Helsingin seurakuntayhtymä. Raportit tukemistanne kohteista vuonna Dessien kirkkorakennus, Etiopia. Saatu avustus

Transkriptio

1 Liitteet 19 kpl Helsingin seurakuntayhtymä Raportit tukemistanne kohteista vuonna 2013 Dessien kirkkorakennus, Etiopia Saatu avustus Dessien seurakunta sijaitsee yhdessä Etiopian suurimmista kaupungeista, Dessiessä, joka on muslimivaltaista Koillis-Etiopian amhara-aluetta. Seurakunta perustettiin vuonna Funtamentalistinen islam on levinnyt alueella, jossa Etiopian Ortodoksikirkolla on vahva asema. Pelkästään Dessien kaupungissa on yli 40 moskeijaa, lähiympäristössä on 30 lisää. Mekane Yesus -kirkon jäsenmäärä on kasvanut synodin alueella ja avauksia uusille alueille on tehty. Synodissa on noin 6000 jäsentä. Dessien kasvavassa seurakunnassa on noin 1400 osallistuvaa jäsentä. Jumalanpalveluksissa kastetaan 4-5 muslimia kristityksi viikoittain. Seurakunta kokoontuu väliaikaisissa tiloissa. Vanha kirkkorakennus palautettiin kirkolle huonokuntoisena kommunistihallinnon jälkeen. Uusi kirkkorakennushanke käynnistettiin vuonna 2006 yhteistyössä Dessien synodin ja Suomen Lähetysseuran kanssa. Matkan varrella tuli haasteita rakennustyöhön. Dessien kaupunki vaati muun muassa, että kirkon yhteyteen on rakennettava liiketiloja. Rakentamisen viivästyessä rakennustarvikkeiden hinnat nousivat. Rakennustyöhön tuli vauhtia keväällä 2012 Helsingin seurakuntayhtymän merkittävän avustuksen myötä. Kirkon pitäisi valmistua vuoden 2014 alussa. Heinäkuuhun 2013 mennessä rakennustyöt ovat edenneet niin, että kirkon kadun puoleisella sivustalla sijaitsevien liiketilojen rakentaminen on valmistunut katolle tulevaan alushirteen, kirkkosalin välikerroksen lattiaan ja toimiston alushirteen saakka. Liiketilojen kakkoskerros on valmistumassa. Liiketilojen lattioiden ja seinien rappaus ja laatoitustyöt ovat valmiit kakkoskerrokseen saakka.

2 Kirkon vihkimisjuhla, joka muuttuikin suureksi kiitosjuhlaksi, on pidetty. Kuva. Hanke on päättynyt HANKERAPORTTI 1/2013, LIITE 1 HANKERAPORTTI 2/2013, LIITE 2 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Päivi Anttila , paivi.anttila@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Vesa Lehtelä, Etiopia vesa.lehtela@felm.org Paulinumin seminaarin pappiskoulutus ja stipendiaattitoiminta, Namibia Saatu avustus Kulunut vuosi 2013 oli Paulinumin juhlavuosi. Lokakuussa vietettiin seminaarin 50- vuotisjuhlaa ( ). Koko vuoden ajan juhla oli tavalla tai toisella esillä seminaarin elämässä.

