VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Vahvistettu 14.5.2012 Toimitus: Kati Huovinmaa, vs. intendentti Päivi Rainio, museoamanuenssi

Sisällys 1. JOHDANTO...2 2. MUSEOTOIMINNAN PERUSTEET...4 2.1 TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET...4 2.2 MUSEOTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET...4 3. KOKOELMAT JA KARTUNTAPOLITIIKKA...6 3.1 VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAT...6 3.2 JULKINEN TAIDE...7 3.3 KARTUNTAPOLITIIKKA JA TEOSTEN HANKKIMINEN...8 3.4 LAHJOITUKSET JA KOKOELMIIN LIITETTÄVÄT TEOKSET...8 3.5 DEPONOINNIT...9 3.6 POISTOT KOKOELMISTA...9 4. KOKOELMIEN DOKUMENTOINTI JA REKISTERÖINTI...10 4.1 KOKOELMIEN LUETTELOINTI JA TAIDEHANKINTOJA KOSKEVA DOKUMENTOINTI...10 4.2 KUVALLINEN DOKUMENTOINTI...10 4.3 KOKOELMIEN TUTKIMUS...10 5. KOKOELMIEN SÄILYTYS, HOITO JA TURVALLISUUS...12 5.1 KOKOELMIEN KONSERVOINTI...12 5.2 SÄILYTYSOLOSUHTEET, VARASTOINTI JA SIJAINTITIEDOT...14 5.3 TURVALLISUUS...14 6. KOKOELMIEN ESILLEPANO...15 6.1 TALLETUSTOIMINTA...15 6.2 NÄYTTELYTOIMINTA...15 6.3 KOKOELMIEN LAINAAMISEEN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT...16 7. VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMATOIMINTA TULEVAISUUDESSA...17 LIITTEET...18 1

1. Johdanto Tämä vs. intendentti Kati Huovinmaan ja museoamanuenssi Päivi Rainion toimittama kokoelmapoliittinen ohjelma linjaa Vantaan taidemuseon kokoelmatoimintaa. Museolakiin kirjatussa asetuksessa (2006) valtionosuuden saaminen edellyttää museolta pitkän tähtäimen suunnitelmaa kokoelmatoiminnan osalta. Museotyön eettiset säännöt (ICOM) linjaavat, että jokaisen museon hallintoelimen tulee laatia ja julkistaa kirjallinen toimintaohje, joka koskee kokoelmien hankkimista, hoitamista ja käyttöä. Laila Pullisen veistos Ajan henki - aineen vanki (1976) Tikkurilassa on tullut vuosien varrella tutuksi kuntalaisille. Pullisen teoksen lähellä, Vantaan kaupungintalolla sijaitseva Tapani Jokelan monumenttimaalaus Vesiratas (1963 64) on Vantaan vanhin julkisen taiteen teos. Tuhannet ohikulkijat näkevät päivittäin Jaakko Niemelän teoksen Otherside (1996) Tikkurilan aseman alikulkutunnelissa. Vähän pohjoisempana Valkoisenlähteentien alikulkua elävöittää Tuuli Helven teos Virtapaikka (2010). Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Vantaan taidemuseon karttuvaan kokoelmaan, joka näkyy eri puolilla kaupunkia. Kokoelman historia ulottuu yli 50 vuoden taakse. Helsingin maalaiskunnan kunnanvaltuusto teki 10.1.1961 päätöksen kuvaamataide- ja musiikkitoimikunnasta, joka samana vuonna muutettiin taideasiaintoimikunnaksi. Toimikunnan yhtenä tehtävänä oli tehdä esityksiä kuntaan hankittavista taideteoksista. Tästä sai alkunsa taidekokoelmatoiminta nykyisessä Vantaan kaupungissa. Nykyään Vantaan taidemuseo hallinnoi Vantaan kaupungin omistamia laajoja taidekokoelmia. Vantaalaisen taidemaalari, kuvanveistäjä Risto Vilhusen kokoelmalahjoituksen myötä Vantaan taidemuseo hallinnoi yli 10 000 taideteosta. Vantaan taidemuseo kuuluu vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla kulttuuripalveluiden tulosalueeseen osana Vantaan kaupungin museoita, joista kulttuurihistoriallinen Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilassa. Vantaan kaupungin museoilla on yhteinen museonjohtaja. Vantaan kaupungin vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan johtosäännön mukaan kaupungin museoiden museonjohtaja tai hänen määräämänsä päättää museokokoelmien kartuttamisesta, kokoelmista tehtävistä poistoista, kokoelmien sijoittamisesta sekä museokokoelma- ja museoturvallisuuskysymyksistä. Vantaan taidemuseo on toiminut Myyrmäessä, Myyrmäkitalossa vuodesta 1994 lähtien. Tätä edelsi tiivis yksityinen ja kunnallinen galleriatoiminta, jonka kautta myös kokoelmiin hankitut teokset pääsivät esille. Vuonna 2003 Vantaan kaupunginmuseo/kuvataideasiat -nimellä toiminut museo sai nimen Vantaan taidemuseo. Vantaan taidemuseo on Suomen neljänneksi suurimman kaupungin ainoa taidemuseo ja se kuuluu valtionosuuden piiriin. Taidemuseon muuntuva ja monipuolinen näyttelytila on pinta-alaltaan 800 m². 2

