SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012 Raportti 21.2.2012 Mikko Kesä Juuso Heinisuo INNOLINK RESEARCH OY 2O12
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 2 (43) SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ... 3 2. ARVO- JA ARVOSTUSKYSYMYKSET... 4 2.1 Kiinnostus aikuiskoulutukseen... 4 2.2 Tekijöiden arviointi... 5 3. OPPIMISTARPEIDEN KARTOITUS... 7 3.1 Koulutustarpeet... 7 4. KOULUTTAJIEN TUNTEMINEN JA LISÄTIETOA... 20 5. SEGMENTOINTI... 23 6. JOHTOPÄÄTÖKSET... 25 7. TAUSTATIEDOT... 28 8. LIITTEET (tarve aikuiskoulutuksella nyt tai tulevaisuudessa)... 33 8.1 Järviseudun seutukunta... 33 8.2 Kuusiokuntien seutukunta... 35 8.3 Suupohjan seutukunta... 38 8.4 Seinäjoen seutukunta... 40
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 3 (43) 1 TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Etelä-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvityksen tutkimusraportti 2012. SeAMK toimii aikuiskoulutuksen tarveselvityshankkeen hallinnoijana ja tilaajana. Ammattikorkeakoulu toimii Etelä-Pohjanmaalla viidellä paikkakunnalla ja sen opetuksessa on noin 4800 opiskelijaa. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja sen lähialueilla asuvien 25 55-vuotiaiden koulutustarpeita ja koulutukseen liittyviä arvoja yleensä. Tuloksia tarkastellaan raportissa lisäksi seutukunnittain. Seutukunnat tarkastelussa ovat Järviseutu, Seinäjoki, Kuusiokunnat sekä Suupohjan seutukunta. Kuva 1. Tutkimuksen kohdealueet Etelä-Pohjanmaalla - seutukunnat ja ulkopuoliset alueet. (Lähde: mukailtu Wikipedia) Tutkimus koostui seuraavista osa-alueista: Kiinnostus aikuiskoulutukseen Eri väittämien arviointi Oppimistarpeiden kartoitus Kiinnostus aikuiskoulutukseen Tarve erityyppisistä aikuiskoulutuksista Koulutuksen kustannukset Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluiden avulla joulukuussa 2011 - tammikuussa 2012, kokonaisvastaajamäärän ollessa 2510 vastaajaa.
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 4 (43) 2. ARVO- JA ARVOSTUSKYSYMYKSET 2.1 Kiinnostus aikuiskoulutukseen Vastaajat olivat kiinnostuneita osallistumaan aikuiskoulutukseen, jos se edistää uralla etenemistä (27 %). Kiinnostusta oli myös työllisyyden turvaamiseen (24 %) ja työssä jaksamiseen (22 %). Suurin osa 62 % vastaajista ei ollut kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen. Perusteluina aikuiskoulutukseen vastaajat pitivät osaamisen laajentamista sekä ammatinvaihdon yhteydessä tarvittavaa uutta osaamista. uralla etenemistäsi 27,1% (679) työssä jaksamistasi 21,6% (542) työllisyytesi turvaamista 23,7% (595) jotakin muuta 4,7% (118) en ole kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen 62,1% (1557) 2 4 6 8 Kuva 2. Oletko kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen, jos se edistää... Seutukunnittain tarkasteltuna Suupohjan seutukunnassa oli selvästi enemmän kiinnostusta aikuiskoulutukseen työssä jaksamisen näkökulmasta (38 %). Järviseudun seutukunta 31,9% (109) 21,1% (72) 23,1% (79) 57,6% (197) Kuusiokuntien seutukunta 18,4% (65) 9,3% (33) 13,6% (48) 16,4% (58) 56,9% (201) Suupohjan seutukunta 41,1% (152) 38,1% (141) 41,1% (152) 51,1% (189) Seinäjoen seutukunta 25,7% (291) 21, (238) 23,1% (261) 64,1% (726) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 19,4% (57) 18,7% (55) 17, (50) 80,3% (236) 2 uralla etenemistäsi työllisyytesi turvaamista en ole kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen 4 työssä jaksamistasi jotakin muuta 6 8 Kuva 3. Oletko kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen, jos se edistää...(seutukunnittain).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 5 (43) 2.2 Tekijöiden arviointi Parhaiten vastaajia kuvaa väittämä haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani (keskiarvo 5,8; asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin). Toiseksi parhaiten kuvaa tekijä minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtäviäni (5,7). Heikoiten vastaajia kuvaa tekijä otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin (5,0) Haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani, 2499 kpl 5,8 Minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtävääni, 2465 kpl 5,7 Haluan kehittää osaamistani jatkuvasti jotta pärjään paremmin työelämässä, 2465 kpl 5,6 Kehitän osaamistani ensisijaisesti itseni ja esimerkiksi henkisen hyvinvointini ehdoilla, 2481 kpl 5,6 Haluan tietää, tuntea ja osata mahdollisimman laajasti monia eri asioita, 2497 kpl 5,3 Otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin, 2505 kpl 5,0 max 7 Kuva 4. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat sinua? (Asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin) Minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtävääni 7,3% 19,9% (490) 40,6% (1000) 26,9% (663) Haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani 6,3% 24,3% (608) 41,1% (1027) 25,2% (630) Haluan kehittää osaamistani jatkuvasti jotta pärjään paremmin työelämässä 8,2% 23,8% (587) 37,4% (922) 24,7% (608) Kehitän osaamistani ensisijaisesti itseni ja esimerkiksi henkisen hyvinvointini ehdoilla 9,9% 28,3% (702) 37,8% (939) 20,3% (504) Haluan tietää, tuntea ja osata mahdollisimman laajasti monia eri asioita 5,4% 13,5% 33,2% (829) 30,7% (766) 15,4% (385) Otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin 8,5% 15,6% (390) 37,7% (944) 23,1% (579) 11,7% 1 2 3 4 5 6 7 Kuva 5. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat sinua? (Asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin) (Seutukunnittain) 2 4 6 8
