SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS 2012

1 Hallitus 2.4.2013 SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. YLEISKATSAUS Ulkomaisen työn kasvaneiden tarpeiden ja talouden epävarmuuden yhteensovittamisen jännite sekä lähetystyön muutoskenttä omassa maassa ja kansainvälisesti leimasivat Suomen Lähetysseuran 154. toimintavuotta. Vaikeuksista ja jännitteistä huolimatta Lähetysseuran työ tuotti tulosta, innosti ja palveli asetettujen tavoitteiden mukaisesti omaa kirkkoamme, yhteistyökirkkoja sekä muita yhteistyökumppaneita Suomessa, eri maissa ja kansainvälisesti. Maailmanlaaja taloustaantuma kasvatti edelleen yhteistyökirkkoihin ja muihin kumppaneihin tukitarpeita. Lähetysseuraan kohdistui lisääntyneitä tukipaineita, koska sen tuki on säilynyt vakaana myös laskusuhdanteen aikana. Monet läntiset lähetysjärjestöt ovat joutuneet vähentämään tukeaan omien kannatustulojen vähetessä. Lähetysseura kykeni jatkamaan ulkomaista työtä asetetun tavoitteen mukaisesti aiempien vuosien tasolla myös kuluneena vuonna, vaikka myös Lähetysseuran talouden tasapainottaminen jatkui tuntuvin säästötoimin. Toisena vuonna peräkkäin Lähetysseurassa jouduttiin käymään yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämiseksi. Irtisanomisilta vältyttiin pääosin eläkkeelle siirtymisistä johtuvan henkilöstön vähenemisen johdosta. Talouden tasapainottaminen jatkuu. Ulkomaisessa työssä painopiste oli julistustyön vahvistamisessa kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa, toiminnassa ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen vakiinnuttamisessa osaksi ulkomaantyötä. Tavoitteissa edettiin. Ulkomaista työtä tehtiin 34 maassa. Kumppanuusyhteistyössä painopiste oli kahdenvälisessä toiminnassa. Monenvälisten verkostojen tärkein kumppani oli Luterilainen maailmanliitto. Lähetysseuran aseman vakiinnuttaminen Kirkkojen maailmanneuvoston kumppanina eteni. Kirkollista työtä kehitettiin osana ulkomaantyön hallinnon selkiinnyttämistä. Käynnistettiin kirkollisen työn ohjelman laadinta. Työ käynnistyi uutena Nepalissa ja Kambodzhassa. Työntekijöiden lähettämistä Malawiin valmisteltiin. Ulkoasianministeriön kanssa solmittuun kumppanuusyhteistyöhön liittyvää Kehitysyhteistyön ohjelmaa 2011 2016 toteutettiin toista vuotta. Ministeriön tuki kattoi 85 prosenttia kehitysyhteistyön kuluista ja 92,5 prosenttia vammaistyön aliohjelmakuluista. Ministeriö teetätti Lähetysseuran toiminnan tarkastuksen, joka toteutettiin Suomessa, Etiopiassa ja Nepalissa KPMG:n toimesta. Toiminta todettiin laadultaan korkeatasoiseksi. Vaikuttamistyön integroituminen osaksi ulkomaista ja kotimaista työtä jatkui. Periaatteellista työtä ohjaamaan valmistuivat vaikuttamistyön linjapaperit haavoittuvien ryhmien ihmisoikeuksista, rauhasta ja sovinnosta sekä hivin ja aidsin leviämisen ehkäisemisestä. Toiminta laajeni ja monipuolistui. Ulkomaisten kumppanien kanssa käynnistyivät pilottihankkeet Senegalissa, Nepalissa ja Tansaniassa yhteisten toimintaalueiden tunnistamiseksi. Rauhan ja sovinnon vaikuttamistyö laajeni koskemaan Myanmarin rauhanprosessia. Kotimaassa vahvistettiin seurakuntayhteyksiä, kehitettiin nimikkosopimusjärjestelmää, uudistettiin varainhankinnan muotoja ja kampanjoita, valmisteltiin varainhankinnan strategiaa sekä kasvatettiin tunnettuutta. Marraskuussa järjestettiin Lähetyskirkossa kirkon lähetystyöntekijäkoulutuksen 150-

vuotisjuhlaseminaaria, johon osallistui kansainvälisiä luennoitsijoita. Museoviraston kanssa käydyt neuvottelut päätyivät syksyllä sopimukseen, jonka mukaan Kumbukumbu-museon kokoelmat liitetään osaksi Suomen Kansallismuseoon kuuluvan Kulttuurien museon kokoelmia vuonna 2015. Lähetysseuran Namibia-kirjakokoelma luovutettiin Namibian yliopiston kirjastolle huhtikuussa. Kirkon kansainvälisen työn sihteerien tehtävien aiheuttamien muutosten valmistelu kotimaantyössä käynnistyi. Vaikuttamistyön integroituminen kotimaan eri toiminnoissa tehostui. Kauneimpien Joululaulujen 40-vuotisjuhlavuosi toi tunnustusta ja myönteistä julkisuutta. Kauneimmille Joululauluille myönnettiin vuoden 2012 Kirkon kulttuuripalkinto ja kampanja sai myös Vastuullisen lahjoittamisen yhdistyksen palkinnon vuoden varainhankintatekona. Kannatustuottoja saatiin 20,6 miljoonaa euroa, missä on lisäystä edellisvuodesta 6 prosenttia. Seurakuntien myöntämät talousarviomäärärahat olivat 9,5 miljoonaa euroa. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöavustukset olivat 7,8 miljoonaa euroa. Ulkomaiseen työhön käytettiin 21,8 miljoonaa euroa (edellisvuonna 21,0). Tilikauden ylijäämä oli 1,5 miljoonaa euroa. Toiminnallinen alijäämä ilman kiinteistöjen ja asuntojen myynnistä saatua myyntivoittoa ja satunnaisia eriä oli 317 tuhatta euroa. 2 2. ULKOMAINEN TOIMINTA 2.1. Keskeiset tavoitteet Ulkomaisessa työssä keskityttiin strategian asettamien tavoitteiden toteuttamiseen. Julistustyötä kirkkojen toiminnan ulkopuolella olevien keskuudessa vahvistettiin. Nepalissa ja Kambodzhassa aloitettiin kirkollinen työ ja Malawiin lähetettiin työntekijät tammikuussa 2013. Voimanaroja lisättiin jäsenmäärältään suurten Etiopian ja Tansanian yhteistyökirkkojen kanssa niiden lähetysalueille ja vähennettiin hiippakuntien vakiintuneesta työstä. Tavoittavan työn osuus budjetissa oli 16,1 prosenttia, ja ylittyi hieman asetetusta 16 prosentin tavoitteesta. Aasiassa tehtävän julistustyön osuus oli 8,7 prosenttia ulkomaantyön kokonaisbudjetista, kun strategiakauden tavoite on 10 prosenttia. Kirkollisen työn ohjelman valmistelu käynnistyi. Työtä ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden vähentämisessä vahvistettiin. Keskeisellä sijalla tämän tavoitteen toteuttamisessa oli Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelma 2011 2016, jonka toinen toteutusvuosi oli meneillään. Tärkeimmät toiminta-alueet olivat ruokaturvan kehittäminen, haavoittuvien ryhmien oikeuksien parantaminen, sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen, koulutus ja terveydenhoito, vammaisten aseman korjaaminen ja katastrofiavun toimittaminen. Naisten taloudellisten oikeuksien toteutumista seurattiin erityisteemana Tasaus-kampanjan yhteydessä. Katastrofityössä vahvistettiin yhteistyötä ACT-allianssin kanssa. Yhteistyökirkkojen osaamista seurakuntadiakonian ja kummihankkeiden toteuttamiseksi tuettiin. Vahvistettiin syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämisen edellytyksiä. Ulkomaantyön hallintoa tehostettiin. Hallinto vastuutettiin kirkollisen työn, kehitysyhteistyön ja tukipalvelujen yksiköille. 2.2. Ulkomaisen työn kokonaisuus Ulkomainen työn tulosten raportointi oli edelleen siirtymävaiheessa. Viiteen ohjelmaan kootusta raportoinnista siirryttiin 2011 raportointiin, jossa ulkomainen työ raportoidaan nykyisen strategian kolmen strategisen tavoitteen mukaan.