3 Paulinumin kirjasto Seminaarin toiminta vuoden aikana jatkui keskeytymättä ja opintosuunnitelmien mukaisesti vaikka seminaari on joutunut koko vuoden painimaan vakavien taloudellisten vaikeuksien edessä. Namibiassa seurakunnat ovat yhtä köyhiä kuin jäsenensäkin ja tästä syystä seurakuntien tuki seminaarille on ollut marginaalista. Toista vuotta jatkunut kuivuus on köyhdyttänyt paitsi seurakuntia, myös kirkkoa. Toinen Namibian luterilaisista kirkoista, ELCRIN ei ole taloudellisista syistä pystynyt lähettämään yhtään opiskelijaa seminaariin eikä myöskään ole pystynyt vastaamaan sille kuuluviin taloudellisiin sitoumuksiin. Seminaarin budjetti onkin viimeisten kolmen vuoden ajan ollut jäädytettynä vuoden 2009 tasolle, jota nyt kuluneena vuotena jouduttiin vielä vähentämään 15 prosenttia. Suurta huolta seminaarille ovat aiheuttaneet myös polttoaineiden, sähkön ja ennen kaikkea veden kohonneet kustannukset sekä maksamatta jääneet huoneistojen vuokrarästit. Teologisen koulutuksen tavoitteet Paulinumissa Opetuksen pääpaino Paulinumin seminaarissa perustuu pääosin ns. kontekstuaaliseen teologiaan (afrikkalainen teologia). Seminaarin pyrkimys ei ole kasvattaa ensisijaisesti korkealentoisia teologeja, vaan sitoutuneita pappeja kirkkojen tarpeisiin (teologikoulutus liittyy varsinaisesti jatkokoulutukseen). Rehtori Paulus Ndamanomatha ilmaisi asian näin: Me haluamme antaa opiskelijoille tarvittavat teologiset työkalut, että he voivat lukea ajan merkit ja vastata esiin nouseviin eettisiin ja sosiaalisiin haasteisiin kontekstuaalisen teologian näkökulmasta. Vuoden aikana Paulinumin seminaarissa on opiskellut kaksi vuosikurssia: opintonsa marraskuussa (2013) päättänyt 4. vuosikurssi ja vuoden 2012 alussa aloittanut 2. vuosikurssi. Opiskelijoita on ollut kaiken kaikkiaan 45 viidestä eri kirkosta: ELCIN (31), IELA(1), ELCB(6), Anglikaaninen kirkko(5) ja United Congregational Church (2). Neljännen vuosikurssin opiskelijoista kahdeksan valmistui marraskuussa 2013 teologian kandidaateiksi (Bachelor of Theology). Opettajakuntaan kuuluu seitsemän opettajaa, joista neljä teologian tohtoria ja kolme maisteria. Kuluneen lukuvuoden aikana opiskelijat valjastettiin myös käytännön työhön. He tekivät vierailuja eri seurakuntiin (ELCIN, ELCRIN, Anglikaaninen kirkko) ja pitivät saarnoja, luentoja, nuorten iltoja. Kaiken kaikkiaan vierailuja tehtiin eri puolilla maata sijaiseviin seurakuntiin. Windhoekin suurissa seurakunnissa järjestettiin myyjäisiä ja kerättiin rahaa seminaarin tarpeisiin. Myös yksityiset ihmiset antoivat lahjoituksia. Seurakuntia innostettiin antamaan tukeaan seminaarille, jonka tehtävänä on tuottaa pystyviä ja sitoutuneita pappeja työntekijäpulasta kärsiville kirkoille. Hanke on päättynyt

4 Hankeraportti 2013, LIITE 3 Hankeraportti 2013, LIITE 4 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Päivi Anttila , paivi.anttila@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Maija Kuoppala, Namibia maija.kuoppala@felm.org Ebenezer raamattukoulu, Nepal Saatu avustus NEBC on Nepalin Kansallisen Kirkkojen Yhteisön (National Churches Fellowship of Nepal, NCFN) perustama ja alaisuudessa toimiva pappisseminaari. Seminaari tarjoaa kolmen vuoden pappiskoulutuksen (B.Th.) peruskoulutuksen suorittaneille nuorille sekä lyhytkursseja seurakuntien pastoreille, evankelistoille sekä muille vastuunkantajille. Hankkeen tavoitteena on kohottaa teologisen koulutuksen tasoa ja saada lisää koulutettu-ja pappeja seurakuntiin. Koska sekä opiskelijat että lähettävät seurakunnat ovat useim-miten varsin köyhiä, eivätkä siksi pysty rahoittamaan opiskelua täysimääräisesti, on se-minaarin turvauduttava ulkoiseen tukeen. Lähetysseura tukee seminaarin toimintaa rahal-lisesti ja myös vierailevien luennoitsijoiden kautta. Pappiskoulutukseen osallistuu myös nepalilaisia nuoria Intiasta. Koska sekä opiskelijat että lähettävät seurakunnat ovat useimmiten varsin köyhiä eivätkä pysty rahoittamaan opiskelua täysimääräisesti, on seminaarin turvauduttava ulkoiseen tukeen. Kevätlukukaudella raamattukoulun 39 oppilaalle tarjottiin 20 eri kurssia riippuen vuosikurssista. Kurssit antoivat sekä teoreettista tietoa että käytännön taitoa. mm. kolmannen vuoden kurssilaisilla oli kaksi tuntia viikossa aihe nimeltään Anteeksianto ja sovinto. Aamuisin opiskelijat kokoontuivat koulun kappeliin ja pitivät vuorotellen hartauksia. Kerran lukukaudessa järjestetään rukous- ja paastopäivä, niin myös keväällä. Wesley Methodist Church in Singapore piti kolmen päivän pituisen seminaarin aiheesta Kirkon vastuu kriisi- ja katastrofitilanteessa Koulun opiskelijoita ja noin 20 lähiseurakunnan pastoria ja kirkon johtajaa osallistui kurssille. Opiskelijat osallistuivat myös lukukauden aikana koulujenvälisiin urheilukilpailuihin. Syyslukukausi alkoi heinäkuussa ja 14 uutta opiskelijaa aloitti opiskelunsa raamattukoululla. Kaikki opiskelijat asuvat koulun asuntolassa. Syyslukukaudella raamattukoulun 33 oppilaalle tarjottiin 18 eri kurssia riippuen vuosikurssista. Kurssit antoivat sekä teoreettista tietoa että käytännön taitoa.