Kokoelmapoliittinen ohjelma toimii kokoelman hoidon, profiloinnin ja kehittämisen välineenä. Se määrittää museon ja kokoelman suhteen, määrittää kokoelman painopisteen sekä museon velvoitteet kokoelmaa kohtaan käytännön tasolla. Kokoelmapoliittinen ohjelma toimii monella tapaa välineenä kokoelman hallitsemiselle. Kokoelman historian ja nykyhetken tilanteen lisäksi kokoelmapoliittinen ohjelma suuntautuu tulevaisuuteen. Millaisia tavoitteita taidemuseon hallinnoimiin kokoelmiin liittyy ja kuinka niihin pyritään? 3

2. Museotoiminnan perusteet 2.1 Toimintaa ohjaavat säädökset Vantaan taidemuseo toimii Suomen lakien ja asetusten, Vantaan kaupungin sääntöjen ja strategioiden sekä museotoiminnan periaatteiden mukaisesti. Taidemuseon toiminnasta on määrätty kaupunginvaltuuston hyväksymissä Vantaan kaupungin vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan ja toimialan johtosäännössä. Kaikki Vantaan taidemuseon sopimusmallit ovat kaupungin lakimiesten tarkastamia. Museotoimintaa säätelee Suomen lainsäädäntö, erityisesti museolaki (729/1992) sekä museoasetus (1192/2005). Myös tekijänoikeuslaki ohjaa olennaisesti erityisesti taidemuseoiden toimintaa. Museolain mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Museolakiin kirjattujen, valtionosuuden saamisen edellytysten mukaan museon toiminnalle on oltava taloudelliset edellytykset. Museota ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. 2.2 Museotoiminnan eettiset periaatteet Museoiden toimintaa ohjaavat UNESCO:n alaisen Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) määrittelemät Museotyön eettiset säännöt 1, joita Vantaan taidemuseossa noudatetaan kaikessa toiminnassa. Museoammattilaisten valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vahvistamien eettisten sääntöjen mukaan museot ovat vastuussa aineellisesta ja aineettomasta luonnon- ja kulttuuriperinnöstä. Hallintoelimet sekä museoiden strategisesta johdosta ja valvonnasta vastaavat henkilöt ovat velvollisia suojelemaan ja edistämään tätä perintöä ja siihen kohdistettuja inhimillisiä, aineellisia ja taloudellisia voimavaroja. Edelleen eettisten sääntöjen mukaan museot ylläpitävät kokoelmiaan yhteiskunnan ja sen kehityksen hyväksi. Periaatteena on, että museoilla on velvollisuus hankkia, säilyttää ja edistää kokoelmiaan suojatakseen luonnonperintöä sekä kulttuurillista ja tieteellistä perintöä. Niiden kokoelmat muodostavat merkittävän julkisen perinnön, jolla on erityisasema lain edessä ja jota kansainvälinen lainsäädäntö suojaa. Tämän julkinen luottamus edellyttää kokoelmien oikeudenmukaista omistamis- 1 http://finland.icom.museum/etiikka.html 4

ta, pysyvyyttä, dokumentointia, saavutettavuutta ja poistojen suorittamista vastuullisesti. Taidemuseolla on siis sekä juridinen että eettinen vastuu taidekokoelmistaan. 5

3. Kokoelmat ja kartuntapolitiikka 3.1 Vantaan taidemuseon kokoelmat Vantaan taidemuseon kokoelmaa on kartutettu vuodesta 1961 lähtien ja se on vahvasti suomalaiseen nykytaiteeseen painottuva kokoelma, jota on kautta aikojen kartutettu aikalaistaiteella. Aluksi kokoelmahankinnat painottuivat paikalliseen taiteeseen, mutta sittemmin kartuntapolitiikkaa laajennettiin koskemaan kotimaista ja pohjoismaista nykytaidetta (vapaa-ajan lautakunta 9.3.1989 67 sekä 3.3.1993 17). Karttuvaan taidekokoelmaan kuuluu noin 1 400 teosta, muun muassa maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, installaatioita ja valokuvataidetta. Teoksia talletetaan mahdollisuuksien mukaan kaupungin virastoihin ja laitoksiin, muun muassa kouluihin ja kirjastoihin. Myös Vantaan kaupungin tilaamat julkisen taiteen teokset kuuluvat karttuvaan taidekokoelmaan. Karttuvan taidekokoelman sisällä on lisäksi kaksi erilliskokoelmaa. Korson yhteiskoulun taiderahaston taidekokoelma sisältää 113 teosta ja Veikkauksen taidekokoelma 70 teosta. Siinä missä karttuva taidekokoelma ei ole enää alueellisesti painottunut, edustavat Vantaan taidemuseon kolme säilytyskokoelmaa vantaalaisia ja Vantaalla vaikuttaneita taiteilijoita. Vantaan kaupunki hankki vuonna 1986 10-vuotisjuhlarahaston varoin taidegraafikko, professori Lauri Santun (1902-1986) laajan, kulttuurihistoriallisesti merkittävän grafiikka- ja piirustuskokoelman. Kokoelmaan kuuluu yhteensä 3 288 päänumeroa. Vuonna 1992 kokoelmia täydennettiin 10-vuotisjuhlarahaston turvin taidegraafikko, professori Pentti Kaskipuron (1930-2010) tuotantoa kattavasti esittelevällä kokoelmalla, joka käsittää yhteensä 235 grafiikanlehteä ja piirustusta. Lauri Santtu -kokoelmaa täydennettiin vuonna 2004 piirustuskansioilla sekä dokumentti- ja arkistoaineistolla. Taidemaalari, kuvanveistäjä Risto Vilhunen lahjoitti vuonna 2009 Vantaan kaupungille merkittävän kokoelman piirustuksiaan ja muita teoksiaan. Päävastuu Vantaan taidemuseon kokoelmista on taidemuseon intendentillä. Taidemuseolla on ollut vuoden 2009 alusta lähtien kokoelmista vastaavan museoamanuenssin vakituinen toimi sekä vuodesta 2012 lähtien vakituinen julkisen taiteen kuraattorin toimi. Kokoelmapuolella lisäksi vakituisella museomestarilla on museoammatillinen toimi. Museomestari työskentelee kokoelmien lisäksi näyttelyiden parissa apunaan avustava museomestari. Lisäksi kokoelmatehtävissä on työskennellyt määräaikaisesti kesätyöntekijöitä ja projektityöntekijöitä muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin. Kokoelmien luettelointityö on ollut projektiluontoista ja pitkälti ulkopuolisen rahoituksen varassa. Risto Vilhusen lahjoituksen myötä Vantaan taidemuseon kokoelma-ammattilaiset hallinnoivat yli 10 000 teosta. 6