3 Kuluneen toimintavuoden raportti kokoaa kahden strategisen päätavoitteen alle kirkollisen työn ja kehitysyhteistyön hallinnollisen selvyyden tehostamiseksi. Vaikuttamistyö raportoidaan omana kokonaisuutenaan. Siirtymävaiheesta johtuen vertailu edellisvuoteen ei monelta osin ole mahdollinen. Ulkomaiseen työn välittömiin kuluihin käytettiin 19,0 miljoonaa euroa. Hankkeita oli kaikkiaan 302 (307). Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroilla tuettiin näistä 90 (88) hanketta, joista 14 oli vammaishanketta. STRATEGISET TAVOITTEET Julistustyö kristillisten kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa Ihmisoikeuksien puolustaminen ja köyhyyden poistaminen Hankkeiden lukumäärä Kulut 1000 206 9 512 90 90 7 445 31 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 6 129 0 Hallinto- ja tukitehtävissä 976 28 Valmennuskoulutuksessa Yhteensä 302 18 062 149 Työntekijät 31.12.2012 Eniten tukea suunnattiin itäiseen Afrikkaan sekä Mekong-joen alueelle ja Oseaniaan. KAIKKI KULUT Alue Ohjelmakulut 1000 Hallintokulut 1000 Eteläinen Afrikka 1 502 216 18 Itäinen Afrikka 4 119 382 40 Läntinen Afrikka 1 353 143 8 Mekong-alue ja Oseania 2 605 251 32 Kiina, Hongkong SAR, Taiwan 1 454 97 18 Lähi-itä 1 028-257* 6 Nepal ja Pakistan 1 859 295 11 Etelä-Amerikka 825 2 0 Eurooppa ja Keski-Venäjä 1 013 71 16 Monenkeskinen yhteistyö ja yhteiset 1 328-224** 0 Yhteensä 17 086 976 149 *Lukuun sisältyy 428 tuhatta euroa kiinteistön myynnistä saatua tuloa. **Lukuun sisältyy eläkevastuutulon kirjaus. 2.3. Kumppanuudet ja verkostot Työntekijät 31.12.2012 Kumppanuuksia ja verkostoja kehitettiin yhteistyökirkkojen, Luterilaisen maailmanliiton, Kirkkojen maailmanneuvoston, ACT-allianssin ja muiden ulkomaisten yhteistyöjärjestöjen kanssa.

4 ALUE MAA YHTEISTYÖKIRKOT JA JÄRJESTÖT Eteläinen Afrikka Angola Angolan evankelisluterilainen kirkko Botswana Etelä-Afrikka Botswanan evankelisluterilainen kirkko Thuson kuntoutuskeskus Kwazulu-Natal Christian Council Itä- ja keskinen Afrikka Namibia Zimbabwe Etiopia Kongon demokraattinen tasavalta Malawi Tansania Kenia Namibian evankelisluterilainen kirkko Gwai Grandmothers Group Luterilainen maailmanliitto Etiopian evankelinen Mekane Yesus kirkko) SIL International Kongon evankelisluterilainen kirkko Malawin evankelisluterilainen Pirkko Evangelical Lutheran Development Service Tansanian evankelisluterilainen kirkko Tanganyika Christian Refugee Service HiMWA (Huduma ya Injili na Maendeleo ya Wafugaji) Ecumenical Disability Advocates Network (EDAN) Läntinen Afrikka Mauritania Luterilainen maailmanliitto Mekong-alue ja Oseania Senegal Kambodzha Laos Papua-Uusi-Guinea Singapore Thaimaa Senegalin luterilainen kirkko Chab Dai International Cooperation Cambodia Church World Service Cambodia M lup Russey First Step Peace Bridges LWM (Lutheran World Mission) Luterilainen maailmanliitto World Renew (ent. CWRWS) SIL International SIL International Singaporen evankelisluterilainen kirkko Thaimaan evankelisluterilainen kirkko Alliance Anti Trafic Thailand (AAT) SIL International Kiina, Hongkongin itsehallintoalue, Vietnam Kiina Alliance Anti Trafic Vietnam (AAT) Church World Service Viethealth Kiinan kristillinen neuvosto Amity Foundation

5 Taiwan Hongkongin itsehallintoalue Taiwan Hongkongin evankelisluterilainen kirkko (ELCHK) Institute of Sino-Christian Studies Lutheran Theological Seminary Taiwanin luterilainen kirkko (LCT) China Lutheran Seminary Chinese Christian Medical Mission Lähi-itä yhteiset SAT 7 MEC Middle East Concern Israel Jordania Palestiina Caspari-keskus Joint Mission in Israel Ebenezer Home Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko Diar Consortium Nepal ja Pakistan Nepal Center for Community Development in Nepal (CCDN) Centre for Mental Health and Councelling -Nepal (CMC) Christian Commitment Building a New Nepal Forward Looking Group of Helping Hands (Sahas Nepal) National Churches Fellowship of Nepal National Council of Churches in Nepal Nepal Christian Council Nepal Ebenezer Bible College Nepal Evangelical Lutheran Church Patan Koinonia Church Samaritan Uplift Services (SUS) Sasthagat Bikas Sanjal Shanti Nepal Tansen Mission Hospital (TMH) / Community Health Department (CHD) United Mission to Nepal (UMN) Pakistan Pakistanin kirkko / Peshawarin hiippakunta Tankin sairaala Etelä- Amerikka Bolivia Bolivian evankelisluterilainen kirkko Instituto Superior Ecuménico Andino de Teología Luterilainen maailmanliitto CEPROMIN Eurooppa ja Keski- Venäjä Monenkeskinen Kolumbia Venezuela Ranska Venäjä Viro Kolumbian evankelisluterilainen kirkko Luterilainen maailmanliitto Venezuelan evankelisluterilainen kirkko Ranskan evankelis-luterilainen kirkko / Pariisin sisälähetysseura Inkerin evankelisluterilainen kirkko Venäjällä Viron evankelisluterilainen kirkko ACT-allianssi

6 yhteistyö Associates to Develop Democratic Burma, Inc (ADDB)/ Euro- Burma Office (EBO) Churches United in the Struggle Against HIV/AIDS in Southern and Eastern Africa (CUAHA) Centre for Legal Aid, Assistance and Settlement (CLAAS) Ecumenical Advocacy Alliance (EAA) Euroopan kirkkojen konferenssi (CEC) Gambian evankelisluterilainen kirkko. Interfaith Action for Peace in Africa (IFAPA) Joint Christian Ministry in West Africa Kirkkojen maailmanneuvosto Luterilainen maailmanliitto Mission Aviation Fellowship (MAF) Project for Christian Muslim Relation in Africa (PROCMURA) Unkarin luterilainen lähetys IKLY Wycliffe raamatunkääntäjät Lähetysseuralla oli toiminnassaan 91 (89) yhteistyökumppania 34 maassa. Kumppanuuksissa painopiste oli kahdenvälisessä toiminnassa. Monenkeskisen yhteistyön tärkein verkosto oli Luterilainen maailmanliitto. Maailmanliitolle osoitetusta tuesta kolme neljäsosaa käytettiin Maailmanpalvelun osaston kehitysyhteistyöhön ja yksi neljäsosa kirkkojen tukemiseen sekä ihmisoikeustyöhön, teologiseen tutkimukseen, viestintään ja ekumeeniseen toimintaan. Yhteistyö Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) kanssa vahvistui. Toimintavuonna varmistui, että Lähetysseura on saamassa ensimmäisten lähetysjärjestöjen joukossa KMN:n uusien sääntöjen mahdollistaman lähetystyöhön erikoistuneen ekumeenisen palvelujärjestön ( specialized ministry ) statuksen maailmanliitossa. KMN:n kautta suunnattiin tukea diakoniatyön kehittämiseen, ekumeeniseen teologiseen koulutukseen sekä rauhan ja sovinnon hankkeille. ACT-allianssin tarkkailijajäsenenä Lähetysseura osallistui paikallisten foorumien toimintaan. Lähetysseura jatkoi kirkollisen yhteistyön kehittämistä Kambodzhassa. Kambodzhan-työssä solmittiin yhteistyösopimuksia kehitysyhteistyön hankkeiden toteuttamista varten kolmen järjestön kanssa (Church World Service, Peace Bridges ja World Renew, aiemmin CRWRS Laos). Työ Northern Nepal Lutheran Churchin kanssa vakiintui Nepalissa. Keskusteluja käytiin Ranskan-työn jatkosta. Ranskan luterilainen kirkko ja reformoitu kirkko ovat yhdistymässä. Lähetysseuran kumppani Marseillesissa on ollut Marhaban-kansalaisjärjestö. Neuvotteluja käytiin kirkon kanssa tämän työn integroitumiseksi kirkon toimintaan. Vuoden aikana Lähetysseura toimi aktiivisesti kansainvälisen vaikuttamistyön allianssin (EAA) jatkon varmistamiseksi. EAA kohtasi vakavan taloudellisen kriisin. Lähetysseura pystyi luomaan koalition toiminnan varmistamiseksi.