5 Teologian tohtori Eero Junkkaala Suomen Lähetysseurasta toimi osa-aikaisena luennoitsijana kolmen kuukauden ajan, aiheena Paavalin kirje roomalaisille. Sen lisäksi hän piti luennon aiheesta Maailmanuskontojen juurilla arkeologinen katsaus sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Opiskelijat vastasivat aamuhartauksista, joita pidettiin koulun kappelissa viisi päivää viikossa. Varsinaisen opetuksen ohella järjestettiin kaksi ympärivuorokautta kestävää rukoustapahtumaa, yksi rukous- ja paastopäivä sekä koulujenvälinen urheilukilpailu. Koulun kaikille oppilaille järjestettiin viikon apologetiikan kurssi. Akateemisten opintojen ohella raamattukoulu painottaa opiskelijoiden oman hengellisen kasvun tärkeyttä. Opiskelijoille järjestetyt rukous- ja paastotapahtumat sekä aamuhartaudet jotka ovat heidän vastuullaan, ovat omiaan tukemaan heidän hengellistä kasvua. Koulun akateemisessa tasossa on vielä paljon toivottavaa. Eero Junkkaalan panos oli huomattava Raamatun historian ja arkeologian asiantuntijana. Hankeraportti 1, LIITE 5 Hankeraportti 2, LIITE 6 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Elisa Nousiainen , elisa.nousiainen@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Ben Westerling, Nepal ben.westerling@felm.org Mekong-alueen yhteistyö Saatu avustus Mekongin alueella Lähetysseura toimii voimakkaimmin Thaimaassa ja Kambodzhassa, joissa molemmissa on myös seuran omia työntekijöitä. Tässä on huomioitu International Cooperation Cambodia:n (ICC) kapasiteetin vahvistamiseen ja sen hallinnon kehittämiseen liittyvä toiminta. Vuodesta 2014 lähtien painopiste siirtyy seurakuntatyötä tekevien kumppanien toimintakapasiteetin vahvistamiseen. Lähetysseura on alusta lähtien ollut mukana Luterilaisen Maailmanliiton Mekong Mission Forum, MMF-yhteistyöverkostossa, johon kuuluu luterilaisia lähetysjärjestöjä ja kirkkoja sekä

6 Aasiasta että lännestä. MMF:n yhteyteen luodun teologisten seminaarien verkoston toimesta järjestetään lyhytkursseja Mekongin alueella toimivien raamattukoulujen ja seminaarien kanssa. Verkostotoiminnan vetovastuu on Hongkongin luterilaisella seminaarilla (LTS), jonka opettajat yhdessä muiden verkostoon kuuluvien seminaarien edustajien kanssa vastaavat opetuksesta. Toiminta sisältää myös opetusmateriaalin tuottamista, kirjastojen kehittämistä, stipenditoimintaa ja vähemmistöryhmiin kohdistuvaa tutkimustyötä. Tuemme myös muita MMF:ssa sovittuja toimintoja kuten mm. Mekongin alueen luterilaisten kirkkojen toimintaa. Strategian mukaisesti Lähetysseuran tavoitteena on laajentaa seurakuntayhteistyötään Mekongin alueella. Pääpainopiste on Kambodzhassa, jossa yhteistyötä on aloitettu Lutheran World Missionin perustaman Lutheran Church in Cambodian kanssa. Yhteistyön avausta haetaan myös Myanmarin luterilaisten kirkkojen yhteisten aloitteiden kautta. MMF tuki vuonna 2013: Kambodzhassa raamattukoulun käyneiden alumnitoimintaa sekä luterilaisen kirkon työtä Laosin evankelisen kirkon työtä vuoristolaisten parissa ja koulutustoimintaa Myanmarissa sekä luterilaista että ekumeenista koulutusta Thaimaan ev.lut. kirkon työtä vuoristolaisten parissa Vuotuista alueellista teologista konsultaatiota Lisäksi MMF julkaisee vuosittain teologisen julkaisun sekä koordinoi 8-10 stipendiaatin opintojen tukemisen Hongkongin luterilaisessa seminaarissa. Hankeraportti 2013, LIITE 7 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Janetta Vettenranta janetta.vettenranta@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Pauli Rantanen, Mekongin alue pauli.rantanen@felm.org Kirkon perhetyö, Etiopia Saatu avustus Etiopiassa hiv/aids-tilanne murentaa edelleen perherakenteita. Mekane Yesus -kirkon kristillinen perhetyö on kirkolle elintärkeä työmuoto tähän haasteeseen vastaamisessa.