3.2 Julkinen taide Julkisen taiteen piiriin luetaan kaupungin kiinteistöihin kiinteästi sijoitetut ja suunnitellut teokset sekä julkiset taideteokset: kaupungin puistoissa, aukioilla ja katualueilla olevat veistokset ja ympäristöteokset sekä prosenttiperiaatteella hankitut teokset. Julkiset taideteokset elävöittävät julkista tilaa ja vahvistavat kaupungin profiilia. Taidemuseon tehtäviin kuuluu vaikuttaminen siihen, että teoksia hankitaan julkiseen kaupunkitilaan. Vantaan taidemuseolle ei kuitenkaan ole budjetoitu julkisen taiteen määrärahoja. Vantaan taidemuseo edustaa kaupungin julkisen taiteen hankkeissa taideasiantuntemusta. Julkisen taiteen menettelytapoja sekä taidemuseon roolia tullaan entisestään selkiyttämään lähitulevaisuudessa. Prosenttiperiaatteella tarkoitetaan sitä, että julkista rakennusta suunniteltaessa varataan yksi prosentti sen rahoituksesta taiteen hankkimiseen tai taiteellisen toiminnan suunnitteluun. Prosenttiperiaate herätti keskustelua Helsingin maalaiskunnassa jo 1960-luvun lopulla. Vuonna 1988 Vantaan kaupunginhallitus teki periaatepäätöksen siitä, että 0,3 % uudisrakennuksen kustannuksista varataan taideteosten hankintaan. 2000-luvun alussa Vantaalla toteutettiin useita, merkittäviä taidekokonaisuuksia prosenttiperiaatteen turvin. Vuodesta 2003 prosenttiperiaate on ollut käytännössä lakkautettuna. Vuonna 2005 Vantaan kaupunginhallitus teki päätöksen pidättäytyä määräajaksi prosenttiperiaatteen toteuttamisesta kaupungin taloudellisen tilan tervehdyttämisen ajan. Kaupunginhallitus päätti 18.4.2005 49, että taidehankintoihin varataan vuoden 2008 jälkeen enintään 0,3 % investointikustannuksista uudisrakennusten ja perusparantamisen osalta. Prosenttiperiaatteen elvyttäminen olisi merkittävä teko Vantaan julkisen taiteen turvaamiseksi. Julkisen taiteen hankkeita on kuitenkin suunniteltu ja toteutettu Vantaalla, kuten Leinelän uudella asuinalueella sekä Tikkurilan keskustan kehittämissuunnitelmassa. 7

