SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 8.6.2015 Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus (22.5. 4.6.2015) Presidentti Putinin allekirjoittama laki luokittelee rauhanajan erityisoperaatioissa kaatuneiden tiedot valtiosalaisuudeksi. Kreml: Blatterin ero ei vaikuta vuoden 2018 MM-turnauksen valmisteluihin. Ensi vuoden duumanvaaleja aiotaan aikaistaa. Keskuspankin päätös valuuttaostoista herätti hämmennystä. Entinen finanssiministeri Kudrin: talousuudistukset edellyttävät poliittisen järjestelmän muutosta. Ulkomaiset pankit supistavat toimintojaan. 1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Presidentti Putinin allekirjoittama laki luokittelee rauhanajan erityisoperaatioissa kaatuneiden tiedot valtiosalaisuudeksi. Lailla laajennetaan valtiosalaisuuden piiriin sota-ajan operaatioiden ohella myös rauhanajan erityisoperaatiot. Lehdistössä esitettyjen tietojen mukaan erityisoperaatioita ei ole erikseen määritelty lainsäädännössä. Ihmisoikeustoimijoiden mukaan laki antaa mahdollisuuden rangaista omaistensa kaatumisesta kertovia tai mahdollista kaatumista selvittäviä, myös toimittajia. (Kommersant, Vedomosti) Lavrov: Ukrainassa vangitut venäläiset pyritään vapauttamaan. Ulkoministeri Lavrov on pettynyt joidenkin tiedotusvälineiden julkaisemaan lausuntoon, joiden mukaan Venäjän viranomaiset eivät olisi kiinnostuneita Ukrainassa vangituista kansalaisistaan. Vangitut ovat Venäjän asevoimien aktiivipalveluksessa oleviksi ilmoittautuneet kersantti Aleksander Aleksandrov ja kapteeni Jevgeni Jerofejev. Aleksandrov on lehtitietojen mukaan suostunut yhteistyöhön ukrainalaisviranomaisten kanssa. Venäläistoimittajat onnistuivat Lavrovin mukaan jostain syystä tapaamaan vangitut venäläiset ennen viranomaisedustajia. Ulkoministeri painottaa Venäjän kuitenkin huolehtineen kansalaistensa kohtalosta heidän vangitsemisestaan asti. Lavrov toivoo, ettei vangittuja pyrittäisi painostamaan ja ettei venäläisten vangitsemiseen liittyvillä tekijöillä enää spekuloitaisi. (Venäjän ulkoministeriö, The Moscow Times) Asevalmistaja Almaz-Antey väittää, että MH17-matkustajakoneen alas ampumisessa käytettyä ohjusta ei ole valmistettu Venäjällä vuoden 1999 jälkeen. Asevalmistajan mukaan heidän tutkimuksensa osoittaa, että malesialaiskone ammuttiin alas Buk M1 järjestelmän 9M38M1-ohjuksella, joka ammuttiin 1,5 kilometrin virhemarginaalilla Zarošženskojesta. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan vuonna 2005 Ukrainan asevoimien käytössä oli 991 vastaavaa ohjusta. Ohjusten valmistus on lopetettu Venäjällä kolme vuotta ennen Almaz-Anteyn perustamista. Almas-Antey on merkitty pakotelistaan, jonka EU asetti malesialaiskoneen alas ampumisen jälkeen. Toimitusjohtajan mukaan yhtiö on valmis järjestämään näytöstestin tutkimustuloksensa todistamiseksi. Vapaaehtoispohjalta toimiva tutkivan journalismin sivusto Bellingcat on julkaissut raportin, jonka mukaan Venäjän puolustusministeriön MH17-matkustajakoneen alas ampumisen yhteydessä julkaisemat satelliittikuvat on käsitelty kuvankäsittelyohjelmalla. (Sputnik, The Moscow Times)
Slovakian pääministeri Fico vieraili Moskovassa. Pääministeri Fico oli lehdistön mukaan esittänyt tapaamisissaan presidentti Putinin ja pääministeri Medvedevin kanssa Slovakian yhdistämistä suunniteltuun Turkish Stream kaasuputkeen, joka kiertäisi Ukrainan. Lisäksi tapaamisissa korostui Slovakian kiinnostus S-300- ohjuspuolustusjärjestelmänsä ja ydinenergialaitostensa modernisoimiseen. Venäläisiä yrityksiä kannustettiin Slovakiaan, jonka kauppa Venäjän kanssa on laskenut 40 prosenttia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Pääministeri Ficon kriittisyys EU:n Venäjän vastaisia pakotteita kohtaan uutisoitiin laajasti venäläislehdistössä jo ennen vierailua. (Venäjän presidentinhallinto, Venäjän hallitus, Rossiiskaja Gazeta, TASS) Etelä-Ossetian johtaja Tibilov vieraili Moskovassa. Venäjä ja Etelä-Ossetia solmivat maaliskuussa liittolaisuus- ja integraatiosopimuksen, jonka toimeenpano oli Tibilovin Moskovan-vierailun keskiössä. Presidentti Putinin