Aika: 18.2.2016 klo 13.00- Paikka: Osallistujat: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere, pj Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Patronen Mari vs.tilaajapäällikkö Tampere Santalahti Anne terveys- ja sosiaalijohtaja Ylöjärvi Lanne Marika sosiaali- ja terveysjohtaja Kangasala Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Helin Vesa sosiaali- ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula perusturvajohtaja Pirkkala, vpj. Peurala Tuija sosiaali- ja terveysjohtaja Orivesi Karttunen Tiina T. tietohallintokoordinaattori Tampere Kärki Elias tietohallintokoordinaattori Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Kahila Arto tietohallintojohtaja Kehyskunnat Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, sihteeri Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Aaltonen Mikko apulaispormestari Tampere Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Mäkinen Sari ylilääkäri 1/7
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 KAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖ OLESKELULUVAN SAANEIDEN KOTOUTTAMISESSA, ASUNTOPOLITIIKASSA JA PALVELUISSA 4 5 MAAKUNNALLINEN SOTE-SELVITYSTYÖ 6 6 MUUT ASIAT 7 7 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 7 2/7
1 KOKOUKSEN AVAUS 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä. hyväksyä kokouksen 16.12.2015 muistion (liitteenä). 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - Kaupunkiseudun strategiaprosessi - Seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat - Seuraavat kokoukset: 27.4 kello 13 8.6 kello 13 merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Päivi Nurminen selosti seutustrategiaprosessin kulkua. 3/7
Keskusteltiin Pirkkalan terveyskeskussairaalaan liittyneestä uutisoinnista. Hatanpään sairaalan tuotantojohtajaksi on valittu tilapäisesti Arto Ranta. 4 KAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖ OLESKELULUVAN SAANEIDEN KOTOUTTAMI- SESSA, ASUNTOPOLITIIKASSA JA PALVELUISSA Seutujohtaja Nurminen ja Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen vuonna 2015 tulleista n. 32500 turvapaikanhakijasta 30 35 % eli noin 10 000 12 000 henkilölle myönnetään oleskelulupa. Maahanmuuttoviraston arvioiden mukaan perheenyhdistämisten kautta oleskeluluvan saavien määrä lisääntyy vielä 50 %. Valtio on kuitenkin kiristämässä perheiden yhdistämistä, ja viime aikoina turvapaikanhakijoista on Tampereen kaupunkiseudullakin merkittävä osuus perunut hakemuksensa. Turvapaikanhakijoiden oleskelulupapäätöksiä alkaa valmistua helmi-maaliskuussa 2016. Pirkanmaalle on majoitettu yhteensä noin 2000 turvapaikanhakijaa, joista kaupunkiseudun alueella on tällä hetkellä yli 1000 henkilöä Tampereella, Orivedellä ja Kangasalla. Näistä arviolta kolmannes saa oleskeluluvan. Lisäksi asunto- ja palvelutarvetta tulevat lisäämään muualta Suomesta mahdollisesti Tampereen kaupunkiseudulle muuttavat oleskeluluvan saaneet. Tämä aiheuttaa kunnille tarpeen tukea maahanmuuttajia asumisjärjestelyissä, kotoutumisessa ja palveluihin hakeutumissa. Asuminen Oleskeluluvan saatuaan henkilöt voivat itse päättää, minne asettuvat asumaan. Tampereelle kaupunkiseudulle arvioidaan jäävän ensi vaiheessa noin 600 oleskeluluvan saanutta, joista noin 100-200 saa oleskeluluvan Kangasalan puolella. Arviot voivat kuitenkin vielä muuttua. YMn asuntotarjontatyöryhmä arvioi kaupunkiseudulle muuttavien määrän jopa 1300 henkilöksi sisältäen perheenyhdistämisen kautta ja muualta Suomesta muuttaneiden määrän. Tilanne luo Tampereen kaupunkiseudulle merkittävän asunto- ja palvelupoliittisen haasteen. Lainsäädännön mukaan ARA-asunnon asukasvalinnassa vähintään vuoden oleskeluluvan saanut henkilö on yhdenvertaisessa asemassa muiden asunnon hakijoiden kanssa. ARAn asukasvalinnoissa etusijalle tulee asettaa asunnon tarpeessa oleva, pienituloinen ja vähävarainen hakija. Asunnottomuus ja erityisesti lasten asunnottomuus tai sen uhka ovat painavia valintaperusteita. 4/7
Tampereen kaupunkiseudun kunnissa oli vuoden 2015 lopussa ARA -vuokra-asuntoja yhteensä 26 896, joista Tampereella 21 467, Nokialla 1 704, Kangasalla 975, Ylöjärvellä 947, Pirkkalassa 750, Lempäälässä 677, Orivedellä 303 ja Vesilahdessa 73. Näiden lisäksi Tampereen kuntaomisteisilla vuokra-asuntoyhteisöillä on noin 3000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa sosiaalisin perustein valittaville asukkaille. Tampereella asukasvaihtuvuus on 15 %, eli vuodessa reilut 3000 asukasvaihdosta. Näistä noin kolmannes on erityisryhmien asuntoja, suurin osa ikäihmisille tarkoitettuja. Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyö asuntopolitiikassa perustuu valtuustojen hyväksymän rakennesuunnitelman osana kirjattuihin asuntopoliittisiin linjauksiin, jotka korostavat seudullista yhteisvastuullisuutta. Linjauksen mukaan seudulla vastataan tasapainoisesti asuntopolitiikan sosiaalisiin kysymyksiin, jotka koskevat asunnottomuuden vähentämistä, erityisryhmien asumisen kehittämistä, ikäihmisten asumistarpeita sekä opiskelijoiden asumista. Yhteisvastuullisuus konkretisoituu valtion ja kaupunkiseudun kuntien välisissä MAL3-sopimuksessa, joissa käsitellään myös maahanmuuttajien asumista. Sopimusneuvotteluissa on keskusteltu keinoista lisätä maahanmuuttajien asuttamista lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Keinoja voivat olla mm. 1) asuntojen välivuokraus 2) uudistuotannon tukeminen, 3) asuntojen hankinta olemassa olevasta kannasta sekä 4) asumisneuvonnan kehittäminen. Nopeaan reagointiin on esitetty välivuokrausjärjestelmän luomista kaupunkiseudulle. Välivuokraus toimisi myös muiden erityisryhmien asuttamisessa. Siinä välivuokraajataho vuokraisi asunnon olemassa olevasta asuntotarjonnasta ja toimisi vuokranperijänä vuokralaiselle. Ympäristöministeriö on osoittamassa resursseja järjestelmän synnyttämiseen ja markkinointiin. Valtion koordinaatiotukipaketin tarkempi sisältö selvinnee kehysriiheen ja MAL3- sopimuksen hyväksymiseen mennessä. Kotouttaminen ja palvelut Kaupunkiseudun kannalta on tärkeää, että oleskeluluvan saaneet pääsisivät mahdollisimman pian kotouttavalle polulle ja työelämään. Kasvava määrä edellyttää hyvää yhteistyötä ja osaamisen jakamista kuntien välillä. Kunnilta edellytetään yhteistyötä myös kotouttamistoimissa myös paikallisen TE-toimiston ja ELY:n kanssa. Kotoutumisen kivijaloiksi tulisi nostaa kielikoulutuksen ja työllistymisen ohella koulutus-, asuminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, neuvontapalvelut ja osallisuus. Tämä edellyttää kuntien välisen yhteistyön lisäksi kunnan eri toimijoiden organisoitumista sektorirajat ylittäviksi tiimeiksi. Tampereen kaupunkiseudulla on tehty hyvää yhteistyötä kotouttamisessa mm. Euroopan sosiaalirahaston eri projektien kautta. Pysyviä kiinteitä yhteistyötapoja ei kuitenkaan ole syntynyt keskusteluyhteyden lisäksi. Seutuyhteistyön kautta on mahdollista jakaa kuntiin kertynyt osaaminen kaikkien hyötykäyttöön. Myös pienempiä pakolaismääriä kotouttavat yksittäiset kunnan työntekijät voivat saada vertaistukea kaupunkiseudun kollegoilta. Tähän mennessä kiinteämpää yhteistyötä on tehty vain sosiaalitoimessa yhtenäisten korvauskäytäntöjen muotoilussa ja peruskoulun valmistavan opetuksen sopimuksilla. 5/7
Maahanmuuttajien kotouttamista käsitellään kuntien kotouttamisohjelmissa. Kotouttamisohjelmissa tulisi näkyä yhteinen kannanotto seudulliseen yhteistyöhön ja vastuunkantoon. Tämän periaatteen pohjalta olisi mahdollista organisoida maahanmuuttajia ja kotouttamista koskeva yhteistyö selkeälle ja toimivalle yhteistyörakenteelle. Kunnat ovat laatineet tai päivittämässä kotouttamisohjelmiaan seuraavasti: Pirkkala 4/2015 Nokia 3/2015 Tampere 11/2014, päivityksessä Ylöjärvi 6/2014, päivityksessä Kangasala, päivityksessä Lempäälä 12/2012 Orivesi 2004 Vesilahti, laadinnassa omalta osaltaan huomioida, että kuntien kotouttamisohjelmissa huomioidaan kaupunkiseudun kuntien yhteisvastuullisuus palveluiden järjestämisen ja asumisen osalta. Työryhmä päätti omalta osaltaan, että kunnat pyrkivät ottamaan yhteisvastuullisesti kehittämään palvelu- ja asuntopolitiikkaansa kotouttamisen tukemiseksi. Asiaa sovittiin seurattavan seudun sote-työryhmässä. Auli Heinävä ja Marja Nyrhinen selostivat asiaa kokouksessa. 5 MAAKUNNALLINEN SOTE-SELVITYSTYÖ Pirkanmaan kuntajohtajat käsittelivät maakunnallisen valmistelun käynnistämistä kokouksessaan 29.1.2016. Kokouksessa sovittiin esitettävän ohjausryhmälle, että valmistelu käynnistyy maakunnalle siirtyväksi esitettyjen tehtävien nykytilan kartoituksella. Kuntajohtajakokouksessa sovittiin myös taustatietoa keräävien työryhmien perustamisesta. 6/7
Valmistelu on tarkoitus toteuttaa kolmen osakokonaisuuden kautta: sote-palvelut (ml. ympäristöterveyshuolto) - tukipalvelut, kiinteistöt ja muu omaisuus - aluehallinto (sisältäen maakunnan liiton ja pelastuslaitoksen toiminnot sekä ELY-keskukselta siirtyvät tehtävät). ICT on ryhmiä läpileikkaava teema. Työskentely alkaa helmikuun aikana. Tarkoituksena on saada toukokuun loppuun mennessä valmiiksi alueellinen tilannekuva uudistuksen jatkotyön pohjaksi. Tuukka Salkoaho, Taru Kuosmanen ja Toni K. Laine selostavat asiaa kokouksessa. merkitä asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Työryhmä kävi laajan keskustelun tilannekartoituksen laatimisesta ja asian jatkoprojektoinnista. 6 MUUT ASIAT Ei muita asioita. 7 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Muistion vakuudeksi Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 14.35. Toni K. Laine sihteeri 7/7