta esille nousi, että kriteerinä voisi olla se, että toimijan kotipaikka on Etelä-Karjalassa. Toisaalta jos toisella paikkakunnalla toimiva luova tekijä kokee itsensä eteläkarjalaiseksi tai yhteyttä Etelä-Karjalaan ja haluaa merkin käyttöönsä, ei tätä pidetty pahanakaan asiana. Materiaalien ja työn kotimaisuusaste herätti keskustelua: pitäisikö esim. määritellä paikallisuuden prosenttiosuus? Voiko mukana olla tuote, joka on suunniteltu Etelä-Karjalassa, mutta teetetty ulkomailla? Tämä voi haitata sellaisia verkostossa mukana olevia, jotka pitävät tuotteen työn kotimaisuutta tärkeänä. Merkin tarkkaa määrittelyä pidettiin tärkeänä, kuitenkin siten että jokainen tapaus voidaan harkita tekijäkohtaisesti. Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö merkki rekisteröidä tavaramerkiksi. Hankalaksi tämän voi tehdä monialaisuus, eli rekisteröinnin pitää kattaa kaikenlaista elintarvikealasta kuvataiteisiin. Tämä voi nostaa rekisteröinnin hintaa. Toisaalta rekisteröinti selkeyttäisi merkin käyttöä. Jos sitä ei ole rekisteröity, on mahdollista että joku voi ottaa tunnuksen käyttöönsä omin päin tai tekemällä merkkiin pieniä muutoksia tekee merkistä oman brändinsä ilman toimielimen lupaa. Heini Kähkönen lupasi selvittää tavaramerkin rekisteröinnistä ja hioo kriteeristöä. Kriteerit laitetaan kokoukseen osallistuneille ja verkostolistassa mukana oleville kommenttikierrokselle. 4. Nettisivut ja esite Esittelyssä oli viime vuoden puolella graafikolle teetetyt nettisivut ja esite. Esitteestä oli teetetty pari koevedosta ja nettisivuja ei ole vielä julkaistu, joten nyt niitä voi vielä muokata. Kommentteja esitteeseen: Juliste kaupan seinällä voisi myös kertoa brändistä. Toisaalta moni ei halua julisteita oman liikkeensä ilmettä pilamaan.
Lisäksi voisi olla käyntikorttimaisia esitteitä, joissa on merkin nettisivuosoite. Näitä olisi helppo laittaa liikkeissä esille. Tarroja voisi teetättää lisää siten, että mukana on nettiosoite. Verkostolaisille voisi nettisivuille olla salasanalla suojattu osio, josta ihmiset voivat itse ladata materiaalipohjia ja logoa eri muodoissaan käyttöönsä. Kommentteja nettisivustoon: Toimijat voisi olla listattu teemoittain, jotta kuluttaja löytää helposti eri alojen asiantuntijat. Tähän voisi olla myös jonkinlainen hakutoiminto. Kuvat tuovat enemmän esille sitä, minkä tyyppisiä toimijoita on mukana. Sivuilla voisi olla Etelä-Karjalan kartta, jossa toimijat löytyy paikkakunnittain. Luova Etelä-Karjala voisi tehdä bannerivaihtoa muiden nettisivujen kanssa. Nettisivut voisi lanseerata tapahtumassa tai jonkun verkostoon kuuluvan tapahtuman kyljessä (esim. Mustan ja valkoisen festarit). Markkinointia on tehtävä, paitsi lehdistön suuntaan myös yrityksille. Miten saada brändiä näkyviin yritysten kanssa yhteistyössä ja toisaalta lisää toimijoita mukaan verkostoon? Nettisivuille ajankohtaista-osio. Nettisivuilla voisi olla tarkempi hakulomake, jolla voi hakea verkoston jäsenyyttä. Luova Etelä-Karjalalle voisi teettää erilaisia bannereita, joita muut sivustot voivat käyttää. 5. Brändin jatko Käytiin monenlaista ideointia sen suhteen, kuinka brändin toiminta taataan Kulttuurikutinaahankkeen loputtua vuoden 2014 jälkeen. Olisi hyvä tietää hyvissä ajoin, mitä jatkon kanssa käy. Ei siis esim. että joulukuussa sovitaan tapaaminen ja kerrotaan jatkosta vasta sitten. Helpointa on, että brändin toiminta lähtisi jonkun jo olemassa olevan organisaation kylkeen. Taito Etelä-Karjala on potentiaalinen taho, joka voisi ottaa merkin hallintaansa. Brändi sopii hyvin Taito Etelä-Karjalan tavoitteisiin, mutta ehtona on oltava, että kaikki verkostolaiset ovat ammattilaisia. Harrastajat on pidettävä erillään. Taito Etelä-Karjala on kiinteä yhdistys ja sikäli voisi olla hyvä taho hallinnointiin. Ilmaiseksi kukaan ei hallinnointi työtä kuitenkaan tee, joten jäsenmaksujen on katettava hallinnointiin kuluva työ sekä muut kulut. Ennen kuin jokin muu taho ottaa tunnuksen hallintaansa, on oltava budjetti siitä, mitä merkin ylläpito maksaa sekä mikä vuosimaksu ja toimijamäärä riittävät näiden kulujen