7 Mekane Yesus -kirkon perhetyö painottuu koulutukseen seuraavasti: Nuorten ikäluokkien opettaminen Avioparien opettaminen Erilaisten kohderyhmien (oppilaitokset, vammaisryhmät ym.) opettaminen Perheneuvonta. Hankkeen kohdealueena on koko kirkko eri tasoillaan: synodit, seurakunnat ja saarnapaikat, neljä teologista seminaaria, yli 30 raamattukoulua, yläasteet, lukiot ja muut oppilaitokset. Nykyisin keskitytään kouluttajien koulutukseen ja pyritään saamaan synodit omavaraisiksi perhetyön kouluttajien suhteen. Perheneuvojien kouluttaminen alkoi keväällä Perhetyön kouluttajan käsikirja painettiin englanniksi 2006, amharaksi 2008 ja oromoksi Edelliseen liittyvä Osallistujan kirja on painettu englanniksi ja amharaksi Vuodesta 2010 alkaen ohjelman painopiste siirrettiin synoditasolle, jolloin keskustoimistosta suuntautuva työ muuttui synodeja ohjaavaksi ja tukevaksi toiminnaksi. Kirkon uuden viisivuotisstrategian mukaan perhetyön tavoitteina on kouluttaa: perhettä kristillisen avioliitto-opetuksen perusteista perheneuvojaa: kaksi jokaiseen kirkon seurakuntaan perhetyön kouluttajien kouluttajaa 5000 pappia perhetyöhön nuorta kristillisen avioliiton periaatteista ja seksuaalisuudesta ihmistä opettamaan avioliittoa edeltävästä suhteesta ja tavoittaa: nuorta esiavioliitto-opetuksen piiriin pariskuntaa avioliittoneuvonnan piiriin 500 pariskuntaa perheterapian piiriin Keväällä 2013 perhetyön kouluttajakoulutusta annettiin yhteensä 983 osallistujalle, joista 964 oli seurakuntien vastuunkantajia: pappeja, evankelistoja, hiippakuntien ja seurakuntien johtajia ja opettajia. Perheneuvonnan koulutusta annettiin 19 raamattukoulun opettajalle. Yksi keskeinen osa perhetyötä on tuottaa opetusmateriaalia hiippakuntiin ja seurakuntiin. Materiaaleja suunnitellaan ja valmistetaan resurssien mukaan. Tarvetta on erityisesti muun kuin amharankielisille käsikirjoille. Amharankielinen kurssilaisten työkirja painetaan heti, kun siihen saadaan varoja. Raportointiaikana käytettiin paljon suunnitteluaikaa siihen, kuinka kirkon viisivuotisstrategian perhetyön tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Perhetyön tuloksena lisää onnea kymmenille tuhansille Avioliitto- ja perhetyön opetus sisältyy nykyisin kirkon neljän teologisen seminaarin ja raamattukoulujen koulutusohjelmaan. Kirkon kaikki yksiköt ovat kiinnostuneita käyttämään koulutuksessaan perhetyön käsikirjaa.

8 Perhetyön pastori Geneti Wayessa kertoo, että runsaat seurakuntalaista saa vuosittain perhetyön opetusta ja/tai koulutusta Etiopiassa. Pastorin ja hänen vaimonsa Aberash Tolessan työn tuloksena Mekane Yesus -kirkossa on yli 1700 kouluttajien kouluttajaa, sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet opetusta ja onnellisuus ja tasa-arvo on lisääntynyt tuhansissa perheissä. Vuonna 2013 perhetyön kouluttajakoulutusta synodeissa annettiin yhteensä 987 seurakunnan työntekijälle. Perheneuvonnan koulutusta annettiin 41 raamattukoulun opettajalle, jotka kouluttavat nyt opiskelijoitaan. Työpajamuotoista perheneuvonnan kouluttajakoulutusta annettiin 11 keskuksessa yhteensä 1007 seurakuntien avaintyöntekijälle: papeille, evankelistoille, hiippakuntien ja seurakuntien johtajille ja opettajille. Vuosien aikana kaikkiaan 2738 henkilöä kirkon eri yksiköistä on osallistunut perhetyön kouluttajakoulutukseen. Näin perhetyö on läpäissyt kaikki kirkon yksiköt ja teologiset opinahjot. Myös esiavioliittokoulutus on levinnyt kirkon yksiköihin. Kouluttajia on koulutettu kaikkiaan 312. Tähän työhön valmistui viime vuonna amharankielinen kirja, oromonkielinen on tekeillä. WondimWakgari ja Azalech Abdisa, Hankeraportti 1/2013, LIITE 8 Hankeraportti 2/2013, LIITE 9 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Päivi Anttila , paivi.anttila@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Vesa Lehtelä, Etiopia vesa.lehtela@felm.org