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 6 (43) Seutukunnittain väittämien väillä ei ollut suuria eroja. Punaisella merkityt kohdat taulukossa ovat keskiarvoa -0,2 pienempiä arvoja. TOIMINNAN TEKIJÄT Otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin Haluan tietää, tuntea ja osata mahdollisimman laajasti monia eri asioita Haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani Minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtävääni Haluan kehittää osaamistani jatkuvasti jotta pärjään paremmin työelämässä Kehitän osaamistani ensisijaisesti itseni ja esimerkiksi henkisen hyvinvointini ehdoilla Kaikkien kriteerien keskiarvo Keski arvo, N=2510 Järviseudun seutukunta, N=343 Kuusiokuntien seutukunta, N=353 Suupohjan seutukunta, N=370 Seinäjoen seutukunta, N=1135 Muualla Etelä- Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella, N=294 5,0 5,0 4,9 5,0 5,1 5,0 5,3 5,2 5,2 5,4 5,3 5,3 5,8 5,8 5,7 5,8 5,8 5,6 5,7 5,5 5,6 5,9 5,8 5,6 5,6 5,6 5,5 5,6 5,7 5,5 5,6 5,5 5,5 5,6 5,7 5,4 5,5 5,4 5,4 5,6 5,6 5,4 Kuva 6. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat sinua? (Asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin) (Seutukunnittain - keskiarvo)
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 7 (43) 3. OPPIMISTARPEIDEN KARTOITUS 3.1 Koulutustarpeet Tällä hetkellä henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita oli 12 prosentilla vastaajista. Mahdollisesti tulevaisuudessa oppimistarpeita oli 24 % vastaajista. 65 % ei ollut nyt eikä tulevaisuudessa tarvetta oppimiselle. Kyllä, tällä hetkellä 11,7% (293) Mahdollisesti tulevaisuudessa 23,6% (588) Ei ole nyt eikä oppimiselle luultavasti ole tarvetta tulevaisuudessakaan 64,7% (1613) 2 4 6 8 Kuva 7. Koetko, että sinulla on henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita? Seutukunnittain tarkasteltuna eniten tarvetta koulutukselle ja oppimiselle oli Suupohjan seutukunnassa (16 %) ja toiseksi eniten Kuusiokuntien seutukunnassa (15 %). Kokonaisuutena tarkasteltuna Kuusiokuntien seutukunnassa oli eniten tarvetta tulevaisuuden koulutukselle (46 %).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 8 (43) Kuva 8. Koetko, että sinulla on henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita? (Seutukunnittain) Tutkimuksen tuloksia vertailtiin Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksiin. Kuva 9. Onko osallistunut aikuiskoulutuksiin vuosina 1990-2006. (Tilastokeskus osallistuminen aikuiskoulutukseen http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/kou/aku/aku_fi.asp)
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 9 (43) Kiinnostus aikuiskoulutukseen on kasvanut, koska jokin muu syy (esim. kiinnostus parempaa palkkaan, mielenkiinto, ammattitaidon ylläpito ja halu kehittyä) on antanut aihetta koulutukseen (33 %). Myös työtehtävien monipuolistuminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kiinnostusta aikuiskoulutukseen (28 %). työtehtäväni on monipuolistunut/ monimutkaistunut 27,6% (80) työtehtäväni on kansainvälistynyt 1,4% (4) vastuualue työssäni on kasvanut 8,6% (25) työtehtäväni voivat loppua 9,7% (28) haluan vaihtaa työtä 20, (58) jokin muu syy 32,8% (95) 2 4 6 Kuva 10. Miksi olet ensisijaisesti kiinnostunut aikuiskoulutuksesta juuri nyt? Kuusiokuntien seutukunnan vastaajat kokevat, että kiinnostus aikuiskoulutukseen on lisääntynyt erityisesti työtehtävien monipuolistumisen ja monimutkaistumisen myötä (40 %). 8 Järviseudun seutukunta 31,3% (15) 4,2% 10,4% (5) 10,4% (5) 22,9% (11) 20,8% (10) Kuusiokuntien seutukunta 39,6% (21) 7,5% 5,7% 15,1% (8) 32,1% (17) Suupohjan seutukunta 19, (11) 10,3% (6) 12,1% (7) 25,9% (15) 32,8% (19) Seinäjoen seutukunta 23,2% (26) 8, (9) 9,8% (11) 17,9% (20) 39,3% (44) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 31,3% (5) 6,3% 12,5% (2) 18,8% (3) 31,3% (5) 2 työtehtäväni on monipuolistunut/ monimutkaistunut vastuualue työssäni on kasvanut haluan vaihtaa työtä työtehtäväni on kansainvälistynyt työtehtäväni voivat loppua jokin muu syy Kuva 11. Miksi olet ensisijaisesti kiinnostunut aikuiskoulutuksesta juuri nyt? (Seutukunnittain) 4 Selvitettäessä tapaa kouluttautua aikuisiällä eniten oppimisen tarvetta tukisi ammatillinen täydennyskoulutus (42 %) ja toiseksi eniten yksittäiset kurssit esim. kansalais- tai kansanopistossa sekä kesäyliopistoissa (29 %). Kolmantena tukevana koulutuksena vastaajat kokevat tutkintoon tähtäävän ammatillisen aikuiskoulutuksen (22 %). 6 8
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 10 (43) tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 21,7% (191) ammatillinen täydennyskoulutus 41,6% (366) oppisopimuskoulutus 14,2% (125) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 12,4% (109) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 5,1% (45) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 8,5% (75) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 9,7% (85) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 3,5% (31) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 28,8% (253) työvoimapoliittinen koulutus 3,8% (33) työnantajan järjestämä koulutus 20,3% (179) jokin muu 4,7% (41) 2 4 6 8 Kuva 12. Minkä tyyppinen aikuiskoulutus tukisi nyt tai tulevaisuudessa oppimisen tarvetta? Seutukunnittain on havaittavissa selviä eroja koulutustyyppien suhteen. Järviseudun seutukunnassa on tarvetta ammatilliselle täydennyskoulutukselle (52 %) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella (54 %). Kuusiokuntien (27 %), Suupohjan (20 %) ja Seinäjoen (22 %) seutukuntien vastaajat arvioivat työnantajan järjestämien koulutuksien tukevan oppimisen tarvetta (kuva 11).