7 Tansanian luterilaisen kirkon Eteläisen hiippakunnan kanssa on sovittu hankkeiden vähittäisestä vähentämisestä niin, että hankeyhteistyö loppuu vuonna 2018. Kambodzhassa yhteistyö Wholistic Development Organization -järjestön kanssa loppui kumppanin jatkuvien hallinnollisten laiminlyöntien takia. 2.4. Vaikuttamistyö Vaikuttamistyössä keskityttiin Lähetysseuran politiikkalinjausten tekemiseen ja osaamisen kehittämiseen. Vuoden kuluessa valmistuivat periaatteelliset linjaukset helposti syrjäytettyjen ryhmien ihmisoikeuksista, rauhasta ja sovinnosta sekä hiviä ja aidsia koskeva linjaus. Nämä ohjaavat toimintaympäristön analyysiä, vaikuttamistyön suunnittelua ja toteutusta sekä ulko- että kotimaan työtä. Vaikuttamistyön toimintaedellytyksiä vahvistettiin henkilöstön perehdytyksellä ja koulutuksella, joka kohdistui vaikuttamistyön metodeihin ja sisältöihin. Vahvistettiin vaikuttamistyön integroimista osastojen ja yksikköjen vuosisuunnitteluun. 2.5. Keskeiset tulokset 2.5.1. Tavoite: Julistustyö on vahvistunut kristillisten kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa Toiminnallinen ja henkilötuki osoitettiin yhteistyökirkkojen tai kristillisten ryhmien uusia ihmisiä ja yhteisöjä kohtaavaan julistus-, kasvatus- ja diakoniatyöhön. Toiminnan keskiössä oli teologinen koulutus, kieli- ja raamatunkäännöstyö, kummitoiminta, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen sekä kumppaneiden osaamisen ja omaehtoisuuden vahvistaminen. Tämän tavoitteen alla raportoidaan kaikki kirkollinen työ. Yhteistyökumppanit ovat pääasiassa vähemmistöasemassa olevia kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä. KIRKOLLINEN TYÖ Alue Hankkeiden lukumäärä Ohjelmakulut 1000 Eteläinen Afrikka 25 902 10 Itäinen Afrikka 55 1 876 26 Läntinen Afrikka 10 519 1 Mekong-alue ja Oseania 17 1 416 19 Kiina, Hongkongin itsehallintoalue, Taiwan 16 1 270 11 Lähi-itä 15 842 6 Nepal ja Pakistan 20 651 7 Etelä Amerikka 13 294 0 Eurooppa ja Keski-Venäjä 19 1 014 10 Monenkeskinen yhteistyö ja yhteiset 16 738 0 Yhteensä 206 9 522 90 Työntekijät 31.12.2012

Kirkollisen työn kulut olivat 21 maassa (edellisvuonna julistus- ja seurakuntatyön ohjelman kulut 20 maassa) 9,5 miljoonaa euroa (5,1). Kulut muodostivat 52,7 prosenttia (30) ulkomaisesta työstä. Lähetysseuran työntekijöistä 90 työskenteli tehtävissä, joissa tavoitettiin kirkkojen ulkopuolella olevia. Uusia ihmisiä tavoittava julistustyö Angolassa kirkon lähetystyö suuntautui uusille alueille. Kirkon liturgiasta toimitettiin nkumbinkielisiä käännöksiä ja joissakin seurakunnissa jumalanpalveluksia pidettiin tällä kielellä. Monille nkumbinkielisille naisille ensimmäinen kosketus kristilliseen uskoon mahdollistui paikallisen raamatunkääntäjän käytettyä äidinkieltään seurakunnan naistyössä. Raamatunkääntämistyö toimi evankeliumin jakamisen välineenä. Etiopiassa Mekane Yesus-kirkon tavoittava evankelioimistyö saavutti uusia ihmisryhmiä lähes kaikkien synodien alueella. Jatkettiin alkusysäysten tukihanketta kolmatta vuotta. Alkusysäys, pieni tukiraha, auttoi tekemään uusia avauksia sellaisten vähemmistöryhmien keskuudessa, jotka ovat muiden halveksimia, syrjittyjä tai muulla tavoin osattomiksi jääneitä. Työtapana olivat kokonaisvaltainen auttaminen ja vähemmistökulttuureja suojaavat työmenetelmät. Uusia avauksia tehtiin 21. Kambaatan- ja hadijankielisten Vanhan testamentin käännösten viimeistelytyöt saatiin lähes painovalmiiksi. Dessien kirkon rakentaminen edistyi merkittävästi monien vuosien vaikeuksien jälkeen. Namibiassa vahvistettiin kristillistä todistusta Namibian evankelisluterilaisen kirkon lähetysalueella Kaprivilla mm. kouluttamalla kirkon vastuunkantajia ja rovastikunnan työntekijöitä. Raamattujen ja kwangalinkielisen kristillisen kirjallisuuden saatavuutta lisättiin. Namibian kirkon oppilaitostyötä vahvistettiin, jotta kirkko voi palvella kaupungeissa opiskelevia nuoria. Tansaniassa otettiin Morogoron alueella käyttöön maasaikieli jumalanpalveluskielenä. Muusta yhteiskunnasta syrjään jäävien maasaiyhteisöjen keskuudessa julistustyöhön sisältyi ihmisoikeusopetusta. Alueen luterilaisissa seurakunnissa saatiin alkuun äidinkielinen esiopetus. Maasaikielisiä raamattuja, virsikirjoja ja katekismuksia otettiin käyttöön. Israelissa Jerusalemin Shalhevetjah-keskuksen nk. alatalon korjaustyöt jatkuivat. Keskus palveli mm. maahanmuuttajia ja vierastyöntekijöitä Etiopiasta, Kiinasta, Koreasta ja Thaimaasta. Palestiinassa kuurojen keskuudessa tehtävä seurakuntatyö jatkui. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa satelliittitelevisiokanava SAT7 tavoitti laajoja katsojajoukkoja kristillisestä sanomasta nousevalla ohjelmatuotannollaan. Pakistanissa osallistujien määrä kasvoi hiippakuntien lukutupien säännölliseen toimintaan osallistuvien keskuudessa. Evankelioimistyötä ja uskontojen välistä dialogia vahvistettiin. Taiwanilla tuettiin perusseurakuntatyötä useilla paikkakunnilla uusien ihmisten tavoittamiseksi. Työ eteni pääasiassa henkilökohtaisten kontaktien kautta ja sitä tuki kristillinen radiotyö. Valmistauduttiin lähettämään kokoaikainen opettaja Hsinchun seminaariin. Kambodzhassa käynnistyi seurakuntatyö Kambodzhan luterilaisen kirkon kanssa. Thaimaassa työ keskittyi maan pohjois- ja koillisosien vuoristokantojen ja etnisten vähemmistöjen keskuuteen. Paikalliset seurakunnat aloittivat tavoittavaa toimintaa Myanmarista tulleiden siirtotyöläisten keskuudessa. Matteuksen evankeliumin akenkielisen käännöksen konsulttitarkastus eteni. Singaporessa thaimaalaisen seurakunnan jäsenmäärä kasvoi. Kolumbiassa tuki ohjattiin useille seurakunnille ja niiden lähetyspisteille vuoristossa Boyacán maakunnassa ja tasankoalueella Casanaren maakunnassa. 8