3.3 Kartuntapolitiikka ja teosten hankkiminen Taidekokoelmien kartuttamisella tarkoitetaan taideteosten ostoja ja lahjoitusten vastaanottoa sekä kokoelmiin liitettäviä teoksia. Vuosittain taidehankintoihin on varattu taidemuseon määrärahoista 6 800 euroa. 2 Myös kaupungin tilaamat julkiset taideteokset kuuluvat karttuvaan taidekokoelmaan. Prosenttiperiaate oli käytössä vuoteen 2003 saakka, mutta se on sittemmin ollut lakkautettuna. Vantaan taidemuseon kokoelmien laaja-alaista kartuttamista sekä kokoelmaprofiilin jäsentymistä rajoittaa taidehankintamäärärahojen pienuus. Estetiikan professori Arto Haapala pohtii artikkelissaan Arvot, arvostukset ja taidekokoelmien kartuttaminen 3, että Selvää kuitenkin on, että taloudelliset resurssit antavat reunaehdot kokoelmien muodostamiselle: ilman hankintavaroja systemaattista kokoelmapolitiikkaa ei voi toteuttaa. Vantaan taidemuseon intendentti vastaa taidehankinnoista ja valmistelee ne yhdessä kokoelma-amanuenssin kanssa. Taidehankinnat pohjautuvat taidemuseoammattilaisten päätöksiin. Taidehankintaesitykset hyväksytään virallisesti museonjohtajan viranhaltijanpäätöksellä. Hankintojen valintakriteerit, teosten taiteellinen merkitys sekä soveltuvuus osaksi Vantaan taidemuseon kokoelmaa perustellaan taidehankintaesityksissä. Karttuvaan taidekokoelmaan hankitaan taidehankintoihin varatulla määrärahalla Vantaan kaupungin vapaa-ajan lautakunnan vuonna 1993 vahvistamien kuvataidehankintojen periaatteiden mukaisesti pääasiassa kotimaista ja lisäksi mahdollisesti sitä täydentävää pohjoismaista nykytaidetta. Teoksia valittaessa otetaan huomioon vapaa-ajan lautakunnan vahvistaman periaatteen mukaisesti nykytaiteen eri muodot. Taidemuseoammattilaisten päätökset taidehankinnoista pohjautuvat aina ennen kaikkea teosten taiteelliseen tasoon. Taidehankinnat tehdään pääsääntöisesti suoraan taiteilijoilta tai gallerioista. Kotimaisen ammattitaiteen tukeminen on yksi Vantaan taidemuseon tehtävistä. 3.4 Lahjoitukset ja kokoelmiin liitettävät teokset Vantaan taidemuseon kokoelmat karttuvat myös lahjoitusten avulla. Esimerkiksi Korson yhteiskoulun taiderahaston keräämä kokoelma liitettiin osaksi karttuvaa taidekokoelmaa omine sopimusehtoineen vuonna 2008 ja Veikkaus Oy:n lahjoittama taidekokoelma vuonna 2012. Myös kaupungin virastojen ja laitoksien hankkimia tai lahjaksi saamia teoksia on liitetty kokoelmaan, mikäli ne ovat sopivia liitettäväksi Vantaan taidemuseon kokoelmiin profiililtaan ja taiteelliselta tasoltaan. 2 Vrt. Helsinki v. 2011: taidehankinnat 105 000 euroa, sijoitettavien hankintaan 30 000 euroa, lisäksi julkinen ja prosenttitaide. 3 Teoksessa Jyrkkiö, Liukkonen (toim.). Kokoelmalla on tekijänsä! Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus, s. 65-79. Valtion taidemuseo/kehys, Museologia 4, 2010. 8

Taidelahjoituksissa noudatetaan Vantaan taidemuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa määriteltyjä periaatteita ja Vantaan taidemuseon linjaamaa kokoelmaprofiilia. Vantaan taidemuseo siis määrittelee, mitä kokoelmiin vastaanotetaan. Taidemuseoammattilaiset käsittelevät jokaista lahjoitusta erikseen ja myös taidemuseon resurssit tulee huomioida lahjoituksia punnittaessa. Lahjoitusteokset liitetään kokoelmiin taidemuseon intendentin esityksestä ja museonjohtajan viranhaltijanpäätöksellä. Taidemuseon intendentin tulee aina olla mukana lahjoitusten valmistelussa prosessin alusta lähtien. Lahjoitukset tehdään aina kirjallisesti ja sopimusehdot tulee muotoilla viitaten taidemuseon kokoelmapoliittiseen ohjelmaan sekä museon omiin kokoelmiinsa noudattamat periaatteet huomioiden. Vantaan taidemuseolla on oma lahjoitussopimuspohjansa (liite 1). 3.5 Deponoinnit Deponointi eli talletus tarkoittaa taideteosten hallinnan siirtämistä museolle, mutta ei teosten omistusoikeuden siirtymistä. Vastuu teoksista esimerkiksi vahinkotilanteessa sekä kokoelmahallinnalliset kustannukset siirtyvät kuitenkin vastaanottajalle. Vantaan taidemuseo ei pääsääntöisesti ota vastaan deponointeja vastuu- ja kustannuskysymysten vuoksi. 3.6 Poistot kokoelmista Museotoiminnassa kokoelmia hallitaan yhteiseksi hyväksi. Museotoiminnassa ei hyväksytä kokoelmateosten myymistä tai niiden tarkoituksellista hävittämistä. Vantaan taidemuseo toimii tämän periaatteen mukaan. Teos voidaan poistaa kokoelmista ainoastaan hyvin poikkeuksellisissa erityistapauksissa, kuten teoksen kadottua pysyvästi, tuhouduttua tai vaurioiduttua vakavasti. Kokoelmista voidaan tehdä poistoja ainoastaan Vantaan taidemuseon intendentin esityksestä. Asianmukaiset tiedot poistetusta teoksesta merkitään kokoelmanhallintajärjestelmään, jossa teoksen tiedot sekä inventaarionumero kuitenkin säilytetään kokoelmahistorian säilymiseksi. Tekijänoikeuslaki on otettava huomioon mahdollisten poistojen yhteydessä. 9