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 11 (43) Järviseudun seutukunta tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 20,6% (21) ammatillinen täydennyskoulutus 52, (53) oppisopimuskoulutus 10,8% (11) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 2,9% (3) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 0, (0) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 1, (1) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 5,9% (6) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 0, (0) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 13,7% (14) työvoimapoliittinen koulutus 1, (1) työnantajan järjestämä koulutus 2,9% (3) jokin muu 2, (2) Kuusiokuntien seutukunta tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 15,3% (33) ammatillinen täydennyskoulutus 29,3% (63) oppisopimuskoulutus 12,1% (26) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 8,4% (18) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 1,4% (3) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 3,7% (8) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 3,3% (7) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 0, (0) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 28,8% (62) työvoimapoliittinen koulutus 1,9% (4) työnantajan järjestämä koulutus 27,4% (59) jokin muu 6,5% (14) Suupohjan seutukunta tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 22,5% (32) ammatillinen täydennyskoulutus 40,1% (57) oppisopimuskoulutus 23,2% (33) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 13,4% (19) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 4,2% (6) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 6,3% (9) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 7,7% (11) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 2,8% (4) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 27,5% (39) työvoimapoliittinen koulutus 2,1% (3) työnantajan järjestämä koulutus 19,7% (28) jokin muu 3,5% (5) Seinäjoen seutukunta tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 25,6% (100) ammatillinen täydennyskoulutus 45,6% (178) oppisopimuskoulutus 13,8% (54) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 17,2% (67) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 8,7% (34) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 14,4% (56) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 15,6% (61) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 6,4% (25) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 33,3% (130) työvoimapoliittinen koulutus 5,9% (23) työnantajan järjestämä koulutus 21,8% (85) jokin muu 4,1% (16) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 16,7% (4) ammatillinen täydennyskoulutus 54,2% (13) oppisopimuskoulutus 4,2% (1) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 4,2% (1) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 4,2% (1) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 0, (0) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 0, (0) oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakoulussa/yliopistossa 4,2% (1) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 16,7% (4) työvoimapoliittinen koulutus 8,3% (2) työnantajan järjestämä koulutus 12,5% (3) jokin muu 16,7% (4) 2 4 Kuva 13. Minkä tyyppinen aikuiskoulutus tukisi nyt tai tulevaisuudessa oppimisen tarvetta? (Seutukunnittain) 6 8
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 12 (43) Koulutuksesta oltaisiin valmiita maksamaan alle 50 euroa päivässä (27 %). Suurimman osan mielestä koulutuksen tulisi olla maksutonta tai työnantajan kustantamaa (62 %). alle 50 eur/päivä 27,4% (239) 50-250 eur/päivä 9,2% (80) 251-500 eur/päivä 1,6% (14) 501-1000 eur/päivä 0,1% (1) yli 1000 eur/päivä 0,2% (2) koulutuksen tulisi olla maksutonta/työnantajan kustantamaa 61,5% (536) 2 4 6 8 Kuva 14. Paljonko olisit itse valmis maksamaan koulutuksesta, joka kehittää osaamistasi työelämässä? Seinäjoen seutukunnassa 11 % mielestä koulutuksesta voitaisiin maksaa myös 50 250 euroa päivässä. Suupohjan seutukunnassa selvän enemmistön mukaan koulutuksen tulisi olla maksutonta (69 %). Suupohjan seutukunta 20,4% (29) 9,2% (13) 69, (98) Kuusiokuntien seutukunta 27,6% (59) 8,4% (18) 62,1% (133) Järviseudun seutukunta 34,3% (35) 3,9% 60,8% (62) Seinäjoen seutukunta 28,2% (108) 11, (42) 59, (226) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 29,2% (7) 8,3% (2) 4,2% 58,3% (14) 2 alle 50 eur/päivä 50-250 eur/päivä 251-500 eur/päivä 501-1000 eur/päivä yli 1000 eur/päivä koulutuksen tulisi olla maksutonta/työnantajan kustantamaa 4 6 8 Kuva 15. Paljonko olisit itse valmis maksamaan koulutuksesta, joka kehittää osaamistasi työelämässä? (Seutukunnittain) Eniten koulutuksen tarvetta (kuva 14) olisi tekniikan ja liikenteen (28 %) sekä sosiaali- ja terveys sekä liikunta-alalla (26 %).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 13 (43) 11,8% (96) 3,5% 16,4% (134) 28, (229) 6,4% (52) 25,7% (210) 5,5% 2 4 humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) Kuva 16. Minkä alan koulutusta tarvitsisit? 6 8 Kuusiokuntien seutukunnassa ja muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella on seutukunnittain eniten tarvetta tekniikan ja liikenteen alan koulutukselle. Suupohjan seutukunnassa koetaan olevan tarvetta humanistiselle (15 %) ja kulttuurialalle (5 %). Järviseudun seutukunta 7,4% (7) 4,3% 16, (15) 22,3% (21) 11,7% (11) 29,8% (28) 5,3% Kuusiokuntien seutukunta 9,4% (18) 3,7% 15,7% (30) 3,7% 30,9% (59) 6,3% 25,7% (49) 4,2% Suupohjan seutukunta 15,2% (20) 5,3% 13,6% (18) 28,8% (38) 6,8% 25, (33) 5,3% Seinäjoen seutukunta 13,2% (49) 19,1% (71) 26,3% (98) 4,3% 25, (93) 6,5% Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 9,5% (2) 4,8% 33,3% (7) 14,3% (3) 33,3% (7) 4,8% 2 humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 4 6 8 Kuva 17. Minkä alan koulutusta tarvitsisit? (Seutukunnittain) Esimerkkeinä koulutustarpeista koulutusta haluttaisiin syventää avoimien vastausten perusteella jatko-opiskelulla. Esimerkkinä tästä lähihoitajaksi opiskelleet ovat kiinnostuneita vanhusten hoitopuolesta tai tekniikan ja liikenteen alalla voitaisiin opiskella lisää metallialan täydennyskoulutusta.