Boliviassa luterilaisen kirkon papit tavoittivat noin 2 000 seurakuntalaista kymmenellä vierailulla kaukana ja vaikeakulkuisten yhteyksien päässä. Venezuelassa Barquisimeton Tin-Tinin kaupunginosan toimintakeskus palveli ympäröivää yhteisöä kokoontumis- ja jumalanpalvelupaikkana. Venäjällä tuki Uralin alueen seurakuntatyölle jatkui. Yrityksistä huolimatta työntekijöiden lähettäminen Keski-Venäjälle ei onnistunut. Pietarissa tavoitettiin uusia ihmisiä Pyhän Marian seurakunnan musiikkityön kautta. Siirtotyöläisten keskuudessa tehtävä työ jatkui tuloksellisesti. Virossa tavoitettiin ihmisiä vailla uskonnollista taustaa rippikoulutyön, raamattuopetuksen ja internetkampanjoinnin välityksellä. Monet toimivat vapaaehtoisina kirkossa. Sauen kaupungissa käynnistynyt seurakuntatyö vakiintui. Lähetysseura osallistui Viron ensimmäisen ekumeenisen stadiontapahtuman järjestämiseen. Jaanin seurakuntaan liittyi noin sata uutta jäsentä ja seurakunta otti kokonaisvastuun Tuomas-messuista. Omakielinen lukutaito- ja kielityö kohensivat erityisesti naisten ja lasten asemaa sekä vahvistivat paikallisia yhteisöjä. Kristillinen kasvatus Maailmanlaajuisen kirkon jäsenmäärän enemmistön muodostavat lapset ja nuoret. Lähetysseura tukee kumppanikirkkoja kehittämään lapsi- ja nuorisotyötä sekä kristillistä kasvatusta. Kasvatustyössä vahvistettiin syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien koulunkäyntimahdollisuuksia. Etiopiassa Mekane Yesus -kirkon piirissä noin kahden miljoonan lapsen tarpeisiin soveltuvan opetusmateriaalin valmistaminen jatkui. Pyhäkoulujen materiaalit saatiin valmiiksi suurelle osalle eri ikäluokista. Koko aineiston odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden aikana. 9 Tansaniassa Morogoron alueella perustettiin yhdeksän maasaikielistä esikoulua ja järjestettiin niiden opettajille koulutusta. Käynnistettiin uusia esikouluja maasailapsille. Venezuelan Maracaibossa Martin Lutero -keskuksessa tuettiin Etnia Guajira -alueen wayuukansan lasten koulunkäyntiä. Botswanassa jumalanpalveluselämää kehitettiin kasvatustyön kautta, tuloksena uusi liturgia ja laajennettu virsikirja. Musiikkiryhmien osaamista nostettiin ja sitoutettiin palvelemaan seurakuntia. Nuorten osallistuminen kirkon toimintaan lisääntyi. Thaimaassa Luther-seminaari vahvisti lyhyillä kristinuskon koulutuksilla perustietoa kristinuskosta. Tämä nk. opetuslapseuskoulutus muodostui suosituksi koulutukseksi. Perhekasvatustyön tukiohjelman osana tehtiin koulutusmatkat Israeliin, Tansaniaan ja Kambodzhaan. Laadittiin perhetyön kouluttajan käsikirja ja siihen liittyvä osallistujan kirja työvälineeksi Lähetysseuran ulkomaantyössä eri maissa. Useita käännöksiä valmistellaan. Namibiassa tuettiin kirkon perhetyön vakiintumista ja ammattitaitoisen henkilöstön koulutusta. Tuettiin yhden namibialaisen papin perhetyön opintoja Etelä-Afrikassa. Virossa tuettiin nuorten raamattu- ja lähetyskurssin aloittamista kirkon lähetyskeskuksessa. Kurssi toi nuoria mukaan kirkon toimintaan.

10 Diakonia, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja kummityö Lähetysseura osallistuu kumppaneidensa diakoniatyön toimintamallien ja käytäntöjen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen. Tavoitteena on seurakunta ja kirkko, jossa koko seurakunta kantaa diakonista vastuuta. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvalla kummityöllä edistetään lasten oikeuksien toteutumista YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen pohjalta. Samalla tuetaan kumppanikirkkoja ja muita yhteistyötahoja lastensuojelun periaatteiden toteuttamisessa, ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä koulutetaan ja tuetaan kummitoimintaan osallistuvien lähiyhteisöjä. Vastaavassa asemassa olevia vanhuksia on myös kummityön piirissä. Kummihankkeita toteutettiin 17 maassa. Kokonaisbudjetti oli 1,8 miljoonaa euroa. Angolassa kehitettiin kirkon diakoniatoimikunnan työtä ja mahdollistettiin vuotuinen kirkon diakoniatyöntekijöiden tapaaminen. Kummityössä saatiin jälleen toimintaan yhteydet Lubangon orpokotiin, jossa on 80 tyttöä. Etiopiassa koulutettiin eri synodeissa tuhansia vastuuhenkilöitä diakoniaan. Vaikutukset näkyivät vapaaehtoisten seurakuntalaisten diakonisena toimintana mm. katulasten, kodittomien sekä hiv ja aids - potilaiden auttamiseksi. Mekane Yesus kirkolla on lähes 400 000 vapaaehtoista vastuunkantajaa. Kummityössä Dessien synodin aids-orpojen tukiohjelma tuki 300 aids-orpoa sisaruksineen ja mahdollisti heidän koulunkäyntinsä ja opiskelun, kunnes nuoret tulivat itsenäisesti toimeen. Tuen piirissä oli noin 1500 henkeä. Toimintakeskuksiin Dessiessä, Kombolchassa ja Woldiyassa palkattiin kuhunkin paikallinen toiminnanjohtaja. Osa Hosainan kuurojenkoulun kummioppilasohjelmassa olleista, koulunsa lopettaneista oppilaista aloitti ammatti- ja yliopisto-opinnot. Tansaniassa Morogoron hiippakunnan alueella maasaipaimentolaisten yhteiskunnallisten oikeuksien ajamiseksi järjestettiin seminaareja. Ensimmäistä kertaa niihin osallistuivat myös maasaiyhteisöjen naisjohtajat. Morogorossa aloitettiin syksyllä uusi kummilapsihanke. Se tuki 16 yläasteikäistä paimentolaistyttöä ja neljää esikoulua käyvää tyttöä turvalliseen koulunkäynnin mahdollistamiseksi Mauritaniassa solmittiin Luterilaisen maailmanliiton kanssa uusi neljävuotinen kummityön hankesopimus. Siinä keskitytään pääkaupunkiin Nouakchottiin, johon sisäinen muuttoliike toi paljon uusia asukkaita. Erityisesti otettiin huomioon vammaiset lapset ja nuoret. Pakistanissa Tankin sairaalan toiminta jatkui ja palveli ympäröivän kaupungin ja sen lähialueiden köyhien ja syrjittyjen, erityisesti naisten ja lasten terveydenhoitoa. Peshawarin hiippakuntakeskuksessa järjestettiin perheiden toimeentulon parantamiseen tähtäävä naisten ompelukurssi. Hiippakunnan kummitukea saivat koululaiset Peshawarin, Nowsheran, Risalpurin ja Dera Ismail Khanin kouluissa Palestiinassa työ kuurojen ja viittomakielen aseman parantamiseksi tuotti myönteisiä vaikutuksia. Israelissa Machaseh-järjestö kampanjoi perheväkivaltaa vastaan ja syrjittyjen oikeuksien puolustamiseksi. Jerusalemissa Shalhevetjah-keskuksen työ tuki vähemmistö- ja siirtotyöläisryhmien, erityisesti Thaimaasta tulleiden vierastyöläisten, elinolosuhteiden parantamista ja ihmisoikeuksien toteutumista. Hongkongissa diakoniatyössä autettiin myös siirtotyöläisiä ja maahanmuuttajia. Kiinassa tuettiin kuulovammaisten lasten koulunkäyntiä ja orpolapsia sekä hiv ja aids -valistusta.

11 Nepalissa tuettiin hivin ja aidsin leviämisen ehkäisemiseksi tehtävää työtä. Kummioppilastoiminta jatkui laajana. Taiwanilla jatkettiin huumevieroitustyötä tekevän, Lähetysseuran perustaman Armon Majatalon tukemista, vaikka työ on luovutettu viranomaisille. Thaimaan diakoniatyö liitettiin osaksi vanhustyötä. Ensikoti Armonkoti sai Thaimaassa myönteistä tvjulkisuutta, mikä nosti asiakkaiden määrän ennätykselliseksi, 61 nuorta yksinhuoltajaäitiä. Kummityössä tuettiin 300 lapsen ja nuoren koulunkäyntiä. Lasten Pankin tuella järjestettiin myös leiri, johon osallistui 96 lasta. Neljä kummitukea saanutta nuorta suoritti ammattitutkinnon. Kolumbiassa seurakuntien jäsenet toteuttivat seurakuntadiakoniaa ja tekivät mm. kotikäyntejä sekä tukivat työttömiä ja yksinhuoltajia. Bogotán La Vid Verdadera -toimintakeskus tarjosi vähävaraisten perheiden lapsille päiväkodin turvan. Kuulovammaisille nuorille ja kotiäideille tarjottiin käsityökoulutusta toimeentulon edistämiseksi. Venezuelassa Valenciassa toimiva poikakoti Casa Hogar tuki poikien koulunkäyntiä. Itsekannattavuuden tukemiseksi käynnistetty leipomo kevensi poikakodin kustannustaakkaa. Virossa jatkettiin diakoniatyötä ja yhteistyötä kunnallisen sosiaalitoimen kanssa. Joissakin seurakunnissa ja Tuomasmessun toimesta jaettiin ruoka- ja vaateapua. Venäjällä käynnistyi Inkerin kirkon omistukseen siirtyneen, Viipurissa sijaitsevan lasten turvakoti Dikonin tukeminen. Elämän siiville -projektin puitteissa tuettiin lapsia, jotka ovat siirtymässä lastenkodista itsenäiseen elämään. Botswanassa Tsholofelong-kummiohjelmassa kehitettiin ohjelman omaehtoisuutta ja vähennettiin riippuvuutta Lähetysseuran tuesta. Yhteistoimintaa toteutettiin alueellisen luterilaisten kirkkojen verkoston (LUCSA) ja paikallisen ala-asteen koulun kanssa. Kumppanin osaamisen vahvistaminen ja teologinen koulutus Lähetysseura tukee kumppaneitaan niiden talouden kestävyyden rakentamiseksi sekä omaan kulttuuriin juurtuneen teologian ja hallinnon vahvistamiseksi. Teologista koulutusta tuettiin 15 maassa noin miljoonalla eurolla. Etiopiassa työntekijöitä koulutettiin teologisissa seminaareissa Addis Abebassa ja Hosainassa sekä Metun raamattukoulussa. Sen alaisuudessa käynnistyi diploma-tasoinen etäkoulutusohjelma, jossa opiskeli 26 opiskelijaa. Namibian kirkon (ELCIN) kirkkohallitus päätti aloittaa diakonien kouluttaminen papeiksi vastauksena työntekijäpulaan. Paulinumin pappisseminaarissa noin 30 teologian opiskelijaa jatkoi opintojaan valmistuakseen kirkon palvelukseen. Tansaniassa Victoriajärven itäisessä hiippakunnassa Tansanian evankelisluterilaisen kirkon lähetysalueella koulutettiin 14 evankelistaa ja neljä seurakuntatyöntekijää Nyakaton raamattukoulussa voimakkaasti laajenevan hiippakunnan tarpeisiin. Uusi luokkahuonerakennus valmistui ja majoitustilojen korjaus saatiin päätökseen. Kongon demokraattisessa tasavallassa suunnattiin tukea Luterilaisen maailmanliiton kautta pappien kouluttamiseen Lubumbashin teologisessa keskuksessa.