4. Kokoelmien dokumentointi ja rekisteröinti 4.1 Kokoelmien luettelointi ja taidehankintoja koskeva dokumentointi Vantaan taidemuseon kokoelmat on luetteloitu Valtion taidemuseon kehittämään ja ylläpitämään sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmä Muusaan. Luetteloinnista vastaa kokoelma-amanuenssi. Luettelointia ohjaa Valtion taidemuseon julkaisema Taideteosten luettelointiohje (toim. Ketonen, Helka 2010). Uudet hankinnat ja lahjoitukset dokumentoidaan ja luetteloidaan kokoelmanhallintajärjestelmään. Päätiedot teoksista merkitään myös manuaaliseen inventointikirjaan. Kokoelmanhallintajärjestelmään luetteloidaan teoksen tiedot: inventaarionumero, pääluokka ja erikoisluokat, omistaja, haltija, kokoelma, taiteilija, teoksen nimi, ajoitus, hankintatiedot, tekniikka, materiaalit, mitat sekä merkinnät. Kokoelmanhallinnalliset tiedot täydennetään muun muassa sijaintitietojen osalta mahdollisimman pian. Teostietoja pyritään täydentämään mahdollisuuksien mukaan kuvadokumentilla, vähintään teoksen tunnistuskuvalla. Taidehankintoihin liittyvät keskeiset dokumentit sekä hankinta-asiakirjat arkistoidaan pysyvästi. Taidehankintaesitykseen ja -päätökseen kirjataan perustelu suoran hankintaneuvottelun perusteista sekä teosten valintakriteerit. 4.2 Kuvallinen dokumentointi Kokoelmateokset pyritään mahdollisuuksien ja resurssien mukaan kuvauttamaan hankinnan jälkeen. Kuvat pyritään luetteloimaan ja liittämään kokoelmanhallintajärjestelmään mahdollisimman pian. Suuret teoskokonaisuudet, kuten suuret kokoelmalahjotukset, pystytään taidemuseon resurssien puutteesta johtuen kuvaamaan ja liittämään Muusa-tietokantaan ainoastaan erillisen projektirahoituksen turvin. Painokelpoiset kuvadokumentit ottaa ammattivalokuvaaja, joka on luovuttanut kuvien tekijänoikeudet taidemuseolle. Teosten tunnistuskuvat voivat olla taidemuseon henkilökunnan luettelointia varten ottamia. Taideteosten talletuksista virastoihin ja laitoksiin pyritään koostamaan kuvadokumentoinnit talletuskokonaisuuden valmistuttua kohteessa. Vantaan taidemuseon kokoelmateosten diakuvat on digitoitu sähköiseen muotoon. 4.3 Kokoelmien tutkimus Vantaan taidemuseolla ei ole ollut juurikaan mahdollisuutta kokoelmatutkimukseen resurssien puutteen vuoksi. Kokoelmien tutkimus on ollut lähinnä taideteosten dokumentointia ja rekisteröintiä lukuun ottamatta kokoelmanäyttelyihin liittyvää taustatutkimusta ja kokoelmajulkaisuja. Vuoden 2001 kokoelmanäyttelyn 10

yhteydessä taidemuseo julkaisi kokoelmista kertovan julkaisun Kaupunki herää. Julkaisuun koottiin Vantaan taidemuseon sekä kokoelmien karttumisen historiaa. Taideteosten luettelointi ja dokumentointi on taidemuseon perustutkimustyötä, johon liittyy myös arkistotyö sekä taidemuseon käsikirjaston ylläpitäminen. Arkistoon kerätään tietoja kokoelmateoksista ja -taiteilijoista, lisäksi arkistoidaan muun muassa teosten hankintadokumentit ja muuta aineistoa. Kokoelmien tutkimukseen olennaisesti kuuluvia taustatietojen ja provenienssin eli omistushistorian selvittämistä tai teosten asiasanoittamista ja aiheenkuvailua ei nykyisillä resursseilla pystytä toteuttamaan muutoin kuin ulkopuolisen rahoituksen avulla. 11