mukaan toimenpano edistyy verkkaisesti. Etelä-Ossetia liitettiin sopimuksella Venäjän puolustuksen piiriin, sille myönnettiin vapaa rajaliikkuvuus, integroitiin tulliviranomaistoiminta ja helpotettiin toimenpiteitä Venäjän kansalaisuuden saamiseksi ja Venäjän eläkejärjestelmään liittymiseksi. Etelä- Ossetia on Tibilovin mukaan halukas liittymään Venäjään, mutta asiaa tulee lähestyä varovaisesti Venäjän hankalan geopoliittisen tilanteen vuoksi. Etelä-Ossetia on Venäjän miehittämä ja itsenäiseksi julistautunut Georgiaan kuuluva alue. (Venäjän presidentinhallinto, TASS) Lavrov: EU:n tulee määritellä Välimeren operaationsa voimankäyttöoikeudet tarkkaan. Ulkoministeri Lavrovin mukaan tarvittavan YK:n turvallisuusneuvoston mandaatin myöntäminen EUNAFVOR Med-operaatiolle edellyttää hyvin tarkkaa määrittelyä, jota Venäjä tulee seuraamaan tarkkaan. Venäläismediassa Välimeren ongelman yhteydessä on viitattu Libyan sekasortoiseen tilanteeseen ja Naton Unified Protector -operaatiolle vuonna 2011 annettuun, Venäjän näkemyksen mukaisesti epämääräiseen, YK:n turvallisuusneuvoston mandaattiin. (TASS, The Moscow Times) Venäjä paheksui EU-kansalaisista kokoamansa maahantulokieltolistan julkaisua. Venäjän EU-maille 28.5. luovuttamaan vastapakotelistaan on presidentin lehdistöedustaja Peskovin mukaan reagoitu lännessä yllättävän vahvasti. Listan olemassaolon ei olisi Peskovin mukaan pitänyt olla yllätys ja sen takana olevien syiden kaikkien tiedossa. Myös ulkoministeriö MID:n edustajat korostivat Venäjän ilmoittaneen useita kertoja Ukrainan kriisin aikana reagoivansa länsimaiden asettamiin pakotteisiin vastaavanlaisilla toimenpiteillä. Varaulkoministeri Meškovin mukaan Venäjän listalle alettiin kerätä nimiä jo yli vuosi sitten vastauksena lännen ensimmäisille pakotelistauksille. Ulkoministeri Lavrov piti 89 nimeä sisältävän listan luovuttamista tiedotusvälineille moraalittomana, varsinkin kun EU-maiden johto kommentoi siinä olleita tietoja aktiivisesti, toisin kuin yleensä tietovuotojen kohdalla. MID syytti EU:n käyttävän listaa tekosyynä lisätäkseen ristiriitoja Venäjän kanssa. Ulkoministeri Soinin toteamus, ettei lista tullut yllätyksenä, mainittiin osassa aiheeseen liittyvistä uutisista Venäjän mediassa. Samoin monissa venäläisuutisissa mainittiin Suomi maana, jossa listalla olleiden henkiöiden nimet julkaistiin ensimmäisenä. (TASS, RT, Rossijskaja Gazeta, Venäjän ulkoministeriö) 2. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Kreml: Blatterin ero ei vaikuta vuoden 2018 MM-turnauksen valmisteluihin. Presidentin lehdistöedustaja Peskov totesi, ettei Kremlillä ole tietoa kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n puheenjohtajan eron syistä, mutta vakuutti, ettei Venäjä usko Blatterin eron
ja käynnissä olevan korruptiotutkinnan vaikuttavan mitenkään MM-turnauksen toteutumiseen. Myös urheiluministeri Mutko sanoi, ettei skandaali vaikuta Venäjän kisaisännyyteen. Venäjän olympiakomitean puheenjohtaja Žukov ei usko minkään maan boikotoivan kolmen vuoden päästä pelattavaa turnausta. Presidentti Putin ilmaisi tukensa Sepp Blatterille ennen toukokuun lopussa pidettyä puheenjohtajavaalia, ja totesi FBI:n Sveitsissä suorittamien FIFA-johtajien pidätysten olleen jälleen uusi esimerkki Yhdysvaltojen yrityksistä levittää oikeudenkäyttöään ulkomaille. Putin ei ole antanut aiheesta kommentteja Blatterin uudelleenvalintaa pian seuranneen eroilmoituksen jälkeen. Blatteria on pidetty Venäjän tärkeänä tukijana, kun korruptioepäilyjen vuoksi on vaadittu kisojen siirtämistä pois Venäjältä. (The Moscow Times, TASS) Tšetšenian salaperäisestä säätiöstä uutta tietoa. Kadyrov raivostui hallintoaan kritisoineesta dokumentista. Kommersant-sanomalehti on selvittänyt Tšetšenian tasavallan talouden kannalta tärkeän Ahmad Kadyrovin säätiön varoja. Vuonna 2004 murhatun Tšetšenian presidentin ja tasavallan nykyisen päämiehen Ramzan Kadyrovin isän mukaan nimetty säätiö toimii merkittävänä omistajana useissa suurissa Tšetšeniaan rekisteröidyissä yrityksissä. Nämä yritykset omistavat merkittäviä kiinteistökohteita ja