12 Malawissa kirkon kolme pappia suoritti Lähetysseuran tuella teologisen tutkinnontansanian Iringan yliopistossa. Senegalissa kirkon oma teologikoulutus jatkui toista vuotta. Koulutuksessa oli kuusi opiskelijaa, joista kaksi naista ja kaksi Guineasta Kiinassa tuettiin Hongkongin luterilaisen seminaarin opetusohjelmia ja lähettämällä opettajia seminaarin palvelukseen. Opettajia lähetettiin myös Hunanin ja Yunnanin raamattukouluihin, Nanjingin seminaariin sekä Hsinchun seminaariin Taiwanilla. Kiinalainen jatko- opiskelija Nanjingistä jatkoi väitöskirjan tekemistä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Luoteis-Hunanissa vihittiin työntekijä evankelistan virkaan. Venäjällä koulutettiin stipendien turvin Inkarin kirkolle paikallisia työntekijöitä Kelton Teologisessa instituutissa. Mekong-joen alueen teologista opetusta tuettiin henkilöstöavulla ja Lähetysseuran stipendiaattitoiminnalla. Luther-seminaarissa Thaimaassa opiskeli myös etnisten vähemmistöjen edustajia. Thaimaan ja Kambodzhan kirkot aloittivat yhteistyön Lähetysseuran tuella. Sen avulla kolme kambodzhalaista pappia sai mahdollisuuden viikon koulutukseen Luther-seminaarissa. Lisäksi Angolassa, Boliviassa, Botswanassa ja Venäjällä tuettiin teologista koulutusta. Stipendiaattitoiminta mahdollisti sen, että 72 yhteistyökirkon ja -yhteisön nykyistä ja tulevaa työntekijää opiskeli päästäkseen kirkon palvelutehtävään. Stipendiaateista 26 prosenttia oli naisia. Kehitysyhteistyövaroin tuettiin 7 opiskelijaa. Opiskelijoista 62 oli afrikkalaisia, aasialaisia 10. Suurin osa opiskelijoista, 45, oli teologeja. Opintonsa sai päätökseen 14 stipendiaattia. Ohjelman kulut olivat 383 tuhatta euroa, josta kehitysyhteistyövarojen osuus oli 44 tuhatta euroa. 2.5.2. Tavoite: Toiminta ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi on vahvistunut Kulunut toimintavuosi oli kehitysyhteistyöohjelman 2011 2016 toinen toteutusvuosi. Toiminnassa keskityttiin ohjelman päätoimialueisiin 18 maassa. Päätoimialueet olivat ruokaturva, haavoittuvien ryhmien huomioon ottaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo, koulutus ja terveys, vammaistyö ja katastrofityö. Ulkoasiainministeriö teetätti Lähetysseuran toiminnantarkastuksen, joka toteutettiin Suomessa, Etiopiassa ja Nepalissa KPMGn toimesta. Toimintamme todettiin korkeatasoiseksi, laadukkaaksi ja lailliseksi. Köyhyyden vähentämiseen tähtäävä työ toteutettiin ihmisoikeusperustaisesti. KEHITYSYHTEISTYÖ Alue Hankkeiden lukumäärä Ohjelmakulut 1000 Työntekijät 31.12.2012 Eteläinen Afrikka 12 600 6 Itäinen Afrikka 26 2 243 10 Läntinen Afrikka 3 834 5 Mekong-alue ja Oseania 13 1 189 8 Kiina, Hongkongin itsehallintoalue, Taiwan 3 183 0 Lähi-itä 5 187 0 Nepal ja Pakistan 17 1 208 2

13 Etelä-Amerikka 5 531 0 Eurooppa ja Keski-Venäjä 0 0 0 Monenkeskinen yhteistyö ja 6 589 0 yhteiset Yhteensä 90 7 564 31 Kehitysyhteistyötä tehtiin 17 maassa (19) ja varat käytettiin 90 (88) hankkeeseen. Kehitysyhteistyöhön käytettiin varoja 8,8 miljoonaa euroa (5,9), joista omarahoitusosuus oli 1,2 miljoonaa euroa (1,2). Ministeriön tuki kattoi 85 prosenttia työn kuluista. Osa hankkeista tuki yhteiskunnallista vaikuttamista ja ihmisoikeustyötä kansainvälisten verkostojen kautta. Eri maissa työskenneltiin 38 (38) kumppanin kanssa. Katastrofivaroja käytettiin 791 tuhatta euroa (706 tuhatta) 7 maassa. Ruokaturva Oikeus ruokaan ja puhtaaseen veteen ei edelleenkään toteudu monien köyhimpien ihmisten kohdalla. Toimintavuonna panostettiin monien kumppaneiden kanssa ruoantuotannon kehittämiseen, ympäristöystävällisten ja kestävien menetelmien tukemiseen, ravitsemuksen monipuolistamiseen ja puhtaan veden tuottamiseen. Laajat yhteisönkehittämishankkeet tarttuivat köyhyyden perussyihin laajapohjaisesti. Boliviassa, Etiopiassa, Kiinassa ja Mauritaniassa sekä Senegalissa naisten kouluttaminen vahvisti perheiden ruokatilannetta, kun uusien taitojen myötä peltojen tuottavuus kasvoi ja nälkäkuukausien kesto väheni. Malawissa pääruokakasvien viljelyn rinnalla tuettiin mm. vihannespuutarhoja, jotka tarjosivat satoa silloinkin, kun maissia ei ollut. Kolumbiassa eroosion kuluttamia alueita metsitettiin uudelleen ja vesilähteitä suojeltiin ruokakasvituotannon lisäämisen ohella. Senegalissa maatalousneuvonnan kautta panostettiin mm. kompostoinnin, vuoroviljelyn ja kesannoinnin, parempien siementen käytön ja tehokkaan säilömisen opiskeluun. Etiopiassa, Mauritaniassa, Senegalissa ja Tansaniassa paikallisyhteisöjä koulutettiin katastrofien ennaltaehkäisyyn ja niihin varautumisen keinoista. Koulutuksessa panostettiin erityisesti ruokaturvan varmistamiseen ja ympäristönsuojeluun. Tansaniassa ympäristökysymykset olivat keskeisessä roolissa Kishapun kyläyhteisön kehittämishankkeessa veden pumppausjärjestelmän kunnostamisessa ja ylläpidossa, keinokastelussa, puiden istutuksessa, kompostointikoulutuksessa ja juomaveden puhdistuksessa. Myös haavoittuvien ryhmien, kuten vammaisten ja aids-potilaiden ruokaturvaa kehitetään. Esimerkiksi Botswanassa Thuson vammaistyössä parannettiin vammaisten kykyä tuottaa ruokaa itselleen ja perheelleen tukemalla palstaviljelyä ja pieneläintuotantoa.