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 14 (43) Pitkäkestoisille koulutuksille olisi tarvetta. Koulutus saisi kestää 365 päivää tai yli, 34 %:ssa vastauksista tai 31 364 päivää (30 %). 1-5 päivää 15,6% (137) 6-30 päivää 20,5% (180) 31-364 päivää 30,3% (266) 365 päivää tai yli 33,6% (295) 2 4 6 8 Kuva 18. Kuinka monta päivää koulutus, johon osallistuisit, voisi kestää? Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella olisi eniten tarvetta (41 %) pitkäkestoiselle koulutukselle. Myös Seinäjoen seutukunnan alueella 39 % vastaajista kokee, että koulutus voisi kestää vuoden tai yli. Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 31,8% (7) 13,6% (3) 13,6% (3) 40,9% (9) Seinäjoen seutukunta 14,5% (56) 19,4% (75) 27,5% (106) 38,6% (149) Kuusiokuntien seutukunta 20, (43) 15,3% (33) 30,2% (65) 34,4% (74) Suupohjan seutukunta 11,3% 24,8% (35) 32,6% (46) 31,2% (44) Järviseudun seutukunta 10,9% 30,7% (31) 42,6% (43) 15,8% (16) 2 4 6 1-5 päivää 6-30 päivää 31-364 päivää 365 päivää tai yli 8 Kuva 19. Kuinka monta päivää koulutus, johon osallistuisit, voisi kestää? (Seutukunnittain) Koulutukseen (kuva 18) voisi vastaajien mielestä olla 20 99 kilometrin matka (64 %).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 15 (43) 20,2% (178) 64,1% (565) 15,7% (138) 2 4 6 8 alle 20 km 20-99 km 100 km tai yli Kuva 20. Kuinka pitkä matka koulutuspaikkaan voisi olla? Suupohjan (28 %) ja Seinäjoen seutukunnissa (27 %) sekä muualla Etelä- Pohjanmaan ulkopuolella (26 %) pidetään lyhyempiä alle 20 kilometrin opiskelumatkoja kohtuullisina. Suupohjan seutukunta 28,2% (40) 61,3% (87) 10,6% (15) Seinäjoen seutukunta 26,5% (103) 56,3% (219) 17,2% (67) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 26,1% (6) 65,2% (15) 8,7% (2) Kuusiokuntien seutukunta 10,3% (22) 70,1% (150) 19,6% (42) Järviseudun seutukunta 4, 85, (85) 11, (11) 2 4 6 alle 20 km 20-99 km 100 km tai yli 8 Kuva 21. Kuinka pitkä matka koulutuspaikkaan voisi olla? (Seutukunnittain) Vastaajat voisivat opiskella mieluiten työajalla työnantajan tukemana (74 %) tai omalla ajalla (56 %). Omalla ajalla 55,6% (489) Työajalla (ilman korvausta) 22,6% (199) Työajalla työnantajan tukemana (palkallisena työaikana) 73,5% (646) 2 4 6 8 Kuva 22. Olisitko halukas opiskelemaan
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 16 (43) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella (63 %) ja Järviseudun seutukunnassa (53 %) oltaisiin selvästi muita seutukuntia halukkaampia opiskelemaan myös omalla ajalla. Järviseudun seutukunta 52,9% (54) 10,8% (11) 52, (53) Kuusiokuntien seutukunta 47,7% (102) 18,2% (39) 72,9% (156) Suupohjan seutukunta 60,6% (86) 38,7% (55) 83,8% (119) Seinäjoen seutukunta 58,2% (227) 21,5% (84) 76,4% (298) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 62,5% (15) 29,2% (7) 62,5% (15) 2 Omalla ajalla Työajalla työnantajan tukemana (palkallisena työaikana) 4 Työajalla (ilman korvausta) 6 8 Kuva 23. Olisitko halukas opiskelemaan (Seutukunnittain) Vastaajista 41 % kokee, että työnantajan pitäisi järjestää koulutusta. 30 % vastaajista työnantajan koulutusta on jo saatavilla. Kyllä, koulutusta on jo saatavilla 30,2% (264) Kyllä, koulutusta pitäisi järjestää 40,8% (357) Ei 9,5% (83) En osaa sanoa 19,5% (170) 2 4 6 8 Kuva 24. Tulisiko työnantajasi järjestää osaamistarpeisiisi koulutusta? Seinäjoen seutukunnassa on eniten työnantajan tarjoamaa koulutusta saatavilla (34 %).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 17 (43) Seinäjoen seutukunta 34,4% (134) 39,8% (155) 10, 15,7% (61) Kuusiokuntien seutukunta 29,3% (63) 49,3% (106) 15,8% (34) Suupohjan seutukunta 27,5% (39) 46,5% (66) 13,4% 12,7% Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 25, (6) 37,5% (9) 8,3% 29,2% (7) Järviseudun seutukunta 19,6% (19) 18,6% (18) 10,3% 51,5% (50) 2 4 Kyllä, koulutusta on jo saatavilla Kyllä, koulutusta pitäisi järjestää Ei En osaa sanoa 6 8 Kuva 25. Tulisiko työnantajasi järjestää osaamistarpeisiisi koulutusta? (Seutukunta) Aikuiskoulutus nähdään kiinnostavana osaamisen kehittämisen välineenä (53 %). 41 % kokee aikuiskoulutuksen todellisena mahdollisuutena ja on suunnitellut tai hakeutunut aikuiskoulutukseen. todennäköisenä mahdollisuutena, olen jo suunnitellut tai hakeutunut aikuiskoulutukseen 41,3% (359) kiinnostavana vaihtoehtona, josta haluaisin kuulla lisää 53,4% (464) aikuiskoulutus ei ole itselleni soveltuva vaihtoehto 5,3% (46) 2 4 6 8 Kuva 26. Millaisena mahdollisuutena näet aikuiskoulutuksen oman osaamisesi kehittämisen välineenä? Aikuiskoulutus nähdään Järviseudun seutukunnassa selvästi muita todennäköisempänä mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen (66 %).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 18 (43) Järviseudun seutukunta 65,6% (63) 34,4% (33) Suupohjan seutukunta 45,1% (64) 52,1% (74) Seinäjoen seutukunta 41,1% (159) 54,8% (212) 4,1% Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 37,5% (9) 58,3% (14) 4,2% Kuusiokuntien seutukunta 29,1% (62) 60,1% (128) 10,8% 2 4 6 todennäköisenä mahdollisuutena, olen jo suunnitellut tai hakeutunut aikuiskoulutukseen kiinnostavana vaihtoehtona, josta haluaisin kuulla lisää aikuiskoulutus ei ole itselleni soveltuva vaihtoehto 8 Kuva 27. Millaisena mahdollisuutena näet aikuiskoulutuksen oman osaamisesi kehittämisen välineenä? (Seutukunnittain) Koulutusseteli lisäisi 87 % vastaajista kiinnostusta koulutukseen. kyllä 86,7% (757) ei 13,3% (116) 2 4 6 8 Kuva 28. Jos nyt saisit 1000 euron arvoisen koulutussetelin, lisäisikö se kiinnostustasi opiskeluun? Kaikissa seutukunnissa koulutusseteli lisäisi kiinnostusta opiskeluun.