toimivat esimerkiksi rakennus- ja viihdeteollisuudessa. Samojen yritysten johtajina toimii myös säätiöön ja tasavallan johtoon läheisessä yhteydessä olevia tunnettuja tšetšeeniliikemiehiä. Ramzan Kadyrovin lehdistöedustaja sekä muut paikalliset viranomaiset kieltäytyivät kommentoimasta tietoja, joita Kommersant oli saanut avointen lähteiden lisäksi sisäministeriö MVD:ssä työskentelevältä lähteeltä. Kadyrov ja hänen sukulaisensa sekä muut lähipiirin ihmiset käyttävät valtaa säätiössä, eikä sen raportointi rahaliikenteestään täytä asiantuntijoiden mukaan Venäjän lakien vaatimuksia. Säätiön kautta kerättävät tulot ovat entiselle kapinallistasavallalle toinen tärkeä tulonlähde federaation budjetista maksettavan rahoituksen lisäksi. Kadyrovin hämäräperäisiä liiketoimia käytiin läpi myös Mihail Hodorkovskin Avoin Venäjä -säätiön toukokuun lopussa julkaisemassa dokumenttielokuvassa Perhe, jossa muun muassa väitettiin tšetšeeneiltä ja heidän omistamiltaan yrityksiltä kerättävän "vapaaehtoisia" lahjoituksia säätiölle. Kadyrov ilmoitti kostavansa kaikille dokumentin tekoon osallistuneille. Pian elokuvan julkaisun jälkeen Hodorkovskin säätiön työntekijä Vladimir Kara-Murza päätyi vahvistamattomien tietojen mukaan myrkytysoireiden vuoksi sairaalahoitoon ja on edelleen kriittisessä tilassa. Kadyrov ilmoitti itse näyttelevänsä pääroolia lähiaikoina teatterilevitykseen tulevassa toimintaelokuvassa. (Kommersant, Openrussia.org, Meduza, Dožd, Ramzan Kadyrovin Instagram-tili) Ihmisoikeusjärjestön toimitilat tuhottiin Groznyissa. Tunnistamaton väkijoukko hyökkäsi Tšetšenian pääkaupungissa Groznyissa toimivan Kidutuksenvastainen komitea -järjestön toimistoon ja tuhosi sen. Poliisi ei puuttunut tapahtumiin järjestön pyynnöistä huolimatta, mutta jälkikäteen Tšetšenian tutkintakomitea ilmoitti pidättäneensä 40 epäiltyä. Tietoa pidätyksistä ei pystytty vahvistamaan. Järjestön työntekijät olivat osallistuneet Hodorkovskin säätiön äskettäin julkaiseman Perhe-dokumentin tekoon, jossa tasavallan päämies Ramzan Kadyrovia käsitellään kriittisesti. Viime joulukuussa Kidutuksenvastaisen komitean toimisto poltettiin. Tekijöitä ei ole rangaistu. Vuodesta 2000 toiminut Komitea kerää tietoa kidutustapauksista ja auttaa kidutuksen uhreja. Se on yksi harvoista Tšetšeniassa toimivista riippumattomista kansalaisjärjestöistä. (Dožd, The Moscow Times) Perustuslakituomioistuimen presidentti vastustaa Venäjän liittymistä kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Pietarin kansainvälisessä lakifoorumissa esiintynyt Valeri Zorkin sanoi, ettei Venäjä voi vallitsevissa olosuhteissa luottaa kansainvälisen rikosoi-
keusjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Zorkin myös muistutti, että Rooman perussäännöllä perustettuun oikeusistuimeen liittyminen edellyttäisi perustuslain muutosta, koska nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista Venäjän kansalaisten luovuttamista ulkomaille rikossyytteistä vastaamaan. Zorkin syytti Haagissa kokoontuvan oikeusistuimen syyllistyneen kaksoisstandardeihin ja politikointiin päätöksissään. Myös muut Venäjän oikeuslaitoksen edustajat kritisoivat Pietarin foorumissa rikostuomioistuinta puuttumattomuudesta Ukrainan toimiin Itä-Ukrainan taistelualueella ja totesivat, että tämänhetkiset poliittiset olosuhteet eivät ole Venäjän kannalta otolliset kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi. (Kommersant) Ensi vuoden duumanvaaleja aiotaan aikaistaa. Duuman on tarkoitus hyväksyä vielä ennen kesätaukoaan lainmuutos, joka siirtäisi alun perin joulukuulle 2016 ajoitetut seuraavat parlamenttivaalit ensi vuoden syyskuun toisen sunnuntain yleiseen vaalipäivään. Käynnissä ovat neljän duumassa istuvan puolueen keskinäiset konsultaatiot lopullisesta vaalipäivästä. Vaalipäivän aikaistamisen arvioidaan heikentävän oppositiopuolueiden ja - ehdokkaiden mahdollisuuksia nousta parlamentin alahuoneeseen, koska vaalipäivän ajoittaminen kesän pitkän lomakauden jälkeisille viikoille vähentää mahdollisuuksia tehokkaaseen kampanjointiin. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan hieman alle kolmannes venäläisistä toivoo, että Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" johtohenkilöitä olisi ehdolla seuraavissa duumanvaaleissa. Erityisesti viime kesänä Donetskin kapinallisten "puolustusministerinä" toiminut Igor Strelkov on näiden äänestäjien mieleen. (TASS, Vedomosti, Kommersant, Levada-keskus) Veteraani-ihmisoikeusaktivisti Ljudmila Aleksejeva palaa Kremlin ihmisoikeusneuvostoon. Moskovan Helsinki-ryhmän perustaja ja neuvostoaikainen ihmisoikeusaktivisti Aleksejeva aikoo paneutua ihmisoikeusneuvostossa ulkomaisten agenttien lain seurantaan. Aleksejeva jätti neuvoston vuonna 2012 kritiikkinä jäsenten läpinäkymättömälle valintaprosessille ja on kieltäytynyt useasti kutsusta jäseneksi palaamiseksi. Presidentinhallinnon mukaan Aleksejevan jäsenyyden hyväksyi neuvoston esityksestä presidentti Putin. (The Moscow Times) Žirinovskij: Savtšenko teloitettava, Washingtonin paikalle kuoppa, Kiovan ylle Venäjän lippu. Liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja piti televisioidun luennon riippumattomalla TV-kanava Doždilla, jossa hän opasti tulevaisuuden poliitikkoja ammatin saloista ja esitteli myös näkemyksiään ajankohtaisista kysymyksistä. Duuman kolmanneksi suurimman puolueryhmän johtaja piti presidentti Putinin heikkoutena liiallista pehmeyttä. Venäjällä vangittuna olevalle ukrainalaislentäjä-kansanedustaja Savtšenkolle hän esitti kuolemanrangaistusta. (Dožd) 3. Talous Entinen finanssiministeri Kudrin: talousuudistukset edellyttävät poliittisen järjestelmän muutosta. Keskuspankin päätös valuuttaostoista herätti hämmennystä. Ulkomaiset pankit supistavat toimintojaan. Hallitus jäädyttää nousupaineen alla olevia veronluonteisia maksuja. Venäläisen kaasun hinta Länsi-Euroopassa on laskussa. Maataloustuotannon kasvu hidastuu.
Venäjän talouskasvu 2013 2014 Ennuste 2015 BKT:n kasvu % 1,3 % 0,6 % 2,8 % Reaalipalkka % 5,5 % 1,3 % -9,8 % Inflaatio % 6,5 % 11,4 % 11,9 % Vähittäiskauppa, % 3,9 % 2,5 % -8,2 % Teollisuustuotanto % 0,3 % 1,7 % -1,3 % Investoinnit % -0,3 % -2,5 % -13,7 % Vienti % -0,9 % -5,5 % -32,0 % Tuonti % 1,2 % -9,2 % -36,0 % Urals-öljyn keskihinta 109$/bll 98$/bll 50$/bll Budjetin yli/alijäämä -0,5 % -0,5 % -3,4 % Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Vararahastot mrd. USD 1.1.2015 1.6.2015 Vararahasto 87,4 75,0 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 76,0 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 385 360 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2015 4.6.2015 EUR/RUB 68,37 59,11 USD/RUB 56,24 53,06 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2014 2.6.2015 Brent USD/bll 110,62 $/bll 65,68 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 63,26 $/bll Lähde: Neste Oil Keskuspankin päätös valuuttaostoista herätti hämmennystä. Keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina ilmoitti tavoitteekseen valuuttavarannon kasvattamisen kriisiä edeltävälle tasolle 500 miljardiin dollariin nykyisestä 360 miljardista seuraavien vuosien aikana. Pankki ilmoitti aiemmin toukokuussa ostavansa valuuttaa 100-200 miljoonalla dollarilla päivässä. Nabiullinan mukaan, vaikka nykyinen valuuttavaranto ylittää lähes kaksi kertaa kriittisenä pidetyn kolmen kuukauden tuontisuhteen, Venäjän valuuttavarannon täytyy kattaa myös 2-3 vuoden mahdollinen pääomapako. Hän kielsi päätöksen olevan ristiriidassa inflaatiotavoitteen (4 % 2017) ja ruplan kurssin kellumisen kanssa. Asiantuntijat kritisoivat keskuspankin politiikkaa arvaamattomaksi, ja sen merkitsevän inflaatiota-
