Kielenhuollon ensiapulaukku s. 66 71 Testaa taitosi, sarja 1, s. 66 68 1. a. Euroopan unioni b. Länsi-Eurooppa c. itäeurooppalainen d. saimaannorppa e. juhannus f. saksan kieli g. bostonkakku h. Helsingin Sanomat i. toinen maailmansota j. valtiovarainministeriö 2. a. Kanariansaaret b. ennen kaikkea c. niin kuin d. lukuun ottamatta e. Finlandia-palkinto f. tämänvuotinen g. B-luokka h. 18 vuotta i. silmäänpistävät vaatteet j. ohi ajava auto 3. a. kunpa b. suurempi c. erilainen d. meillekin e. sekoittaa f. pelottaa g. resursoida h. internetiin i. surfata/surffata j. sydämellinen Särmä 9, Otava 1 5
4. a. Kaikki sai elokuva-alalla Suomessa alkunsa jo vuonna 1896, kun Lumièren veljekset toivat elokuvan ensimmäistä kertaa Suomeen. b. Pitkään eivät tekijät tämän jälkeen Suomessakaan hidastelleet. c. Jo vuonna 1904 valmistuivat ensimmäiset suomalaiset dokumenttielokuvat. d. Näytelmäelokuvat alkoivat vain kolme vuotta myöhemmin, jolloin ilmestyi Salaviinanpolttajat. e. Elokuvan ohjasi parivaljakko Teuvo Puro ja Louis Sparre. f. Siten Suomessa on tehty elokuvia jo yli 100 vuoden ajan. g. Nykyohjaajista tunnetuimpia ovat Renny Harlin ja Dome Karukoski, eivätkä Kaurismäen veljeksetkään ole jääneet vaille huomiota. 5. a. Star Wreck on Samuli Torssosen luoma elokuvasarja, joka parodioi Star Trekiä ja Babylon 5:tä. b. Torssonen on ohjannut elokuvia ja on lisäksi toiminut myös näyttelijänä, leikkaajana ja tuottajana. c. Yleisesti ei ole tiedossa, että sarjan ensimmäinen osa ilmestyi jo vuonna 1992 ja että toistaiseksi viimeinen, vuonna 2005 ilmestynyt Star Wreck VI oli jo sarjan seitsemäs osa. d. Pääosissa sarjan ensimmäisissä osissa ovat James B. Pirk, avaruusalus C.P.P. Potkustartin kapteeni. e. Jos tuntee alkuperäistä Star Trek -sarjaa, on helppo huomata, ketkä ovat Pirkin ja kumppaneiden esikuvia. f. Sarja on tehty varsin pienellä rahalla, ja sen osia voi ladata ilmaiseksi internetistä. g. Esimerkiksi Star Wreck VI:n budjetti oli todella pieni, vain 15 000 euroa. i. Hämmästystä on herättänyt, miten lavasteita voi tehdä tietokoneella ja kuvauspaikaksi riittää yksi olohuone. 6. a. Star Wreck VI:ta on ladattu internetistä noin 9 miljoonaa kertaa, mikä tekee siitä ehkä jopa katsotuimman suomalaisen elokuvan. b. Suurella vaivalla tehdyt tietokonetehosteet ovat ehkä parasta, mitä elokuva tarjoaa. c. James T. Pirkistä on tullut keisari, jolle Maapallo ei enää riitä. d. Hän päättää lähteä takaisin avaruuteen, mistä hän aikoo löytää uutta elintilaa. e. Keisari johdattaa laivastonsa madonreikään, jonka kapteeni Fukov on löytänyt mutta jota keisarin neuvonantajat pitävät vaarallisena. f. Laivasto päätyy Baabeli 13 -avaruusasemalle, jonka johtaja kapteeni Sherrypie ajautuu erimielisyyksiin ja lopulta taisteluun Pirkin kanssa. g. Ammusten loputtua aseina käytetään kaljapulloja, joita heitellään päin vihollisaluksia. h. Elokuvassa on runsaasti naiivia koululaishuumoria, joka ei naurata ollenkaan kaikkia katsojia. i. Mukana oli sekä vapaaehtoisia avustajia että jo joitakin ammattinäyttelijöitä, mikä oli uutta Star Wreckeissä. Särmä 9, Otava 2 5