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 19 (43) Järviseudun seutukunta 92, (92) 8, Kuusiokuntien seutukunta 83,1% (177) 16,9% (36) Suupohjan seutukunta 87,2% (123) 12,8% Seinäjoen seutukunta 87,4% (339) 12,6% Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 87,5% (21) 12,5% 2 kyllä ei 4 6 8 Kuva 29. Jos nyt saisit 1000 euron arvoisen koulutussetelin, lisäisikö se kiinnostustasi opiskeluun? (Seutukunta)
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 20 (43) 4. KOULUTTAJIEN TUNTEMINEN JA LISÄTIETOA Tunnetuin aikuiskouluttaja oli selvästi Sedu Aikuiskoulutus (66 %) ja toiseksi tunnetuin JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus (42 %). Seinäjoen ammattikorkeakoulu 21, (489) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 5,5% (127) Koulutuskeskus Sedu 10,5% (244) Sedu Aikuiskoulutus 66,2% (1540) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 14,4% (336) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 4,2% (98) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 19,7% (459) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 42,4% (987) Suomen yrittäjäopisto 10,2% (238) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 7,2% (168) jokin muu 7,5% (174) 2 4 6 8 Kuva 30. Mitä aikuiskouluttajia tunnet seudullanne Järviseudun seutukunnassa tunnettiin hyvin Sedu Aikuiskoulutus (64 %) ja JA- MI, Järviseudun ammatti-instituutti (53 %). Kuusiokuntien seutukunnassa tunnettiin myös Sedu Aikuiskoulutus (66 %) ja JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus (33 %). Suupohjan tunnetuimpia aikuiskoulutusta tarjoavia tahoja olivat TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus (56 %) ja JAKK (49 %) sekä Sedu Aikuiskoulutus (48 %). Seinäjoen seutukunnan tunnetuimpia aikuiskouluttajia olivat Sedu Aikuiskoulutus (79 %) ja JAKK (43 %). Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella tunnetuimmat aikuiskouluttajat olivat JAKK (53 %) ja Sedu (40 %).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 21 (43) Järviseudun seutukunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 17,1% (57) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 3,9% (13) Koulutuskeskus Sedu 3,6% (12) Sedu Aikuiskoulutus 63,7% (212) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 52,9% (176) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 13,2% (44) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 16,8% (56) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 34,5% (115) Suomen yrittäjäopisto 5,7% (19) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 0,9% (3) jokin muu 2,1% (7) Kuusiokuntien seutukunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 14,4% (45) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 1,6% (5) Koulutuskeskus Sedu 19,8% (62) Sedu Aikuiskoulutus 65,5% (205) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 7,7% (24) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 0, (0) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 3,8% (12) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 32,6% (102) Suomen yrittäjäopisto 3,5% (11) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 2,9% (9) jokin muu 10,5% (33) Suupohjan seutukunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 16, (53) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 4,8% (16) Koulutuskeskus Sedu 13, (43) Sedu Aikuiskoulutus 48,3% (160) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 3,6% (12) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 7,6% (25) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 55,9% (185) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 48,9% (162) Suomen yrittäjäopisto 1,5% (5) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 4,5% (15) jokin muu 9,7% (32) Seinäjoen seutukunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 26,4% (286) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 7,5% (81) Koulutuskeskus Sedu 11,2% (121) Sedu Aikuiskoulutus 78,8% (854) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 6,5% (70) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 1,7% (18) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 12,9% (140) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 43,3% (469) Suomen yrittäjäopisto 16,7% (181) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 11,3% (123) jokin muu 2,3% (25) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella Seinäjoen ammattikorkeakoulu 17,3% (44) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 4,7% (12) Koulutuskeskus Sedu 1,2% (3) Sedu Aikuiskoulutus 39,8% (101) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 20,9% (53) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 3,9% (10) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 24,4% (62) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 52,8% (134) Suomen yrittäjäopisto 8,3% (21) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 6,7% (17) jokin muu 30,3% (77) 2 4 6 8 Kuva 31. Mitä aikuiskouluttajia tunnet seudullanne. (Seutukunta)
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 22 (43) 23 prosenttia vastaajista haluaisi kuulla ja saada lisää informaatiota aikuiskoulutusmahdollisuuksista. Kyllä 22,7% (568) Ei kiitos 77,3% (1935) 2 4 6 8 Kuva 32. Haluaisitko kuulla lisää ja saada informaatiota aikuiskoulutusmahdollisuuksista? Kuusiokuntien seutukunnassa oli eniten kiinnostusta aikuiskoulutuksen lisäinformaatiolle (30 %). Kuusiokuntien seutukunta 29,7% (105) 70,3% (248) Suupohjan seutukunta 25,7% (95) 74,3% (275) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 24,1% (71) 75,9% (223) Järviseudun seutukunta 20,9% (71) 79,1% (269) Seinäjoen seutukunta 19,6% (222) 80,4% (909) 2 Kyllä 4 Ei kiitos 6 8 Kuva 33. Haluaisitko kuulla lisää ja saada informaatiota aikuiskoulutusmahdollisuuksista? (Seutukunta)
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 23 (43) 5. SEGMENTOINTI Tutkimuskysymysten avulla muodostettiin asiakassegmentointia. Segmentoinnissa hyödynnettiin tilastollista päätöspuuanalyysiä. Segmentoinnin tarkoituksena oli löytää tilastollisesti eroavia osajoukkoja, joihin voidaan jatkossa kohdistaa aikuiskoulutus- ja markkinointitoimenpiteitä. Pääjako segmentoinnissa tehtiin aikuiskoulutuksen nykytarpeesta. Lomakkeella kysyttiin kysymys Koetko, että sinulla on henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita?. Tämän kysymyksen perusteella vastaajat jakautuivat kahteen potentiaaliseen ryhmään. Ne, joilla on todellisia oppimistarpeita tällä hetkellä ja ryhmään, jolla voi olla mahdollisesti tulevaisuudessa tarpeita. Tarpeisiin perustuvissa kolmessa ryhmässä toimenpiteet kannattaa jatkossa suunnata näihin kahteen edellä mainittuun ryhmään. Aktiivista ja passiivista ryhmää tarkasteltiin ympäröivien kysymysten avulla. Kuva 34. Segmentoinnin perusteet ja tukevat kysymykset.
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 24 (43) Tietoa oppimistarpeen mukaan analysoitaessa jaotteleva tekijä muodostui kysymyksestä millaisena mahdollisuutena näet aikuiskoulutuksen oman osaamisesi kehittämisen välineenä?. Todennäköisenä mahdollisuutena tai jo aikuiskoulutusta suunnittelevilla oli selvästi lisätiedon tarve yli puolella vastaajista. Aktiivisissa ja passiivissa aikuiskouluttautuvien ryhmissä vastaajat, jotka pitivät aikuiskoulutusta kiinnostavana mahdollisuutena, jakautui seutukunnan mukaan vielä selvästi Suupohjan ja Järviseudun seutukuntaan sekä muualle Etelä- Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelle. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna vastaajat jakautuivat eri koulutusalojen mukaan omiin ryhmiinsä. Koulutuksen tason mukaan tarkasteltuna ikätekijä oli jakava muuttuja. Koulutuksen taso oli myös vaikuttavana tekijänä koulutusmatkan pituutta kartoitettaessa. Korkeamman koulutuksen saaneet olisivat valmiimpia kulkemaan kauempanakin sijaitsevaan koulutuspaikkaan. Tekniikan ja liikennealan koulutuksen saaneilla miehillä on alemman tason koulutus. Vastaavasti taas humanististen ja kasvatusalan koulutuksen saaneilla naisilla on selvästi korkeampi Yliopistokoulutus. Työnkuvan monipuolistuessa tai monimutkaistuessa koulutuksen keston toivotaan olevan 6-30 päivää.