9 Kirkon perhetyö, Namibia Saatu avustus Namibian yhteiskunnan muuttuminen tuo mukanaan uusia haasteita myös Namibian luterilaisen kirkon (ELCIN) perhetyöhön. Haasteeseen vastataan kirkon omalla perhetyöllä. Perhetyön koordinaattori, pastori Eeva- Liisa Shitundeni, tapaa aviopareja yhdessä ja erikseen ja järjestää perhetyön kursseja sekä vierailee seurakunnissa. Perhetyötä ohjaa ja valvoo 7-henkinen ohjausryhmä. Perhetyö kuuluu kirkon diakonia- ja sosiaalipalvelun osaston piiriin. ELCINin perhetyö löytää oman mallinsa ja tapansa toimia ympäröivässä kontekstissa. Kirkko pitää perhetyötä strategiansa kannalta tärkeänä. Pastori Johannes Haufiku, tuleva kirkon perhetyötä koordinoiva pappi, opiskelee Stellenboshcin yliopistossa Etelä-Afrikassa ja suuntautuu perhetyön kysymyksiin. Haufiku päättää opintonsa 2013 ja aloittanee perhetyön koordinaattorina perhetyön koordinaattori on antanut neljälle pariskunnalle perheneuvontaa sekä tavannut erikseen kuutta eri henkilöä avioliiton rikastuttamiskursseja järjestettiin kaksi toinen Kavangolla ja toinen Oniipassa vierailuja tehtiin kahdeksaan seurakuntaan, joissa tavoitettiin n. 500 henkeä Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana Yllämainittuihin tapahtumiin osallistuvat saivat tukea jokapäiväiseen elämään avioparina

10 ja perheenä. Lisää tietoa ja keskustelua toivottiin Hiv / Aids-teemasta, avioeroista, perinteisten parantajien toiminnasta, alkoholista ja huumeista sekä perheväkivallasta. Hankeraportti 2013, LIITE 10 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Päivi Anttila , paivi.anttila@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Maija Kuoppala, Namibia maija.kuoppala@felm.org Nyakaton raamattukoulu Saatu avustus Nyakaton Luterilainen Koulutuskeskus on toiminut hieman runsaat kolme vuotta. Raamattuopiston on perustanut ja sitä ylläpitää Tansanian evankelisluterilaisen kirkon (ELCT) Victoriajärven itäinen hiippakunta (ELVD). Opiston avasi heinäkuussa 2010 virallisesti tämän hiippakunnan piispa Andrew Petro Gulle yhdessä Oulun hiippakunnan piispan Samuel Salmen kanssa. Tosin jo ennen virallista avaamista keskuksessa järjestettiin kolmen kuukauden lyhytkurssi, jolla pitkään työssä olleista evankelistoista koulutettiin diakoneja.