voitteen hylkäämistä. Ruplan arvellaan heikkenevän edelleen, mikä toisaalta tuo lisää budjettituloja ja hyödyttää vientiyrityksiä. (Vedomosti) Kudrin: talousuudistukset edellyttävät poliittisen järjestelmän muutosta. Entinen finanssiministeri Aleksei Kudrin puhui parlamentin ylähuoneelle eli liittovaltuustolle talouden uudistustarpeista. Venäjän osuus maailmantaloudesta on supistunut. Suurin epätasapainottava tekijä on valtion kasvanut osuus taloudessa. Kilpailua ei ole, eikä valtionyrityksillä ole kannustimia teknologiakehitykseen eikä tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Instituutioiden heikkoudesta on puhuttu, mutta parannuksia ei ole tapahtunut. Hallituksella ei ole pitkäntähtäimen suunnitelmaa. Tärkeimmät askeleet uudistuksiin ovat eläkeiän nosto, valtionyritysten tehokkuuden kasvattaminen ja suurempien oikeuksien myöntäminen alueille. Eläkeiän nosto on välttämätöntä. Mikäli eläkeikä säilyy nykyisellään, vuoteen 2018 mennessä eläkerahastoon on siirrettävä 1400 miljardia ruplaa (23 mrd. euroa). Budjettimenojen tehokkuutta voidaan nostaa 30 prosentilla. Valtion pitäisi käyttää menoja infrastruktuurin kohentamiseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kudrin kritisoi jälleen puolustus- ja sisäisen turvallisuuden menojen kasvua. Kudrin ei sulje pois mahdollisuutta palata hallitukseen, mikäli se sitoutuu talousuudistuksiin. Tosin nykyisen poliittisen järjestelmän vallitessa se ei ole mahdollista. Vedomostin haastatteleman poliittisen tutkijan mukaan ei ole tavanomaista, että liittovaltuustossa esiintyy hallituksen ulkopuolinen ja auktoriteetteja kritisoiva henkilö. (Vedomosti) Ulkomaiset pankit supistavat toimintojaan. Luottoluokituslaitos Standard & Poor'sin mukaan ulkomaiset pankit eivät näe Venäjän olevan nykytilanteessa houkutteleva markkina-alue. 2000-luvun alussa monet ulkomaiset pankit etabloituivat Venäjälle lähes 10 prosentin vuotuisen talouskasvun ja kasvavan keskiluokan tuomien mahdollisuuksien houkuttelemina. S&P ennustaa talouden kasvavan keskimäärin 0,5 prosenttia vuosina 2015 2018. Hallitus on varannut 1000 miljardia ruplaa (17 mrd. euroa) pankkisektorin tukemiseen. Pankkien tuotot ovat romahtaneet, ja huhtikuussa pankkisektorin tappiot olivat 20 miljardia ruplaa (330 milj. euroa). Useat ulkomaiset pankit ovat vähentäneet Venäjä-vastuitaan ja supistaneet konttoriverkostoaan. Nordea on ilmoittanut irtisanovansa 20 prosenttia henkilöstöstään ja sulkevansa konttoreita alueilla. (Vedomosti, The Moscow Times) Eläkerahaston vajeen rahoittaminen aiheuttaa päänvaivaa. Pääministeri Medvedev on pyytänyt finanssi-, talouskehitys- ja työministeriöitä selvittämään, olisiko eläkerahaston vajetta mahdollista rahoittaa vuosina 2016 2018 kansallisesta hyvinvointirahastosta. Finanssiministeri Siluanovin mukaan rahoittamiseen tulisi käyttää vararahastoa. Hyvinvointirahasto on varattu suuriin investointihankkeisiin, joten sen käyttö olisi mahdollista vasta myöhemmin ja lisäksi sen käyttö olisi finanssiministeriön mielestä sidottava eläkeiän nostoon. Ministeriöiden tulee ottaa kantaa myös palkkojen ja sosiaalietuuksien sitomiseen indeksiin vuonna 2016 ja tarveharkintaiseen sosiaalitukeen. (Kommersant) Rostehin mukaan pakotteet ovat tilaisuus kehittää omaa tuotantoa. Korkean teknologian tuotteisiin erikoistuneen valtionyhtiö Rostehin toimitusjohtaja Sergei Tšemezovin mukaan yritys ei ole juurikaan kärsinyt pakotteista, vaan on voinut investoida omaan kehitykseensä ja tuoda osia esimerkiksi Kaakkois-Aasiasta. Myöskään liikesuhteet länsiyritysten kanssa eivät ole katkenneet. Yhtiön uusiin aloitteisiin kuuluu mm. ulkomaisten ohjelmistojen korvaaminen kotimaisilla. Lisäksi suunnitelmissa on uuden lääkeyhtiön perustaminen korvaamaan ulkomaista valmistusta. Rahoitusta hankkeisiin on tarkoitus
hakea valtiontuen ja yrityksen omien varojen ohella myös yksityisiltä sijoittajilta. (Vedomosti) Sääntely Vietnam ja Euraasian talousliitto sopivat vapaakaupasta. Pääministeri Medvedevin mukaan vastaavia sopimuksia on tulossa lisää, sillä noin 40 maata on halukas aloittamaan vapaakauppaneuvottelut. Tuontitullit alenevat tai poistetaan lähes 88- prosenttisesti, mutta ne säilyvät tietyillä herkillä tavarakategorioilla kuten liha, maito, tee, kahvi sekä putket, lentokoneet ja koneet. Euraasian talousliiton kauppaministeri Andrei Slepnev arvioi Vietnamin kanssa käytävän kaupan kasvavan neljästä miljardista dollarista kymmeneen miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Autokaupan vapauttamisen odotetaan lisäävän venäläisten autojen vientiä alueelle. Autonvalmistajat ovat myös kiinnostuneita