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 25 (43) 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Vastaajat olivat kiinnostuneita osallistumaan aikuiskoulutukseen, jos se edistää uralla etenemistä (27 %). Kiinnostusta oli myös työllisyyden turvaamiseen (24 %) ja työssä jaksamiseen (22 %). Suurin osa 62 % vastaajista ei ollut kiinnostunut osallistumaan aikuiskoulutukseen. Perusteluina aikuiskoulutukseen vastaajat pitivät osaamisen laajentamista sekä ammatinvaihdon yhteydessä tarvittavaa uutta osaamista. Seutukunnittain tarkasteltuna Suupohjan seutukunnassa oli selvästi enemmän kiinnostusta aikuiskoulutukseen työssä jaksamisen näkökulmasta (38 %). Parhaiten vastaajia kuvaa väittämä haluan syventyä ja keskittyä sellaisiin asioihin tarkemmin, joita tunnen osaavani (keskiarvo 5,8; asteikko: 1=kuvaa erittäin huonosti 7=kuvaa erittäin hyvin). Toiseksi parhaiten kuvaa tekijä minulla on riittävästi osaamista hoitaa menestyksekkäästi nykyistä työtäni tai tehtäviäni (5,7). Heikoiten vastaajia kuvaa tekijä otan yleensä selvää uusista asioista mahdollisimman aikaisin (5,0) Tällä hetkellä henkilökohtaisia koulutus- tai oppimistarpeita oli 12 prosentilla vastaajista. Mahdollisesti tulevaisuudessa oppimistarpeita oli 24 % vastaajista. 65 % ei ollut nyt eikä tulevaisuudessa tarvetta oppimiselle. Seutukunnittain tarkasteltuna eniten tarvetta koulutukselle ja oppimiselle oli Suupohjan seutukunnassa (16 %) ja toiseksi eniten Kuusiokuntien seutukunnassa (15 %). Kokonaisuutena tarkasteltuna Kuusiokuntien seutukunnassa oli eniten tarvetta tulevaisuuden koulutukselle (46 %). Kiinnostus aikuiskoulutukseen on kasvanut, koska jokin muu syy (esim. kiinnostus parempaa palkkaan, mielenkiinto, ammattitaidon ylläpito ja halu kehittyä) on antanut aihetta koulutukseen (33 %). Myös työtehtävien monipuolistuminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kiinnostusta aikuiskoulutukseen (28 %). Kuusiokuntien seutukunnan vastaajat kokevat, että kiinnostus aikuiskoulutukseen on lisääntynyt erityisesti työtehtävien monipuolistumisen ja monimutkaistumisen myötä (40 %). Selvitettäessä tapaa kouluttautua aikuisiällä eniten oppimisen tarvetta tukisi ammatillinen täydennyskoulutus (42 %) ja toiseksi eniten yksittäiset kurssit esim. kansalais- tai kansanopistossa sekä kesäyliopistoissa (29 %). Kolmantena tukevana koulutuksena vastaajat kokevat tutkintoon tähtäävän ammatillisen
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 26 (43) aikuiskoulutuksen (22 %). Seutukunnittain on havaittavissa selviä eroja koulutustyyppien suhteen. Järvi-seudun seutukunnassa on tarvetta ammatilliselle täydennyskoulutukselle (52 %) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella (54 %). Kuusiokuntien (27 %), Suupohjan (20 %) ja Seinäjoen (22 %) seutukuntien vastaajat arvioivat työnantajan järjestämien koulutuksien tukevan oppimisen tarvetta (kuva 11). Koulutuksesta oltaisiin valmiita maksamaan alle 50 euroa päivässä (27 %). Suurimman osan mielestä koulutuksen tulisi olla maksutonta tai työnantajan kustantamaa (62 %). Seinäjoen seutukunnassa 11 % mielestä koulutuksesta voitaisiin maksaa myös 50 250 euroa päivässä. Suupohjan seutukunnassa selvän enemmistön mukaan koulutuksen tulisi olla maksutonta (69 %). Eniten koulutuksen tarvetta (kuva 14) olisi tekniikan ja liikenteen (28 %) sekä sosiaali- ja terveys sekä liikunta-alalla (26 %). Kuusiokuntien seutukunnassa ja muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulko-puolella on seutukunnittain eniten tarvetta tekniikan ja liikenteen alan koulutukselle. Suupohjan seutukunnassa koetaan olevan tarvetta humanistiselle (15 %) ja kulttuurialalle (5 %). Esimerkkeinä koulutustarpeista koulutusta haluttaisiin syventää avoimien vastausten perusteella jatko-opiskelulla. Esimerkkinä tästä lähihoitajaksi opiskelleet ovat kiinnostuneita vanhusten hoitopuolesta tai tekniikan ja liikenteen alalla voitaisiin opiskella lisää metallialan täydennyskoulutusta. Pitkäkestoisille koulutuksille olisi tarvetta. Koulutus saisi kestää 365 päivää tai yli, 34 %:ssa vastauksista tai 31 364 päivää (30 %). Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella olisi eniten tarvetta (41 %) pitkäkestoiselle koulutukselle. Myös Seinäjoen seutukunnan alueella 39 % vastaajista kokee, että koulutus voisi kestää vuoden tai yli. Koulutukseen (kuva 18) voisi vastaajien mielestä olla 20 99 kilometrin matka (64 %). Suupohjan (28 %) ja Seinäjoen seutukunnissa (27 %) sekä muualla Etelä-Pohjanmaan ulkopuolella (26 %) pidetään lyhyempiä alle 20 kilometrin opiskelumatkoja kohtuullisina. Vastaajat voisivat opiskella mieluiten työajalla työnantajan tukemana (74 %) tai omalla ajalla (56 %). Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella (63 %) ja Järviseudun seutukunnassa (53 %) oltaisiin selvästi muita seutukuntia halukkaampia opiskele-
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 27 (43) maan myös omalla ajalla. Vastaajista 41 % kokee, että työnantajan pitäisi järjestää koulutusta. 30 % vastaajista työnantajan koulutusta on jo saatavilla. Seinäjoen seutukunnassa on eniten työnantajan tarjoamaa koulutusta saatavilla (34 %). Aikuiskoulutus nähdään kiinnostavana osaamisen kehittämisen välineenä (53 %). 41 % kokee aikuiskoulutuksen todellisena mahdollisuutena ja on suunnistellut tai hakeutunut aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutus nähdään Järviseudun seutukunnassa selvästi muita todennäköisempänä mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen (66 %). Koulutusseteli lisäisi 87 % vastaajista kiinnostusta koulutukseen. Kaikissa seutukunnissa koulutusseteli lisäisi kiinnostusta opiskeluun. Järviseudun seutukunnassa tunnettiin hyvin Sedu Aikuiskoulutus (64 %) ja JA- MI, Järviseudun ammatti-instituutti (53 %). Kuusiokuntien seutukunnassa tunnettiin myös Sedu Aikuiskoulutus (66 %) ja JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus (33 %). Suupohjan tunnetuimpia aikuiskoulutusta tarjoavia tahoja olivat TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus (56 %) ja JAKK (49 %) sekä Sedu Aikuiskoulutus (48 %). Seinäjoen seutukunnan tunnetuimpia aikuiskouluttajia olivat Sedu Aikuiskoulutus (79 %) ja JAKK (43 %). Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella tunnetuimmat aikuiskouluttajat olivat JAKK (53 %) ja Sedu (40 %). 23 prosenttia vastaajista haluaisi kuulla ja saada lisää informaatiota aikuiskoulutusmahdollisuuksista. Kuusiokuntien seutukunnassa oli eniten kiinnostusta aikuiskoulutuksen lisäinformaatiolle (30 %).