11 Tässä tapauksessa diakoni tarkoittaa eri asiaa kuin suomalaisessa kontekstissa, nämä diakonit ovat papin ja evankelistan välimuotoja, joilla on oikeus toimittaa sakramentit. Keskus avattiin entisen ETE -centerin, kirkon etäkoulutusohjelmaa varten rakennetun keskuksen rakennuksiin. Tosin keskusta on jo laajennettu yhdellä luokkahuoneella ja 20 hengen majoitusrakennuksella. Oppilaitoksemme toiminnassa on koko toiminta-ajan ollut oikeastaan kaksi pääsuuntaa: Ensimmäinen on koulutuksellinen pääsuunta: Aivan alussa kyse oli luonnollisesti ensimmäisten koulutusohjelmien alkamisesta, nyt koulutuksellinen pääsuunta on olemassa olevien koulutusten vakiinnuttaminen ja kehittäminen sekä uusien koulutustarpeiden kartoittaminen ja niihin vastaaminen. Toinen pääsuunta on fyysisten edellytysten parantaminen koulutuksen tarjoamiseksi. Tämä sisältää niin oppilaitoksen rakennusta fyysistä rakentamista ja saneeraamista kuin myös taloudellisten resurssien kehittämistä opiston historian toinen vuosikurssi valmistui. Valmistuneita oli yhteensä 14, kahdeksan miestä ja kuusi naista. Naisista viisi valmistui seurakuntatyöntekijöiksi ja vain yksi evankelistaksi. Miehistä kukaan ei suunnannut seurakuntapalvelijan tehtäviin. Sukupuoliroolit ovat siis edelleen selvät. Samana päivänä kolmas vuosikurssi, eli ensimmäisen vuoden opiskelijat lähtivät takaisin seurakuntiinsa tekemään kahden kuukauden harjoittelujaksoa, palatakseen opintoihin Tuolloin alkoi jälleen uusi vuosikurssi evankelistoille ja seurakuntatyöntekijöille. Samana päivänä alkoi myös kautta oppilaitoksen lyhyen historian ensimmäinen teologikurssi. Kurssi on alimman, sertifikaatin tasoinen koulutus, joka toteutetaan yhdessä Iringan Yliopiston teologisen tiedekunnan kanssa. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että koulutus annetaan täällä Nyakatossa oman hiippakuntamme toimesta, mutta opetuksen tasoa valvoo ja sertifikaatin myöntää Iringan yliopisto. Näin se avaa mahdollisuudet jatkoopintoihin. Rakennuspuolella on remontoitu ja laajennettu opiston ainoaa henkilökunnan asuntoa. Siinä asuu nyt pastori Adam Kuliani, titteliltään Academic Master - mitenhän se kääntyy suomenkieleen siedettävällä tavalla? Taloon saatiin lisää kaksi huonetta, ja muutenkin siitä saatiin ensimmäisen kerran edes jotenkin järkevä asunto. Hankeraportti 1/2013, LIITE 11 Hankeraportti 2/2013, LIITE 12 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Päivi Anttila , paivi.anttila@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Lasse Lampinen, Tansania lasse.lampinen@felm.org

12 Hsinchun teologinen seminaari Saatu avustus Hsinchun luterilainen seminaari on luterilaisten lähetysjärjestöjen perustama oppilaitos, jota ylläpitää tällä hetkellä kuusi luterilaista synodia. Teologisten perusopintojen lisäksi se on tarjonnut vuodesta 1991 lähtien myös maisteritason opintoja. Kirkkojen työntekijät voivat opiskella teologisten aineiden kursseja myös seminaarin ulkopuolella haaraosastoissa. Luterilaisen teologian vahvistaminen Taiwanilla on yksi seminaarin pitkäaikaisista tavoitteista: Vuonna 1998 perustettiin China Lutheran Seminary Publishing House, joka keskittyy erityisesti luterilaisen teologian perusteosten julkaisemiseen. Graduate School for Luther Studies perustettiin vuonna Kirkoissa eri puolilla Taiwania järjestettiin myös luterilaisia työpajoja, jotta seminaari saisi tunnettavuutta ja lisää opiskelijoita. Seminaarin opiskelijoiden viikko-ohjelmaan kuuluu aamuhartaus. Kuluneen lukukauden aikana tiistaisin, hartaudessa käsiteltiin Jeesuksen asemaa seurakunnan keskiössä, keskiviikkoisin harjoiteltiin meditoivaa rukousta, ja torstaisin pastorit luennoivat eri teemoista. Opiskelijat järjestivät 10.4 hyväntekeväisyys autonpesutilaisuuden, jonka voitto meni Perun seminaarille. Seminaarista valmistui 11 maisteritason opiskelijaa. Ruohonjuuritason ohjelmasta, jonka tavoitteena on vahvistaa kirkkojen työntekijöiden osaamista, valmistui 274 osallistujaa, 11 eri alueelta. Seminaarin lähetystyön keskuksen pääsiäispäivän lähetystä kuunteli 600 ihmistä viidestä eri maasta. Lähetystyön keskus myös perusti kolme uutta thai-kielistä seurakuntaa Etelä-Taiwaniin. Kirjapainossa käännöstyö Lutherin Galatalaiskirjeen selityksistä on saatu puoleen väliin. Lisäksi on tehty sopimus Concordia Publishing Housen kanssa siitä, että kiinankielinen käännös teoksesta Christian Faith a Lutheran Exposition voi alkaa. Vuoden 2013 syksyllä seminaarissa oli yhteensä 38 vakituista opiskelijaa, joista 11 oli uusia. Lisäksi seminaarilla on 114 opiskelijaa lisäopinto-ohjelmissa ja 121 opiskelijaa ruohonjuuri-tason lähetystyökurssilla. Yhteensä 264 opiskelijaa osallistui ruohonjuuritason lähetystyökurssille vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 aikana seminaari järjesti 50 evankelista koulutusohjelmaa ja tavoitti yli ihmistä evankeliumin julistustyöllään.