aloittamaan tuotannon Vietnamissa. (Vedomosti, Rossiiskaja Gazeta) Hallitus jäädyttää nousupaineen alla olevia veronluonteisia maksuja. Hallitus on päättänyt siirtää veronluonteisista maksuista säädettyjen lakien voimaantuloa ja jo käytössä olevien maksujen korotuksia pääsääntöisesti vuoden 2019 alkuun. Päätös koskee mm. ympäristömaksua, haitallisten aineiden päästömaksua, haittamaksua viemäriverkkoon johdettavia aineita koskevien normien rikkomisesta, teollisuuslaitosten jätteiden sijoitusmaksua ja jätteiden käsittelyn lisensiointimaksua. Vaarallisten kohteiden vakuutusmaksut päätettiin pitää ennallaan. Raskaiden ajoneuvojen tienkäyttömaksun tariffeja, joiden piti astua voimaan marraskuun alusta, korjataan vielä. Ainoastaan pankkien maksuja talletusvakuusrahastoon päätettiin rahaston niukkuuden vuoksi korottaa. Liiketilan käyttömaksu, jonka piti astua voimaan Moskovassa jo heinäkuun alusta ja myöhemmin Pietarissa ja Sevastopolissa, palautettiin valmisteluun. Liike-elämälle siirto tuo yhteensä noin 1500 miljardin ruplan (noin 26 mrd. euron) säästöt. (Lenta.ru, Vedomosti, Kommersant) Konkurssin asemesta tervehdyttäminen? Talouskehitysministeriö on valmistellut konkurssilakiin muutoksia, jotka tähtäävät ensisijaisesti maksuvaikeuksissa olevien yritysten tervehdyttämiseen konkurssin asemesta. Lakiesityksen mukaan oikeuden tulee käsitellä yrityksen pyyntö tervehdyttämisestä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä eikä velkojilla olisi oikeutta vastustaa tervehdyttämistä yksipuolisesti. (Kommersant) Sanomalehtipaperille ei vientitullia. Kolme suurta sanomalehtipaperin tuottajaa neljästä, Volga, Kondopoga (Kontupohja) ja Solikamskbumprom, ovat luvanneet nostaa paperin hintaa kotimaanmarkkinoilla vuonna 2015 vain inflaation verran. Suurista tuottajista konsensuksen ulkopuolelle jää vain Mondi. Vastavuoroisesti ministeriöt ja antimonopolivirasto eivät ota käyttöön vientitullia. WTO-sääntöjen mukaan se voisi olla viisi prosenttia, josta sen tulisi laskea yhteen prosenttiin vuoden 2016 syyskuuhun mennessä. Vuoden alusta sanomalehtipaperin hinta on noussut 15 prosenttia. (Vedomosti) Energia Venäjä nousi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi toukokuussa. Venäläiset yhtiöt tuottivat toukokuussa 45,3 miljoonaa tonnia öljyä ja kaasukondensaattia, mikä on 1,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Venäjä ohitti näin 10,708 miljoonan tynnyrin päivätuotannolla Saudi-Arabian, joka tuotti keskimäärin 10,25 miljoonaa tynnyriä päivässä. 40 prosenttia venäläisestä öljystä tuottava Rosneft vähensi tuotantoaan 0,9 prosent-
tia ja Rosneftin ja Gazprom Neftin tytäryhtiö Slavneft 3,6 prosenttia. Tuotantoa lisäsivät Bašneft (11,3 prosenttia), Gazprom Neft (2,4 prosenttia), Lukoil (0,2 prosenttia) ja Surgutneftegaz (0,04 prosenttia). Vuonna 2014 Venäjä tuotti 526,7 miljoonaa tonnia öljyä. Venäjä yrittää ylläpitää öljyntuotantonsa tason, mutta Länsi-Siperiassa tuotanto vähenee eikä vaikeasti hyödynnettävien mm. mannerjalustalla sijaitsevien esiintymien käyttöönotto ole mahdollista lännen pakotteiden vuoksi. Tuotanto tulee laskemaan 524 miljoonaan tonniin jo vuonna 2017 ja 521 miljoonaan tonniin vuonna 2018. (Vedomosti) Finanssiministeriö haluton rahoittamaan öljyhankkeita kansallisesta hyvinvointirahastosta. Finanssiministeriö katsoo, että Rosneftin hakemus ei täytä perusteita hyvinvointirahastosta myönnettäville tuille. Rosneft jätti viime vuonna hakemuksen 28 hankkeesta, joista talouskehitysministeriö on tukenut viittä. Talouskehitysministeriön tukemat hankkeet ovat Zvezda-laivanrakennuskeskus, Rospan-kaasuesiintymä, Vankorin klusteriin kuuluvat esiintymät ja Atšinskin öljynjalostuslaitos. (Vedomosti) Rosneft saattaa joutua supistamaan kaasuntuotantoaan. Rosneftin on määrä tuottaa kaasua Inter RAO:lle 35 miljardia kuutiometriä vuosittain, mutta se voi joutua supistamaan tuotantosuunnitelmiaan rahoituksen puutteen vuoksi. Rosneft on pyytänyt rahoitusta kaasuhankkeisiinsa kansallisesta hyvinvointirahastosta. (Kommersant) Energiaulkosuhteet Venäläisen kaasun hinta