kattamiseen. Vaikka jokin jo olemassa oleva yhdistys ottaisi tunnuksen hallintaansa, olisi hyvä olla myös jokin erillinen luovia aloja edustava toimielin, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Ongelmatilanteissa yhdistys voisi tukeutua tämän monialaisen toimielimen kommentteihin. Toimielin voisi kokoontua esim. neljä kertaa vuodessa ennalta sovittuina aikoina ja tehdä tuolloin aina päätökset jäsenhakemuksista. Näin tunnusta hallinnoiman yhdistyksen ei tarvitsisi hoitaa jäsenhakemuksia jatkuvasti, vaan kaikilla olisi tiedossa ne vuoden ajankohdat, jolloin jäsenyydet myönnetään. Tulisi myös vielä tarkistaa ketkä kaikki logoa käyttävät, sillä tapaamisessa tuli ilmi paikkoja, joissa logoa on, mutta jotka eivät ole toimijalistauksessa (joka löytyy jo nyt blogista: http://luovaetelakarjala.blogspot.fi/p/luova-etela-karjala-toimijat.html). Toimijalistaukseen
on laitettu niiden tiedot, ketkä ovat tietonsa vuoden 2013 aikana toimittaneet. Vielä pitää kartoittaa myös se, kuinka jo mukana olevat logoa käyttävät, missä se näkyy ym. Logoa tällä hetkellä käyttäviltä pitää myös kartoittaa se, ovatko valmiita maksamaan tunnuksen jäsenmaksun vuodesta 2015 eteenpäin. Merkkiä tulee markkinoida luoville tekijöille, jotta toimijalistaa saadaan kasvatettua. Brändi tulee markkinoida sitä käyttäville, tuotteen myyminen on tässä mielessä tärkeää. Nyt Luova Etelä-Karjala vaikuttaa ulkopuolisille jonkinlaisena salaseurana, johon mukaan tulemisesta ei ole täyttä selkeyttä. Heini Kähkönen laittaa verkostolle mainosviestiä brändistä ja kehittää brändin mainostamista. Luova Etelä-Karjala -brändillä voisi olla sopimuspohja. Eli kaikki mukana olevat ja tunnusta käyttävät tekijät täyttävät saman sopimuksen. Keskustelua käytiin siitä, että voiko jäseneksi liittyä joku, joka ei itse tee tuotteita, mutta myy paikallisia luovia tuotteita. Eli voivatko jälleenmyyjät olla mukana verkostossa? Todettiin, että periaatteessa kyllä, mutta merkki voi olla esillä vain niissä tuotteissa, jotka ovat osa Luova Etelä-Karjala-verkostoa. Voisi olla vaatimuksena, että liikkeessä pitää olla minimissään vaikkapa 3-4 merkin tuotetta, jotta jälleenmyyjä saa merkin käyttöönsä. Jälleenmyyjän jäsenyys ei kuitenkaan riitä merkin laittamiseen tuotteeseen, vaan tuottajalla pitää olla jäsenmaksu maksettu ym. kriteerit täytetty. Jokaisen tekijän pitää siis itse hakea status. Nettisivuille voisi jossain vaiheessa tulla tiedot myös siitä, mistä paikoista kuluttaja löytää näitä tuotteita. Puhetta oli siitä, että jäsenmaksu voisi olla eri esim. yrityksille, jotka saavat tuotteillensa mainosta sivuilla ja jälleenmyyjille. Jäsenmaksua voisi porrastaa sen mukaan, mitä hyötyjä jäsenyydestä saa (esim. jälleenmyyjät, palvelujen tarjoajat, tuotteiden myyjät). Lopuksi palattiin vielä kriteeristöön ja siihen, että kriteeristöä voisi muokata eri tapauksia koskeviksi. Keskusteltiin esim. työllistämisvaikutuksista ja siitä paljon missäkin tapauksessa materiaalien ja työn tulee olla paikallista. Esim. puuvillaa ja bambua ei Suomessa kasva, joten täyspaikallisuus ei ole missään mielessä mahdollistakaan. Kriteeristössä tärkeää on harkinta- ja tapauskohtaisuus, ne eivät saa olla totaalisia. Heini Kähkönen lupasi seuraavaksi tehdä/selvittää näitä: - budjetti ja millä jäsenmäärällä sekä jäsenmaksulla toiminta pyörii, kun ottaa huomioon nettisivujen kulut ym. - sen suunnitelman tekeminen, että mitä tunnuksen hallinta vaatii yhdistykseltä. - sopimuspohjan hahmotteleminen. - sen selvittäminen, onko mahdollista saada info@luovaetelakarjala.fi - sähköpostiosoitetta, johon jo nyt voisi ohjata kaikki aiheen sähköpostit, jotta tiedonvälitys ei ole kiinni henkilökohtaisissa sähköpostiosoitteissa. - merkin markkinointi luoville tekijöille ja toimijalistan kasvattaminen, jotta merkki voidaan loppuvuodesta lanseerata näyttävästi siten että mukana olevat toimijat ovat näkyvillä tiedottamisessa. - tavaramerkin rekisteröinnin kulujen selvittäminen. Seuraava kokous olisi hyvä olla nyt kevään aikana, jotta asia ei ehdi unohtua. Heini kutsuu seuraavan kokouksen kasaan huhti-toukokuussa.