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 28 (43) 7. TAUSTATIEDOT nainen 44,5% (1114) mies 55,5% (1388) 2 4 6 8 Kuva 35. Sukupuoli Järviseudun seutukunta 41,6% (142) 58,4% (199) Kuusiokuntien seutukunta 43,6% (153) 56,4% (198) Suupohjan seutukunta 50,7% (187) 49,3% (182) Seinäjoen seutukunta 45,5% (516) 54,5% (617) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 38,9% (114) 61,1% (179) nainen mies 5 Kuva 36. Sukupuoli seutukunnittain
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 29 (43) 25-30 vuotta 15,7% (395) 31-35 vuotta 13,6% (340) 36-40 vuotta 13,5% (338) 41-45 vuotta 16, (402) 46-50 vuotta 19,1% (480) 51-55 vuotta 22, (553) 2 4 6 8 Kuva 37. Ikä Järviseudun seutukunta 12,6% 12, 15,5% (53) 16,7% (57) 18,4% (63) 24,9% (85) Kuusiokuntien seutukunta 15, (53) 12,5% 13,6% 17, (60) 17,6% (62) 24,4% (86) Suupohjan seutukunta 14,3% (53) 11,4% 12,4% 16,8% (62) 18,9% (70) 26,2% (97) Seinäjoen seutukunta 17,5% (199) 15, 13,5% 15,3% 19,9% (226) 18,7% (212) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 15, (44) 13,9% 12,9% 15, (44) 19, (56) 24,1% (71) 2 4 6 8 25-30 vuotta 31-35 vuotta 36-40 vuotta 41-45 vuotta 46-50 vuotta 51-55 vuotta Kuva 38. Ikä seutukunnittain Peruskoulu 12,2% (305) Ammattikoulu tai opisto 62, (1554) Lukio 5,4% (136) Ammattikorkeakoulu 13,6% (342) Yliopisto 6,7% (169) 2 4 6 8 Kuva 39. Koulutus
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 30 (43) Järviseudun seutukunta 18,7% (64) 60,3% (207) 5,5% 12,2% (42) Kuusiokuntien seutukunta 12,2% (43) 66, (233) 5,4% 9,6% (34) 6,8% Suupohjan seutukunta 14,1% (52) 63,5% (235) 3,5% 12,2% (45) 6,8% Seinäjoen seutukunta 8,4% (95) 61,3% (694) 6,3% 16,2% (184) 7,9% (89) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 16,8% (49) 60,6% (177) 4,5% 11,3% (33) 6,8% 2 4 6 Peruskoulu Ammattikoulu tai opisto Lukio Ammattikorkeakoulu Yliopisto 8 Kuva 40. Koulutus seutukunnittain Työssä 73,5% (1842) Opiskelija 3,6% (89) Työtön 6,3% (157) Eläkkeellä 5,7% (142) Kotiäiti/-isä 3,9% (97) Muu 7,1% (179) 2 4 6 8 Kuva 41. Oletko tällä hetkellä?
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 31 (43) Järviseudun seutukunta Opiskelija 2,9% (10) Työtön 6,1% (21) Eläkkeellä 4,4% (15) Kotiäiti/-isä 6,7% (23) Muu 1,8% (6) Työssä 78,1% (267) Kuusiokuntien seutukunta Opiskelija 1,4% (5) Työtön 8,2% (29) Eläkkeellä 7,9% (28) Kotiäiti/-isä 2,8% (10) Muu 4,8% (17) Työssä 74,8% (264) Suupohjan seutukunta Opiskelija 3,8% (14) Työtön 8,1% (30) Eläkkeellä 5,9% (22) Kotiäiti/-isä 2,4% (9) Muu 6,8% (25) Työssä 73, (270) Seinäjoen seutukunta Opiskelija 4,3% (49) Työtön 5,4% (61) Eläkkeellä 5,7% (65) Kotiäiti/-isä 3,7% (42) Muu 7,9% (89) Työssä 73, (826) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella Opiskelija 3,4% (10) Työtön 5,4% (16) Eläkkeellä 4,1% (12) Kotiäiti/-isä 4,4% (13) Muu 14,3% (42) Työssä 68,4% (201) 2 4 6 8 Kuva 42. Oletko tällä hetkellä? Seutukunnittain
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 32 (43) Alajärvi 7,1% (178) Alavus 5,5% (137) Evijärvi 2,8% (71) Ilmajoki 4,5% (112) Isojoki 1,1% (28) Jalasjärvi 2,4% (59) Karijoki 0,7% (18) Kauhajoki 9, (225) Kauhava 6,8% (169) Kaustinen 1,3% (33) Keuruu 2,2% (56) Kinnula 0,6% (15) Kuortane 2,4% (61) Kurikka 5,2% (129) Kyyjärvi 0,3% (8) Lappajärvi 1,9% (48) Lapua 4,6% (115) Parkano 1,9% (47) Saarijärvi 2,6% (64) Seinäjoki 22,1% (552) Soini 1,8% (45) Teuva 4, (99) Töysä 2,1% (52) Veteli 0,8% (21) Virrat 2,1% (52) Ähtäri 4,1% (103) 2 4 6 8 Kuva 43. Asuinpaikka Järviseudun seutukunta 13,7% (343) Kuusiokuntien seutukunta 14,1% (353) Suupohjan seutukunta 14,8% (370) Seinäjoen seutukunta 45,5% (1135) Muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella 11,8% (294) 2 4 6 8 Kuva 44. Seutukunta
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 33 (43) 8. LIITTEET (tarve aikuiskoulutuksella nyt tai tulevaisuudessa) 8.1 Järviseudun seutukunta nainen 51,5% (52) mies 48,5% (49) 2 4 6 8 Kuva 45. Sukupuoli 25-30 vuotta 20,4% (21) 31-35 vuotta 10,7% (11) 36-40 vuotta 24,3% (25) 41-45 vuotta 10,7% (11) 46-50 vuotta 19,4% (20) 51-55 vuotta 14,6% (15) 2 4 6 8 Kuva 46. Ikä Peruskoulu 6,8% (7) Ammattikoulu tai opisto 68, (70) Lukio 5,8% (6) Ammattikorkeakoulu 17,5% (18) Yliopisto 1,9% (2) 2 4 6 8 Kuva 47. Koulutus
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 34 (43) Opiskelija 4,9% (5) Työtön 8,7% (9) Kotiäiti/-isä 9,7% (10) Muu 1,9% (2) Työssä 74,8% (77) 2 4 6 8 Kuva 48. Asema humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) 3,3% (3) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) 5,6% (5) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) 13,3% (12) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) 1,1% (1) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) 30, (27) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) 12,2% (11) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) 21,1% (19) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) 12,2% (11) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 1,1% (1) 2 4 6 8 Kuva 49. Koulutustausta Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23,5% (24) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 5,9% (6) Koulutuskeskus Sedu 6,9% (7) Sedu Aikuiskoulutus 65,7% (67) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 54,9% (56) SAI, Suupohjan ammatti-instituutti 19,6% (20) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 24,5% (25) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 41,2% (42) Suomen yrittäjäopisto 5,9% (6) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 1, (1) jokin muu 2,9% (3) 2 4 6 Kuva 50. Spontaani tunnettuus 8