5. Kokoelmien säilytys, hoito ja turvallisuus 5.1 Kokoelmien konservointi Vantaan taidemuseolla ei ole omaa konservaattoria. Konservaattorin toimenkuvaan taidemuseossa kuuluisi teosten dokumentointi, kuntokartoitus, kokoelmahallintajärjestelmän käyttö, teosten huolto ja konservointien organisoiminen, kehystämisen ja teosripustusten asiantuntijuus, teosten lähtö- ja tulotarkastukset näyttelyiden ja kokoelmalainojen osalta, teosten säilytysolosuhteista ja säilytyksestä vastaaminen. Vantaan taidemuseon kokoelmien korjaava konservointi ja muu konservoinnin asiantuntemus tilataan ostopalveluna, samoin taideteosten kehystykset. Konservointikertomukset arkistoidaan ja konservointitiedot pyritään saamaan myös kokoelmanhallintajärjestelmä Muusaan tulevaisuudessa. Noin 10 000 teosta kattavien taidekokoelmien konservointiin on varattu osuus taidemuseon vuosibudjetista, 5 000 6 000 euroa. Teosten lukumäärään nähden määräraha sekä henkilöstöresurssit ovat riittämättömiä. Nykyisillä resursseilla valtaosa konservoinneista jää toteuttamatta. Julkisen taiteen konservointiin ei ole lainkaan määrärahaa. Konservointimäärärahojen tilanne on haaste taidekokoelmien säilyttämisen kannalta. Tulevaisuudessa riittävien resurssien takaaminen sekä työvoiman että määrärahojen osalta on olennaista Vantaan taidemuseon kokoelmien säilymisen ja esillepanon kannalta. Konservaattorit ovat erikoisasiantuntijoita, joilla on tehtäväänsä laaja-alainen koulutus. Konservointi on poikkitieteellinen tieteenala, jonka tarkoituksena on kulttuuriperintömme säilyttäminen. Konservoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla kulttuuriperinnön tuhoutumista voidaan hidastaa tai ehkäistä. Konservointi jaetaan tekniseen eli käytännön konservointiin sekä säilyttävään eli ennaltaehkäisevään konservointiin. 4 Vantaan taidemuseo toimii ennaltaehkäisevän konservoinnin periaatteiden mukaisesti. Ennaltaehkäisevällä konservoinnilla pyritään estämään kulttuuriperinnön joutuminen alttiiksi sitä vaurioittaville tekijöille. Tämän edellytyksenä on taidemuseon henkilökunnan sekä ostopalveluiden tarjoajien ammattitaitoisuus. Suurin teosten vaurioitumisriski on niitä siirrettäessä. Ennaltaehkäisevän konservoinnin mukaisesti teoksia tulee käsitellä asianmukaisesti ja kokoelmia tulee säilyttää asianmukaisissa näyttely- ja säilytystiloissa, joiden olosuhteita säädetään ja valvotaan teknisin laittein, kuten vakioilmastointikoneella ja dataloggereilla. Tulevaisuudessa vakituisen konservaattorin palkkaaminen taidemuseolle olisi tärkeää kokoelmien hoidon ja säilymisen kannalta. Sekä ennaltaehkäisevä kon- 4 http://www.metropolia.fi/koulutustarjonta/kulttuuriala/konservointi/ 12

servointi että käytännön konservointi turvaavat kokoelmien säilymisen pitkällä tähtäimellä. Käytännön konservoinnilla korjataan teoksiin ajan myötä tulleita ja muun muassa kosteuden vaihteluista johtuvia vaurioita, mutta myös esimerkiksi ilkivallan aiheuttamia vahinkoja. Teoksen ei tarvitse olla vanha vaatiakseen konservointia, vaan muun muassa valo, lika, pöly, kosteus, kuumuus tai tuhöhyönteiset edistävät uusienkin materiaalien tuhoutumista. Väärät käsittelytavat ja väärät ripustus- ja tukimenetelmät vaurioittavat teoksia. 13

5.2 Säilytysolosuhteet, varastointi ja sijaintitiedot Museotyön eettisten sääntöjen mukaisesti hallintoelimen on huolehdittava siitä, että museolla on asianmukaiset toimitilat, joissa se pystyy hoitamaan tarkoitustaan vastaavat perustoiminnot. Museolain mukaan valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia. Taidekokoelmien säilytystiloissa tulee olla museotasoiset olosuhteet, joita valvotaan jatkuvasti. Suhteellisen ilmankosteuden tavoitearvo on RH 50 % ± 5 % ja lämpötilan 20 ± 2. Tärkeintä on kuitenkin, että kosteus- ja lämpötila pysyvät mahdollisimman tasaisina. Olosuhteiden muutosten tuleekin tapahtua pitkällä aikavälillä ja hitaasti. Turvalliset olosuhteet ovat edellytys kokoelmien säilymiselle sekä näyttelytoiminnalle. Mikäli taidemuseo ei pysty takaamaan turvallisia olosuhteita teoksille, tuhoutuvat kokoelmat vähitellen, eikä näyttelyitä voida järjestää. Suomen ilmasto-olosuhteet vaikuttavat asetusarvoihin ja niiden säätämiseen. Taidemuseolla seurataan kosteutta ja lämpötilaa säännöllisesti dataloggereiden avulla. Säilytystilat tulee pitää siistinä ja siivota säännöllisesti. Taideteosten säilytystiloihin on rajoitettu pääsy. Teosten sijaintitietojen tulee olla ajantasaisia ja teoksia siirrettäessä niiden uusi sijainti tulisi merkitä välittömästi kokoelmanhallintajärjestelmä Muusaan. Sijaintitiedoista ja teosten varastoinnista vastaavat taidemuseon kokoelma-amanuenssi sekä museomestari. 5.3 Turvallisuus Riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta on turvallisuuden ja kokoelmien turvaamisen ja säilymisen tae. Ennaltaehkäisevän konservoinnin ja teosturvallisuuden periaatteiden noudattaminen, teosten asianmukainen säilytys ja käsittely ovat kokoelmatoiminnan perusta. Henkilökunnan perehdytys ja koulutus ovat tärkeitä tekijöitä. Vantaan taidemuseon kokoelmien evakuointisuunnitelmaan tullaan sisällyttämään toimenpiteet kokoelmien osalta kriisitilanteessa. 14