LIITE 1: Kriteeristö nettisivuille joulukuussa 2013 Luova Etelä-Karjala -tunnus kertoo, että tuote tai palvelu on tuotettu Etelä-Karjalassa. Tunnusta voi käyttää yhdistys, yritys tai yksittäinen tekijä. Luova Etelä-Karjala -tunnus myönnetään tuote- tai toimijakohtaisesti. Tunnusta ei saa luovuttaa eteenpäin ilman verkoston hyväksyntää. Tunnuksen saanut yhdistys voi käyttää tunnusta liikkeessään, mutta sen jäsenillä ei ole käyttöoikeutta tunnukseen liikkeen ulkopuolella ellei hän liity Luova Etelä-Karjala -verkostoon yksityistoimijana. Kriteerit tunnuksen käyttöön: Paikallisuus: Toimijan (yritys, yhdistys, henkilö) kotipaikka on Etelä-Karjalassa, palvelu tuotetaan ja tuote tehdään tai suunnitellaan pääosin Etelä-Karjalassa. Luovuus: tuote tai palvelu osoittaa taiteellisuutta, innovatiivisuutta, käsityötaitoa sekä yritteliäisyyttä. Ammattimaisuus: Tunnuksen käyttäjällä tai tuotteen tekijällä on y-tunnus tai ammattimainen toiminta on muuten osoitettu (esim. freelancerina tai apurahalla työskentely). (Maksettu jäsenmaksu Mahdollista maksua ei ole vielä määritelty, maksu määräytyy loppuvuodesta 2014. Tällä hetkellä verkostoon kuuluminen on ilmaista.) Vaikka tuote tai toimija ei täyttäisi yllämainittuja kriteerejä, on tunnusta ylläpitävän tahon mahdollista myöntää tapauskohtaisesti tuotteelle tai toimijalle lupa tunnuksen käyttöön. Miten liittyä? Toimija voi saada Luova Etelä-Karjala -tunnuksen käyttöönsä kirjoittamalla vapaamuotoisen hakemuksen tunnuksen ylläpitäjälle. Vuoden 2014 loppuun asti verkostoon kuuluminen on maksutonta. Vuodesta 2015 alkaen ylläpitäjän myöntäessä luvan tunnuksen käyttöön, toimijan tulee maksaa vuosimaksu, minkä jälkeen toimija saa tunnuksen käyttöönsä. Vuosimaksu käytetään tunnuksen internetsivujen ylläpitoon ja markkinoinnista aiheutuviin kustannuksiin. Maksu vahvistuu loppuvuodesta 2014. Luova Etelä-Karjala -tunnusta voi hakea toimija, joka täyttää kriteerit tunnuksen käyttöön. Vaikka tuote tai toimija ei täyttäisi tunnuksen käyttöön esitettyjä kriteerejä, tunnusta ylläpitävän tahon on mahdollista myöntää tuotteelle tai toimijalle tapauskohtaisesti lupa tunnuksen käyttöön. Jos olet kiinnostunut tunnuksen käyttämisestä tuotteissasi tai palveluissasi, kirjoita vapaamuotoinen hakemus tunnuksen ylläpitäjälle osoitteeseen: heini.kahkonen(at)lut.fi Hakemuksesta tulee käydä ilmi:
Toimijan nimi ja mahdollinen Y-tunnus Tuotteen tai palvelun kuvaus (mm. materiaali ja valmistustiedot) Tuotteen tai palvelun kytkös Etelä-Karjalaan Miten Luova Etelä-Karjala -tunnus sopii juuri tälle tuotteelle/palvelulle?