Länsi-Euroopassa on laskussa. Talouskehitysministeriön vuosia 2016 2018 koskevan makrotalousennusteen mukaan venäläisen kaasun hinta Länsi-Euroopassa laskee 185 190 dollariin tuhannelta kuutiometriltä vuonna 2016. Vuonna 2018 hinnan oletetaan palaavan vuoden 2014 tasolle 230 235 dollariin. Vuonna 2014 hinta oli 350,6 dollaria. Ennusteen perusskenaarion mukaan öljyn keskimääräinen vuosihinta on 50 dollaria tynnyriltä vuonna 2015, 60 dollaria vuonna 2016, 65 dollaria vuonna 2017 ja 70 dollaria vuonna 2018. (Ria Novosti) Gazpromin ulkomaan vienti laski alkuvuonna. Gazpromin vienti ns. kaukoulkomaille (muut kuin entisen NL:n maat) laski tämän vuoden tammi toukokuun aikana 10,3 prosenttia. Vuonna 2014 laskua oli 9 prosenttia (162,7 miljardista 147 miljardiin kuutiometriin). Gazprom on arvioinut vientinsä kasvavan vuonna 2015. (Ria Novosti) Norja toimittaa Länsi-Eurooppaan enemmän kaasua kuin Gazprom. Norjasta on tullut Länsi-Euroopan suurin kaasuntoimittaja. Vienti Venäjältä on vähentynyt vuoden 2014 lopusta lähtien. Norjalainen Gassco toimitti vuoden 2015 ensimmäisellä kvartaalilla 10 miljardia kuutiometriä enemmän kaasua kuin Gazprom. Gasscon vienti kyseisellä ajanjaksolla oli 29,2 miljardia kuutiometriä. Viime vuoden perusteella Gazprom oli Länsi- Euroopan suurin kaasuntoimittaja, vaikka sen markkinaosuus väheni 43 prosentista 42 prosenttiin. Viennin määrä laski yli 10 prosenttia. Norjan osuus on noussut 34 prosentista 38 prosenttiin. Myös Statoil on lisännyt huomattavasti toimituksiaan Iso-Britanniaan. (RBC Daily, Kommersant) Seuraavat Venäjä Ukraina EU -kaasuneuvottelut käydään kesäkuun lopulla. Energiaministeri Novakin mukaan seuraavien kaasuneuvottelujen päivämäärää Venäjän, Ukrainan ja EU:n välillä ei ole vielä päätetty, mutta ne tullaan käymään 20. kesäkuuta jälkeen. Venäjä vaatii, että kolmatta vuosineljännestä koskevaan kaasusopimukseen kirjataan Ukrainan kaasunostomäärät ja siirrot varastoihin. Venäjä myös kehottaa EU:ta antamaan Ukrainalle rahoitustakuut kaasunostojen maksamisesta, sillä Ukrainalla on
maksuvaikeuksia. Venäjä ei allekirjoita seuraavaa Ukrainan kaasusopimusta, jos siihen ei kirjata EU:n ja Ukrainan maksuvelvoitetta. Venäjän hallituksen on määrä päättää kaasun hinnanalennuksen jatkamisesta kesäkuussa. (TASS, Interfax, Ria Novosti) Gazprom vaatinee Ukrainalta lähes 29,5 miljardia dollaria kaasusta. Gazprom on sanonut Ukrainan kaasuvelan olevan jo lähes 29,5 miljardia dollaria. Gazpromin mukaan Ukraina on velkaa Donbassiin toimitetusta kaasusta 200 miljoonaa dollaria. Sen lisäksi Gazprom vaatii 2,6 miljardia dollaria vuosina 2013 2014 toimitetusta kaasusta sekä vuosina 2012 2013 tapahtuneesta take-or-pay -ehdon rikkomisesta eli tilaamatta jääneestä kaasusta. (Reuters, Vedomosti) Slovakian Eurstring korvaamaan Ukrainan kauttavientiä? Slovakialaisen Eurstringin kerrotaan tehneen ehdotuksen kaasunsiirtoreitistä, jolla Venäjä voisi kiertää Ukrainan. Venäjä on ilmoittanut haluavansa lopettaa kaasunviennin Ukrainan kautta Eurooppaan vuoteen 2019 mennessä (Kommersant) Gazpromin mukaan Kiina on aloittanut Siperian voima -kaasuputken rakentamisen. Gazprom on tiedottanut Kiinan aloittaneen Siperian voima -kaasuputken rakentamisen omalla puolellaan. Virallinen seremonia rakentamisen aloittamisesta on määrä pitää kesäkuussa. Venäjän osuuden rakentaminen sujuu aikataulun mukaan. Osapuolet ovat keskustelleet kaasun toimittamisesta läntistä Altain reittiä pitkin ja varsinaisen toimitussopimuksen valmistelusta allekirjoittamista varten. Vuosi sitten Gazprom ja kiinalainen CNPC allekirjoittivat raamisopimuksen kaasuntoimituksista itäistä Siperian voima - putkea pitkin. (Kommersant) Ympäristö Rosneftin tytäryhtiölle miljoonasakko Jamalilla. Rosneftin tytäryhtiö PN-Purneftegaz on maksanut miljoonasakon Jamalo-Nenetsian autonomisen piirin metsien vahingoittamisesta. Piirin syyttäjän mukaan yhtiö on rikkonut lainsäädäntöä rakentaessaan Pohjois- Tarasovskin esiintymän porausreikää. Yhtiö on myös käyttänyt luvatta 50 hehtaarin aluetta töihin Komsomolskin esiintymässä. Myös Hanti-Mansian