Testaa taitosi, sarja 2, s. 69 71 1. a. Vuonna 2004 joukko tamperelaisia poikia kokoontui saunailtaan. b. Sama joukko oli tehnyt harrastelijaparodiaelokuvan Star Wreck lähes nollabudjetilla. c. He tuskin arvasivat, että heidän seuraava, Iron Sky -niminen elokuvansa olisi Suomen kaikkien aikojen kallein ja ilmestyisi vasta vuonna 2012. d. Kokonaisbudjetti oli 7,5 miljoonaa, josta noin kymmenesosa tuli faneilta. e. Lisäksi elokuva sai EU-rahaa sekä tukea muun muassa Hessenin alueelliselta elokuvarahastolta Saksasta ja australialaiselta Screen Queensland -rahastolta. f. Se on elokuva-alan pioneerihanke, josta on puhuttu eurooppalaisissa seminaareissa. g. Tässä tieteiskomediassa natsit ovat asuneet Kuussa 73 vuotta ja ovat palaamassa Maahan. h. Pin up -tyyliset vaatteet, näyttävät tietokone-efektit ja massiiviset helvetinkoneet vetoavat tiettyyn fanijoukkoon. i. Elokuvan yhteydessä on puhuttu crowdsourcing-ilmiöstä eli siitä, että noin 10 000 fanin verkkoyhteisö esimerkiksi mallinsi tietokoneella avaruusaluksia, kirjoitti kuunatsien kansallislaulun ja auttoi markkinoinnissa. j. Ohjaaja Timo Vuorensolalle tämä onnistuneeksi B-elokuvaksi luonnehdittu teos oli vasta hänen toinen ohjaustyönsä. 2. a. Miten arvioitte elokuvaa? toimittaja kysyi norjalaiselta kriitikolta Geir Kansvågilta. b. Kansvåg vastasi: Elokuva tulee olemaan menestys. c. Elokuva on poliittisesti korrekti, sanoi kriitikko Michel Ciment, sillä natsit ovat pahoja ja presidentti tyhmä. d. Poliittisen satiirin rooli nousi elokuvassa aika isoksikin, sanoi ohjaaja Timo Vuorensola. 3. a. Toimittaja kysyi norjalaiselta kriitikolta Geir Kansvågilta, mitä tämä ajatteli elokuvasta. b. Kansvågin mukaan elokuvasta tulisi menestys. c. Kriitikko Michel Cimentin mielestä elokuvaa voi pitää poliittisesti korrektina, sillä natsit ovat siinä pahoja ja presidentti on tyhmä. d. Ohjaaja Timo Vuorensalo katsoo, että poliittinen satiiri nousi elokuvassa keskeiseen rooliin. 4. a. Tiesitkö, että Suomessa myönnetään vuosittain useita kymmeniä kirjallisuuspalkintoja? Pilkku tulee päälauseen ja epäsuoran kysymyslauseen rajakohtaan. b. Jos kirjailija saa Arvid Lydecken -palkinnon, hän on tehnyt erinomaisen lastenkirjan ja voi miettiä, miten käyttää voittamansa 1 700 euroa. Virkkeen rakenne: konjunktiolause, päälause ja päälause, epäsuora kysymyslause. Pilkut tulevat pää- ja sivulauseiden rajalle. Kahden päälauseen väliin ei tule pilkkua, koska niillä on yhteinen tekijä (hän). c. Aleksis Kivi -palkinnon suuruus on 14 700 euroa, ja se myönnetään elämäntyön perusteella joka kolmas vuosi. Kahden päälauseen väliin tulee pilkku, sillä niillä ei ole yhteisiä lauseenosia. Särmä 9, Otava 3 5
d. Tehtyään oikein hyvän kirjan kirjailija ehkä saa useitakin palkintoja ja päätyy julkkikseksi. Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla muusta lauseyhteydestä. Kahden päälauseen väliin ei tule pilkkua, koska niillä on yhteinen tekijä (kirjailija). e. Helsingin Sanomat myöntää vuosittain kirjallisuuspalkinnon, joka on suuruudeltaan 15 000 euroa ja jonka saa vuoden parhaan esikoisteoksen kirjoittaja. Pilkku tulee pää- ja relatiivilauseen rajakohtaan. Kahden rinnasteisen relatiivilauseen väliin ei tule pilkkua. f. Voit miettiä, kuka on mielestäsi paras suomalainen sarjakuvapiirtäjä ja ansaitsisi Puupäähattupalkinnon. Pilkku tulee päälauseen ja epäsuoran kysymyslauseen rajakohtaan. Kahden rinnasteisen epäsuoran kysymyslauseen väliin ei tule pilkkua. g. Tähtivaeltaja-palkinto annetaan vuoden parhaasta suomeksi ilmestyneestä scifi-kirjasta, ja sen myöntää Helsingin Science Fiction Seura. Kahden päälauseen väliin tulee pilkku, sillä niillä ei ole yhteisiä lauseenosia. h. Monet seuraavat syksyisin kiinnostuneina, ketkä saavat palkintoja, ja jopa ostavat joululahjoiksi vain heidän kirjojaan. Virkkeen rakenne: päälause, epäsuora kysymyslause, päälause. Pilkut tulevat pää- ja sivulauseiden rajalle. 