6. Kokoelmien esillepano 6.1 Talletustoiminta Talletustoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kokoelmateosten sijoitusta kaupungin eri virastoihin ja laitoksiin. Vantaan taidemuseo tallettaa teoksia karttuvasta taidekokoelmasta resurssien mukaan. Teosten hallinta kuuluu Vantaan taidemuseolle ja taideteosten sijoituksista tehdään aina kirjallinen talletussopimus talletusehtoineen (liite 2). Talletussopimus on juridisesti pätevä ja Vantaan kaupungin lakimiesten tarkastama. Kaikkien Vantaan taidemuseon kokoelmiin kuuluvien teosten käsittelyn tulee olla taidemuseoammattilaisten käsissä. Taideteosten käsittely on oma erikoisalansa, johon taidemuseoammattilaiset on koulutettu. Taidemuseon ulkopuoliset eivät saa koskea teoksiin siksi, että riski teosten tai niiden kehysten vaurioitumiseen on suuri. Teosten sijaintipaikat eivät voi pysyä ajan tasalla, mikäli niitä siirrellään omatoimisesti uusiin paikkoihin. Käytännössä teokset siis katoavat. Teos saattaa väärän käsittelyn jälkeen näyttää olevan kunnossa, materiaalien vaurioitumista ei välttämättä heti silmämääräisesti huomaa. Talletusehtojen mukaisesti talletuskohde on velvollinen ilmoittamaan taidemuseolle teoksiin kohdistuneesta ilkivallasta, mahdollisista vaurioista sekä teoksille mahdollisesti riskejä aiheuttavista tekijöistä. Myös olosuhdemuutoksista, kuten muutoista ja remonteista tulee ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen. Taideteosten siirtäminen ja käsittely on taidemuseon vastuulla. Ainoastaan Vantaan taidemuseon työntekijät saavat siirtää ja käsitellä teoksia. Vantaan taidemuseo määrittelee teosten sijoituspaikat. Teoksia sijoitetaan Vantaan kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Vantaan kaupungin julkiset tilat ovat ensisijaisia talletuskohteita, samoin kuin remontoidut tai uudet tilat, sekä kohteet joissa ei ole ennestään taideteoksia. Yleisö- ja hallintotilat sekä vanhat talletuspyynnöt ovat etusijalla talletuskohteina. Teosten säilyminen ja teosturvallisuuden takaaminen otetaan huomioon teoksia talletettaessa. Talletuskohteen olosuhteet otetaan huomioon talletuksia suunniteltaessa. Taidemuseolla on päävastuu teoksista ja talletuskohteella osavastuu talletussopimuksessa mainittujen talletusehtojen mukaisesti. Tarvittaessa taidemuseo voi poistaa teokset talletuskohteesta. Teosten sijaintitiedot ja niiden muutokset merkitään Muusa-tietokantaan. 6.2 Näyttelytoiminta Merkittävä osa kokoelmateoksista on esillä Vantaan kaupungin julkisissa tiloissa, virastoissa ja laitoksissa. Myös Vantaan taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä esi- 15

tellään säännöllisesti sekä kokoelmateoksia että kokoelmataiteilijoiden uutta ja vanhempaa tuotantoa. Vantaan taidemuseolla ei ole erillistä näyttelytilaa kokoelmien esillepanoa varten. Vantaan taidemuseossa esitellään säännöllisesti sekä kokoelmateoksia että kokoelmataiteilijoiden uutta ja vanhempaa tuotantoa. Karttuvan kokoelman teoksia on esitelty laajemmin vuoden 2001 kokoelmanäyttelyssä Kaupunki herää sekä kokoelmien 50-vuotisjuhlavuonna 2011 näyttelyssä Tämä on totta? Näkökulmien maailma. Vantaan taidemuseon kokoelmat 50 vuotta. Vantaan taidemuseo myös lainaa taideteoksia museoammatillisesti toimiville museoille tai näyttelynjärjestäjille. 6.3 Kokoelmien lainaamiseen liittyvät käytännöt Vantaan taidemuseo lainaa taideteoksia museoammatillisesti toimiville museoille tai näyttelynjärjestäjille. Teoslainoista tehdään aina kirjallinen sopimus lainaehtoineen (liite 3). Taidemuseon intendentti päättää teoslainojen myöntämisestä. Lainaaja vastaa kaikista teoslainaan liittyvistä kuluista. Lainattavat teokset on lainaajan toimesta vakuutettava Vantaan taidemuseon ilmoittamasta arvosta kuljetusten ja näyttelylainan ajaksi. 16