alueella yhtiötä on syytetty lainsäädännön rikkomisesta. (Rosbalt) Maa-, metsä- ja elintarviketalous Maataloustuotannon kasvu hidastuu. Venäjän maataloustuotanto kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2014, mutta talouskehitysministeriö ennustaa kasvun hidastuvan tänä vuonna 0,9 prosenttiin. Vuosille 2016 ja 2017 talouskehitysministeriö ennustaa jälleen yli kahden prosentin vuotuista kasvua. Varapääministeri Arkadi Dvorkovitš puolestaan ilmoittaa Venäjän elintarvikeomavaraisuuden lähestyvän jo 90 prosenttia. Dvorkovitšin mukaan tärkeintä on nyt kehittää kotimaista jalostusta. (Vedomosti, TASS) Maataloustuotantoon investoiville maata maksutta? Maatalousministeriö esittää hallitukselle, että käyttämätöntä maatalousmaata alettaisiin jakaa vastikkeetta investoijille. Maataloustuotantoon investoiva yksityishenkilö tai yritys voisi saada viideksi vuodeksi hallintaansa kunnan tai valtion omistamaa, käyttämättömänä olevaa maatalousmaata. Jos hanke menestyy, maa-ala voisi siirtyä hankkeen toteuttajan omistukseen tai siitä voitaisiin tehdä vuokrasopimus ilman kilpailutusta. Venäjällä on viljelyalaa lähes kaksisataa miljoonaa hehtaaria, ja siitä vain kaksi kolmannesta on aktiiviviljelyssä. Aloitteen ar-
vostelijoiden mukaan hylätyn maatalousmaan kunnostaminen on kallista eivätkä heikoimmat maa-alat kiinnosta investoijia edes vastikkeetta. (Vedomosti) Vehnän uusi vientitulli aikaisempaa joustavampi. Hallituksen vahvistama uusi vehnän vientitulli kerätään ruplamääräisenä. Tulli lasketaan vähentämällä vehnän tonnihinnan puolikkaasta 5500 ruplaa (noin 95 euroa), mutta sen määrä on kuitenkin vähintään 50 ruplaa (vajaan euron) per tonni. Hallitus uskoo vientitullilla olevan ohjaavaa vaikutusta vasta kun vehnän hinta nousee yli 13 000 ruplaan (noin 230 euroon) tonnilta. Myös valuuttakurssit vaikuttavat viljan hintaan ja viennin kannattavuuteen, ja maatalousministeri Aleksandr Tkatšovin mukaan ohjausvaikutus alkaa vasta, mikäli dollarin hinta nousee 70 ruplan tasolle. Uusi vientitulli astuu voimaan 1.7.2015. (Vedomosti) Maatalousministeriö haluaa rajoittaa laktoosittomien maitotuotteiden tuontia. Maatalousministeriö on ryhtynyt valmistelemaan laktoosittomien maitotuotteiden tuonnin rajoittamista. Aloitteen takana on Venäjän maidontuottajien liitto Sojuzmoloko, joka vaatii edustajansa mukaan laktoosittomien tuontituotteiden rekisteröimistä terveysvaikutteisiksi. Laktoosittomat maitotuotteet poistettiin elokuun 2014 lopussa Venäjän elintarvikepakotelistalta. Toukokuun 15. päivään mennessä laktoosittomia tuotteita oli tuotu maahan Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos Rosselhoznadzorin johtajan mukaan 2700 tonnia. (Vedomosti, TASS) Metsäsektorille kunnianhimoiset tuonninkorvaussuunnitelmat. Kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut teollisuudelle alakohtaiset tuonninkorvaussuunnitelmat vuoteen 2020. Metsätalouden tuotteista useissa paino- ja pehmopaperilaaduissa tuonnin osuus pyritään painamaan pariinkymmeneen prosenttiin kulutuksesta. Puukuitulevyistä vain viisi prosenttia tulisi olla tuontitavaraa vuonna 2020. Lukuisten metsä- ja maatalouskoneiden tuonnista jopa kymmeniä prosentteja tulisi korvata kotimaisella tuotannolla vain muutamassa vuodessa. (Teollisuus- ja kauppaministeriö) Rajaliikenne Itärajan matkustajaliikenteen laskukäyrä tasaantuu hitaasti. Matkustajien rajanylityksiä oli Venäjän maarajalla tammi huhtikuussa 24 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Tammi maaliskuussa pudotus oli vielä jyrkempi eli 26 prosenttia. Junamatkustajia on 29 prosenttia viimevuotista vähemmän. Ruplan kurssin viimeaikainen vakiintuminen on näkynyt venäläisten ostosmatkailijoiden lievänä lisääntymisenä rajalla etenkin viikonloppuisin. Raskaan tavaraliikenteen jyrkkä pudotus ei ole oiennut: rekkojen määrä itärajalla on tammi huhtikuussa ollut miltei 28 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Vilkkaimmalla rajanylityspaikalla Vaalimaalla rekkojen määrä supistui noin 38 prosenttia (Suomen maarajojen liikennetilasto, Suomen Tulli ja rajavartiolaitos).