14 Haavoittuvien ryhmien oikeudet Monesti marginalisoitujen ja erityisesti haavoittuvien ihmisryhmien tarpeet jäävät huomioimatta ja enemmistön vaatimusten alle. Kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissa pyrittiin varmistamaan, että erityisesti nämä ihmisryhmät saadaan osallistumaan työhön täysvaltaisina yhteisöjen jäseninä. Toimintavuoden aikana kehitettiin useita uusia työkaluja, joiden avulla kumppanit voivat varmistaa, että hiv ja aids potilaat, vammaiset ja etniset vähemmistöt sekä alkuperäiskansat osallistuvat työhön. Kouluttamalla kehitettiin kumppaneiden taitoja ottaa huomioon yhteisöjensä kaikkein haavoittuvimmat jäsenet mm. Kambodzhassa, Kiinassa, Nepalissa ja Senegalissa. Etnisten vähemmistöjen, esimerkiksi kuurojen, oikeutta omaan äidinkieleen tuettiin monien hankkeiden kautta. Etiopiassa, Kambodzhassa, Nepalissa, Senegalissa ja Vietnamissa tehtiin kielivähemmistöjen keskuudessa kirjallisuus- ja lukutaitotyötä. Etiopiassa, Kiinassa ja Palestiinassa viittomakielen kehittäminen ja kuurojen oikeuksista tiedottaminen tuki kuurojen mahdollisuuksia kouluttautua entistä pidemmälle. Kolumbiassa alkuperäiskansat, afrokolumbialaiset sekä viisi miljoonaa maan sisäistä pakolaista elivät erittäin haavoittuvassa asemassa. Ihmisoikeustaistelijoiden suojelu, vaikuttamistyö esimerkiksi maanomistus ja -käyttöoikeuskysymyksissä sekä erilaisten aseellisten ryhmittymien ihmisoikeusloukkauksista raportointi olivat keskeisiä toiminnassa. Erityisen haavoittuva ryhmä ovat ihmiskaupan uhrit. Kambodzhassa, Laosissa, Thaimaassa ja Vietnamissa Mekongin alueella ihmiskaupan vastainen työ oli laajaa. Naiset olivat edelleen suurin kaupattujen ryhmä, mutta esimerkiksi vietnamilaisten ihmiskaupan lapsiuhrien määrä Kambodzhassa kasvoi 10 prosenttia. Myös pojat olivat seksikaupan uhreja. Heidän auttamisekseen toimittiin First Step -järjestön kanssa. Etniset vähemmistöt olivat ihmiskaupan suhteen poikkeuksellisen haavoittuvassa asemassa. Ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa korostuivat uhrien auttaminen, heidän palauttamisensa kotikyliinsä, lastensuojelun toimet sekä viranomaisten kouluttaminen. Kouluttajina toimivat entiset ihmiskaupan uhrit olivat vertaistukena tärkeitä esimerkiksi Vietnamissa. Vammaiset Vammaistyötä toteutettiin sekä kohdennetuin hankkein että pyrkimyksenä ottaa vammaisten oikeudet ja erityistarpeet huomioon kaikessa työssä. Erityisryhmille kohdennettuja hankkeita oli kuuroille, sokeille, liikuntavammaisille, kehitysvammaisille, autistisille sekä mielenterveyspotilaille. Hankkeita toteutettiin Botswanassa, Etiopiassa, Kiinassa, Nepalissa, Palestiinassa, Tansaniassa ja Vietnamissa. Uusia aloitteita suunniteltiin yhdessä kahden kumppanin kanssa. Kuurojen tilanteesta Palestiinassa tehtiin ensimmäinen laaja selvitys. Vammaisten oikeuksien tuntemus oli monin paikoin edelleen erittäin heikkoa. Muutamat kumppanit olivat kuitenkin ryhtyneet integroimaan vammaisia henkilöitä valtaväestön rinnalla hanketoimintaan. Esimerkiksi Senegalissa vammaisille lapsille on kiintiö lukutaitoluokissa, ja pienluottojen saajien joukossa on myös vammaisia.

15 Jotkut kumppanit taas olivat vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia vammaisten oikeuksien puolesta, kuten Thuson kuntoutuskeskus Botswanassa, Mekane Yesus- kirkko Etiopiassa ja Amity Foundation Kiinassa. Monet kumppanimme eivät kuitenkaan vielä osaa huomioida vammaisten erityistarpeita. Esimerkiksi Angolassa rakenteilla olevan koulurakennuksen monet ratkaisut estävät liikuntavammaisten liikkumista rakennuksessa. Kambodzhassa, Kiinassa, Mauritaniassa, Nepalissa, Senegalissa ja Vietnamissa sekä itäisen Afrikan alueella EDAN-vammaisjärjestön toimesta järjestettiin koulutusta vammaisten oikeuksista eri kumppaneille, viranomaisille ja yhteisöjen jäsenille. Sukupuolten välinen tasa-arvo Maanomistuskysymykset, ja erityisesti naisten epätasa-arvoinen kohtelu maaoikeuksien haltijoina, olivat kehitysyhteistyöhankkeiden merkittävä toiminta-alue. Kun naiset ovat edelleen valtaosin ruoantuotannon keskeisin toimija maissa, joissa toimimme, oikeus maanomistukseen on kriittinen kysymys. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa Kwa Zulu Natalin kristillinen neuvosto on tehnyt merkittävää työtä saadakseen naisten äänen entistä vahvemmin kuuluviin maaoikeuksien suhteen. Hankkeeseen liittyi uusia naisjärjestöjä, jotka toivat naisten näkökulmaa entistä vahvemmin mukaan. Naisten tasavertaisen osallistumisen tukeminen, taitojen kehittäminen ja päätöksentekoon rohkaiseminen lisäsivät naisten mahdollisuuksia tuoda taitonsa yhteiseen käyttöön. Johtamiskoulutusta naisille järjestettiin monissa hankkeissa. Esimerkiksi Boliviassa kirkon yhteisönkehittämishankkeessa oli erillinen naisten voimaannuttamisohjelma, johon kuului johtamis- ja ihmisoikeuskoulutusta sekä toimeentulomahdollisuuksien parantamista. Etiopiassa, Malawissa, Mauritaniassa ja Tansaniassa maaseudun kehittämishankkeissa oikeutta toimeentuloon tuettiin pienlainatoiminnalla. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen oli tärkeä osa monien kumppaneiden työtä. Koulutus ja terveys Oikeus koulutukseen ja terveyteen olivat Lähetysseuran perinteisintä toimialaa myös kuluneena toimintavuonna. Näiden hankkeiden osuus on pienentynyt vuosien kuluessa, ja niiden painotuksissa on tapahtunut muutoksia. Opetustyössä keskityttiin erityisesti etnisten vähemmistöjen kielioikeuksien toteutumiseen. Pyrittiin varmistamaan lapsille oikeus aloittaa koulunkäynti omalla äidinkielellään. Tämä osaltaan paransi koulumenestystä, kun koulunkäyntiä oli jatkettava jollakin toisella kielellä. Esimerkiksi Senegalissa lukutaitoluokissa opiskelevat lapset siirtyivät hyvällä menestyksellä valtion oppilaitoksiin. Äidinkielinen kirjallisuustuotanto tuki lukutaito-opetusta. Monissa maissa vähemmistöjen kielioikeudet toteutuivat edelleen puutteellisesti. Esimerkiksi Etiopiassa ja Kambodzhassa työtä tehtiin myös paikallisten viranomaisten kanssa tilanteen kohentamiseksi.