5. a. molempiin kohtiin joko pilkku tai ajatusviiva b. kaksoispiste c. kaksoispiste d. puolipiste tai kaksoispiste e. puolipiste tai kaksoispiste f. puolipiste g. puolipiste h. ajatusviiva tai kaksoispiste 6. Huomautus: tässä tehtävässä on useita erilaisia korjausmahdollisuuksia. a. Vasta jos on elänyt vuosikymmeniä puolisonsa kanssa, voi ehkä puhua todellisesta rakkaudesta. b. Monet ajattelevat, että rakkaus on jotakin ylimaallisen suurta ja että sen voi saavuttaa vain löytämällä sen oikean. c. Jos oikein paljon pitää toisesta tai rakastaa toista, häntä voi joskus ehkä kahlita liikaakin. d. Epäröivä nuori ehkä haluaisi tietää, mitä ihastuksen kohde ajattelee. e. Rakkaus on joukko kehon kemiallisia tapahtumia, jotka saavat hormonit hyrräämään. f. Kun rakastunut kulkee kadulla, hänen silmänsä näkevät vain punaisia ruusuja ja sydämiä. g. Kun ihastunut yrittää saada jonkun toisen, hän saattaa yrittää peitellä omia huonoja puoliaan ja mielistelee toista. Se voi johtaa väärinkäsityksiin, joista seuraa vain ongelmia ja pahaa mieltä. h. Länsimaissa naimisiin mennään tai ainakin halutaan mennä rakkaudesta. Särmä 9, Otava 4 5
7. Sarjakuvat ovat suosittuja netissäkin Aikaisemmin ajateltiin, että sarjakuvat ovat vain nörttihuumoria, joka ei avaudu tavalliselle virtaselle. Kun ilmiö syntyi 1990-luvun puolivälin jälkeen, ensimmäiset netin aktiivikäyttäjät olivat lähes poikkeuksetta tietotekniikan harrastajia. Siten sarjakuvien aiheet olivat lähinnä tietokonepeleistä ja nörttien sisäpiirijutuista. 2000-luvulla netin käyttö on arkipäiväistynyt ja tarjonta on laajentunut huomattavasti. Netti tarjoaa nuorille piirtäjille mahdollisuuden suureen yleisöön ja todelliseen läpimurtoon. Nykyään englanninkielisiä nettisarjakuvia ilmestyy jo kymmeniätuhansia ja niiden lukijoiden määrää voi vain arvailla. Myös Suomi ja suomalaiset ovat vahvasti aallossa mukana. Monet sarjakuvapiirtäjät ovat jopa luoneet maineensa netin avulla. Esimerkiksi Milla Paloniemen Kiroileva siili syntyi ensin nettiin, ja myös Pertti Jarlan Fingerpori-strippi sai nettimenestyksensä avulla mainetta, joka on johtanut nykyiseen suosioon. Tätä nykyä Fingerporia julkaistaan jo 25 lehdessä, esimerkiksi Aamulehdessä, Lapin Kansassa ja Karjalaisessa. Verkkosarjakuvia on alettu lukea ja tutkia yhä enemmän. Kokoavaa tietoa verkkosarjakuvien vaiheista ja tilanteesta oli vaikea aikaisemmin saada, kertoo Sarjakuvaseuran puheenjohtaja Otto Sinisalo. Siksi suomalaiset harrastajat tekivät vuonna 2008 portaalin, jossa esitellään suomalaisten tuotoksia. Sinisalo pitää portaalia tärkeänä: Sen kautta voimme helposti seurata alan kehitystä. Alan tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Kaikki on vielä avoinna, Sinisalo toteaa, sillä piirtämisellä ei ole helppo ansaita leipäänsä. Sinisalon mukaan ihmiset eivät ehkä ole valmiita maksamaan virtuaalisista sarjakuvista vaan pitävät sarjakuva-albumeja arvokkaampina. Toisaalta nettilukutaitoinen sukupolvi varttuu, joten potentiaalisia lukijoita tulee enemmän. Voisiko piirtäjä ehkä jatkossa suunnitella tuotoksensa suoraan digitaaliselle lukulaitteelle? Sinisalo pohtii. Särmä 9, Otava 5 5