7. Vantaan taidemuseon kokoelmatoiminta tulevaisuudessa Kokoelmapoliittisen ohjelman tarkoitus on suuntautua myös tulevaisuuteen. Millaisia tavoitteita taidemuseon hallinnoimiin kokoelmiin liittyy ja kuinka niihin pyritään? Vantaan taidemuseon nykyresurssit eivät vastaa kokoelmien kokoa. Vantaan taidemuseo hallinnoi yli 10 000 teosta. Suomen neljänneksi suurimman kaupungin ainoan taidemuseon taidehankintamääräraha on 6 800 euroa. Vantaan taidemuseon taidekokoelmien laajentamiseksi ja täydentämiseksi, sekä kokoelmaprofiilin ja kartuntapolitiikan kehittämiseksi tarvitaan lisää resursseja taidehankintoihin. Prosenttiperiaatteen elvyttäminen täysimääräiseksi on edellytyksenä Vantaan kaupungin julkisen taiteen, kaupunkikulttuurin ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja asuin- ja elinympäristöjen kehittämiseksi. Vantaan taidemuseon määrärahat eivät nykyisellään ole riittäviä kokoelmien hoitoon. Kokoelmien säilymisen kannalta olisi olennaista suhteuttaa konservointiin ja muuhun kokoelmanhoitoon varatut määrärahat kasvaneen kokoelman tarpeisiin. Konservointimäärärahan lisääminen on kokoelmien ammattimaisen hoidon ehdoton edellytys. Tällä hetkellä taidemuseolla on käytettävissä vuosittain 5 000-6 000 euroa konservointiin ja kehystämiseen. Tällä määrärahalla valtaosa konservoinneista jää toteuttamatta. Kokoelma-ammattilaisten määrää tulisi myös lisätä taidekokoelmien ylläpitoon, sillä nykyinen henkilöstö ei ole riittävä. Yli 200 000 asukkaan ja kasvavan kaupungin taidekokoelmatoimintaa on kehitettävä edelleen. Taidemuseo tarvitsee tulevaisuudessa kokoelmiin keskittyvän museomestarin, oman konservaattorin sekä vähintään kokoelma-assistentin vastaamaan muun muassa kokoelmien luetteloinnista, dokumentoinnista sekä digitoinnista, joka on kokoelmatietojen säilymisen elinehto nyt ja tulevaisuudessa. Vantaan taidemuseolle on kaavailtu uusia tiloja tulevaisuudessa. Niiden tulisi kattaa kokoelmien näkökulmasta museotasoiset ja tarpeeksi tilavat säilytystilat taidemuseon kokoelmille, työtilat taidemuseon vakituiselle konservaattorille ja muulle henkilökunnalle sekä näyttelytilat, jotka mahdollistavat sekä vaihtuvien että kokoelmia esittelevien näyttelyiden ammattitaitoisen toteuttamisen. Taidekokoelmat ja niiden aktiivinen kartuttaminen sekä julkinen taide ovat Vantaan kaupungin ja sen ainoan taidemuseon voimavara, jota tulisi nostaa esiin ja kunnioittaa sen vaatimalla tavalla. Vantaan taidemuseon jatkuvasti kehittyvä kokoelmaprofiili voisi olla myös osa Vantaan kaupungin tulevaisuuden profiilia. 17

Liitteet Liite 1 LAHJOITUSSOPIMUSMALLI Lahjoittaja Yhteystiedot Sopimuspäivämäärä VANTAAN TAIDEMUSEON YHTEYSHENKILÖT Museoamanuenssi 0400 791 540 Museomestari 040 821 5978 LAHJOITETTAVAT TEOKSET Tekijä Teos Ajoitus Pääluokka LISÄTIETOJA 18

Lahjoitussopimus on tehty edellä mainittujen teosten yht. X kpl osalta seuraavilla ehdoilla: Taiteilija XX:n ja Vantaan kaupungin museoiden Vantaan taidemuseon kesken on tehty seuraava sopimus XX:n taideteoksen lahjoittamisesta Vantaan taidemuseon karttuvan taidekokoelman osaksi, Vantaan taidemuseon hoitoon: 1 XX lahjoittaa omistamansa taideteoksen Vantaan taidemuseon taidekokoelmaan (Liite 1). 2 Vantaan kaupungin säännöt ja ohjeet, Museolaki ja Museotyön ammattieettiset säännöt (ICOM) sekä Vantaan taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma ohjaavat taidehistoriallisen kulttuuriperinnön hoitoa. Täten Vantaan taidemuseo sitoutuu vastaamaan seuraavista ehdoista: 1. Taideteos on inventoitu, luetteloitu ja dokumentoitu asianmukaisesti. 2. Taideteosta säilytetään asianmukaisesti ja turvallisesti. 3. Taideteos voidaan tallettaa Vantaan kaupungin julkisiin tiloihin, virastoihin ja laitoksiin Vantaan taidemuseon talletusehtojen mukaisesti (Liite 2). 4. Vantaan taidemuseo voi käyttää taideteosta omissa näyttelyissään. 5. Taideteos voidaan lainata ulkopuolisiin näyttelyihin Vantaan taidemuseon lainausehtojen mukaisesti (Liite 3). 6. Ehdot astuvat voimaan välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. [niiden teosten osalta, jotka on jo luovutettu museon haltuun (liite 4). Lahjoittajan hallussa on osa kokoelmasta (liite 5), jonka osalta lahjoitusehdot astuvat voimaan, kun teokset on luovutettu museon haltuun.] 7. Mikäli Vantaan taidemuseo ei suostu tämän sopimuksen ehtoja noudattamaan, on XX:llä oikeus purkaa lahjoitus. Tätä sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Vantaalla kuun päivänä 20 Lahjoittaja Vantaan taidemuseon puolesta Museonjohtaja 19