16 Mauritaniassa äidit alkoivat vaatia lapsille oikeutta osallistua koulunkäyntiin, vaikka heillä ei olisi henkilöllisyystodistusta, koulunkäynnin edellytystä. Ihmisoikeuskoulutus tuotti positiivista vaikutusta. Kambodzhassa, Mauritaniassa ja Nepalissa järjestettiin myös aikuisille, erityisesti naisryhmille, lukutaitoopetusta. Sen avulla naiset saivat edellytyksiä hoitaa omia asioitaan ja oppivat mm. käsittelemään rahaa. Terveystyössä pyrittiin varmistamaan erityisesti peruspalvelut valtion tuottamina tai niin, että valtio tuki kirkollista palveluntuottajaa verovaroin. Angolassa, Nepalissa, Tansaniassa ja Vietnamissa toteutettiin edelleen erillisiä terveystyön hankkeita. Toiminnassa korostuivat lisääntymis- ja lapsiterveys sekä hivin ja aidsin vastainen työ. Angolassa kuluneen toimintavuoden käyntitilastot osoittivat, että entistä suurempi osa odottavista äideistä oli hiv-positiivisia. Hiv ja aids-ongelma oli myös vahvasti sukupuolisidonnainen, ja esimerkiksi Botswanassa naisten sairastavuus oli huomattavasti miehiä suurempaa. Tämä liittyi naisten kokemaan perheväkivaltaan ja heidän heikosti toteutuneisiin seksuaalioikeuksiinsa. Kiinassa työskenneltiin hivin ja aidsin ehkäisemiseksi lisäämällä terveystietoa. Huumeiden käyttäjät todettiin erityisen haavoittuvaiseksi ryhmäksi hiv-tartunnoille. Terveyskasvatus ja sanitaation kehittäminen olivat monessa maaseudun kehittämishankkeessa tärkeitä tehtäviä. Käymälöiden rakentaminen ja käyttö vähensivät sairastavuutta mm. Boliviassa, Etiopiassa, Kiinassa, Nepalissa, Senegalissa ja Vietnamissa. Tyttöjen mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä murrosiän jälkeen mahdollistui käymälöiden rakentamisen myötä mm. Etiopiassa. Terveysvalistuksessa käsiteltiin monia perusasioita, joiden vaikutus perheiden ja yhteisöjen hyvinvointiin oli merkittävää. Tällaisia olivat esimerkiksi lapsen kasvun ja terveyden perusasiat, ruoan käsittely, yleinen terveysvalistus, hiv ja aids-kysymykset, malarian ehkäisy ja ravitsemusneuvonta. Katastrofityö Katastrofityötä ja sen kehittämistä kokonaisuudessaan ohjasi kehitysyhteistyöohjelman osana toimiva suunnitelma. Keskeisiä painopisteitä olivat Lähetysseuran oman osaamisen ja valmiuksien kehittäminen, verkostoyhteistyö sekä rahoituspohjan laajentamiseen liittyneet kysymykset. Hanketoiminnassa katastrofivalmiuden kehittäminen sekä psykososiaalinen työ vahvistuivat entisestään. Katastrofityön ensisijaisina verkostokumppaneina jatkoivat ACT-allianssi ja Luterilainen Maailmanliitto. Mauritaniassa ja Senegalissa avustettiin 40 000 välittömän ruoka-avun tarpeessa ollutta sekä panostettiin pidempiaikaiseen tukeen. Siihen kuului työkalujen, siemenviljan ja rehun jakamista sekä koulutusta ravintoaineilla rikastetun jauhon käyttämisestä ja aliravitsemuksen merkkien tunnistamisesta. Pohjois-Tansaniassa useat heikot sadekaudet aiheuttivat nälänhätää. 10 000 kotitaloudelle jaettiin hätäapuna kolmen kuukauden tarpeen verran maissia, ja 2500 maanviljelijäperheelle kuivuutta kestävää siemenviljaa. Apu tavoitti noin 60 000 hädänalaista.

17 Etiopiassa jatkettiin aiempien vuosien nälänhätää kokeneiden alueiden tukea uusilla hankkeilla. Ne keskittyivät varhaisen toipumisen mallien kehittämiseen ja katastrofiriskien vähentämiseen. Kiinassa autettiin tulvista kärsineitä Jangtse-joen eteläpuolella Guangxin ja Hunanin maakunnissa. Hätäavun turvin 11 000 syrjäseuduilla asuneelle toimitettiin riisiä, ruokaöljyä ja peittoja. Yunnanin maakunnan Yiliangissa sattuneen maanjäristyksen tuhojen korjaamiseen osallistuttiin hankkimalla huopia, ruoka-apua ja väliaikaismajoitustiloja sekä kunnostettiin taloja sekä juomavesipisteitä. Nepalissa osallistuttiin Bajurassa maanvyöryjen jälkihoitoon. Gazan kaistalla Israelin marraskuinen sotilasoperaatio syvensi entisestään alueen siviiliväestön ahdinkoa. Tuki osoitettiin Anglikaanikirkon Jerusalemin hiippakunnan omistamalle Al Ahli -sairaalalle marraskuun pommitusten jälkihoidossa. Sillä varmistettiin sairaalan toimintoja erittäin vaikeissa olosuhteissa. Kolumbiassa tuettiin katastrofityön hanketta, jonka tavoitteena oli haavoittuvuuden vähentäminen ja ruokaturvan vahvistaminen aseellisen konfliktin jaloissa elävän alkuperäiskansaväestön keskuudessa Chocón maakunnassa. Hankkeessa tuettiin erityisesti ruoan saantia sekä yhteisöjen valmiussuunnitelmien kehittämistä. Avun toimittaminen kärsin ja viivästyi aseelliseen konfliktiin liittyvien tiesulkujen ym. takia. 2.5.3. Tavoite: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vakiintunut osaksi ulkomaista työtä Vaikuttamistyötä kehitettiin sekä verkostoitumista tukemalla että kumppaneiden osaamista kehittämällä. Lähes kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissa oli vaikuttamistyön elementtejä. Oikeusperustainen tapa nostaa esiin myös vaikuttamistarpeita, jotka johtuvat köyhyyden ja ihmisoikeus loukkausten rakenteellisista syistä. Alue Hankkeiden Ohjelmakulut Työntekijät lukumäärä 1 000 31.12.2012 Pilottihankkeet 2 10 0 Monenkeskinen yhteistyö 4 119 0 Yhteensä 6 129 0 Vaikuttamistyön kehittämiseen ulkomaantyön osana tähtäävä hanke käynnistyi. Projektin pilottihankkeet toteutettiin Tansaniassa, Nepalissa ja Senegalissa. Päätavoitteena on vahvistaa Lähetysseuran ja kumppanien yhteistä näkyä ja toimintamallia vaikuttamistyössä. Toimintatapoja kehitettiin vaikuttamistyön integroimiseksi ulkomaantyön suunnitteluun. Vaikuttamistyön linjausten valmisteluun panostettiin. Yhteiskunnallista vaikuttaminen sisällytettiin erityisesti kehitysyhteistyön, mutta myös kirkollisen yhteistyön hankkeisiin. Etelä-Afrikassa tuettiin Kwa-Zulu Natalin kristillisen neuvoston työtä apartheidperinnön haavojen käsittelemiseksi eri väestönosien kesken. Nepalissa merkittävintä edistystä tapahtui mielenterveystyössä, Dalintien oikeuksien ajamisessa, rauhantyössä ja maattomien oikeuksien toteutumisessa.

Tansaniassa vaikuttamistyö oli integroitu diakoniatyöhön. Morogoron hiippakunnan alueella maasaipaimentolaisten tietoisuus heidän yhteiskunnallisista oikeuksistaan kasvoi ja heidän oman kielensä asema vahvistui. Kambodzhassa toiminta painottui erityisesti ihmiskaupan vastaiseen työhön ja maaoikeuskysymyksiin. Ekumeenisen verkoston kautta osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen vaikuttamiseen. Ekumeenisen vaikuttamistyön allianssin (EAA) kautta osallistuttiin hiv ja aids- sekä ruokaturvakampanjointiin. Työtä kastiperäisen syrjinnän poistamiseksi tuettiin Kirkkojen maailmanneuvoston kautta. Luterilaisen maailmanliiton kautta tuettiin tutkimusta ja vuoropuhelua uskonnon ja kehityksen välisestä suhteesta. Yhteistyö jatkui myös Nairobissa sijaitsevan ekumeenisen vammaisten oikeuksia ajavan EDAN -järjestön (Ecumenical Disability Advocates Network) kanssa. Tuki kohdistui vammaisjärjestöille, jotka vaikuttavat kansainvälisen vammaisten sopimuksen täytäntöön panemiseen alueen valtioiden toimesta. Ulkomaanosaston asiantuntijat osallistuivat myös kehityspoliittiseen vaikuttamiseen, esimerkiksi liittyen naisten oikeuksiin Tansaniassa sekä Kolumbian ihmisoikeustilanteeseen. 3. KOTIMAINEN TOIMINTA 3.1. Keskeiset tavoitteet Toimintavuoden keskeisimpänä tavoitteena oli kasvattaa kannatustuloja ja laajentaa kannattajakuntaa, vaikka talouden suunnittelun lähtökohdissa varauduttiinkin kannatustulojen kasvun pysymiseen paikoillaan. Yhteyksiä seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin vahvistettiin. Varainhankinnan kehittämissuunnitelma laadittiin ja sen pohjalta valmisteltiin varainhankinnan strategiaa. Kannatussopimusjärjestelmän uudistustyö saatiin loppusuoralle. Varainhankintamuodot ja kampanjat päivitettiin sekä tarvittavin osin uudistettiin vastaamaan kannattajakunnan laajentamisen ja sitouttamisen tarpeita. Lähetysseuran yleistä tunnettuutta kasvatettiin kampanjoilla, erityisesti Kauneimpien Joululaulujen 40- vuotisjuhlavuoden kampanjalla, aktiivisella osallistumisella sosiaaliseen mediaan ja näkymisellä suurissa messutapahtumissa, kuten Maailma kylässä. Seurakuntien kulttuurirajat ylittävän toiminnan mallien kehittäminen eteni. Kampanjoiden teemoja ja Lähetysseuran työn sisältöjä taiteen keinoin avaava toiminta sai uusia muotoja ja laajeni. 3.2. Viestintä ja kustannustoiminta Lähetysseuran yleisen tunnettuuden kasvattaminen suuren yleisön keskuudessa oli viestinnän painopisteenä. Tunnettuuden lisäämisellä tähdättiin uusien lahjoittajien saamiseen. Strategian mukaan viestinnän sisältö keskittyi antamaan näkyvyyttä julistus- ja palvelutyölle kirkkojen toiminnan ulkopuolella olevien keskuudessa, työlle ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi sekä yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Suurin näkyvyys saatiin Kauneimpien Joululaulujen 40-vuotisjuhlavuodelle. Näkyvyyttä lisäsivät kampanjan saamat julkiset tunnustukset: Kirkon kulttuuripalkinnon myöntäminen ja Vastuullisen Lahjoittamisen yhdistyksen myöntämä Vuoden varainhankintateko -palkinto. Maailman Kauneimmat Joululaulut -konsertti Hartwall-areenalla toi ykkösmedianäkyvyyttä, samoin Helsingin Joululauluratikka ja Joululaululähijuna, joka toteutettiin VR:n ja Vantaan seurakuntayhtymän yhteistyönä. 18