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 35 (43) tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 20,6% (21) ammatillinen täydennyskoulutus 52, (53) oppisopimuskoulutus 10,8% (11) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 2,9% (3) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 1, (1) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 5,9% (6) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 13,7% (14) työvoimapoliittinen koulutus 1, (1) työnantajan järjestämä koulutus 2,9% (3) jokin muu 2, (2) 2 4 6 8 Kuva 51. Minkä tyyppinen koulutus nyt tai tulevaisuudessa? 7,4% (7) 4,3% 16, (15) 22,3% (21) 11,7% (11) 29,8% (28) 5,3% 2 4 humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 6 8 Kuva 52. Koulutusalat tarpen mukaan 8.2 Kuusiokuntien seutukunta nainen 49,8% (107) mies 50,2% (108) 2 4 6 8 Kuva 53. Sukupuoli
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 36 (43) 25-30 vuotta 19,5% (42) 31-35 vuotta 17,2% (37) 36-40 vuotta 9,8% (21) 41-45 vuotta 20,5% (44) 46-50 vuotta 18,6% (40) 51-55 vuotta 14,4% (31) 2 4 6 8 Kuva 54. Ikä Peruskoulu 6, (13) Ammattikoulu tai opisto 67,4% (145) Lukio 6,5% (14) Ammattikorkeakoulu 10,2% (22) Yliopisto 9,8% (21) 5 Kuva 55. Koulutus Opiskelija 0,5% (1) Työtön 8,4% (18) Eläkkeellä 3,3% (7) Kotiäiti/-isä 4,7% (10) Muu 3,3% (7) Työssä 80, (172) 2 4 6 8 Kuva 56. Asema humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) 10,8% (20) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) 2,7% (5) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) 8,6% (16) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) 1,1% (2) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) 34,4% (64) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) 7,5% (14) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) 25,3% (47) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) 8,6% (16) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 1,1% (2) 2 4 6 8 Kuva 57. Koulutustausta
INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 37 (43) Seinäjoen ammattikorkeakoulu 16,2% (32) Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot 2, (4) Koulutuskeskus Sedu 19,2% (38) Sedu Aikuiskoulutus 67,2% (133) JAMI, Järvisedun ammatti-instituutti 6,6% (13) TEAK, Teuvan aikuiskoulutuskeskus 5,6% (11) JAKK, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus 32,8% (65) Suomen yrittäjäopisto 4, (8) Ilmajoen opisto (kansalasiopistotoimintaa) 2,5% (5) jokin muu 12,1% (24) 2 4 6 8 Kuva 58. Spontaani tunnettuus tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus 15,3% (33) ammatillinen täydennyskoulutus 29,3% (63) oppisopimuskoulutus 12,1% (26) korkeakoulutus, ammattikorkeakoulututkintoon johtava 8,4% (18) yliopistokoulutus, yliopistotutkintoon johtava 1,4% (3) opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 3,7% (8) korkeakoulutasoiset täydennyskoulutuspaketit 3,3% (7) yksittäiset kurssit esim. kansalais- / kansanopistossa tai kesäyliopistossa 28,8% (62) työvoimapoliittinen koulutus 1,9% (4) työnantajan järjestämä koulutus 27,4% (59) jokin muu 6,5% (14) 2 4 6 8 Kuva 59. Minkä tyyppinen koulutus nyt tai tulevaisuudessa? 9,4% (18) 3,7% 15,7% (30) 3,7% 30,9% (59) 6,3% (12) 25,7% (49) 4,2% 2 4 humanistinen ja kasvatusala (esim. vapaa-ajan ohjaus, kielet ja kulttuurit, historia, kasvatustiede, psykologia, teologia, filosofia) kulttuuriala (esim. käsityö, muotoilu, kuvataide, teatteri, tanssi, musiikki, viestintä) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (esim. liiketalous, johtaminen, tiedotus, markkinointi, oikeustiede, yhteiskunta- ja valtiotieteet, tulli) luonnontieteiden ala (esim. tietojenkäsittely, matematiikka, kemia, fysiikka, biologia, maantiede) tekniikan ja liikenteen ala (esim. teollisuus, koneet, sähkö, elektroniikka, rakentaminen, kuljetus, vaatetus, elintarvikkeet) luonnonvara- ja ympäristöala (esim. maa- ja metsätalous, kalatalous, puutarhatalous, ympäristöala) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (esim. sairaanhoito, kuntoutus, sosiaalityö, kauneudenhoito, terveystieteet, farmasia, lääketieteet) matkailu-, ravitsemis- ja talousala (esim. kotitalous, hotelli- ja ravintola-ala, matkailuala, puhdistuspalvelut) sotilas- ja suojeluala (esim. Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, palo- ja pelastustoimi, vankeinhoito, vartiointi, nuohous) 6 8 Kuva 60. Koulutusalat tarpen mukaan