13 Seminaarin kustantamon Lutherin Galatalaiskirjeen selityksen käännöstyö on 63 prosenttisesti valmis. Seminaarin kustantamo jakoi 429 Martin Lutherin pientä katekismusta seurakunnille. Hankeraportti 1/2013, LIITE 13 Hankeraportti 2/2013, LIITE 14 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Elisa Nousiainen , Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Jan-Eerik Leppänen, Hongkong Thaimaan luterilaisen kirkon diakonia Saatu avustus Kirkon diakoniatyö koostuu kolmesta osa-alueesta: kummilapsi- ja vanhustyö sekä Armonkoti. Kummityön tavoitteena on tukea köyhän maaseudun vähävaraisten perheiden lasten koulutusta ja huolehtia pienten lasten ravinnonsaannista perheissä, joissa äidit eivät ole terveitä tai lapset ovat aliravittuja. Vanhustyössä pyritään lisäämään tietoisuutta vanhusten oikeudesta arvokkaaseen elämään. Vanhuksille osoitetaan huolenpitoa kotikäynnein ja heitä rohkaistaan osallistumaan kirkon toimintaan. Armonkoti tarjoaa tilapäisen suojan ja kodin vaikeassa elämäntilanteessa oleville naisille raskausajaksi ja 2-3 kuukaudeksi lapsen syntymän jälkeen. Kummityötä tehdään Pohjois-Thaimaassa, Koillis-Thaimaassa sekä Bangkokissa ja sen ympäristössä. Kummityön piirissä oli raportointiaikana kaikkiaan 306 lasta ja nuorta. Heistä 275 oli lastentarhaikäisiä tai kävi yläastetta. Kandidaatin tutkintoa suoritti 25 nuorta. Kummiohjelmaan kuuluvista koulua käyvistä lapsista 59 sai ruoka- ja matkaraha-apua. Maitopulveriavustusta sai 6 lasta. Kirkon vanhustyö ja aidstyö ovat yhdistyneet yhdeksi työksi, josta käytetään nimeä Toivon tie. Tämän uuden projektin alkamista juhlittiin Bangkokissa tammikuussa. Tilaisuuteen osallistui yli 30 henkilöä, jotka edustivat ELCT:n seurakuntia, Luther-seminaaria ja kumppaneita.

14 Vuonna 2013 toteutettiin myös pytty-projekti, missä kahdeksalle vanhukselle asennettiin wc-istuin, helpottamaan heidän itsenäistä arkielämäänsä. Vanhusten elämää tuettiin myös vahvistamalla toimintaa, missä he pystyivät alkuperäistä ammattitaitoansa hyväksikäyttäen tuottamaan eri tuotteita. Vanhuksia tuettiin myös tukemalla tuotteiden valmistukseen liittyvissä alkuinvestoinneissa. Heidän valmistamille tuotteille etsittiin myyntikanavia, joiden avulla vanhukset pystyisivät vahvistamaan toimeentuloaan. Thaimaan kirkon diakoniaosaston alaisuudessa toimii myös Immanuelin ja Ylistyksen päiväkodit. Bangkokin alueella toimivat päiväkodit tarjosivat viime vuonna opetustaan 121 perheen lapselle. Lisäksi diakoniaosasto tuki Immanuelin oppilasasuntolaa, mikä tarjosi viikkomajoituksen 30 nuorelle koululaiselle. Vuoden 2013 heinä-joulukuun aikana Armonkodilla asusti yhteensä 15 naista. Nuorin heistä oli 15-vuotias ja vanhin 33-vuotias. Puolet äideistä oli opiskelijoita. Suurin osa äideistä päätyy yksin, miesten ollessa raskauden ilmetessä haluttomia ottamaan vastuuta äidistä ja lapsesta. Thaimaassa on edelleen myös kulttuurisia varauksia aviottomia äitejä kohtaan. Monesti naisia painostetaan abortoimaan raskautensa. Suurin osa viime vuoden äideistä halusivat kuitenkin tilanteestaan huolimatta pitää lapsensa, mutta kolme lasta annettiin myös adoptioon. Hankeraportti 1/2013, LIITE 15 Hankeraportti 2/2013, LIITE 16 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Elisa Nousiainen , Suomen Lähetysseura, aluepäällikkö Pauli Rantanen, Thaimaa