Kauneimpien Joululaulujen ostettu näkyvyys tavoitti poikkeuksellisen laajasti: televisiomainonta Uudellamaalla 421 000 katselijaa, valtakunnallinen radiomainonta 2,3 miljoonaa kuulijaa, verkkomainonta 799 197. TV1:n ja FST:n taltioiduilla konserteilla oli 855 000 katselijaa ja Yle Radio 1:n suorana lähettämättä Kauneimmat Joululaulut -messulla 190 000 kuulijaa. Ulkomainontaa toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyönä Helsingin, Vantaan, Espoon ja Turun seurakuntayhtymien viestinnän kanssa. 19 Länsi-Afrikan nälkäkatastrofi, naisten taloudelliset oikeudet Tasauksen teemana sekä presidentti Martti Ahtisaaren 75-vuotis- ja rovasti Päivö Parviaisen 100-vuotiskeräys toivat uutisnäkyvyyttä. Kehityskysymyksiin liittyviä artikkeleita ja mielipidekirjoituksia julkaistiin yli 10 ykkösmedian lehdessä. Lehdistöosumien määrä (MBrain, ent. Cision 2012: 886) jäi alle edellisvuoden tason (1176). Näistä ruotsinkielisiä osumia oli 107 (edellisvuonna 142). Laskua oli edellisvuoden tapaan kaikissa lehtiryhmissä. Mediajakeluun ja verkkosivuille tuotettiin 172 suomenkielistä (edellisvuonna 118) ja 72 (edellisvuonna 46) ruotsinkielistä uutista ja artikkelia. Järjestön työtä pidettiin esillä 6 suurtapahtumassa. Sadan tuhannen osallistujan ennätykseen yltäneeseen Maailma kylässä -tapahtumaan osallistuttiin ensimmäistä kertaa yhtenä pääjärjestäjänä. Lähetysseuran työn esittelemiseksi tuotettiin lyhytdokumentteja verkkosivuille ja seurakuntien käyttöön, yksi pitkä televisiodokumentti (YLE TV2) sekä kuva-aineistoja suomeksi ja ruotsiksi. Verkkouudistus valmistui. Verkkosivujen kävijämäärä oli 263 921 (mission.fi, tasaus.fi, lahetysjuhlat.fi ja onnenlahjat.fi: 2011 320 091). Eniten kasvoi Kauneimmatjoululaulut.fi-sivuilla kävijöiden määrä, 94 280 (37 601). Suurin kävijämäärä on pääsivulla. Valtaosa sivustoilla kävijöistä oli uusia. Lähetyssanomat ilmestyi 10 kertaa, joista kaksi oli ulkoasiainministeriön tukemia kehitysyhteistyön teemanumeroita. Numerot lähetettiin Lähetysseuran työn sitoutuneille tukijoille ja lehden tilaajille. Lisäksi numeroita jaettiin Tasaus- ja muissa tilaisuuksissa. Kustannusliike julkaisi 11 uutuuskirjaa, 3 uutuuslevyä, adventtikalenterin, 2 joulukorttia ja suruadressin.. Kirjamyynti kasvoi 24 prosenttia edellisvuodesta. Kustannusliikkeen toiminnallisena tavoitteena on tukea Suomen Lähetysseuran toimintaa, lähetystyön kasvua sekä seurakuntien kansainvälisyys- ja lähetyskasvatusta. Kustannusliikkeen taloudellinen tulos oli +20 t ennen yhteisiä kuluveloituksia (+ 4). 3.3. Vaikuttamistoiminta Vaikuttamistyö kotimaassa keskittyi läheisesti helposti syrjäytettyjen ryhmien ihmisoikeuksien edistämiseen. Vuoden alussa valmistuneessa linjauksessa asetettiin toiminnassa etusijalle helposti syrjäytyvien ryhmien (naiset, vammaiset, etniset vähemmistöt) oikeuksien ajaminen. Tasaus-kampanjalla nostettiin julkisuuteen naisten taloudelliset oikeudet. Tavoitteena oli vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja Suomen ulkoministeriöön, että se toimisi aktiivisesti naisten taloudellisten oikeuksien toteutumiseksi sekä kahdenvälisesti hallitusten kesken että EU:ssa ja YK:ssa. Lähetysseura painottaa työssään uskonnonvapauskysymyksiä osana yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. Vaikuttamistyössä osallistuttiin aktiivisesti Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) koordinoimaan hankkeeseen, jossa tavoitteena on saada aikaan opas uskonnonvapauskysymyksien käsittelemiselle ulkoasiainhallinnossa. Uskonnonvapauskysymyksissä osallistuttiin Kirkkojen maailmanneuvoston Pakistankuulemiseen Genevessä. Ihmisoikeuksien erityisasiantuntijan lausuntoja Pakistanin uskonnonvapauskysymyksistä käytettiin lehdistössä, mm. Kotimaa-lehdessä.

20 Ruokaturvaa koskevassa vaikuttamisessa toimittiin Kehys ry:n ruokaturvatyöryhmän kautta yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Lähetysseuran edustaja osallistui ulkoministeriön Oikeus ruokaan - seurantaryhmän työskentelyyn. Hanke on osa Suomen kehityspoliittista toimenpideohjelmaa. Syksyllä järjestettiin useita ruokaturva-aiheisia tilaisuuksia eri puolella Suomea. Puhujana oli EAA:n ruokaturvaryhmän puheenjohtaja Malcolm Damon. Hiv ja aids -teemaa pidettiin esillä viestinnässä ja kouluvierailuilla. Turussa järjestettiin yhdessä SPR:n kanssa maailman Aids-päivän seminaari. Lähetysseura toimi aktiivisesti kotimaisissa verkostoissa, mm. osallistumalla eduskunnan nk. Perjantairyhmän työskentelyyn sekä Maailman Aids -päivän toimikuntaan. Rauhan ja sovinnon teemassa työ keskittyi Myanmariin, Lähi-itään ja Kolumbiaan. Esillä olivat erityisesti etnisten vähemmistöjen oikeudet ja oikeudenmukaisen rauhan näkökulmat. Vaikuttamistyön yksikkö osallistui Ulkoasiainministeriön rauhanvälityskoordinaatiokokouksiin säännöllisesti, vastaanotti vieraita konfliktialueilta ja kirjoitti sanomalehtiin sekä verkkomedioihin. Uskonto ja kehitys -teema oli esillä vaikuttamistyön kautta pitkin vuotta. Yhteiskunnallinen keskustelu uskonnon ja kehityksen välisistä suhteista lisääntyi ja ulkoasiainministeriön johto (kehitysministeri, alivaltiosihteeri) osoittivat kiinnostusta aihepiiriin osallistumalla keskusteluun aktiivisesti Lähetysseuran järjestämissä tilaisuuksissa. 3.4. Varainhankinta ja sidosryhmäyhteydet SEURAKUNTIEN JA YHTEISÖJEN TILITTÄMÄ KANNATUS, 1000 2010 2011 2012 Seurakuntien talousarviomäärärahat 9 697 9 697 9 533 Kolehtituotot 1 557 1 567 1 687 Seurakuntien toiminnallinen kannatus 3 110 2 760 2 823 Järjestö- ja yritystuotot 383 693 464 Yhteensä 14 766 14 717 14 507 LAHJOITUKSET JA KERÄYKSET, 1000 2010 2011 2012 Suorat lahjoitukset 2 476 2 148 2 303 Valtakunnalliset keräykset 1 020 1 304 1 110 Testamenttituotot 1 441 1 245 2 674 Yhteensä 4 937 4 697 6 087 NIMIKKO- JA SEURAKUNTAYHTEISTYÖ 2010 2011 2012 Nimikkoyhteistyösopimusten lukumäärä 1 296 1 200 1144 Nimikkoyhteistyösopimusten summat yhteensä, 9 195 8 614 8351 Seurakunnat 1000 joilla nimikkoyhteistyösopimus, % 95 94 95