15 Jordanian luterilaisen kirkon tuki Saatu avustus Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko (ELCJHL) on ainoa luterilainen kirkko Lähi-idässä. Sillä on virallinen asema Jordaniassa ja se on yksi Jerusalemin kolmestatoista virallisesta kirkkokunnasta. ELCJHL koostuu kuudesta seurakunnasta Bethlehemissä, Ramallahissa, Beit Jalassa, Beith Shaourissa, Jerusalemissa ja Ammanissa. Kirkon seurakunnat ovat noin jäsenisiä, yksipappisia seurakuntia. Niitä johtaa kirkkoneuvosto. Maallikot toimivat aktiivisesti. Toiminta on keskittynyt perhe-, nuoriso- ja diakoniatyöhön. Kirkko on vahvasti mukana ekumeenisten suhteiden rakentamisessa ja uskontojen välisessä dialogissa. Kirkon tärkein ulospäin suuntautuva toiminta on kristillinen koulutyö, jolla kirkko näkyvästi osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. ELCJHL:n viittomakielinen työ edistää paikallisten kuurojen kristittyjen hengellistä elämää ja kristillistä kasvua. Työn toinen merkittävä vaikutus liittyy osallisuuteen sekä kuurojen ja heidän kulttuurinsa näkyväksi tekemiseen yhteiskunnassa. Kuurojen seurakuntatyön kautta kirkko nostaa esille ihmisoikeuksien kuulumista kaikille. Islam on valtauskonto Palestiinassa. Kristittyjen suhteellinen osuus palestiinalaisista on ollut laskussa jo pitkään. Tällä hetkellä kristittyjen osuuden arvellaan olevan vain 1,37 % palestiinalaisista Länsirannalla, Gazassa ja Jerusalemissa. Viimeisten vuosikymmenien ajan maastamuutto on ollut suurin yksittäinen syy kristittyjen määrän laskuun. Konfliktista aiheutunut turvallisuustilanteen heikkeneminen, taloudellisten mahdollisuuksien puuttuminen ja korkea työttömyys edistävät myös kristittyjen maastamuuttoa. ELCJHL:llä on tärkeä rooli luterilaisen kirkon ja kristillisen uskon säilyttäjänä Lähi-idässä. Kirkon työn tukeminen ja erityisesti kirkon tekemä koulutyö luovat mahdollisuuden myös tuleville sukupolville vahvistua kristillisessä uskossaan ja saada kristillinen kasvatus. Luterilaisten teologisen koulutuksen saaneiden paikallisten pappien määrä alueella on pieni. Hankeraportti 1/2013, LIITE 17 Hankeraportti 2/2013, LIITE 18 Suomen Lähetysseura, kirkollisen työn koordinaattori Eveliina Salonen eveliina.salonen@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseura, aluepäällikön sijainen Seppo Paulasaari, Israel seppo.paulasaari@felm.org

16 Kirkon teologinen koulutus, Bolivia Saatu avustus Bolivian luterilainen kirkko tarvitsee ammattitaitoisia työntekijöitä ja päteviä maallikkovastuunkantajia. Heitä koulutetaan Andien alueen ekumeenisessa teologisessa instituutissa, Instituto Superior Ecuménico Andino de Teología (ISEAT). ISEAT on ehtinyt jo 19 vuoden ikään. Suomen Lähetysseura on tukenut tämän ekumeenisen koulutuskeskuksen työtä vuodesta 2009 alkaen. ISEAT:n tavoitteena on kouluttaa kokonaisvaltaisesti kristittyjä johtajia ja kehittää yliopistotasoista teologista koulutusta vastaamaan Andien alueen kirkkojen tarpeisiin. Lisäksi tuetaan ruohonjuuritason raamattuopetusta. Uskontotieteiden ja teologian koulutusohjelma Ensimmäisen vuoden opiskelijoita ilmoittautui paljon, mutta toisaalta opintonsa keskeyttäneiden määrä oli myös suuri. Tämä on ollut haasteellista. Yhteensä tässä ohjelmassa on 40 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita yritetään saada mukaan markkinoinnin avulla. Opiskelijoille myös halutaan tarjota opetussuunnitelman ulkopuolisia aineita. Opettajakuntaa halutaan myös vahvistaa. Kristillinen kasvatus Raamatullinen johtajakoulutus Tähän ohjelmaan osallistuu eniten nuoria, jotka tulevat erilaisista kirkollisista yhteisöistä eri puolilta maata (esimerkiksi metodisti-, luterilainen tai katolilainen kirkko). Vuonna 2013 opetukseen osallistui 285 opiskelijaa ja 108 opiskelijaa juhli valmistumistaan. Lisäksi useita lyhytkursseja.

17 Hankeraportti 2013, LIITE 19 Suomen Lähetysseura, ma. kirkollisen työn päällikkö Pia Kummel- Myrskog,